Canadan uutiset, August 4, 1921

              • •('. ' -
1 fSSJUMfm irunSET, PORT AETHUR, ÖNT., CSJi^MPS, Torstaina Elokuun 'i p. 1921! NTJMEEÖ. 31
CANADAir UUTISET
tiiomalainen sanomaleliti CanadasaA»
ilmestyy jokaisena Torataina.
t Kustantaja
' The Canada New8 Publishing C o .
E r i c k J . Korte, liiikkeenlioitaja,
Lauri Maunu, Toimittaja.
TIuXudlH^NNATt
Ganadaan: $3.00 koko vuodelta,
$1.76 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo­delta.
, ' I
mantereen yli kulkevan maantien
rakentamisen, jossa pienellä päi­väpalkalla
noin 150 tuhatta mies­tä
saisi työtä kovimmiksi talvi­kuukausiksi.
Jospahaii ei vain
tilanteen parantaminen pysähtyi­si
aikeisiin ja. neuvotteluihin. ;
ILMOITUSHINNAT:
50 Senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil-le
kohtuulline^n alemma. Halutaantie-to-
ja nimenirluuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kert^, $2:00 kolme kertaa. Nalmar
ilmoitukset: $2.00 kerta^ $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil
mbltukset $2.50, muistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.5(^. Ayioeroil-moitukset
$2.00. .1
Pöytäkirjat, tilifielyltyksGt, keräys-iJiettelot,
luenjto-ilmditukset y. m. 30
=5enttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aljotulsta llmol
tukslsta peritään 15 sönttlä riviltä.
: Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia IlmoitukslA
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kalkki liikkeen^ aijojb^t kirjeet, tl.
laukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutlnista laiinattaessa en
(ahde mainittava.
Gsoltemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehdon konttoriin sekä vanha että uusi
©•goite.; ; :;V''>. 1^ • • )•':•••: "]•:•,
CANADAN UUTISET
(Th© Canada New8)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co,
Erick J. Korjte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.:
Daily News Bldg., Port Arthur, Gnt
CANADAN UUTISET
Is W€lcomed and read m every Finnish
home In the Dominion. It |s the only
direct advertlsing metlium for those
manufac^urers and merchants who
wl8h to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-uct
» and merchandise by the large and
CVQr crowinff Finnish poplilation resid-
Ing lal Canada. Place your trial ad-vertisement
and get jresults.
: Advertlsing rates 50c per inch.
Political advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reaeh our Of­fice
^•ednesday ; neon to appear on
Thursday'8 issue.
Subscription price. in Canada $3.©0
per year, United iStates and other
countries $3.75 per year in advance,
Entered "as second ciass mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
Työstä ja toimettomuudesta.
Nykyajan ilimiset ovat yhä e-nemmän
piintymässä siihen käsi­tykseen,
että työ on elämämme
pahin rasitus jä että työn ja työ­aikojen
vähetessä ihmiskunta sa­malla
lähenee sitä ilianneoloa, jo­hon
se on kautta yuosituliantcn
pyrkinyt.
i\Iitä voisimme tehdä, jotta sai­simme
ihjniset lommattua pois.
tällaisesta vaarallisesta ja ihmis­kunnan
yliteisiä onnea uhkaavas­ta
harlialnulosta?
Pascal on lausunut: "Jos sota­mies
tai maatyömies valittaa ras­kaasta
työstään, pantakoon hän
olemaan mitään tekemättä.' ' J a
lodellakin, niin olisi jokaiselle
t oi m et tomu u t ta. i hannoi va lie i h -
miselle tehtävä! Tällaisia ovat
etupäässä juuri iie, jotka koko
(»läinänsä ovat joutuneet työtä te­kemään,
eivätkä sen tähden .ole
.s a aneet: k o s ka a n t u t a 1 o i m e t to ma -
na oloa. Iglutta ne, jotka vain
pj te m m.än aikaa ovat viett ä neet
t o i 1 ne t o n ta elämä ä, t i e t ä v ä t ky 1 i ä
mitä se ajanpitkään merkitsee.;
^1 uuan intialainen. kiisikirjoitiis
a n t a a si i t ä va rsin sa 11 u va n 1^ u v a-uksen
: V-Tyhjäntoimittaja on
taakaksi itselleen ; häneU: aikansa
riippuu raskaana hänen käsis­sään,
hän harhailee sinne tänne;
päämäärättä eikä tiedä, mihin
ryhtyä;''-—Laiskuri on itsekidut--
taja, oma pyövelinsä,'' sanoo
Payot. 'Mutta ei siinä vielä 'kaik­ki
; pa 1 jon, paljon huonomminkiii
voi käydä. Toimeton elämä joh-t
a a u se i n s i t ä a i t s i l ii is u mi s ta,
viettäville poluille, pakottaa lais-k
urin a i k' a n sa k u 1 u k s i h a k e m a an
huonoa seuraa -—aina huonoa sen.
