Canadan uutiset, June 16, 1921

              SIVU. i " CANADAN UUTISET, PORT ARTHUE, ÖNT., CANADA, torstaina Kesäk. 16 p. 1921 NUMERO 24
CANADAN UUTISET
Buomalalnen eanomalehti Canadafisa,
Ilmestyy 1 jokaisena Torttaina.
Kustantaja
The Canada News Publlsning Co.
Erick J, Korte, LdikkeenihoitaJ».
L a u r i Maunu, Toimittaja.
T I L A U S H J N N A l :
Canadaan: $3.00 koko vuodelta,
^1.75 puolelta vuodelta; ^1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 s e n t t i ä kuukaudelta..
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo- 400 000
delta. ^' •'' ' * '
ILMOITUSHINNAT:
50 s e n t t i ä pals^tuumalta:kerran j u , ^ ci • O AA
laistuna. Pitempiaikaisille llmoituksil- MS.sa 2.)0,000, ']u<xo Slavjn^sM 200,-
le kohtuullinen alennus. Halutaantie- Q^O^ Afrikassa 170,000. Raii.skassa
to-ja nimenimiuttoilKiotukset 75 sent- ,, .
tlä kerta $2 00 kolme kertaa. Naima- l-)0,OpO A|o:(MMassa .la lunisissa
Ilmoitukset $2 00 lierta, ,$3.00 kolme ir,0.o'00. Arabiassa 130.000, Ki-oi-kertaa.
Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c paistu tuumalta. Ivuolonil:
Juutalaisten lukumäärä eri
maissa.
Mr. i ii) a vi d T i- i et se h, s ii n r i j n u-talainoii
tilasioticteili.jä, on laske­nut
maailman eri maissa olevan
seuraavanmiiiirän .iiintalaisia:
Puolassa 3,300,000, Ukraina.ssa
3.:500,bOO. Ylulysvalloi.ssa 3,100,-
000, Venäjällä 900,000. Runiania^-
sa (ir)0,000. S a k s a s s i i r)40,000, Tn-rsHekkoslovnki-assa
4:>O,000, Brittien saarilla 300-
000, Itävalla.ssa 300,000. Lilhuani-moltukset
$2.5O, lu ni st,oväi-sy 11 ä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. A v i o e i o i l:
moltukset $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luentoälmoitukset y. m. 30
eentUä tuumalta» ,
UutlBten Joukkoon ai JO tuista ilmoi­tuksista
peritään 15 seiitlii» r i v i l l ä .;
Plenlmmänkin ilmoituksen hinta on
60 aentt. Posiissa t u h i v i a ilmoiluksiiv
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
P ö l l i t U s e t Ilmoitukset. $1.00 tuu­malta.
I
Kaikki liikkeelle aljkut iJirjeet, ti-laukset
Ja rahat ovat lälietöttävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Out., Canada.
Canadan UutLiiata laltpattaessa en
(ahde mainittava. '
••••i Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin s e k ä vanha e t t ä luisl
osoite.
— vienti on oleTnatonta. Sen ohel­la
koettaa se saada yleistä, kai­k
i l l a aloilla yhä snrkeanunaksi-käyvää
lainaannnsta -poistetuksi
antamalla luonnonrikauksien ke­li
i 11 ä i n i sen uik o i n a ai a is i 11 e ra 11 a -
miehille. Kapitalisteiliin turvau­tuminen,
on käynyt i välttämättö­mäksi,
ikenin on sen ensimäisenä
Iin o 111 a n n u t ja : t u n n 11 s ta n u 1. -11 ii -
npn kapitalismia koskevasta pu­heestaan,
julkaisee Pietarssa
mestyvä ^'Pravda" seuraavia ot­teita
:
odottaa asteetlaista inukautumis- toiminnassa. ; . Aarniomelsiin . on
ta.
Väliaikainen tullitariffi on ai­noa
tä h ä n mc n n essa aik a an sa a t u
toimenpide, jonka tarkoituks.ena
on "säännöllisyyde|i'' palautta­in
inen. Tällä hetkellä on inahdo-toiita
eiimistaa millä tavalla tuo
laki tulee vaikuttamaan. Vielä ei
se ainakaan ole saaiiul aikaan mi­tään
huomattavampaa muutosta,
Tuonti ulkomailta osoittaa edel­leen
lisääntymisen mbrkkejä ja
vienti on vähoaiemässä. N-äyttää
knljetettu uudenaikaista koneis­toa
ja tukit viedään uittopaikoil­le
normaaliraiteisia. i^antateitä
pitkin, ralovartijoille on hankit­in
lenlokoneita.
