Vapaus, November 22, 1924

              «r Y a L ms IJ^hX o l^t YKSI VIHOLLINEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PAÄMÄÄRXf
Vain järjesiyiieeiia ^idckona
Toi työväenluokka v o i t t a a !
Työväen vapautus tai»]
vain sen i t s e n s ä kautta!
Lauantaina marrask. 22 p.~-Sat, Nov. 22nd, 1924 VIII Vuosik. - VoL VIII
{aadaniiilo Sotakiihkon uhreja ar-aaiiSl
mahdetaan Rans-
Waslungton. — l i k t o h a l l i t a k s cn
ianppadepartementin julkaisema r a -
portia osortaa, että £änada ah no­peasti
muuttumassa Yhdysvaltain
lomaille sijottavien pankkiirien
sirtomaaksi j a että Canadan k a n -
salfisriikandet tulevat maksamaan
snarta veroa Yhdysvaltain yhä voi-
Tnakkaamm^ksi käyville sijotuspank-kiireiUe.
Asiasta sanotaan kauppasihteeri.
teollisuuskeskusten j a lännen j a ete<
Iän välillä."
Sitten osotetaan tässä raportissa,
että Yhdysvalloista Canadaan tiehdyt
sijotukset ovat sitten v. 1915 kas^
vaneet $42d,000,0003ta vuoteen
1922 mennessä $2,435,000,000 äin
ja sama prosessi on edelleenkin jat­kunut
kiihtyvällä nopeudella. Tuon
ajanjakson kuluessa kasvoivat Y h .
dysvaliäip Canadaan tekemät sijo­tukset
fcuusikertaisesti. ja, ylittivät
Britannian rahamiesten Canadaan
Herbert Hooverin, allekirjottamassa! *t^emät _ sijotukset. _ ' V . 1915 oli
raportissa seuraavaa: "Taloudelli­sesti
ja yhteiskunnallisesti Voitanee
näet brittiläistä pääomaa Canadas-sa
sijotetiuna $1.&60,060»00 j a v.
Caaadaa pitää Yhdysvaltain pohjoi-! 1922 oli se j ^ s a n u t kohota vain
$1,980,000,000 :iin.
Viime vuosien kuluessa on Yhdys-vallat
muuttunut Canadan pankkli-sena
lisäkkeenä ja meidän kaup-pamm?
Canadan kanssa on monessa
suhteessa enemmän kotimaista, kuin
oikomaista kauppaa muistuttava.' r i k s i . Kahdeksana sotaa edellä käy-
Teoffisuusraaka-aineitten virtaami- neenä vuonna lainasi Britannia C a -
nen Canädasta Yhdytnraltoihin j a nadalle 73.5 pros. kaikesta laina-vastavjoroon
Yhd|rsvalloista Cana- tusta pääomasta j a Yhdysvallat a i ­daan
kaikellaisten valmiitten ja noastaan 9 pros., mutta vuoteen
paolivafmiitten teollisuustuotteitten 1922 päättyvän kahdeksan vuoden
-rirtaaminen ei lainkaan eroa %iitä kuluessa tuli Britanniasta Canadan
Tuorovaikutttksesta, mikä Yhdysval-. kokonaislainauksiin ainoastaan
•tain ra jäin sisällä on olemassa idän pros. j a 22 pros. Yhdysvalloista.
kassa
P a r i i s i — Senaatti on myöntä-nyt
armahduksen maanpetturuudes­ta
tuomitulle CaillauxUle j a Malvyl-le.
Cairiäuxin armahduksen puoles­ta
annettiin 176 ääntä j a sitä vas­taan
104 ääntä- Malvyn vapautta­misen
puolesta annettiin 195 j a vas­taan
G5 ääntä. Malvy tuomittiin
vuonna 1918 maanpakoon tehtävien-sä
laiminlyömisestä sisäasiain minis­terinä..
Caillaux taas oli saanut petturin
nimen jrrittäessään sodan aikana
saada aikaan rauhaa Saksan kans­sa.
Häntä vastaan ei kuitenkaan
löydetty mitään päteviä todistuksia,
mutta siitä huolimatta sotakiihkon
valtaamana hänet tuomittiin eristet­tyyn
elämään, josta hänet on t a ­pahtuneella
armahduksella vapau­tettu.
OsDDslikeeDä
äperasta
El Paso, Tex. — Amerikan Työ-väenliiton
täällä kqoUa oleVaUe kon-ventionille
on e i t e t t y ponsi, jossa
paheksutaan työväenunion omista­man
kaivosyhtiön menettelyä jär­jestynyttä
työväestöä kohtaan. E s i ­tys
on tehty Kentuckyn työväenlii-ton
taholta.