takia, etteivät kunnon: ihmiset sii­hen
voi kuulua, he kun kaikki a-liertavat
töissään -— ja siten saat­taa
tehdä hänestä yhteiskunnan
hylkiön: juopon, -kortinpelurinj
kautta hän yksin voisi ne saavut­taa.
Olemmeko mekin sellaisia:
ihannoimmeko työttömyyttä, lais­kuutta,
ja haluammeko kuitenkin
ihanteellista elämää, jonka pää-edellytyksiä
,nuo edellämainitut
onni, hyvinvointi ja maine ovat.
Sehän on nurinkurista; nämä
kaksihan ovat toistensa vastakoh­tia.
Toinen tai toinen, mutta ei
molemmat. On siis tehtävä va­linta;
sen ei pitäisi enä äolla meil­le
vaikeata.
: '—-Nykymaailma on kuitenkin
erelitynyt valinnasasan. Jokai­sen;
meidän on siis ^yt osaltamme
työskenneltävä, .siilien suuntaan-että
maailma viejä huomaisi erehr
dyksensä, ennenkuin on liian
myöhäistä. Tähänkin meillä on
V a in t n o a i n oa . k e i n om m e käyte t-tävissämme:
työ.—-Työhön!
II. II. IT.
Perheenpään aseina ko­dissa
ennen ja nyt
The help preservethel IdeaU and
»acred traditiona of this, our ädopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its Iaw8 and insplre others to
respect and obey them; To atrlve
unceasingly to qulckeri the ;publlc's
sense of ciylc dUjty: In ali ways to aid
In making thisicountry greatcr and mittain: työ.
better thah ve found It. '
varkaan, uuirhaajan.. Tällaiseen
tilaan jouduttuaan ei hänelle sit-
'en löydy muuta kuin yksi pelas­tuksen
tie, sa m a, josta 1 uo pu mi n en
hänet kurjuuteen saattoikin, ni-
- 'Niinkuin lääk-
— Kyvykäs tai nero ei milloin­kaan
Jialveksi työtä.
— Kun meidän on useimmassa
tapauksessa mahdoton saada
kaikkea mistä pitäisimme, niin
parhainta on, että pidämme siitä'nen (tyhjäntoimittajan) päivänsä
keet parantavat ruumiillisia vam-mojamme,
niin jvar.antaa työ sie-hilliset
haavat, niinkuin ruoka on
ruumiinimc ravinto, niin on työ
sielummf\ ^Molemmat ovat vält-lämättömiäi
J\lu 11 a toiselta k inkan n a 11 a k a t-soen
pitäisi toimettomuuden kau­histuttaa,
meitä. Tuo intialainen
käsikirjoitus jatkuu näin: '*Iiä-niitä
voimme saada.
— Kärsimykset tuottavat vaka­van
mielen, pelastus kiitollisen
sydämen, 'kestävyys tahdonlujuu­den
ja-avunsaanti uskon.
— Ainoastaan kärsivällinen kes­täväisyys
onnettomuuksissa voi
sen'puoliksi voittaa; kärsimätön
napiseminen ainoastaan lisää
kuormamme painoa.
Lehtei^ime toimittaja L. J.