Suurin osa British (Columbian
puutavarasta on saatu raniiikko-kin^
jos t a h t o o . Ja miksei se
tahtoisi silä edelleenkin ])itää,
kun se hyötyy Suomen kustan­nuksella
niin vietävästi. Nyt on
kumminkin kuulunut Ruotsista
puoriviraliiselta taholta ääniä, et-tä
omen markaii arvo pitäisi
saada kohoamaan. Mutta- kv.llä
Luokaa silmäys karttaan, siih-'n siltä, että kongressissa ei saada
CANADAN UUTISET
(The Canada NeVv»)
The Finnish Ne"wspaper in Canada.
. Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
. . Eclok- J.tKorte, Manager,
Lauri Maunu, Editor.
Daily New8 Bldg., -Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTISET
Is ^rolcomed and reaa m every Finnish
home In the Dominion. It is the only
direct advertislng medium, for those
manufac*urers and| I merchants who
wiBh to create and ouMd a profitable
and permanent demand for their prod-ue'ta
and merchandise by the iarge and
e\er crowing| Finnish population resid-
Ing la Canada. Place your trial ad-
Tertisement and get results.
Advertising rates 50c per Inch.
Polltical advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
. Wednesdar neon to appear on
Thursday'3 issue.
Subscrlptlon price in Canada S3.0O
per year, United Statea and other i
countries $3.75 per year in^ advance.
kassa 120,000, IIolTannissä 110.-
000, Marokkossa 110,000, Är^^enli-
UMssa 100,000. Canadassa 100,000.
Turkis^-n 100,000. Balestinassa
100,000, Australiassa ^O.JMIO. Kti-vopnii
rMvi maissa, joit;i .ci.ole crik-s
HMi mainittu, I^OO.OOO, Aasiar
maissa, joita ei ole inainittti. 200,-
000, Amerikan maissa, joita ei ole
(M-iks(M'ii iHjiinitlit. 30,000. Maail-
. li I; 1M j u i rt ji 1 a i ne 11 \' ii e s t ö ylite on sä
1."').430,000.
•• AMidysvalloissa on suurin määr:i
jiiiifalaisia so.uraavi>ssa valtioissa :
\;e\v Vorkin valtiossa l.l!03,.S23.
IViin^ylviiniassa 322,-10(5, lUinol-;
sissa 2-1 G,037^ Massacluiset isissä
lS!).(>7i; Ohiossa l(i(),361 ja 'Ne\v
Jerseys«^ii 149,470. Kaikissa mui.s-sa.
valtioissa (Ui h e i d ä n lukunsa
ali? sadantuhannen.
Seui'aavat kymmenen kaupun­kia
kiisitlävät 72 prosenttia Y h -
:dysvalTaiu jiuitalaisviiestöstä :
Xew Y(>i'k 1.500,000. Cliii-aoo 22.'),-:
000. Philadelphia 200,000, Cleve-'
laiul 100,000. Boston 77.r)00. Balti­more
(i(\000, ^ St. Louis (;o,()00,-
Pittshnrgh (^0,000. Xexvark o.l.OOO
ja Detroit ÖO.OOO, yht. 2.;)S7,r)00.
ä ä r e t t ö m ä ä n alueeseen Volojrdan,
Donin, Rostovan, Saratovin, ja
Oinskin , välillä, jolion mahtuisi
kymmeniä suuria kulttuurivalti­oita.
Kaikkitilla siellä vallitsee
patriarkalisnns, pii(divllle.ys ja
t ä y d e l l i n e n viileys. Ivatsokaa
• r a u 1 aie i s t ii: ka 11 k a na o i e \- ia k 111-
makuni ia. iiiissii e i o l e inuitakaan
Icitii, eikö siellä oltvvallalla vijle-
.A' s. Vo i (1 a a 11 ko s i e 11 ä a j a t el 1 a • \- ii -
litöntii siirtymistä sosialismiin,
m i s s i i c i ole initiiiin kosketusta ka-
. |)italismin • eikä. kultt.uui*in. t.eolli-snuden
eikä kaui>unki:MV kanssa.
•]\1 ikäli se (ui malidollinen: s i k i i li
on kapitalismi tietyssii määriis^-Zi
A' iii 11 Ji m ii t ii n I )i e n 111 o t a 111 o n a j a t a -
varavaihtona. Vall iokapitalismin.
yhtenä muotona ovtit käyttöoike
u d et,. j o i ta 11 e u v os t o h a 11 itu s m yö 11 -
tää nlkomaisille kaiiitalisteille,
p i d ä t t ä e n itselleen valvonnan..
Toisena .valtiokapitalismiu: i«u(»-
tona on osuustoiminta. Kapita.-
lismi ' o.snustoiminnan jnuodossa
on meille edullinen. Kolmantena
o n s e e 11 ä k a u p p i a a11 e ma k s e t a a n-inäärjltt.
v komissioni prosentti val-vielä
pitkään aikaan laadituksi
pysyväisiä t u l l i t a i ' i f f i l a k i a.
muualta.
