Canadan uutiset, March 23, 1922

              m
CANADAN UUTISET
auonialainea eäuomalcbti Canadaasa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
• Kustantaja
The Canada News Publishing Cp.
Eriek J. Korte, Liiklieenhoitaja. ,
Läurl Mauuu, Toimittuja.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 75cJ 3 ki^-
kaudolta ja 25 senttiä kuukaudelta.
$3.50
Maxdtoban hallia häviö.
•V.
P ä ä m i n i s t e r i 'Norrisin johtaman
Mauitoban ljuillitiiksen v ä a l i t a p -
pro-,t; k. 14 p : u ä el tullut odottar
matta. H a l l i t u k s e n pystyssäpysy-minon
oli li.yTvin vaaranalaisessa
asemassa aina sitä. l ä h t i e n kuin
vaalit kaksi vuotta sitten toimi­YlidyHvaltöiUiu
ja Suomeen:, . tettiin, niihin aikaan hyvänsä
koko vuodelta' ja $2.00 puolelta \uo- i^olmen ninun ryhmän muodosta-delta.
„ ILMOITUSHINNAT:
50 seUltlä palstatuuiualta kerian ju-laistuna.
Pitenvpiaikaisiileilraoituksil-
Ie kulituulliiieu alennus, llalutaautie-to-
ja niniennnuittoilmotukset 75 sent­tiä
IcorUi, Uulnic kertaa. Naima-ilmoitulisct
.1)2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. AvioliilLo- ja; kihlaus-ilmoi­tukset
GOc palstatuumalta. Kuolonil-nioitukfict
$2.5b. niUislovärssyllä $3.00.
SyntyniUllmoitukset .$1.50. Avioeroil-möituksot
$2,00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, koräys-lucttolot,
lueulo-ilmoitukflet y. m.: 30
seiiuiil tuumalta.
lluUsteii. joukkoon aijotuista ilmoi-luk.
sista peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 s(Miti. Postissa tulcvii ilmoituksia
ci hyväksytä velaksi tuuiemattomJlta.
f ö l i i l t i s t r t ilmoitukset $1.00 tuu­malta,
Kuikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, .o Ont;, Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
läh'de mainittava. '
Osoitemuutoksesta. tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada Nev/s) '
The Finnish Newspaper in Canada.
•;'Publishcd every Thursday'by
TtiC'Canada News Publishing Co.
• ICriqJt j . Korte, Manager.
• hauvh Maunu; BditÖr.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is \volcoraed andread ijn every Finnish
Jioine in the Dominion.' It is the Ciily
! <lin>(:tadvertising' medium for those
)Hanuracturers and merchants who
•\\i.si) to create and build a profitabie
and pormanent demand fori their prod-n
e t f< a n d m e reh an d ise by t h e •! arge aijd
ev(!r7?rowing Finnishi i^opulation resid-iiig
in Canada. Place your trial ad
vertisanient and get results. .
Advertising rates 50c per inch;
Politicaladvs. $1.00 per inch.
Advertisemeuts must reach our of-fi(!
e Wednesday noou to appeai- on
Thursday's issue.
: Subsciiption price in Canada $2.50
])cr year, United States and other
countries $3.50 per year 4n advance.
Entered as second class: mail mat-ter,
Dee. r, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve,- the ideais and
sacred tradition^ ofl jthis, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
, observe its lavvs and Inspire others to
respect and obey them: To strivc
unceasingly i to quicken the public's
sense of civic dut^: In ali ways to aid
fn making this country greater: and
better than we found it.
ma yhtymä, sen olisi voinut ku­kistaa,
mutta ne p i d ä t t ä y t y i v ät
siitä aina y l l ä m a i n i t t u u n päivään
saaklva, jolloin liallituksolle an"-
nottu e p ä l u o t t a m u s l a u s e selvitti
tilanteen.
M au itdbian la inlaat i jakunnan
muodostaa neljä, ryhmää, työvä-ciipuohie,
tarmaripuolue, libe­raalit
ja konservatiivit. iS\iurin
ryhmä on liberaaleilla, senjäl-koen
riirmareilla, työväenpuolii-eella
ja pienin konservatiiveina.
Mutta Icjin y h d e l l ä k ä ä n ryhmäl-lii
ei ole suoranaista enemmistöä
k ä s i t t ä ä , hyvin, että hallituksen
m tiodostamien ryiiraän pitkäai-kuisuiis
ei voi olla mitenkään
tilattu.