^lannu on parhaillaan kesälomal­la,
mutta jo seui-aavassa numeros-* kuitenkin me parasta aikaa ihan-häipyvät
kuin pilven varjo, eikä
hänestä jää mitään 'muistomerk­kiä
jäljelle-.-' /^Ajatelkaamme sy-
V e m m i n n ä i t ä sanoja : m in kä j u 1 -
maii totuuden ne sisältävätkään;
.J o s n e k o s ki s i va t m ei t ä i ts e ä m -
me: jos tietäisimme, että kuoltu­amme
maailma meidät tyystin
unhoittaa; ettemme, ole imerkin-n
e e t s il le m i t ä ä n. .3' ksi n ke rt a is es t i
sen.takia, ettemme ole sitä mil­lään
lailla hyödyttäneet; ettei mi­tään
merkkiä jää meistä jäljelle;
miten se lou k ka isi ka a n. i tse tunto­amme,
.miten se olisikaan Omalle
persoonallemme alentayaä! Ja
sa uskomme lukijain taas saavan
nauttia hänen pirteistä ja asialli­sista
kirjoitu"ksist^an.
— Työttömj^ystilanne on uh­kaava
melkein koko maailmassa,
eikä ole suinkaan rohkaiseva ja i -
lahduttava meillä enempää kuin
Amerikasakaan. Silloin tällöin
luemme toiviehikkaita uutisia,
kuinka pahin muka ön. jo ohitse
ja ajat alkavat parantua. Mutta
enimmäkseen ovat nuo jiutiset jo­ko
jonkin pienelle alalle ulottu­van
korjauksen aikaansaamia tai
tosioloissa perusteita vailla ole­vaa
optimismia. Kuni ajattelee
miten monet nj^t jo ovat! puuttees­sa
työttömyj^-den vuoksi, tuntuu
talven tulo pelottavalta. Sekä
idässä, että lännessä kuuluu ää­niä,
jotka ilmaisevat, että asia a-letaan
huomata. 'British Colum-.
biassa on maakunnan oikeusminis
teri kutsunut 50 työnantajaa neu-
: Tottelemaan tilanteesta jo tässä
noimme sitä, joka siihen^ johtaa:
iaiskuutta,toimettomuutta. —; E i ,
jos tahdomme, että maailma säi­lyttäisi
muistomme,, jos tahdom­me
jättää jotain pysyväistä merk­kiä
itsestämme, jos tahdomme
tehdä jotain suurta, ' silloin on
meidän käytettävä samaa 'keinoa
kuin kaikki muutkin suurmiehet
tähän asti: työtä.' Miten voisim­me
aja telia esim. muistopatsaan
syntyvän ellei lähinnä työn kaut­ta.
Sama on asianlaita oman
muistommekin pystyttämisessä.
Ja jos meillä on hiventäkään itse­tuntoa,
me muistomme pystytäm­me.
Emme tahdo maailmalle vain
tyhjää olla!
N*iinpä kirjoitelman lopuksi ot^
takaamme tuo intialainen käsi'kir-joitus
vielä kerran esille.' Siinä
sanotaan eelleen: '*Hän (tyh-jäntoimittaja)
tahtoisi kernaasti
syödä mandelin, mutta ei viitsisi
nähdä sitä vaivaa, että murtaisi
kuoren." Toisin sanoen: tyhjän­toimittaja
tahtoisi kyllä hyvin-
^X:-
kuussa. Ja idässäj Montrealiif
kauppakamarin , puheenjohtajaa vointia, onnea ja mainetta-^emutta
ehdottaa; että hallitus alkais| ei viitsisi , teh^ä, työtä,' Jonka
Suomen oloja silmällä pitäen
k ir j o i 11 aa A n > eri k a n su o ma 1 ai s i 1-
lekin tunnettu kasvÄttaja ja, kir­jailija,
opettaja Villio ,K!<?i(»na-K;9.-
ti-lehdessä. sanojajoM^a, tosiroloi-r;
hiii perustuvina, ansaitsisivat
tarkkaa huomioon ottamista kaik:,
kien kasvattajien, kaikkie^i,isien
ja äitipn, pii,rjssä: '^e,.. mifäiiuiav
lausuu havaintoinaan ouiyJitä [tpt--
ta siirtplais-^suomalaisten-,^loissa j
kuin koti,maankin. Ja se, niitä-hän
ti lanteen korjaamiseksi neuvoja
antaa, sopii yhtä hyvin isien nou­datettavaksi
täällä kuin sielläkin.
H erä ty st ä k a s v a 11 a j a vei v oi li suu k -
siensa täyttämiseen tarvitsevat
meikälä iset van h e mm at ylitä ki­peästi,
kui\\ nekin, joille kirjotus
onsikädessä tarkoitettu. Siksi an­namme
kirjotukselle sijan lehdes­sämme^
toivoen että se saisi pal­jon
tarkkaavia lukijoita.