M illii • keinoilla . voitaisi maail­ma
i 1 pa I) e r i 1 e o 11 i s u u s sa a d a n y k y i -
sis 1 ä . po i k ken k' sell is i 1 a o 1 o.s 1111-
teista sellaiselle kannalle, että
tuotteita, etupiiiissii sanomalehti
iiaperia, voitaisi jälleen i'yhty;i
t o i m i 11 a m a a n: n o r m a a 1 i s (.' s t i .•
Se on. kysyiiiys. joka jo \ ' U O s i -
kausiji on antanut miettimisen ai­hetta
. sanomalelitien ja niniden
julkaisujen • kustantajille . ja sa­malla
lierättänyt niiderr lukijain-kiu
mielenkiintoa.
Kysymyksen tyydyttäviilin rat­kaisuun
on CanjidaMa epiiilemäviii
täll ä i i et kellii suu i-e m iirti t ma hdol-
Usuudet kuin inuilla paperipulas-
:ta ja korkeista hinnoista kiirsi-niään
joutuneilla inailla. Simn-ahieelta.
Ivnimmät saliamyllyi si- me ymmärrämme yskän, vaikka
jaitsevat Vancouverin, Ijäusi-Ca-! emme ry k iä o.saa. .Ruotsi nälikääs
nadan suurimman sataman lähei-j p e l k ä ä sitä , e t t ä jos Suomikin saa
syydessä. Suunnattomista alueis­ta,
huolimatta on maakunnassa n y ­kyä
än a inoasta a n 385 sahamylly ä,
joissa on työskennellyt noin• kak-s
i t oi s t a t u h a 11 a .m i e s t ii j a I i s ii k s i
567 ha k k \ 111 y h ti ii 1 ii, j o i d e n p a l v e-luksessa
oli noin^yksitoista tuliat-t
a ty ö 1 ii i s t ä. Paperi m a ss a - j a p a -
periteollisuus on nopeasti ke Iiii ty-i
i y t . Tuliansla 1 onneja sanomaleh-t
i pa pe r ia ja sirl f i i 11 i m assa a 1 iiii e-
: te t iiii n v u o s i 11 a i n r-a n n i Is k o a 1 u e e n
suu ri s t a. n i y l ly i st ii.. - Nii i d e n y h -
1 e e n 1 a s k e 11 tl. ; i r \' (), t e k i \- u o n n a
1920 yli 21 milj. dollaria. On en-
•n u s 1 e 111 r —• v i k ä sy y 11 ii —— että
Nykyinen kurssimme rahalähe
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
^ähköteitse on
V ä h i tel I e n t e ()11 i sn u t e n sa k äy n 1 li n
j a a Ik' a a. tn o 11 a a y hl ä ja t.o i s t a
sellaista tavaraa mitä esim. Ruot­si
on tiihäU: :,ast i' myynyt meille,
n i i n lieidän tavaroiltaan vähenisi
kysyntä, kun - ne tulisivat ra liam­me'
ai h a isen.' a i-\'on t a k' i a : k'a 111 im.-=
miksi. Ruotsalaisissa on i)alj(ni
juutalaista -.te(n'iaa sekii; prak-;
t i l k k a a ja tietysti; he pitävä! kai­kista
mahdollisuuksista aikanaan
vaarin. T i e t y s t i ruotsalaisille on
e d u 11 i s t a.— k a n \' e m n i a s katsoen---
nattoiiia t, • • in il te i 1 oi)inuivat t o nia t
tiöii tavarain inyynnistä ja tuot- .metsärikkantemme ovat siitä par-h
aa n a . t a k e en a : At litn t i st a T\\- y -
neeivmereeii sa akka,., aavikkoina a;
Venäjän kauppamahdolli-suudet.
Ko m i t ca, jr» n k a 1*^ n 1 a n n i n. li a 1 -
tiis..:jo toista vuorta sitten asetti
j )e r i n po h j i n • j) n n ni t se m aa n V e n a -
p j ;i 11 t od o 11 is ta- tila nn et t a ja sen
'^astaisia kaui)allisia mahdolli-telden
ostosta pieni uo.ttajilta.
X.eljäntenä muotona on valtion
j laitosten,tahi liikkeiden, metsien.
111 a i d en y .m. \' u o k' r; \ ai n. i n e n k a i) i -
tali>^tille:. Tiima m u i s t u t t a a käyt­t
ö o i k e u k s i e n myiintämistä. .
Entered as second class mail mat- , . ,
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at 1 " • ^ i " ^ ^ ^ ' ' ! nyttemmin saanut val-
Port Arthur, Ontario; Canada.
T H E AIM OF T H E CANADAN
UUTISET. I
The help prelserve the I Ideals and
sacred traditions of tliis, our adöpted
country, the Dominion of Canada:: To
observe Jts laws and inspfre others tb
respect and obey them: To strjve
unceasingly to qulci<en the pubMc^s
sense of cIvIc duty: Jn ail ways to aid
In maKing this country greater and
better than /e found It.