Ennen ^ viimeisiä vaalej^ij^-Mr;
X o r r i s i l l a oli suurenpuoleinen er
nemmistö. mutta , vaa,Ut, jotk-^\.ö:-
1i toimitettavu olosuhteiden i)ai-nostdk-
sesta, .sattuivat agraarien
iigitatsioonin kiihkeimmillään ol­lessa.
Farmarit eivät tavoitel-
1 e e t V' n e m m is t ö ä, ni u t ta samaa n
•A\k aa n luo pui n i i nm on ia J rberaa li')
iMtä pääministeri .selvästi tajusff
kannattajiensa lukumääräu 1 iia\P
pii' iick s i : k oti I r o 11 i n. s ä i ly 11 ä mi-secn.
V n i k k a k i j i -Mi-. 'Nurris äskeis­ien
yleisvaalieu aikana kaikin
t a V oi n koet ti sa a vu tt aa iar in ar i -
en s u o s i ota. ci h ii n e 11 p o n n i s 1 i i k -:
sillaan ollut menestystä, «los j>a^
1 it tl kse 11 t a p | )io n • }^hd osta "ny'!
toimiteltaisiin vaalit, olisi fai*-;
maripuoliiceii voitto 'k-^aikkialla
ma il k 11 j UI i s s a j ok s e e n k i n t it a 1111,
mikä ci otisik.-ian ihmeellistä ; s i i -
lien nähden,, e t t ä : koko mii.aivunta
on läheisessä kosketuksessa Tar-niaripoliliikko.
jen. kanssa, jotka
huomattavasti vahvistivat ase­maansa
joulukuun \'aalejssa.
haten ;aana 20ö:aan asti, sensi-"
jaan; että»- 'Viiiir^ vuodfen saavutus
•oli ainoastaan 63. Kymmenen
vuoden aikana, vuoteen 19Q1'
saakka,. lynkkausten kokonais-;
i n u ä r ä ' ' uli 1,460. öinq/aikana';
vuotuiiiiCn l u k u oli y ä h i n t ä i n sa­ta
tai säitä, y l i . Seuraavana kym­menenä,
vuonna sataluku sivuu­t
e t t i in vain 1903, jolloin se oli
102 ja kymmenen vuoden loppu­summa
782. Vuosina 1912—1921
Vastaava luku oli 678 ja. viijue-viionna
03. j o k i i m e r k i t s e e 20 vä^
hemmän vuoteen 1919 • v e r r a t t u ­na.
Aikana 1885—1920 oli fliym-menessä
etelävaltioissa suo:ritet-tujen
lynkkausten määrä 2,06ti
ja muissa valtioissa 737.
On i t s e s t ä ä n selvää, että. etelä-viiltioiden
vastustus tullaa n en­nemmin
tai m y ö h e m m i n voitta­maan.
Yhdysvaltain velvollisuus
sivisty sm a a na j a muu n ina ail ma n
vaatimukset tulevat siitä pitä­mään
huolen.
, > ^,
Momoomen toiminta täällä
ja muualla. /
suunnattoman paljon, Napoleon,
joka hallitsee: passiivisen vasta­rinnan
teori alla. UI kpnäöl t ä än
hän o n m i t ä t ö n . 52 vuoden ikäi­nen,
fyysilli.sesti , luurtuiiut, ja
kuitenkin ky nimenen, miljoonaa-i
h m i s t ä pitää häntä jumalaisena
olentona. Hän o n saanut hyvän
kasvatuksen, ja häiuMv miljoonat
palvojansa eivät. Kaikkialle In­tiaan
o n levinnnyt tietoja Jiänen
k y v y s t ä ä n parantaa sairaita,' pa­lauttaa,
kuihtuneet Tuuiniinvoi-mal
ja tehdä .saloja muita ih­m
e i t ä . Intiassa.' inaas.sa^ jossa
mystiikkaa katsotiian tieteeksi,
o n s e 11 a i s e 11 cl 1 n i e h el Ui, ra j a 11' om {1 i
mahdollisuudet. Jotkut sanovat
Gandhin kieltävän hullujen to­d
e n p e r ä i s y y d e n , m u t t a siitä huo-linmtta
ne yhii kiertävät, sillä
hindut mieluummin uskovat n ä ­ennäisesti
mahdottomaan.
; lliinen. ainoana aseenaan on
saarnat. — ''saaruii sielunvoimis-ta.^'
kuten hän i t s e i i i i t ä iiimit-;
t ä ä . FJäviä olentoja hän ei tah­do
U l i l l a a n tavalla vahingoittaa.