Opettaja Reima kirjottaa :.:
Kun tulemme vanhoiksi, muis^;
telemme hartaasti entisiä.aikoja
ja ihailemme niitä. Ja varsinkin
nykyaikana entiset ajat esiinty­vät
meidän mielessämme ruusun-hohteisessa
värityksessä. Se on
totta, että nuo entiset yksinker­taiset
ajat monessa suhteessa oli­vat
i^aljoa paremmat kuin nyky­aika
, m ut ta. älkää m me sokeasti
n ii t ii k u i t e n k a a n i h a i 1 ko. Silloin-k
i n. oi i pai jon pa haa, eikä meistä
kenelläkään ollut edes enkelin sii-
{)ien alkuakaan hartioillamme. Ja
vielä minä. tahtoisin saada sano­tuksi,
etteivät asiat sillä paljoa­kaan
parane, ettii me niitä aina
m oi t i m me. M e i d iin t ä y ty y so pe u -
tua aikaamme ja osata asettua ja
elää sen vaatimusten mukaan, ja
ennen kaikkea löytää itsessämme
virheitä ja koettaa niitä paran­taa.
" Vaikka minä nyt olenkin koet­tanut
olla tasapuolinen, niin sit­tenkin
täytyy minun jatkaa seu-
. raavaa: : Isät ja perheen i\i*llitsi>-
jat olivat lomalaisissa;,;kodfiiss'a;
entiseen ai^a^p,.3P^50yiiiQtita'Sitv
ten, sangen./flfprkealla -ve^Tat-en
nykyisiin .oloihin.- Eikäbainoas-.
taa;a taloissa, vaan yksinke^taiSis-.
sa t^rjjjjSsa ja. .m,ökeissäkin,; ^JJe
istuiva:t hallitusistui^UaauviViil-ti
kk a ja o h.ja kse t oli vMl kä de ssä.r
:He oli va t, sanoisinko ,pyhiä /mie­hiä,
pappeja ja tuomareita. N.uo-rso
kuunteli heitä ja totteli heitä.
Neljäs: käsky, osattiin siihen ai­kaan
tässä maassa. Tietysti oli
heidän joukossaan julmia tyran­nejakin,
mutta useimmissa tapa­uksissa
osasivat he hyvin käyttää
sekä lain kovaa kouraa että evan­keliumin
parantavaa voidetta.
Harvassa ovat nyt nuo patriar­kat.
Isätkin ovat astuneet pois
hallitusistuinieltaan, antaneet- val­tikan
ja ohjajfset' pois käsistääm
Ja tulokset QvatJähes kaikkialla
nähtävissä. Tottelematonta, ir­rallista
nuorisoa :joka paikassa.
Me olemmekin kyllä 30 vuoden
kuluessa siirtyneet monin paikoin
kokonaan uusiin oloihin. Yksin­kertaisen,
vaatimattoman maa­laiselämän
sijaan on tullut ver­rattain
suuri teollisuus- j a liike-elämä
j a me olemme alkaneet sii­hen
kypsyä. Sen tuottamiin näen­näisiin
valopuoliin on nuorisom­me
suin päin innostunut, j a inr
nostus onkin etupäässä kohdistu­nut
uuden elämän varjopuoliin.—
Kotikin on muuttunut enemmän
kaupunkilais- ja tehtaalaiskodik-si^
joista isät, jopa äiditkin ovat
paljött 'poissa ja kasvatuksen
kanssa on niin ja näin, Koulu on
myöskin tullut suureksi telsijaksi.
Sen niskoille ovat vanhemmat
valmiit lieittämään kasvatusvel-völlisuudet,
johon tehtävään kdu-lu
ei paljoakaan pysty. Ja vaik­ka
vielä maalaiskodit ovatkin e-nemmistönä
maassamme, niin
kaupunki- ja tehtaalaishenki on
niihinkin monissa suhteissa tun­keutunut
tuhoa tuottamaan. Kai­ken
tämän tuloksena on ennen
muuta: Isät ovat paljon poissa
kotoa ja kasvatus rappeutuu rap­peutumistaan.