— Snomi-Synodin lehden '"Ame­rikan
Suomettaren" toimittaja
Emil Saastamoinen on matkusta­nut
Suomeen laulajain ja liike-miestan
mukana 1. k. -I p:i)ä. Hä­nen,
tilalleen on 1 oimil.itijiik^: TiiI-lut
pastori Hartman. ,'^uoine.>,ta
palattuaan liittyy Mv. Saastamoi­nen
Päivälehden toimitukseen.
Akseli Järnefelt-Kananliei-mon
teosta "Uuteen maailmaan"
on nyt saatavana Canadali l'u» i s -
ten kirjakaupasta. Kirja, j(uika
sisältö kauttaaltaan j)erusiuu his-on
suomalai­sen
kirjallisnndcn merkkituiittei­tä,
arvoka.<^ ja mukaansa tempaa­va.
Sivumäärii» on 357 ja hinta
$1.50; postit.se läheteltynä .$1.75.
— Nouskoon henlkinen kuli luu­ri
yhä korl^eammalle, syventy­kööt
tieteet ja laventukoot niiden
ala ja avartakoon ihmishenki pij.
n ä n | ä niin paljon kuin tahtoo, se
ei kuitenkaan pääse pitemmälle
sitä i:orkeutta ja siveellistä kult­tuuria,
mikä kajastaa ja hohtaa
evankeliumeista. — eT. \V. y. Goet­he.
I
— !>Iitä enemmän "oma itsenäi­syytemme
ja oma 'arvosteluky-kym±
e on vaurastunut, sitä var-mt^
mmin voimme toisia arvo.stella.
— Ken auttaa, auttakoon tun-tuvasti^
j että se, jota,/autetaan,
pääsisi päämääräänsä. Silta on
hyödytön, jollei se ulotu toiselle
rannalle asti.^
' — l^unnioitus itseä kohtaan on
lähinnä uskontoa voijnakkain pa­to
kaikkia paheita vastaan.— Ba-eon.
.
— ^e, joka odottaa, että toiset'
antaisivat hänelle työtä, kuolee
enenkilin liän on saanut tehtävän­sä
maailihassa suoritetuksi. — Lo-m;
i k s i 1 a ajan m i e ti 11 nö n. . K o lii i ^
tea se!i t t ä ä , että vaikka Veniijän
vienti . onkin, tavatt.omair tärkeä
tekijji IMI ro pan markkinoilla, ei
Veniijä • kulienkaan kaukaisessa.
tulevaisuudessakaan voi myötii.-
V a i k I li I a a lOn ro |>an varus ta m i se.k -
si erilaisilla tarveaineilla, l^i tu­le'
olemaan kyseessäkään viljan
vienti Venäjältii lähitulevaisuu­dessa.
(.'/Ikomäisla piiiiomaa tar­vitaan
Venäjiin |)ikaiseksi. taioit;-
f 1 (vl 1 ise k s i k o ho t;t a u i ise k si\ i n ii 11 ä
ei ole ajateltavissa, liillaisen kapi­taalin
..saantia,niin kanan kilin
kapitalismin ^uhoaminen ja n. .k.
porvarillisten Iralliliisten vallasta
syöksemiuen on Veniijän liallit uk­sen
ta i, n i i d e n p oi ii 11 i s t en j är j e .s-töjen
tehtiivänä, joita tämä halli-
1 us silmäll äpitää, kut en esiin . k o l ­mannen
internationalen.
Näin eMglantila:iset. N-euvosto-viranomaiset
itse koettavat ta­pansa.
: mukaan tehdä mustasta
yalkoiseii; Heidän edusta jani|ä
r^ontoos.sva, 'Krassin, väittäii tilan­teen
kavippa.suhteiden .tultua söl-ni
i in ksi mu u 11 u ne e n sä ä n nöl l i sek -
si ja:suotuisaksi. Hän sano<> ole­vansa
.vHiteydessä suui-impien loi­ni
inimjnn- kanssa ja tavannecn.s.i
Norjan ja ( anadankin edustajia,
Ml k o ma li s i a ti 1 a u k s i a v a i-1 e n V e n ä -
jii larvilsee välttämättömäsli 200
—300 puntaa kullassa. Mikäli
Kra.ssinin tietoihin on luottamis­ta,
ei l.^nglannissa toistaiseksi ole
annettu kieltävää vastausta mai-;
nitun summan • sunruisen_luoton
saam^ista koskeviin tiedusteluihin.
Uuot tokysymykseen on kuitenkin
J?an.'ikalla suuri vaikutusvalta
Ken-otaan nimittran, että se em
nen^kaikkea pitää kiinni vankois­ta,
itsaarina^ikaisista saatavistaan
j a se,.!asia voitaisi ratkaista aino-astaaur
rauhankonteren.sissa, joka.
tunn ustaa neuvostohallituksen.