Vastarinnan pitää olla passiivis­ta,
nuittii itse|:)intinstii. Aseiden-
Lynkkaukset Yhdysvalloissa
vähenemään poin.
— ll, y v ä rumpu ei v
1 y<>ni ist ii..r-- Japa nil. Hi
lädi kovaa
niini.
-t- r^i ole niitiiän niin paliaa,
iiiis.sli ei olisi j o t a k i n hyvääkin.
Vlidysvaltain IvOiigressissä liy^
v i i k s y t t i i u tammikuun lopulla la­kiehdotus.
Jonka, tarkoitulvsena
011 vähentää lynkkiiusrikoslen
l u k u m ä ä r ä ä . -Jos se lopullisesti
tulee l a i k s i , on se omansa vastus­ta
maan Vhdy-sval t ii in kansa M isla
i)ä])eätä varsinkin niissä valtiois­sa,
joissa se tähän saakka on [jy-
.sviiyi päiväjärjestyksessä.
Lakiehdotusta vastustettiin o-tlustajaliuoneessa
yleisesti, kaii-deksaa
demokraattijäseulä lu­kuunottamatta.
J o i l l a k i n tahoilla
s i t ä pidettiiu suoranaisena louk­kauksena
etelävaltioita • kohtaan.
Siilaisuutcsi on sinun van-ki,
si, Jos päästät sjen i r t i , n i i n it­se
joudtit sen vangiksi.
—-Voidakseen : djlla. mahduiii-.
simnijui: vaikuttava tulee ihmisen
olla voimakas. Hänen t ä y t y y .en­siksi
voittaa itsensä ja vasta sit-t;
Mi : iiiennä sisälle vai^vuttavai-suuden
temppelin ovesta'. .
— Älä asu^ kaupungissa, jossa
he V o n e n. e i Iri ruu ei k ä k o i r a.- li a u-ku.
j
'S e 11 ai sei i mi e Hi) i te e u o m a k s u m i -
— Älä milloinkaitn iieitä ros-' .^en etuoikeutettuja olisivat
kia lähteeseen, josta jo.skus olei luonnolli.sesti vain eteläisien vai-jiinosi
sammuttanut. lioiden edustajat, jotka kaike.^ta
pä ä ttä en pitä vä t • • oikeu tettuna
s e l l a i s t a . - r a n k a isutapaa.^ :.:ioka
hiuualla katsotäaii mitä ' torkeini-niä-
ksii-ikökseksiv : T ä i i i ä n o h e s s a ;
on huomattava/ e t t ä iiselilä - Ame-;
r i k a n vvaItiöillä ;;on,t^ si)^'
maritaisia ; äkiehdotuksiäj^ joikta^
jokainen on julistettu in-rustu s -
1 ai k s i . . y i^e d e j-aali lak i ehd o t u k se n
Jiij-koitiiksena oii toimiä lynkka-iiksen
estämiseksi sell^
l^atiksissav jolloiii :jonkuJi yksi-i
yi s en; v a i t iö n vir M noma is e t; • eiy ä t
tee Velvollisuuttaan ja parliaansa^
Jiiiiivään suojele :ilinti.s
kallisteli :omaiipdeir--:6
Jos ^yn:kicaus• kaikesta - h i i o l im
täi tapahlivii, suör^^^^ : u h r i i i
pei'lieelle JÖ,ÖOÖ ' d ö n a r i ii
ta ii -—veli ei • omaisia ole — ähneV
taa it V. ra h a sui »ima l i i t t ok ai li t ukseri
käytt^ttavaksi^ :. Sakkoi*aliat; ike-r
ä t a ä p ;0tä^
kos pn suoritettu. Ijynkkaukses^
sa mukanaolleet henkilöt voidaai/
tuomita joko;^vankettteeii;taiiva^^
r i i i i r a h a s a k k ö i l i i n . ; '
:{ liakielidotusta tervehditään
iuöimollisesti suui^ejla-; tyydytyk­sellä
Ainörikah^ laillis­i
a y h t e i s k u n t a j ä r j e s t y s t ä puol­tavien
kansalaisten taholta. »Sa­maan
aikaan on ilahuttavaiia en­t
e e n ä merkillepäntavav lynkkiä^
uksien huomattavan suuri väheii'
tyminen; viiine yiiösinä. Mahdol­lisesti
ei kyseessäolevaa lakia oli-sl
hyväksyttyä esiin: %oimekym-m^
htä vuotta iakaperin^
vuotuinen Ijrhkkausrikofen mää
rä silloin oli korkeimmillaan. ko-
•— Ihminen, joka tuntee maa­ilman,
ei ainoastaan mahdolli­simman
.suuressa määrässä, käytä;
' Jiy\-äkseeii sitä m i n k ä hän tuu­lee,
viian myöskin useita asioita.
joiUi hän ei tuniie. Siten h ä n saa-v
i i l i a a enemmän etua taitavasti
salaiiiinilla tietämättömyytensä
kuin kerskailija, ..joka kömpelösti
yli)cile.i • opiiineisuudellaau. -r-
(^Jlton.