Tässä kiistassa on kysymys j u -
Tiankulettajain järjestön omistamas­ta
Coal River Colliers hiiliyhtiön
ja 'hiilenkaivajain järjestön välises­tä
selkkauksesta. Mainitun l i i i l i y h -
tiSn johtomiehen, j u n a t ^ l e t t a j a in
jfirjeston presidentin Warren Sto­nen
kerrotaan ^ mielivalta^^ : Idel-
• täytyneen' .""ryh^piäStä 'neuvottelui­hin
hiilenkaivajaiii järjestön edus­tajain
kanssa uudesta työsopiniuk-sesta.
Myöskin, syytetään sanotun
hiilifiman erottaneen työstä useita
iinion miehiä, 8it«n tehden raskaita
loukkauksia järjestynyttä työväes­töä
vastaan. ,
Konventionissa oh. kaikkiaan noin
400 edustajaa-.-107atä eri ammatti.
Tyhmästä- ; / v^-r-^^-:^-".:---^
Jätenmiira laskenut. < .
A. F. L : n sihteerin, Frank Morri-
«onin, rapörti3ta_ ilmenee, että k u ­luneen
vuoden ajalla liiton keski-määräiaen
täysin inaksanfeiden' j ä ­senten
' määrä on ollut 2,865j740
verrattana 2i92«,468 viime vuonna
ja 4,078,740 v. 1920.
Eaporttinsa yhteydessä esitti toi­meenpaneva
komitea seuraavat asi­at
tärkeimpinä konyentsioonille :
»Järjestyneen työväestön kohdis­tettava
. kaiken energiansa pakot­taakseen
valtioitten lainlaatijakun-nat
hyväksymään kongressissa esi­tetyn
perustuslaillisen lisäyksen
lapsityön rajottamiseksi.
Unioitten varottava käymästä
liian rohkeasti osuuspankkien perus­tamiseen.
Työväenpankkeja ilmoi­tetaan
olevan kaikkiaan 23 nii-den
yhteinen pääoma noin 960i,ÖÖÖ,-
000.-^
V a l t i o i t a ' vaaditaan käyttämään
omiin.., t;aj(l>j^in3a . yankilatuotteita:
eikä osettamaan näitä yleisille
markkinoille kilpailemaan yajpaan
työn kanssa.
; Suositaan kansallisten unioiden
ryhtymistä harjottamaan henkiva­kuutus
liikettä. Yksityiset vakuu­tusliikkeet
tekevät satoja prosent­teja
voittoa työläisten kustannuk­sella.^
• : Rautatietyöläi^; koskeva Howell-
Bafkiey lakiesitys . hjrväksytään. -
Filippiinien itsenäisyyttä j a työ­ehtojen
parantamista Panama-kana­van
alueella vaaditaan.
•Järjestyneitä työläisiä kehoitetäan
edelleenkin mitä ystävällisimpiin
suhteisiin Amerikan Legioonon kans­sa.
Raportissa myönnetään, "että
vuoden ajalla, e i olla tehty asialli­sesti
mitään naistyöläisten järjes­tämiseksi.
Tanskalainen ratkais­sut
kiistan valosta
Köpenhaniina. — - Kuuluisa tans-katainen
«edemies Nils Bahr on t e h -
a_n f yskitän alalla huomattavan kek-v?
innfijj/,.jba saa luottaa niihin tie­toihin,
joita asian suhteen ihnoi-tetaan.
HäAvöSek;-väittää voineen­sa
ratkafisto-ftiitaiQrdjmy^
luontee8ta...>.J^j[|§siistehkyinmentö vuot­ta
sitten oUairt yksimielisiä siitä, et­tä
valö « n aaltoliikettä; mutta sil­loin
esitti saJcBrtkinön Max Pianck
«llaisia.läfeltdia^l^ötto ei voitu tä-män
teomijfrl^dfean selittää. P i -
kemmia näTtiti 'valo olevan hienon
hienoja hiukkasia, j o i t a valaisevasta
kappaleesta sinkoutuu ympärille.