Bolshevikien kanta velkakysy-myl?':
sessä tuujietaan entuudes-ta.^
jtn: \ ennen neuvostohallituksen
.valtaantuloa otetut sotalainat -y.
nj", tsaarin- ja; -Kerenskin hallituk­sen
ivelkasito-umukset on viraUi-
.sesti, ; julistettu mitättömiksi.
Kaikki, Venäjän velkojat ovatkin
yleensä' siirtäneet sieltä tulevat e-i'iit
;ei>ä.varmoifin saatavien jouk-koonj
iMillä ta:valla ne alkavat
tuleviaJsuudessa suhtautua neu-yost0'
liallituksen V finanssipolitiik-kaan,
vselvennee ennen pitkää .
Yleensä voidaa n sanoa, että Ve­näjän!
kaupankä^^nti tällä hetkel-
Yhdysvaltain talcudellisen elämän
uudelleenrakentaminen.
Pri\sidentti Hardinjr on saanut
kokea lamautuneesi a . taloudell i-s
es t a. 1 il a n t e e st a -:. j o li t un e e n ' M u 1 -
va-aallon'' tiiyttää voimaa ja sel­l
a i s i a k i n . vaatimuksia, . e t t ä halli-tuksen
olisi palautettava entise^
makeanleivii.n päivät. Presidentti
lausui äskettäin ystiiville.Mi. että
iniiittiien erinäisistä vetoumuksis-ttr
ha l i i t u 1<s(>n - a vustii kseen, k11-
V ittel iva t monet. ka n sala i set, et 1 ä
j) res i d ei 11 ti j a li ti n en li ai 1 it uk sen sa
voisi ylidellii kädenkäiinteellii jiti-lauttaa
nornialiolot. Presidentti
jiitäit n y k y i s t ä talotidellisla tilan­net
ta välttämättömiinii seuraukse­na
sodanjälkeisestii uudelleenra-ken
ta mi sest a; i l il ja tta i n pi d e t y s-sä
kokouksessa käsitteli kabinetti
Iv.vs.vmystä mitä. se voisi tehdä,
mutta havaitsi, että hallitus ei voi
ta lulvuunottamatia.tavataiin kaik
kialla melsäii ja aina vniu met-säii.
j a kulkuneuvojen keliirtyessii
saatetaan siitii aina suuremmat il­lat
teollisesti ja kau]vallisec;Ti mer­kitykselliseksi.
Jiirkii)eräiseen
metsänlioitoon. metsäpalojen tor­jumiseen
.v. m. m, stiojelusloimen-
. ],) it e i s i i n •. k i i n n i te lii än \' u o s i. A-11 o -.
d e 11 a- y 11 ii. su u r e i n j.)a a • h u o m io t a.
A i k a i s ei n m i n o 1 e m m e j o t i 1 a s t o 1 -
1 is t en n u me ro iden a \-1111 a 1 u o n e ,^ t
•yleissilmäyksen .s i i h e 11 s u n r e n m o i --:
s e e n k e h i tyk s e en. j o k a \' i i m e . \' u o -
sina on ollut ha väittävissä tiimiin
maakunnan, Ontarion,metsäteol-lisuudessa.
Tällä kerralla, tarkas­tamme
maamme liintisimman
maakunnan. British Columbian
nnilulol!isuuksia, jotkti — katsoen
siihen, että • mainittu:- seutu suu­rimmaksi
osaksi. .on vielii koko­naan
. k' o s k (nn a 11 o m a n ii, ai 1< u e r ä i -
sessä luonnontilassaan — tulevfit
muodostlimaan varsin lupaaviksi.
Eräässä. C a n a d a laisessa aikakaus­lehdessä
kirjoitetaan:
Omistaen suurimman metsäalu­een
Amerikan mantereella voivat
tehdä-muuta kuin ohjata joitakin Britisli Columbian m e t s ä m i e h et
virtauksia, jotka voivat, vaikuttaa . ottaa vastaan nykyisen seisahduk-yleiseen
tilanteeseen. Presidentin sen liikemaailma.ssa euemmjin tai
m iel ip i t een ä on, e i tii su i ire 1 1 e oi 1 i • •< vii h e mmä n tyy n esti. J oska an hei-snu
sla i t O k se t tn le \',a t 1 o p 11 ks i: i t se
löytämään nykyisislii oloista
poi.-^ johtavat tiet. Amerika,
hän uskoo, tulee toipumaan Euro­pari,
sodan vaikulnksista samalla
tavalla kuin seloipulsisällissodan
seurauksista .-^luonnollisella ja
järjestyksellisellä tavalla.
^Maanviljelyst ilanne. kuitenk'in
ailioutttia suurinta huolestuiieiv
s 11 n 11 a, s i ] 1 ii s i lu r t e o 1 li sU u d e t '\' oi -•
vat tavallaan itse auttaa itseään,
mutta maanviljelijä tarvitsee toi-m
i n ta nsa ral i o i 11 ai n is ta, 1 ar v i t s ee
ulkomaakauj)paa ja samalla ker­taa,
on häntä suojeltava kotimai-:
silla markkinoilla. Kongressissa
on olemassa suuri maanViljelijöi-tä
edustava ryhmä, joka voi ajaa
liipi millaisia avustusehdotuksia
maanviljelijät vain tahtovat, ja
presidentti Harding on epäilemät-,
tä myötämielinen tälle ryhmälle.