— Suomi-Syno^iu ja kustan­nusliikkeen!
l ä n n e l l ä alottama sa-nonuilehtihanke
on kehittynyt
j i i i n p i t k ä l l e että Astoriassa, Ore­gon,
alkaa tämän kuun aikana il-niestyä
"»kaksi kertaa viikossa
L ä n n e n Suometar-niminen • uutis-lehti.
V—• NeAV Yorkin pääkonsulinvi-rastdon
sähkötetään Helsingistä,
- että Suomen ' ulkoministeriö on
nirn'ittänyt pääkonsuliksi N,ew
Yorkiin insinöö^ri K. AaltioUj jp-
V ka tähän asti on ollut Suomen
^Valtamerentakaisen Kauppa vOyv
2^C'W /Yorkin konttorin hoitajana.
("aimdassa eletään parhaijlaan
mormoouikauden luerkeissii. Sen
lalikbn jäsenet koettavat täällä
suureen yleisöön vailqittaa ja.- se­l
i t t ä ä toimintaansa niin: edulli­sessa
ivalossa kuin mahdollistu.
Sellaiset henkilöt, jotka niormo-nismia
eivät suosi ja joiden mie-löei)
.tä^sä. '/yli,tey<lessä ehdot to-i^^
ast^ gapJntuU sen aikiusenimat
r ä i k e ä t epäkohdat, ovat voimak-k
a a st i il mi t u on e e t o ma n ka n t a n -
sa asiassa. ;
Torontoon saapui jonkun aikaa
siit en suuri joukkoinormoonieiL
l ä h e t t e j ä , kaksitoista naistii ja
n e l j ä miestä, alottaen n. k. kodis­ta-
kotiin, "toiminnan j i i . koettaen
vaikuttaa etupäässä kaupungin
naismaailman keskuudessa." Ot­taen
'iuiomioon. että siellä koko
.•'liikettä on ii n ka rasti ryhdytty
vastastamiian in. m. |>itämällä
mormbnisnii- vastaisia i)uhei ta, on
Vii rsin liru Ita va a, e t t ä m ormon is­mi
siellä ei voi. p ä ä s t ä kovinkaan
k o r ke a a n. i kiiä n. Ka u i) u n gin v i -
ranoma isetkiu5-(>v:a j. ositta in k i in-nit
t äuee{ mioiiiib'ta an 1 iiIvkeeseen
j a / i n a j i t r i Maguirenh luvannut
lopettaa luormoniseiirojen pitä­misen
yksityisissä asunnoissa jos
siihen sopiva keino löydetään.
- P i i i t . s i , Torontoon on niormooni-sii
a 1 • n a iij i i I s i j o i t e 11 tl muut a m i i n
ni u Lii i n k i n - {'a n a d an k a u pn n k e i -
hin. kiitiMi 'esriii. Port. .Arthuriin'
ja Kort AYilliainiin.
Aina. E n g i a n l i i n saakka on \ i i -
ke elninyt levitä jii vaikutt ; ia
siellä; useitii vuosiii, mutta, viime­aikoina
sielläkin o n tapahtunut
j y r k k ä muuton. Kiihtyneet kan­silla
is e t \- i o 1 ii I) ä- \- i r a n o m a i s e t k i ii
o\'iit saattaneet iiiormoonien toi-minjnaii
mahdollisimman tuka­laksi.
Oltuaan sotavuosina vcv-rattain
liiimeaii se koilta uudel­leen
vilkastui,, sillä sodan lisää­mä
iiiiisieii ylijäämä — joka täl­l
ä hetkellä on noin iniljoona —
tekee Suiij--I>ritannian maaperän
sen t a )j a ise lie |) i • o jja ga n d a työs­kentelylle
erittiiin otolliseksi.