Jospa edes pitäisi
paikkansa vanha sananparsi:
Mies on. luotu hankkijaksi, vai­mo
pirtin vaalijaksi,' niin menisi­hän
se mukiin, mutta kun uusi Cr
lämä tavalla tai toisella vetää vie­lä
naisenkin jä äidinkin pois ko­toa,
niin silloin on vaara monta
kertaa suurempi. '
• . • • • •- •• ••. • •. • • • • - I •
"Kun noin parikymmentäkin
vuot ta sitten, tehdasseuduilla isi­en
kanssa keskustelin kasvatus-asioista^
niin suurimpana valituk­sen
syynä heillä oli pitkät työ­päivät:
eiennätä eikä jaksa kas-
, valtaa. Ja entisenä tehtaan työ-poi
k an a ja [u t kä n ty öpä i vän su o -
rittajana ymmärsin sen aivan hy­vin.
Muuta en voinut kun kehoi-ti
n Ji ei t ä 1 ole m a a n s i t ä u skollisemr
pia ' vähässä. Kun sitten lyhen­nettiin
työpäivää kahdella tunnil­la,
kuinka iloitsinkaan noiden
isien, kotien ja lasten puolesta.,
Katselin tuloksia, niitä ei näk>y-
•nyt. ii Io'hönnettiin taasen, kaksi
tuntia. - Vieläkin koetin iloita,
vaikka olinkin jo paljon petty­nyt.
Parannusta ei tullut nyt­kään.
Päinvastoin asiat huononi­vat
huononemistaan kodin piiris­sä.
Mihin me isät käytämmekään
nuo lyhennykset'' — :— Kysyin
miehet olemme hiukan kyläkorei-ta.
Kylässä on esiinnyttävä hie­nosti,
kohteliaasti ja ritarillisesti,
mutta kotona ei ole niin väliä.
Kun joskus kerrotaan miehen
häijyydestä kotona, niin usein
kuullaan vastattavan: Se nyt ei
mitenkään ole mahdollista, hän­hän
on kylässä niin perin hyvä ja
mallikelpoinen mies. Olkaamme
hienoja ja kohteliaita kylässä,
mutta koti se sittenkin on suurin
ja parhain paikka maailmassa.
'Sinne ei saa 'kaikkia maailman
harmia ja pahojatuulia kulettaa.
Siellä tarvitaan paljon virkistä­vää
sadetta ja lämmintä päivän­paistetta."
Huomioita ja mietelmiä.
tulos, joka ei naurata. Sitä
lähtee hakemaan vain se, jonka
täytyy, se jolla ei ole mitään muu­ta
keinoa työntää uhkaavaa näl­käkuolemaa
kuutta viikkoa tuon-neiumaksi.
';y_
Pitkä elämä turhaan elettynä.
iSanomalehdissä hiljan kierteli
uutinen siitä, että ChaeholoAViSsa,
Puolassa, eräs n e i t i Anna Dö-hek
on juhlallisesti juhlinut; sata-i
kahta l?:ynimentä-köl in attavsyn^^^
mäpäiväänsä ja ylpeillen kp^^^
nut;korkean ikänsä saavuttaneen
siksiy että; iiän ei ole koskaan ollu^^^^
' ^tekemisissä'^ miesten kanssa.. :
jVtc oi isi m m<; t u h at ke rtaa: m ie-
1 uuminin; lukeneet • uutisen An n a
Dobkista, jos häh sata vuotta silr
te olisi mennyt naimisiin ja syn­nyttänyt
ka ksi tervettä poik a a j a
Liian korkealla. Äärimäisyydet kaksi tervettä tyttöä ja elänyt
loppuikänsä onnellisena perheen­äitinä,
vaikkapa hän elämänteh-täyänsä
'suoritcttua paljon aikai­semmin
olisi päässyt ansaittuun
ikuiseen lepoon. Mutta' nyt, mi­tä
arvoa on Anna Dobakin hedel­mättömällä
elämällä? Karuna
kuin kallio, kuivettuneena kuin
kuollut kääpä ja Luojan hänen­kin
osakseen asettama työ suorit-t
a m a 11 a' h ä n. y a p i se va n a vai 1 h u k -
seria odottaa — kuolema ansa. Se
n äyt tä ä hä n tä k a m moav an. E ikä
Nykyinen kurssimme - rahalähe
tyksille SUOMEEN "
Postin kautta ja
sähköteitse on
kerran neitosilta suurella tehdas-seudu
1 ia, kun työpäivää o 1 i juuri
lyhennetty. No mitä te nyt teet­te
niinä kahtena tuntina Kai te
nyt rupeatte ahkerasti kasvatta­maan
itseänne, lukemaan, harjoit-tana^
iian kotiopintoja j.n.e. Silloin,
eräs irvihammas. >'astasi minulle :.;
'Me ial am m e ta ns si t t orp ali a ka ke i
si tuntia- aikaisemmin." — Vali-.