• Maanviljelijäin ryhmä kongre.s-si.
ssa o,n niin vöimaka.s, että rau-tateitten
täytyy ennen pitkää va­paaehtoisesti
taipua tekemään
uudelleen sovituksia rahtitak.sois-sa,
jotka monessa tapaukses.sa o-vat
niin korkeat; että maanviljeli­j
ä in ei kannata nykyisten halpain
hintain aikana lähettää tuottei­taan
, ensinkään markkinoille.
•Kaikki kuitenkin liikkuu hitaasti,
paljon hitaammin;, kuin'on luultu.
Hallitus on koettanut kiinnittää-suurimman
huomion kotimaisiin
taloudellisiin epäkohtiin, mutta ei
se ole voinut saada suuria aikaan,
>Hallit,us.virkailijat myöntävät a-voimesti,
että plosuhteet ovat sel­laiset,
että hallitus ei voi niille
diinkään liikkeensä ei ole sääsly-ny
t • s i 11 ii l a m a a n im k se 11 a, j ok a
vuodesta 1916 lähtien on vallin­nut,
on teollisuus kuitenkin vaka­valla
pohjalla ja sen menestyksel­linen
tulevaisuus taattu. Aselevon
solmiamisen jälkeen .oli liavaitta-yissa
iiieni väliaika, vaan kohta
sen jälkeen on puutava ran ky.syn.-
tä kaikkiin maailmanosiinjjitkur
V a s t i li sii ä n ty n y t. 1 li n n a t sa m a 11 a
kohosivat niin korkealle, että jo­kainen
järkevä liikemies piti niitti
kohtuuttomina.
Am e r i k ai a i s i ti o s t ;i j ia tn 1 v i B r i -
tish' Columbiaan ja he tarjosiA^tit
liintojaj jotka olivat paljon taval­listen
yläpuolella; muutaman
kuukauden liike kukoisti enti.stii
suurempana. 'Senjälkeen tuli ai­ka,
joka vaikutti milt'ei täydelli­sen
seisahduksen. Hinnat ovat
jatkuvasti alentuneet monta kuu­kautta
ja n^^k. on paljon' stvhoja
j a metsäkämppiä suljettu odotta­maan
edullisempaa aikaa, jolloin
liikemittari aiudelleen osoittaisi
"normaalia."
British Columbian metsiituot-teilla
on kansainvälinen maine.
Olosuhteideni' . ta.saannuttua on
syytä odottaa, että niiden kysyn­t
ä ulkomaillakin, kuten Intiassa,
Etelä-Afrikassa ja brlttiliiisen
valtakunnan muissa osissa, sama­ten
kuin YJidysvalloissa ja Idässii
taasen saavuttaa suuren laajuu­den.
Merentakaisten maiden puu-tavaraliikenteessä
viime vuosina
tapahtunut kehitys on -saanut ai­kaan
täydellisen hakkmimetoodi-envmulistuksen
j a paljon .muutok-maa
kuuna st ti , .muut .imaii vuoden
kuluessa l i i l e v ' yksi maailnuiii
massa- ja i)apei'inlitin!clnntin : l)ä;i-
( iti Ikoista. . I iäli.el I ä -ra n n ik Iv0.ii() 11
satiltivana vesivoimtui vu(U'isio-järvislä
j;i vesipulouksisia ja si­ten
voidtuin vtilmistuskiistannuk-s
i t l 11 u om at t av a st i vii h en t ;i a •. .
\''iimetiikaiset t;ii)ahtum;it Vlä.-
Slesiassa.. piiobiltiisen kapinoitsi-.
jtm Korfiintyn: joukkojen liyökkti-ys
alueelle, joka kansaniiäiiestyk-sen
mukaisesti lopultakin, .joutui
'S tl k' s tl I le j tl s i 1 e n ; 1 i I KM 11 u n u i \' i lui -
m i el isy y s Sa k sa n ja -l-vio. i a n \-ttl i 1-
le, sati 11 tl nee ke hi 11 vii. sekttso f k'ii J:-
si. joka vtikiivtisti horjuttaa entis­ten
liittoliiisten hyviii ^ullteittl.
lvnK"b>nli jii sen nfuluma Italiti. h;i-
Itia vat t un n usta tl Sa ksa n. oikeuden
S1 es i tl tl n, • jo ta v a s t o i tv l.\ ti 11 s 1< a s i t -
m ittömässil sti ksal tiis v i h ti ssti ti n on
asettiiniit - j y r k ä s t i päivastaiselle
kannalle. •
.^ 1 i 11 i 11 llti n si{ a n 1)o 11 t.-.i i kk ti. n>' k
iiän tähtiiti, selvennet' osaltatin
englantil. i)oliittisen .kirjailijttu
(lilbert ..Murrayn selost itksistti,
joi k a il ä n julkaisee '• vii meisessä.