Nämä kaksi err käsityskantaa ovat
tähän asti olleet aivan sovittamatto^
•nia, Ja atoiemmilla o n ollut kannat^
tajia. Nyt näyttää kuitenkin Bahr
tehneen ausia keksintöjä, jbtka an--
t^yst : JÄÄan^ ratkaisua;
j.^häMBin ei kysymykseen voi s a -
«oniälehden ,, j>aIatoiIlasyrcntyä,
Mutta jos Irakaan niin juuri Bahr
on aaes,joUa;6h ollut m ^ d o l l i^
^Bt ratkäjbt^ tämmöinen tehtävä,
lähiaikoina^ säätänee ^cysymyksesta
lähempiä tietoja -meidänkin maas^
«amaie.
Ibanez syyttää kunin­gas
AUönsoa
_ "Pariisi. — ' M a n i f e s t i s s a a n syyt­tää
k i r j a i l i j a Ibanez Espanjan k u ­ningasta
Alfansoa siitä, että hän on
suoraan ja henkilökohtaisesti vas­tuunalainen.
Espanjan sotajoukoille
Anual'issa, Marokossa v. 1921 t a ­pahtuneeseen
onnettomuuteen, jos­sa
kenraali Silvestre j a useita t u ­hansia
Espanjan sotilaita kaatui j a
tuhansia joutui / vangiksi. Ibanez
syyttää kuningasta siitä, että hän
oli määrännyt Silvestren jättämään
huomipon ottamatta : sotaministerin
määräyksiä, sen tähden kun "hän oli
heikkomielinen."
K i r j a i l i j a myöskin syyttää kunin­gas
Alfansoa siitä,, että hän olisi
kaksikin eri kertaa kavaltanut sak­salaisille
R ä n ^ n lähetöstä Mad­rideista
saamansa tiedotuksen sota-lllanteesta.
^ satavuotias kudlut
MontreaL Jnhn Ma^T-^e**^
Bi°> joka kuoE IcBanfin Taivaista-
Jolla Watcrvinesö, NOVB Seotiassa,
arreSaaÄ • olleen yhden vanUnums-ta
äimaistä Oanadassa. mn oli
kn<«eBBaan 107-vuoden ftiinen, ol-
-Sf utynyt fclannisäa vaonns
Jo on poliisipäälliköksi
"pyrkijöitä
Peterboro, Ont — Lähellä tätä
kaupunkia ajaitsevdssa Campbell-ford
nimisessä kylässä ei ainakaan
tole poliisipäälli&ön puutetta, - sillä
kauppalassa avoinna olevaa poliisi­mestarin
pakkaa on ilmaantnnr.t
kärkkymään kaikkiaan 157 hddjaa.
Paikka joutoi avonaiseksi entisen
ikentillä
issa
Scranton, P a . — YkMtoista Hud­son
Coal yhtiön kahdestakymmenes­tä
hiilikaivoksesta on seisaustilassa
kun noin 14,000 kaivosmiestä on.
ollut pakotettu ji^Iistamaan lakon
sen johdosta kun yhtiö ei ole suos­tunut
ratkaisemaan jo , pitemmän a i ­kaa
työläisten kanssa vallinneita rii­taisuuksia.
Ensimäisen tiedonantojen mukaan
ovat kaivostyöläisten union paikalli­set
virkailijat alunpitäen vastusta­neet
lakkoon ryhtymistä j a estäneet­kin
vielä tähän mennessä 8,000 työ­läisen
yhtymisen lakkoon.
Lakko julistuksen antoi unioh ylel-fien
sovittelukomitea kokouksessaan,
jossa oli edustajia 22 eri unio-osas-tosta
tällä seudulla.
/ United. MineirWork€rs liiton ylei­nen
presidentti John L . Lewis lä­hetti
paikallisille union virkailijoille
sähkösanoman heti saatuaan tiedon
lakosta. Sähkösanomassa vaatii L e -
vfis työläisiä palaamaan viipymättä
takaisin paikoilleen j a jättämään
riitakysymysten ratkaisun - "asiano
maisille union orgaaneille."
• . : O- • • •
Työtehoa korotetaan
Neuvosto^Venäjällä
Moskova — Neuvosto-Venäjän
johtajat, käsittäen että Venäjän
teollisuus ei voi milloinkaan kukois­taa
nykyisen alhaisen työtehon a i ­kana,
ovat alottaneet ankaran . t a i s ­telun
työläisten työtehon korottami-seksi.
Ryntäystä johtaa Venäjän kom­munistipuolue
unioiden, valtioita l a ­ki
järjestöjen, sanomalehtien j a mui
den elimien avulla.
Useissa teollisuuksissa ilmoitetaan
tuotannon huomattavasti lisäänty­neen.