tettavasti ei sitä parannusta ole
edes tapahtunut, yhtä myöhään
ne aletaan ja yökaudet elämän
suuria voimia kulutetaan. —-
Me isät emme nyt^enää pysty sii­hen
lystiin, niinkovat jo polvet
jäykät ja hartiat kumarassa, mut­ta
inihin me käytämme nuo ajat ?
Sangen usein tupakoimme naapu­rimme
kans.sa ajan tappamiseksi
tai- sitten väärällä- tavalla olemV
me,.^yhteiskuntaa parantamassa.--^..
Kodille ja ennenkaikkea lapsille
ei sitä paljoa liikene. Minä tie­dän
kyllä, että paitsi sitä viralli­sen
lyhyttä työpäivää, monen i -
sän täytyy ahertaa kovasti vielä
lisäksi jokapäiväisen elämän yl­läpitämiseksi.
Lukuisissa työläis­kodeissa
on elämän taistelu anka­raa.
Palkat eivät läheskään ole
nousseet. samassa suhteessa kuin
elintarpeet, mutta varsinkin; niis­sä
^piireissä, joihin - asemani puip.-:
lesta ,kuulun, on näinä vuosina
'tunnettu elämisen taistelun anka-ruus.
::,TnlQt' eivät mitenkääi^ tah­do
riittä,ä,,..: elämän välttämättpr.
rnimp.iin vaatimuksiinkaan.- Ja
kun t>''öhön' ja leipähuoHiU';menee
iuiin paljon- äikaa^ tärmöä'ja aja­tusta,-
niin vähän riittää 'kodilie'
>ja: lapsille. Tämäh kaiken lisäksi
ovat isät kotiin tultuaan kovin
väsyneitä ja kylästyneitä, kaikki
tuntuu vastahakoiselta ja ras­kaalta,
ja isän tulo kotiin myr­kyttää
ja raskauttaa koko kodin
ilman. Eihän sellaisilta isiltä ko­vin
paljon voi vaatia, mutta ei­vät
myöskään sellaiset isät saa
heittää kirvestään järveen ja an­tautua
seuraavanlaiseen mielenti^
laan: Ei maksa mitään yrittää,
antaa kaiken mennä. Siitä seu­raa
itselle ennenkaikkea' kosto,
mutta surullista kyllä, omille lap­sille
huonot perinnöt'ja yhteis­kunnalle
onnettomuutta. Minä en
voi tässä isien raskasta "kuormaa
paljonkaan" keventää "enkä ih­meellisiä
apukeinoja neuvoa, mi­nun
yksinkertainen tekstini kuu­luu:
^'Ole uskollinen Vähässä."
Se vähäkin aika, minkä voit olla
lastesi parissa, ^käytä oikein. Koe­ta
voittaa Ipasesi ja nuoresi, tsel-lesi
siitä ennenkaikkea on siuna­usta
ja hyötyä.
'^Erääseen asiaan en voi olla
vielä kajoamata^tässä yhteydessä.
Monilla. miehillä on se onnetion
käsitys, että-kotona saa olla mi­ten
ikään tahtoo, ja toiset luule­vat,
että perheeii^pBäri^önHn äma
aina ovat vaarallisia, olkootpa ne
mitä lajia ta hansa. Ei ole hyvä
olla liian köyhä, mutta ci ole hyvä
olla liian rikaskaan. Tämä perus­totuus
pitää paikkansa niin yksi­löihin
kuin ryhmiin ja koko kan­soihinkin
nähden.
A^htenä todisteena siitä on par­haillaan
Amerikan Yhdysvaltain
yletön'rikkaus,'i'nntt^a samalla sen
taloudellisen r^i^lLnän' epävakain
suus.