teokses.saan "The Probjem of
foreign B o l i i - y . " Hän mainiM^e'.
kuinka Hanska Versaillesin kon\'v-
•r e ns i ssa k oe 11 i sti ti d ti ti i k a ti n p u <) -
I us 1 u sl i i t o n . H a n s k a 11.. 1 n g 1 an n 111
ja Alhdysvaltain kesk'eii. Sanottu-j
en. mai (1 e n v a 11 u ut e t ut. h y v ä. ksy i -
\- ti 1 k i n . 1 i i 11 os u u n n i t e 11n ti n, 11i-u 11 <i
asiasta ei tullut sen enempiiä, kun
Vhd.\ svtiUain kongressi^ kieKi sii­tii
.vahvistuksen. Ivansktin kanta
Versaillesissa oli se. e i t ä Saksti oli.
ensin jaoteltava pienemi^iin osiin
jti rauliji- solmittava vastti. ntiin
synt.vneiden pikkuvaltioiden, kti^
ten Preussin, Saksenin, \Vest-phtValin
y. .m. kanssa. Sak.san .:ei.'i
osissa olisi pitänyt oPti kussakin
er i ra hai a j i. e ri 1 u 11 i) ii.:i k sut,. e r i -
laiset l a k i k i i j a t j.n.e. Sen lisäksi
olisi R.an.ska halunnut saadti vji.
kuuden siitä, et tii ne eivä t m i Iloin­kaan
enää pyri .vhdistymäiin. lri­saksi
olisi Saksan alue Klb^-virtan
m y ö 1 e n oli u t 1 i i t et t ä \' ti K ti ns k ti a n.
'Näissä pyrkimyksissään Hanska
ei onnistunut, :muttti silloin se ko­etti
keksiä muita keinoja. Nälkä-
Sfvarrol 1 a se oii Hanskaii pui i-t
i i k k a — olisi entinen vihollinen
Q1 1 u t \) e i-i up o 11 j i n m a s e n n e 11 a \- ti j a
heikonnettava ja senjälkeen vaa­dittava
niin,suuret koTvausinak-
.sut, että se ei eiiiiit uiilloinkaan o.-
l i s i kyennyt nousemaan jaloilleen;
Kun toiset liittolaiset ovat osoit­tautuneet
epäluotettaviksi, oliosi
Ranskan Puolasta saatava uusi.
Politiikkansa toteuttamiseen tar­vitsee
Panska suuremman sota­joukon
kuin se omista kansalaisis­t
ä ä n voi saada kokoon. Täten sen
on ollut pakko turvautna mustiin
j a muihin värillisiin, joita sodan
aikana oli noin 000,000 mieheen
nouseva armeija.
'Suomen-valuutan arvon alene­misesta
ja markan ostokyvyn vä­henemisestä,
asiasta,. joka koti­maassa
on jatkuvasti lierättänyt
sekä liikemaailman että^ sanoma­lehdistön
huomiota ja huolestu­mista,
kirjoitetaan "Ilkassa" seu­raavasti
:
"Markkamme arvon kohoami­sesta
ei oikein enää kannattaisi
puhua[>aan, sillä el se ikinä kohoa
sellaisilla meiningeillä, jotka
maamme talouspolitiikkaa nykyip
sin ohjaavat. Ruotsi on pitänyt
jo kauan Suonien' valuuttakaup­paa
sekä tavaramarkkinoita mo-
[litiiii -markkamme tlina sellaisessa
kurssissa. <M t ei: •heidän m i t käiin
jifiiäriusä Itiällii joudu: vtiin ktirst-mään.:
Tiintuumuuten kummalli-.
seita.-, se. m i k s i siioiiialtiiset liiki'-.
miehet ejväl osati olla m i n k ä än
miiuir ulkf)m;uin kanssa kttupalli-sesiSii
kanssakäymisessä, ; \iian
kaikkien tiet kiivvät Tukliolmtuui,
jossti sit ten alittivat riiotsabiiste,!!
asettati mielensä n.iiilctian talous^
politiikkamme : viisarit. Olisihan
s i t ä t a \' a r i ra: j a 1 • a 11 tl a HU 1 u a 11 ti k i n
matiilmassa ja litilvenijiaakiu kuin,
Ruotsissa, mutt.i kuktitui ei yi' i l ä-kään
muuiille ptiin. M i s s i i on s y y'
—- S i k äPi k u i n S n (H11 i' 11 k a n s a (' s -
lati ahmiinallti kaikki ulk(>maili<i
]\lyösmyömme pankki-osoituk
sia: (sliekkejä) , jnarkoissa yllä-mainit.,
kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve*
tiivip matkiistajien: sliekkejä dol-lareisiä,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurlssin jälkeen.