Odessassa sijaitseVa hallituk­sen
kemikaalitehdas esim. ilmottaa,
että rikkihapon tuotanto oh kohon
nut huomattavasti työläistä kohden,
vaikkakin vielä tuotanto on vain
30—40 prosenttia sodanedellisestä
tasosta.
Täsmällisyyttä j a uutteruutta te­hostetaan
ja työpajakomiteat ovat
antaneet tässä apuaan.
r ——o— ——' : r .
VAROMATTOMAN AMPUMA-ASEEN
KÄSITTELYN JÄR-KYTTÄVÄ
SEURAUS
Albergassa eräässä huvilassa sat­tui
järkyttävä ampumistapaus,, joka
vaati ihmishengen. Eräänä iltana o-i
muuan nuorukainen asunnossaan
ryhtynyt tarkastelemaan samana
päivänä ostamaansa browningia se-cä
ryhtynyt tyli^entämään makasil-päälBkÖtt
eroamisen .johdosta, joka
selittää Inopaneensa virasta kaup­palan
neuvoston ffiiallisen kovakou- tapauksen uhri, rva Sofia Boi^gman,
taisnudeB' vupsL Neuvosto on m-znittanyt
viinhenkisen komitean te­kemään
vaSntaA ehdokk^dsta. -
nia. Hänen aikomuksensa oli lähteä
cokeOemaan ampoma-aseen kelpoi­suutta,
mutta rappukäytävässä ryh­tyi
hän undelleen tarkastamaan a-settaan
täyttäen sen panoksilla, Tal­oin
kuitenkin hän Varomattomasti
käsitteli asetta, jolloin «e laukesi
Kuala sattui eteisessä olevaan po-
, an äitiin. Heti tapatnrman satottua
»imitettiin haavoittuneelle apua
sekä kuljetettiin HeMiiknn k i r a r p -
seen sairaalaan, Jossa : ainoastaan
voitiin -podeti hengen lähteneen.
Kuula oli tniyEeatunnt selästä si­sään,
vioittaen sisäehniä. Ampnma-
New York. — Täällä on päätty­nyt
Yhdysvaltain osuustoimintaliit-tojen
neljäs kongressi, jota kesti
kolme päivää, juhlapäivällisiin tun­netussa
'Co-oi>erative Cafeteriassa.
Kautta kongressin istuntojen ajan
vallitsi hilpeä mieliala, sillä osuus­toiminnalliset
liikkeet Yhdysvallois­sa
ovat verraten eheinä selviytyneet
sodan jälkeisistä liike-elämän hei-lauksista
j a kyenneet luomaan jo­tenkin
vankan taloudellisen pohjan
itselleen teollisuuslamaannuksesta
huolimatta.
Kongressin huomattavimmat pu­hujat
oliva t r i James P. WBrbasse,
jota pidetään amerikalaisen osuus­toiminnan
isänä, A. L. Goss, Wa8-
hington State Grangen johtohenki­lö
ja Eskel Ronn, Co-operatiye
Central Exihangen johtaja, Supe-riorista,
Wis.
Erittäin mielinkiintoinen oli Gos-sin
puhe, missä hän selvitteli että
puristuksessa -elävät farmarit ovat
alkaneet liittää yhteen taloudellista
voimaansa osuustoiminnallisissa jär­jestöissä.
Osuustoimintakongressin kutsui
koolle Co-operative League, johon
kuuluu 333 osuustoiminnallista y h ­distystä.
Näitten yhteinen jäsen­määrä
on 50,000 j a niitten yhtei­nen
liikevaihto viime vuonna nousi
^13,000,000. Kaikkiaan oli 180 näis­tä
yhdistyksistä edustettuna kon­gressissa.
Kaikkiaan on Yhdysvalloissa 2,-
500 osuustoiminnallista kulutus-osuusktintaa,
mutta vain voimak­kaimmat
ovat tähän mennessä iiit^
tyneet Co-operative Leagueen.
Kongressi päätti m. m. ponnistaa
voimiaan liittohhUituksen farmilai-nalain
uudelleen laadituttatniseksi
sellaiseen.asuun, että se tulee enem­män
osuustoiminta pohjalle ja että
se myöntää jäsenilleen oikeuden
hallita omaa "omaisuuttaan. Myös­kin
luotiin kongressin kautta likei-sempiä,
suhteita ammattiunioitten,
fanri^r«tten ja työläisten taloudel­listen
järjestöjen kanssa.