Joka_inen';^ibraS valta "on viime
vuo^iefi "^/nfanä ollut 'ilakoiteftu
lähetl!ämääii;''lvulta- ja jälokiviva-rastbja^
n Y-hdvsvaltoiliiiV dstoksi-ensai''
m'ak'^k.si ja irähä/arvbh •
sa m ark k iria hin n a n k o r bit t ä^iii i-seksi.
'"'Täten Yjhdysvaltoihin on
saapunut liian paljon kultaa.
Muut maat ovat joutuneet liian
paljon velkaan Yhdysvalloille. —-
Se on johtanut tilanteeseen, jossa
muut maat koettavat karttaa
mahdollisuutta joutua tekemisiin
Yili d y s V a 11 a i n k a n s s a. Si i t ä. k ii rs 1 i
Yhdysvaltain kauppa ulkomait­ten
kanssa ja siitä teollisuus.' Teh-i
a it t e n j a t y ö a l o j e n. s ci s o e ssa *k ä r-sji
työväestö ja kansa: Yhdysval­lat
on — liian rikas. Sen kansan
täytyy kärsiä nälkää.
Korkeassa r i kkausasemassa an
Yhdysvallat pitävät dollarinsa
ulkomaitten rahaan iviihden mil­tei
ostamattomassa korkeudessa.
Tavarain hinnat seuraavat raha-arvoja.
Siinä .syy, miksi Yhdys­vallat:
ovat joutuneet: kauppa-maailmassa
^ eristettyyn ;ase-:
maan. Liiallinen rikkauskin siis
voi johtaa kansoja.lairjuuteen.
Jos Yhdysvallat olisi 'köyhä maa
•ja riippuvainen tarvetavarois.sa
'muista maista, niin tilanne olisi
ihmekään, .sillä .suuri, jumalainen
Luonto ai n a k' a mm o a a 1 u o i uurt t o -
mu u tt a, t ark o tu k se t to m u u 11 a, \. u r-huutta.
Kuolema : cl näy halua­va
n t ur h aa n ele 11 y ä • ii m ä ä kä ii n.
* =* ^
Dotllarilta.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa y l l ä - -
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sijf, kolmen prosentin korkoa ve­täviä
matkustajien shekkejä dolr
lareissa, jotka Suomessa: lunaste­taan
siellä voimassa-olevan doUar
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c. summille
alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
I
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna: osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
,—Perusteltu v. 1874.—
Varat N li $3,000,000.00.;
Naisvalta pyssyvallan tilalla.
AVyomin^ on yksi niistä Ameri­kan
Yhdysvaltain valtioita, .joissa
villin k' a r j a n k a s v a t u s - c l ii m ii n o -
h elia si v istysval t ioi t ten la kinui ii-rä
i n e n e lii m ii a in a 11 ä il iin a .s 11 o n
ollut miltei tuntematon. Jokai­nen
mies siellä on kantanut kuu-sisilmäistä.
nelikymnuMi-viisi kali-perista
tuliinikkua, jonka on an­nettu
laulaa kiiolinlaulua i)ienien-kin
ci-imielisyyksien sattuessa.
Varsi n ki n ka u punk ipa i kat, joihin
ka1'japaimenet kokoutuivat tuh­laamaan
{)itkäaikaisetv säästönsä
muutamissa ; päivissä, olivat ylei­siä
temmellyspaikkoja, joissa mie­hen
piti osata ampua jommalla
kummalla ja väliin kuminallakin
kädellä yhtäaikaa, josmieli pääs­tä
askeleen, kaksi liikkumaan.
Vähän enemmän kuin vuosi sit-
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
Eräs neiti Pearl Williams, 21
v u o t i a s I t11 ö M i 1 n i t e 11 i i n J a c k s o -
nin marsalkaksi. . J a .silloin se al­koi.:
.Aluutainissa kuukausissa tä­mä
lyttö' Jacksonin naisvaltuus-ton
avustamana opetti karjapai-menet
tottelemaan lakia j a pitä­mään
tuliluikkunsa .tallessa. Rii­dat:
ratkaistiin oikeustuvissa ja
h e i k o i n e k i n taa tt i in. tur v a,
Jacksonin Tahalliset asiat hoi­dettiin
niin hyvin, että hiljattain
uusis.sa V'aaleis8a Jacksonin naisr
\^a Itu u s to vai i t ti i n: u u delleen v i r-kaansa
uudelleen vuodeksi — saa-de,
ii kolme .kertaa eiiemmiin ää-niji.
kuin sen kilpailijaksi asettu­neet
miesehdokkaat.