. :Lähetyskulut • rahtdälietyksille
postin kautta on 15e. summille
alle $20.00: sitä suuremmilta sum­milta
mitätin kuluja .ei peritä.— :
-ijähetyskulut sähköteitse .: on.
$3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
^postin, kiiutta, jos sähkösanoma-lähetystä
el erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan,
ja lähettäjän osoit-;
teellä vaijustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
- Perustettu v. 1874.—
Varal .Ji $3,000,000.00.
Kirjoittakaa• suofueksi:: meillä
on k n u si; suo ui a 1 a i s t ;i 11 i.kk e essä m-me.
tuodut vjilieiumaii vali ttiiii.a t i o t u at
ttivtirat: j;i- iiitrksati niistii kalliin:
liinnan. ei intirkkti-miMc ;ir\'o. ko-:
hoa. Teollistius-.: jtr kulutta.jtipii-rit
siiojaavt.t t "oPisuud-n k o r k - i l |'^^^^'^ " ' m l n n n e t M J i ä täynnä, .suu-la
tulleilla la maanMijelija ,aa ^ ^•'"^'"''1^'^' vaikkapa
loppujen lopirlvsi mak.aa kaikici' " ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ ' " ^ ^ " ^ ' ' l ^ ^^"^tä m a a n ä ä r i s -
viulut. Kulutiaiti- ja l . i k e m a a i i - ' byvan.a. Tuhanp>t näistä ei-ma
istuu aikansa ta'nni)oian kel- ^•<'< ^^^'^^ ^'""'''^ '^'^^^^^ "^^1^"^'''^
kassa, Ullitta i. l u u niin v i i v i a s l i , kaivosta', y h ä . v ä h e m m i n liesiviit,
1) uoma akti an —' i.-Vnv niilkiineu nialiiiisnoni o l i ; Vtian
ettei ainti ,lti Kun
on tarpeekseen istunut ja imenu. I ^>^^i^^^''i sea->sansa oli vanhojakin
niin kääntää" selkänsä hvräiil I "^^^^"^'i'^'^^•iJ''"' J^' ^^'»-»n tuostakin
itsek.seen. ••HVvtisti vaan ja kii- lavisi huhuja, että se ja sekin
toksia paljon, mitä se nyt sitten ' " ^ ^ i ^ ^ - ' N iimeksimainituista oli
! l ( ) V i ; i j i v 1 malmia milloin sieltä mii
Niin. kaikki moittivat sii i . ettäJ^^J" ^^^^^^ -"^''^''^^''^ huhujen vai-markkamme
arvo on alhainen, l^'^^^^'^ y l e i s ö ö n oli lumoava. Kansa
vtian kukaan ei ole olevinaan ; l^'»'nltua;in ikäänlmin raivostui
svvlliuen siih.ui mik.i se l a s k e e ' j .1'' rlou.l nilmt määräisinä kuii-
Ttilonpojat sitä kvlläkin kaikkein I • " • " ' • " " ^ ' ^ ' ^ ' • ^ ^ ^ l ^ ' ' l<iibkolla sinne,
vähimmän laskevat, s i l l ä kaikki ^^'^^^'^ viimeiset malminlöytö-hu-muut
loppujen h.puksi l a s k . - v a i j ^^"^ ^'^'^''^ ^"H^^^^t- ^''^'^''^ porvarit
mäkeä talonpojan housuilltiV j ostivat o-sia malmiliiytöihin ja a-
I . | - . M: "^'^' i ^ a 11 n i n e ts i j i ti a \'ti a m a ti n
tl a rt e i t tl a n . Tti tej i' • • o h n is t\-i i in o- •
ii-eii. köA^h ä n ; , m ii-lien: tMkast ua1y-:
iiyessii äjassa^;^ : p e r ä t i -
p i i l j t a ' a s t a . . n i i e l i e s t t i , liiitii^^m
s e e n t a y a rä a 11 t iil ee, t u l i t i k k ia r-;
yn am a t t a m i l.j Oneer i; • Ta v t i l 1 i n en.
Olin i : ; \'e l i . p i a n r ai i tViui es.t e ivk ii i
liu o in i.on-: 1 Uf^ n n o 11 i s e s t i pn o 1 e en s a
KAIVOSLIIKKEEN VAI­HEISTA.
. Noin parikymment;i .vuotta sit­ten
kuko ist i k a i vosl i i k e Y Jidys-
V tl 11 o i s sa ^' i cl ä. A' u o r i st o s e u di rt
»uomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon,, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAEKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin^kautta^ jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. > Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c sumWlle $50.00 asti,:
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. ! ' /
Tiedustelkaa erilcoiskurssia isoille läJietyksille.
Lä,hettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kasti.
. " ,
PORT iRTHtm,
e
ONT., CANADA.