Moriiionisini on vuosikiiu.sia saii-nu
t kest äil vast usta ja in yht äni i i -
t a i s t i i . |)oiiiiiiitusta. Siitä iiuoli-
IiJa11il se itse 1 :>intilisest i o11 säi 1 yi-.
nyt asemansa. Se (»n aina pysy-^
nyi hyökkäävällä kannalla, inikii
s e l v ä s t i käy ilmi op])ia leviltä^
mää n lälnftettyjen naisten ja
miesten suulresta lukumäärästä.
Utlahin entinen inorinoonikirkko
oli moniavioisuuden kannalla jii
se on l ä h t e m ä t t ö m ä s t i syö])ynyt
y 1 eisee n käsi t y kseen nio r m on is­mistä
olkoonpa nykyajan mor-moonien
kant^ .siinä kohden 'Uii;
teli päinvastainen tahansa. Har­joitetta
k oon pa m on i a, V i o is u u 11 • i
eli ei on selvää, että sitä ei har­joiteta
siitä syystä että se laissa
011 kielletty. Yleisen m i e l i p i t e en
valtava enemmistö tarkastelee
l i i k e t t ä juuri siinä valossa.
G an d hi.
Intian brittiläisvastaisen joh­tajan
Gandhin vangitseminen
merkitsee päättäväistä askelta
b r i t t i l ä i s e n hallituksen t a h o l t a -
askelta,; joka joko aiheuttaa uu­sia
metodeitä alkuasukkaiden kes­kuudessa
tai tehokkaasti pienen­t
ä ä uhkaavan kapinan,vaaraa.
H a l l i t u k s e n toimejipidettä ei
suinkap • ole toteutettu harkit­sematta.
Gandhi on huomattavin
henkilö nykyajan Intiassa. Hän
on henkilö, joka verrattain vä­h
ä l l ä vaivalla on aikaansaanut
käyttöä, l i ä n ei suvaitse eikä suo­sita
: sitä kannattajilleenkaan.
Näistä syistä liäivon mies.' jota on
mitä vaikein käsitellä. I\l il e n voi­si
hallitus riisua aseista- sellaista
n i i e . s t ä . j o n k i i ainoana iiseena on
saarna! Hänen vangitsemisensa
tuottaa hänelle- jonkinlaisen
m a r t t y y r i n sädekehän.
Kivsvatuksensa hän sai iMiglan-ni
ssii: j il a h)l t i e n sim ä i sei i j o h t a -
j il t o i m e n Sii 1] te 1 ä - A t r i k i i ssii v o i t -
t ii e n s i k ä l ä i s e n 11 il 11 i t u k' s e n. 11 ii n
taisteli Ktelä-AIVikan li(),OOU in­tialaisen
hyväksi vastu.slaen r<i-tueroitnsla.
Hän joutui viirarik­koon
. ja: rosvojoukon - Jvivitettä-väksi,
mut ta siitä hiiolimattii l i i in
j a l k o i . I )a ss i i v i st ii, 1 e m peä ä j ii h i I -
l i t t y i i vastarintaa — ja voitti.
J l ä n kiinnatti brittiliiisiii' sodas­sa
btiurejii vastailu. Hänen m i e l i ­p
i t e e n s ä oli •brittiläisten |)udlella
nuiailmansodassa. • N y t hän on e-r
i m i e l t ä Suur-Britannian Intiiin-j
)o 1 i t i i k il 1L s u hl een. l l ä n e i ke ho i -
ta • seuraii j i a an ta ist elemaan B r i ­tanniaa
va.staiin eikä nostii.maan
iiseellista kiipinaa. Hän viiin yk­si
n k er t a i se s ti. k i e 11 ä ä 11 ei l i i ) l y sy j -
t ä y t y m ä i i n erillään kaike.sta yh-teistoiminnastii
heidän kjinssaan,
kunnes hallitus-'ottiia hnomioor;
valitulvsei ja suoMlnu korjaamaiin
olosuhteet.
Nyi hänet on vangiun. . i i ä n et
(UI erotettu miljoonisliiseuraiijis-tiian.
Tulevatko he,miljoonat si-vistymät
t cimät hindut jäämääii
entiseen taikavislcon Jii tietäiliiit-tömyyden
pimeyteen, unhot ta­in
a iin v a n g itu n j (> hi ii j fi n sa • Hai! i -
tunko hänen suuri vaikntuksensa
olemattomiin'.' Kli ryhtyvätkö
11 iine n mii joo na t o\ id o 11 o m iin us­kolliset
palvojansa raivoisasti
kostamaan luinen puolestaan.'
aikaa moraalisesti rikollisia ja
pelkureita. 'Ne ovat' n i i t ä todelli­sia
murhaajia.