Venäjän suurin vesivoi­malaitos
valmis­tumassa
Brazilian selkkaukset
Buenos Aires. — Riverassa, Uru­guayssa
oleva L a Nacion lehden kir­jeenvaihtaja
tiedottaa, että osa
Brazilian hallituksen joukoista ön
tullut rajan poikki j a tappanut
Uruguayn kansalaisia Uruguayn
aluieella ja että viranomaiset tutki­vat
tapahtumaa.
Edelleen hän kertoo, että osa
Brazilian kapihalaivan Sao Paulon
miehistöstä on saapunut Montevide-osta,
menneet rajan poikki brazi-l
i a n l a i s ^ n maakuntaan Rio Grand«i
do Sul'iin, liittyäkseen siellä val­lankumouksellisiin.
Argentinan rajalta tulleet tiedo­tukset
kertovat että Rio Granden
kapinalliset piirittävät Hittohallitult-sen
joukkoja Saican nimisessä pai­kassa,
joka ei ole pitkän matkan
päässä rajalla olevasta Santa Anna
do iiivramento nimisestä paikasta.
Kapinallisten ; kerrotaan myöskin
tehneen y hyökkäyksen, joskin huo­nolla
melnestykseUä; Rio Granden
rautateiden keskustaa Santa Mariaa
vastaan.
Tukholma. ~ - Professori Henry.
Graftic piti Tukholmassa esitelmän
useita >'Uosia rakenteilla olleesta ja
lähiaikoina valmistuvasta Venäjän
suurimmasta sähkövoimalaitoksesta.
Tämä x'oimalaitos on rakenteilla
Volhova-joen kosldin, jotka sijait­sevat
120 k m . päässä Pietarista ja
noin puoleu; kilometrin päässä
Muurmannin radan rautatiesillan
yläpuolella.
Esitelmänpitäjä mainitsi, että voi­malaitoksen
rakennustöitä Volhovas-sa
sekä korkeajännitysjohdoti ja
voimansiirtoasemien rakentamista
Pietarissa on suoritettu hyvin tar­mokkaasti
j a virtaa t u l l a a n . P i e t a ­rissa
antamaan joulukuussa 1925.
Voimalaitoksen merkitys Pietarin
kaupungille selviää jo siitäkin, et­tä
ensimäisenä vuotena, jolloin voi­malaitos
tulee olemaan käytännös­sä
ainoastaan supistetuin voimin,
voidaan höyryvoima-asemilla sääs­tää
noin 180,000 tonnia hiiliä. Lä-himpinä
vuosina tämä säästö nou­see
320,000 tonniin, ja lopullinen
hiilten säästö voimalaitoksen täydel­lisesti
valmistuttua tulee olemaan
noin 530,000 tonnia vuosittain.
Paitsi konelähetyksiä on Ruotsin
taholta otettu osaa tämän voimalai­toksen
rakentemiseen siten, että
ruotsalaiset insinöörit ovat antaneet
neuvojaan j a muun muassa kapteeni
K a r l Thulin sekä insinöri P. G.
Hörnell j a K . J . Karlsson ovat käy­neet
rakennuspaikalla tutkimassa
määrättyjä vesirakennusteknillisiä
kysymyksiä, joista on pyydetty hei­dän
lausuntoaan.
Ranska rakentaa sotaUfviöitä
T o r o n t o . — K o k o maata käsittä­vän
työväenpuolueen : rakentaniislii-ke,
ottaa nykyään jatkuvasti uusia
askeleita. Niinpä Manitobasta on
näinä päivinä saapunut innostovia
tietoja puolueliikkecn saamasta j a ­lansijasta
siellä j a Aiherikan hiilen-kaivajain
Nova Scotian piirijärjestö
sekä Canadan rautatietyöläisten vel­jeskunta
ovat osottaneet erikoista
kiintyniystä asettua yhteistoimin­taan
työväenpuolueen kanssa. Sa­moin
Saskätehevranin Grain Grow-ers
liitto on pyytänyt puolueen pe
rustuslakia tarkastettavakseen j a ai
na British Columbiassa saakka vär­väytyy
uusia tulokkaita puolueen
riveihin.