Jackson siis alkaa toista nais-lialjitiisvupttäaii
suurin tbiyein jä
te yhdessä AVyomingin valtion kaikki ovat mielissään siitä, että
kaupungi.ssa,. Jackson nimeU ii,
tässä tilanteessa tapahtui muutös.
'iK-«e^r,.r:a.cs;soaoa.,n« sc.i;ef^t.ä.vm^-ä^t"ö n; onnevk"s!i', STill„ oin kaup.u ng^i,s sa, .v alittiin täv-
Yhdysvallat tuottavat kylliksi
kaikkea, mitä sen asukkaat tar-
.! delleen naisvaltuusto. Vaalien
y it se va t. O n n e 11 om « u s on si i n ä,
että se tuottaa -— liian paljon ja
liiallisen rikkautensa tähden ei
voi tuotteitaan myydä ulkomaille
siinä määrässä, että sen työväestö
saisi tilaisuuden tehdä työtä ja
ansaita jokapäiväisen leipänsä.
jälkeen miehet pilkkasivat sitä,
nauroivat sille, pit ivat sitä pilana,
mutta pian muuttui ''ääni kel­loon."
että sen kaupungin pyssy valta on
muut t un u t s i i v o k s i, s i vis t y ne eksi
j a 1 a i n k u 111 i a i s e k s i n a i sv ai läksi:
J.A.Mustonen.
—- Huolehtiminen, johtuipa se
mistä syystä hyvänsä, h.eikontaa,
vie rohkeuden ja lyhentää ikää.
.r
Ei f^6'^e huvimatka. Sfe tapa,
jolla ^^'sän<iin'alehdef ".I^irS>'ittavat-harvestim^
st^öv (Viljäftliörjuti:
miesten) matkasta kaikilla'©^'hä­dän*
erikökniila' ^' aävikkövälliöit^
ten vehnäValnbillia'' ^yöhöiv'Vii--
kok^; •^^•k^htesi;'' kulrkaudeksi,*
kahdelcsi '•klMka^äli^ksi'^ kork(^iri-taah,-
kuulostaa''^ 'Uuvimatkaval-mistelu-
selostukselta. Kevyesti ja
ilakoitten siitä puhutaan ja yl-peillen
karortaan, kuinka 30,000
40,000 miestä tarvitaan viijan-korjuuseen
ja kuinka rahallisesti
edullinen työläiselle se on.
Ottaen huomioon kaikki h y v ä t
puolet, joita tällainen muutaman
kuukauden satunnainen työ työ­läiselle
tarjoaa ja verratessa niitä
niihin pa ho i h i n :puoliin, joita
se tuo mukanaan, valssinkin'^per­heelliselle
mieheUe,"nilfi''3iil^'fei^-
vestimiesten matkasl^a'^"'^ katoaa
kaikki iloisuus 'ja''''h\i\imatka-luonteisuus.
Arvioituna viijankbrjuutyöläis-ten
työn kestävän"'keskimäärin
korkeintaan, 30 päivää ja heidän
ansaitsevan $4.00 päivässä eli yh­teensä
tuloja $120. ; MatkapäiVi-neen
kaikkineen se vaatii 6 viik­koa
työläisen aikaa. Matkoihin
kuluu keskimäärin $50. Puhtaak­si
siis jäisi $70 kuuden viikon
työstä. Jotkut voivat saada vä­hän
enemmän, riippuen siitä, mi-tfen
kauvan he saavat olla työssä,
mutta useimpien ansio on- edellä
arvioitua pienempi.
Seitsemänkymmentä dollaria
jnykyisenä aikana kuuden viikon
lähettäessämie ottakaa huomioon» et^ allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
ukkosena jyristävä kofjissaäu. Me ylen raskaa» työn^ilJJMöaam
SUOMEN HCÄRKEAÄ CANADAN DOLLARISTA.
köVanoöiläiietystU ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksilte on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $iÖa.öÖ aäti: Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessäime rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar^
kasti.
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
m
m
l i m