• s Sellaista: ei koskaan saata^ ta-
1) a h t u a t e !• \' e el 1 ä maa seud ulia.
Siinä .suhteessa e r o a a m a ä l a i s k y -
t ä n j).sykologia niin j y r k ä s t i suur
kaupungin psykologiasta,Maaseu
dulla ' k a i k k i lausuvat poliittiseii
mi(!lensii j u l k i jii vastaavat siitä..
Täällä ei.
S il 1 ii t ä ii 11 ii o n h il 11 il s( vv <i n k a d un
julkinen poliittinen moraali ai-
Viiu toinen kuin salainen. Ki ole
a i nil 11 e I p I )oa sii a tl ii se 1 v i 11 e k n m-pi
on voimiikkiiami)!. i\lutt;i sii-tii
voi helposti päästä selvyyteen,
e t t ä se viha joka kiehuu [uinais-ten
jii tummansinisten bolshevi-k
ien vii Iillä on sa m Ji 1 la t ii va II a
lii i 11 ist il yht eisk.u i\\\ n jii r j est y s 1 ii
vastaan tähtäävä. 'Ken yrittää
laillisuutta leroittaa, rauiiiia r;>-
kentaa,^ sovittaa; häntä: ])iiäviit
molemmat vihollisenaan,
H e 1 si n g in y h te i s k 11 n n ii n si e 1 u e 1 li­ma
on Siiiras, hyvin s<iir;is Sitä
kiihoittiiii ja |)olttaa. k'o)-kea k i i i i -
me — niin korkeii, ettii sen vai­kutukset
usein u l o t t u v a t kiitia.s
maasemlull.ekin, kauttii armaan
l i in
kun lii
•kin s
mi:
.M^a ssa e h use t tsi n. 1 ai ulaati ja-ssci,
k'ulu,van vuoden tam­mikuulla.
Se on tehty jokseen-imal
la ise ksi k uin NViseonsi -
Poliittisesti sairas Helsinki.
Kun• tiij)ahtui sisäminisierin mur•
ha sattuimuuan s i l m i n n ä k i j ä ja
i J o r \ ' i 11: k u u 1 i j a. e 1 • ä ä s e e 11 h e r ra s -
väen kahvilaan. Kun sinne' tuo­l
i i n ti ei o lv a a m ea .st a. l ii i)a litu mas-ta.
)'äjähti muuan pöytäseurue
riemuun :
. Ylitä punikkia vähemmän 1
Samaiui iltana nähtiin hilpeitä
s e n r u e i t ii ; 1 vs j) 1 a n aa d i 1 i a. j o t k a
tai)auksesia jutleliviii santassa
äänilajissa. M u u a n herriiseurue,
joka puhui ruotsia, sattui Kspla-n
a d i l l a piiikalle, m i s s ä poliisi y-r
i t t i korjata inuuatta- perin juo­punutta
herrasiinestä.Ruotsia' !)u-huvii
iierras-huligaani-joukkue
ryhtyi |)ela.staiiiaan juopunutta
poliisui käsistä. Mutta poliisi sai
ai)ua,m. ni. tuli h ä n t ä auttamaan
j y k e v ä lumenluoja lapioineen.
•Poliisi vei saaliinsa tiilteeu kuten
kelponi ies konsanaan ja ruotsa­laiset
herrashuligaanit^ lipittivät
t i e h e n s ä .
.Näissä piireissä' se kehittyy, se
" . j y r k k ä ' ; politiikka, terrorismin
ihailu, ainainen hallituksen vas­tustus,
ainainen l a i n kieltäminen;
Siellä s e p i t e t ä ä n valtiolliset juo­rut
ja ~ uhkauskirjeet. , Siellä
ne" kokoontuvat neuvoa pitäTirään
ne, jotka sitten •kun joutuvat te-kemään
törkeän, lainrikokseii,
murhan. tai muuta, selitetään
" a b n o r m e i k s i , ' * syyntakeetto­miksi,
j.n.e. 'Mutta sittenkin on
siiyoihmisten kirjoissa kulkevia,
j o t k a hymyilevät, kuli nämä ter
k e v ä t , rikoksen. ~ hyväksyvät
sen "salaa. .: .
Mutta eivät voi julkisesti hy­väksymistään-
j u l i s t a a ! Ovat yht-
Stiomen.
011 sy y t ii o 11 a vii r u i 11 ti ii n !
(Ilkka.)
Työtlömyyskysy'
mys.