: 0-- — — •
Suomal saanut 600,575
mineraalialueistaan
P a r i i s i . •— Dunderjuen laivatela.
kalla on alettu rakentaa tähän asti
suurinta hävittäjSlaivaa. Alus t u ­lee
olemaan 105 metriä pitkä ja
sen turbiinit tulevat kehittämään
S«,000 hevosvoimaa. Polttoaineena
tullaan kfiytt&nään öljyä.
lyöläisolympialaiset
suunniteUaan pidet­täväksi
Mosko­vassa
Venäjän opettajiston
puhdistus
Neuvostovallan virallisen äänen-cannattajan
Isvestijan vJc 2.6 p :n
numerossa selittää kansanvalistusko-misariaatti^
ettei opettajien joukko-taricastus
ole nykyhetkellä oikeutet­t
u poliittiselta eijcä pedagoogiselta
(annalta katsoen.- - 'Tämän vuoksi
valistuskomisariaatti ehdottaa, että
tafkastos keskeytettäisiin heti niissä
oppilaitoksissa, joissa siihen on r yh
dytty.
oU ilätSan v46-nmotia8, anjpuja 20-
vnotias nnorokainen. Asian laatnon
katsoen ei poikaa ole vangitta.
Leipavarras kohoaa
O t t a w a .— Yhdeksästätoista eri
kaupungista saapuneissa raporteisttf'
kerrotaan lettSai idnnan . kohoami*
sesta. Korotus rajottan yleensä yitf
teen senttiin 24; tunsin letvältiC
tJseassa tajnuksessa <nrat leivän hin^
nat koiionsi^et jo nseaaonatt, lumu.
sen jälkeen kun kdoottelijat alkQl*
vBt kohottaa viljan hintaa:
WoodBtock, ConUi, Viisitoista
vuotta North Riverin, Alaskassa^
kaivosseuduilla melkein palkatonta
työtä tehnyt kansalaisemme, .Mrs.
J . A . Palokoski, sai runsaan palkki­on
vaivoistaan äskettäin tekemäni
kaupan kautta. Hän nimittäin möi
omistamansa mineraalialueet, 2i
"kleimiä",Copp€r River Mining
Companylle, saaden niistä $600,575
rahassa ja 75,000 ntainitun yhtiön
osaketta.
Maksu suoritetaan viiden vuoden
aikana ja maksaa kaivosyhtiö^ Mrs.
Palokoskelle jäljelläolevästa -maksa­mattomasta
summasta, 6 prosentin
koron.
Kaupan ovat välittäneet bostoni­laiset
Congress-kadun osakekauppi­aat
— N . Y . U •
Darrow tulee väittele­mään
Canadaan
Montreal, - r ^ Kuuluisa amerikalai-nen
riköiasiain ajaja Clarence Dar-row,
joka äskettäin pelasti chicago­laiset
miljuneeripojat Leopoldin ja
Loebin hirsipuusta, tulee väittele­mään
täällä kruunun syyttäjän R.
L., Calderin kanssa kysymyksestä
olisiko kuolemanrangaistos säilytet­tävä
nykyiaikaisissa rikoslaeissa.
Darrow tulee väittelemään knoie-manrangaistosta
vastaan j a Calder
sen vpuolesta. Yäittelyajasta^ ei ole
v i e l i ^Ȋatetty.
Viime kuun 12—22 p :nä pidet­tiin
Punaisen Urheiluihternatsiona-
Ien kongressi Moskovassa. Edustet­tuina
oli kongressissa noin parisen­kymmentä
eri maata.
Kongressi avattiin Venäjän ja
Saksan välisellä jalkapalio-ottelulla,
jossa venäläiset osoittautuivat täy­dellisesti
ylivoimaisiksi.
Kongressissa oli käsiteltävänä
useita eri asioita. Tärkeimpiä k u l -
tenkin lienee ollut kysymys työläis-olympialaisten
pitämistä koskeva
kysymys, jonka Johdosta päätettiin,
että ne tullaan pitämään Moskovas­sa
V. 1925. Valmistaviin toimenpi­teisiin
päiitettiin ryhtyä heti. Osan-ottajia
arvellaan saapuvan kaikista
urheiluaharrastavista maista.
Nämä olympialaiset suunnitellaan
ensimäisiksi todellisiksi tyQIäisurhet-
Iijain kansainvälisiksi kilpailuiksi,
jotka ovat täysin vapaat kaikista
kansallisuus- y.m, samantapaisista
yhteihenkeä hajoittavista vakuttois-tA.