: Moniii eri inenelt('ly'tiipojii on
e.siletty nykyään kiiikkialhi vai-iitseviiii
lyöttö.myydeii aiheutta­mien
poikkeusolojen. , j i i rje.siilmi-seksi,
kuten l l ä l u l ä ä n n i i s t i i c r i l a i ­sista
metoodeisla. joitji tyiiiir»-
myysviikuut ukseen Jvoeteliuin so­vellut
laa.
Vhdysvalloissii .on hai-kiiiii u-seita
e r i elidottiksiii tämänlaiit ui-sen
viikuutuksen käyt i i n l ö ö n o l ta-miseksi.
Suurin tämiinyhteycles-sii
esiintyvä vaikeus näytiää- o l e -
Viin. ky.symys s i i t ä , . k e t ä on. iridet--
t ii \' ii V; I s t u u n n I il is ei i a 1 yi i 11 ci i ii y y s -.
tiliin teesi a. Ivräiissii hi kiehdot uk-
:sessa, jokii. lehtiin. AViseonsiiiissii,
Viian j(.)k;i kuilenkjnin'('i- lii piris­syt.,
l y k i i l t i i n k j i i k k i / s y y tyuUiin-tajiiin
: osiille: ja kofciti i i r pakoil-taa
lieitii joko anlaniiian työtii t;ii
siioriltfunaan Viist aa van korva iilv-se)
l.
Samassa vallios.sa, .j.oka muuten
on paljon kokeillut leollisnuslain-säädänniiilä
. tein iin : "Huberin
l y ö t t i i m y y ( l e i i .1 orj11misl^jiin"•• ni-mellä
tunnettu elulolius. joka seu­rasi
.helmikuulla 11)21. seuciiitissii
e s i t (! 11 A' ii t il I )ii t it I • m il k o r Vii u s 1 ii k i ii,.
N o j i lu t u e n ]") e i •n> I i 111 e.. e 111 i. ] i y k y -
il i k' il i n e n 1 i i k e -e I ii n I ;i • ky k e n e e v a -.
kiinnuttiimiian 1 \'()tilanteen . jo.s
siihen, r i i 11 ii vä n suu rel 1 a . t a rn K ik­ien
ucl e 1 lii p y r i t i l ä n , . kuu 1 uu ve 1 \'oi-•
1 i s u u s ty (') 11 ('i i ny y s ii \' n s t u k s en s u o-littamisestii
työltiimiin lienkilon
viimeiselle työiiiintiijalle; Valti-
011 työnantiijain- vuorostaiiu tuli­si
liittyä keskinäiseen., valtion
: k o r \' a u s hi u t a k u n n ii n ' t it r k a s 1 n k •
.sen alaiseim toi mi van n \-akuntus-yhthiön
ja siten turvata itsensä
mak.su ve Ivol l isu uden viirii 11 ii.
Valtiossa kuusi kuukautta työs-kennelleille
tycittömille hikiehdo-tuksen
mukaan suoritettaisiin ii-vustustii
. kuudelta kuukaiulelta
vuodessa $1.50 päivältä jii ;ille
ka lideksa n toista vuoden ikäisille
75 s e n t t i ä . Vaikkakaiin ilulot
ei saanut tarpeeksi kannatu.-iii;
aiotaan se esittää uudelleen ku•
luvalla istuntokaudella.
Saksan esimerkkiä ei .suuivsii
ole viimeaikoinii kunnioitet u,
mutta viime vuonna N«\v/Y.'n-kin
1 a i n la at i j a k u n n a ss a t e h t y e li d o t n s
oli laadittu Saksan sodanedelli-sen
tyiiväenlainsäädiinnön mu­kaan.
' . S i i n ä esitettiin eräänlais­t
a pakollista työttömyysvakuu­tusta,
jotii m y ö n n e t t ä i s i i n työn­t
e k i j ö i l l e j a heidän "toimeentulos­taan
riippuville vanhuudenva-kuu
tuksena j a k uolem a n, sai rau-den,
tai tapaturman sattue.ssa.
T y ö t t ö m y y s a i k a n a .suoritettaisiin
avustusta ö—8 dollaria, viikolta
korkeintaan viidentoista viikon
kul uessa. . T y öt t ömyys ra h a s t o
koottaisiin lahjoituksina valtion
t y ö n a n t a j i l t a ja työntekijöiltä,
kahden eiisinmaiiiitun suorittaes-
Hä y h t ä s u u r e u osuuden ja valtio
yhden kolmasosan . k e r ä ä n t y n e i s ­t
ä varoista. T ä m ä k ä ä n ehdotus ei
saanut tarpeeksi suurta kan.na-tusta.