Ruotsalainen " P o l i t i k e n " on haas-tatelliit
yllämainitussa kongressissa
ollutta ruotsalaistoh edustajaa, hra
Ehnlä, ja on tämä m.m. kertonut
lehdeii haastattelijalle olevansa san
gen innostunut kaikkeen Venäjällä
näkemäänsä. Varsinkin oli haasta­teltavan
mieltä kiinnostanut Mosko
yassa toimiva urhciluakatemia, jos­sa
kasvatetaan ohjaajia" kaikille eri
urheiiualoilie. Akatemian Johtaja
na on tshekko-slovakiaiaincn tohtori
Sikmund. Kotimaisten 'opettajien
lisäksi on laitoksessa Joukko saksa-salaisia
urheilunoppttajia. Kurssi
on yksivuotinen j a Jokaisella kurs
silla on 800 oppilasta, puoleksi
kumpaakin sukupuolta. Oppilailla
on myöskin . asuntonsa sanotussa
akatemiassa, joten he voivat koko­naan
omistautua tehtävällecn. Eri­koisen
mielenkiintoisena piti hra
Ehn sikäläistä voimistelu nopetusta.
Liikkeiden teko. ilman komennus­ta,
musiikin mukaan, oli samoin
hra Ehnlä erikoisesti kiinnostanut.
Siltä hän kertoi seuraavaan ta-paan:
Olimme tilaisuudessa näkemään
yllämainitun akatemian j a punaisen
armeijan esityksiä, j a se oli snu-remmolslntia
mitä voi ajatella. E i
ainoatakaan komentosanaa, ainoas­taan
kuunnella kaunista ' musiikkia
ja nähdä jättisuuruisten Joukkojen
tekevän mitä puhtaimpia liikkeitä
mitä vaivattomimmin! Sitä kuva­takseen
ei löydä sanoja. Sitä e l
käy kuvaaminen. Sen pitää itse
nähdä, päätti haastateltava.
Rykoff Venäjän
dellisesta fäahteesta
Moskova — Neuvostoliiton am*',£^
mattiunioiden kongrressitsa loi kan4^^^ '-^^
sankomissaarien neuvoston poheeh-,,,^^,
johtaja Alexis Rykoff mlelenklintol-sen
katsauksen Venäjän nykyiseeni^If
taloudelliseen tilanteeseen.
Hän vinol, että valtion teolli8Uukr>i
»Ien nykyisen tilan j a kotitekolsrteiiis^
tavaroiden puutteen johdosta vas^'
taamaan väestön tarpeita on hallituti
pakotettu tänä vuonna käytt&m|äh>^^
kultarcsorviään j a ulkomaista r a h u i l l l
tavaroiden ostamiseen uikomailta.
Hallitbkscn aikomuksena on'lueht.^^,;,
pua viljan viennistä tänä vuonna ja
tämän Ulalle yritetään lisätä öljyn, ^
mangaanin ja puutavaran vienti&.^?;!|||5
Hän osoitti miten useilla aVoilla o » / C
tuotanto viime aikoina huomattavas* '> f
tl lisääntynyt. -'fl
Hallituksella on mlljdona tonni» «cV?!
hiiltä, jolle se e l ole vielä löytänyt
ostajaa.
" M u t t a kalkkein pahtnMlsäsl h ä ö j "^
" on tilanne metallttuotannoasa. Tfi4
män vuoden tuotanto on vain 66 ,
pros. sodanedellisestä tuotannoBt«;|||ii
Me emme näe mitään keinoa kohot- :
taa metoUituotantoa nopeammlni ,
sillä hallitus el kykene alottamaan ^
suunnitelmaa rautatielinjojen, kuten;
Siperian tnkaUen rautatien rakenta- y
mlsta, koska sUlä e i olo rahaa j a i i l - '
m
Ilmailu Oanadassa on
turvallista
Kaxuiotina yli Englan-nin^
kanaalin
Calais, Ranska. Torontolainen
P. C. Sj^nthe im soutanut kanoo­tilla
yHEi^^bmnin kanaalin.-
tapahtui Doverista Cstdsiin.i!
Ottavira. — Vaikkakin Canadan
kuninkaalliset ilmailijat ovat tä­män
, vuoden kuluessa lentäneet y h ­teensä
8/340 tunnin ajan, niin sii­tä
huolimatta e i sillä ajalla ole t a ­pahtunut
yhtään vakavamman laa­tuista
onnettomuutta kuninkaallisil­le
ilmailijoille. Tämä — ilmailu-joukkojen
Julkaiseman bulletinin
mukaan —^ todistaa sitä, että ilmai­lu,
huolellisesti harjotettujen henki­löiden
ohjaamana, sopii kerrfisuaan
hyvin jokapäiväisen siviilielämän
palvelukseen.
0./;' . /
Afrikan kaivoksista
saatu kulta
Johannesburg, (Etelä-Afrika. —
Täkäläinen kauppakamari on lähet«
t&ny% 600 unssia kultaa Pretorian
rahapajaan, päästäkseen selville sii­tä,
josko on edulUsenpaa Jäbettää
kaitaa rahapajaan kuin ulkomaille,
joissa on ainaisena vaikeutena kul-tan
vaihtele^ hinta sekS koikea
rahankurssi. - ~
Tuosta knltadShetyksest?^ yahnis-ietaan
2,&0p yhden panm^nlcults-
IcoBkkoa, Jotka flftten lähetetään
olos maasta.
komaisla lainoja el olo pdötottavis^
sa. Sentähd<Sn tneldän täytyy V luoti? |;;||
taa kotimaisiin markkinoihin J a var^
sinkin tolonpolklln, eaadakseaime
t u l o j a , ' •
"Halllt^uksen tuleva talouspolItHk-ko",
sanoi hän lopuksi^ "rHpputt;5p§||
suureksi osaksi leivän hihnaÄt»f T a - . / '
lonpojat ovat korottaneet' vtljun l?,ln- /!
nan siinä määrin, että hallituksen ;
on ollut pakko asettaa rajahinta.'* :
Harvinainen läkkotais* V
, : telii EiifitennlS^
Lontoo. — Kysymys juuri virasta ' ;
«yrjätetyn työväenhallltukson Jäsen. ,
ten ottamisesta takaisiini «lÄäsllnv;^^^ |
toimiinsa ammattluhiolssa oh j o h t a - , *;
n u f yhteen merklUisimpättn lakko- , ' . j j -
taisteluun • mitä,''tunnetaan. Englani'||||||
nln työväenliikkeen h l s t o r i a M a i i L & i - ^ y^
hes yhdeksänkymmentä iculctus^&l®^
Iäisten järjestön v i i ^ a l H J M , X)rfi«ini-.^^p||^
seeraajaa ;Ja' 'toimltsljiaa-'ön:; t e h i i j r t ^
lakon Järjestönsä hallinnon menet» .^^
telyn johdosta kieltäytyessään otta*.
masta Järjestön entistä presidcnt-tlä'
'Harry C. H.''-Co8llngte;^:Äi«iB^i|^
toimeensa,:Jossa hän oli/MnofAuin^'g|||^
hän astui'holtalmaan Ifikenheminis* /
terin tehtäviä äskeUessä työväen- >^
hallituksessa. ;,
Järjestön hallinto puolustolee me-nettelyään
sillä; että knii <;^ingiii||^
paikka Joutui tyhjäksi astuessaan/
työväenhallitukseen, hän itse oU ' '
vaatinut ' paikkansa • • tyhjilk8l:[-jättä||||«|
mistä union varojen sSästäinlsekrt,^^
<;osIing{n puolustajat pajptlestaan i s e « ; "
littävät, että hänen viiromlsesaann
ovat.' näytelleet.' Tatkal«f^vaa\;v'.^pMaf^^|
personalliset tekijät Ja että ftaHin* /
non suunnitelmana on asettaa hänen ;
tilalleen union nykyinen sihteeri ' " 'yz
Ernest Bevin. ; ";' \^^''-''^'-C''^^^^
Seraf inin • • •k^rkiui^^
ttiun sekotettu va-
', : .:pautettii:-
Botiirdeauxin vanki- '-'p
., Montreali'.: .. . „ „ „ _ - . . j ^ , ^ j .
lan' vartjja Omer -'Secours,:'Joka' . v i h * i l @ i
gittlln: äskettäin':syytettynil';;2^0;^*ai
larin lahjuksen vastaanottamisesta '
Hochclagan pankin ryÖstäjältE « u i -^
scppe Serafiniltä avtistadtseen häiSiV?^
ncn karkaamistaan vankilasta, on;
nyt oikeuden tutkinnossa vapautet^^^^^^^^^^^^^
ttt näistä syytöksistä.
Venäjän lainahankkeet
Australiassa
Sydney, N . S. W. — Uuden Etelä.
Wa!esin lainlaatijakunnaasa teiht^rytt^i^
välikysymykseen, koskeva, lainan
hanketta Venäjän neuvostohallink^^^i^iS^
selle, hallitaksen pnolesea wiite<i*~ '
tiin, että neuvostohalUtokidnsini* ^.^
tykset 200,000 punnan lalnanaat* vjife
miseksi Australiassa ovat floarettc )\
osalta epäonnistuneet. , iUiJotiutn-.-C
lainasta saatihi iEÖlcoon •inoftktsaä''^
800 pantaa; jolitaen ' V M m i ^ V e*
nijift rastaan kä7ayati;aiilmt»^'
agitasionista. ' ' s+r"'