K a i k k e i n viimeisin työttömyys--
vakuutusta j a työttömyyden: tor-ijumista
: käsitteleMä' ehdotus teh-nin.
ehdotus, joten korvausvelvol-i
i s u u s kuu 1 u u . \' i 11 n e isel 1 e t y ö n an -
l ä j ä l l e e d e l l y t t ä e n , ettii t y ö n t e k i ­jä
()U ollut t y i i s s ä 2() v i i k k o a vuo-de.
ssii. K o i me t jii nseii mpaii tyrni-t
e k i j ä ä piilveluksessaan k ä y t t ä vä
t y ö n a i i t i i j i i on v<'lvoUineii tiir-
\' il iim a a n hänen s u o i • i li' 11 ii v n k -
seeii jontuviit t y ö t l ö m y y s m a k s ut
viilticssir l i i k e t t ä harjoittamaiin
(»ikeutet ussii.. vakuntusy h t i l i s s ä .
T y ö n a n t a j a t voidaan saaltiui i-aiv-giiist.
ukseen jos ho keriiiiviit rji-h
o j il. t il i ^• ii h e n t ii \' ii t p il 1 k k o j i i t il 1 •-
koitu|vseIiii, supistii?! korviiiisvei-vol
1 isu u tiiliin, ^ryiit tiimien, lien-i
v i l ö i u e n , jotka lialuiiviit siiiid.i ; i . -
vustiistii. —'- m i t ä ei : kiiiteiikiian
m y c i n l i e t ä p i t e m m ä k s i iiikiia kuin
kolm vksiloisla • \'iikoksi : eli suli-teessiji
kiihdeu viikon korvaus jo-kiiiselta
neljän \'iikoi) jialveliis..
iijalta —- tnlee ilmoiltiiutna lii­ti
i m i u ä s s ä ,1 y ö n v ä 1 i t y s toimisi oss «i.
A V usl u s t a su o r i t l ii ii n v i i k o 11 ii i i v
M .ö(l|. p ä i v ä l t i i eli v ä i i i n t ä i n kiiii-sikymmentii,
i)rosentti<r k e s k i m i l ä -
r i i i s e s t ä p ä i v i i i i i i l k i i s l a riiilii t y i i i i -
tekijii niuitti viinieist(.-n kolmen-kymmenen
] ) ä i v ä n ajiilla. v •
..Kaiikilhi l y ö t l ö m y y s v i i k u u i i i k -
seen ipyrkivlllH- suunnitelmilla oii
1 u o n i'i o 11 i se s t i o m ii t .e l i.i n sii. j o i 1 le
tulee ilntiia niille tiilevii kunnioi­tus
-.jji liu(Uuio. .Xäyttää kuiten­kin
siltii. kuin kaikki «;elhiiscl eh­dot
ukset, joiden nmkciaii asiiin-omaikillo-
siioi-itetiiiii.i joist.-ikiii
mnis cl. l ä h l e i s t i i kiiiii avustuksen-
Sii il j il n Sl 1 o i- i 11 iin I i.s.ia vji k u i n 11 s-niiik.^
juista keriii lyjii viiroja, civit!
kiiilcissa ta.piiiiksissn ole jiaikai-
Nyk3Tnen kurssimme rahaläK®
tyksille S U O M E EN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Dollarillao
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä-mainiti.
kurssin jälkeen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve­t
ä v i ä matkustajien shekkejä" d.^»^-
lareissa, jotka Suomessa lunaste­taan
siellä' voimassa-olevan d o U^
r i u kurssin jälkeen. (
i J ä h c t y s k u l u t ralialähetyksille
postin kayitta on 15c. sumnrille
alle .$20.00; s i t ä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei p e r i t ä . .
Läheiyskuli^t sähköteitse
$3.56 k a i k i l t a summilta.
on
laiin.
mi oon
Voida
taa
Tulee, n i m i i l i i i n i.ittaa 1
c l i ä ki-liiiiiii i i e n k i l ö l li
sanoa ulc.van oikeutta
U()-
• e'i
01-^
iist. iniiiiiin. jota ei oK- iiii-sii
i n 1 m t—- \-ii rsi iiii isia 11y \-ii n t e k-.
v ä i s . y y s t i i i i n i n t i i i r ••liikui.inott (iniiit-ta.
|Siien ne; jotka ajiitteleviil
ettii jViilt ion aai^ JonJvin inuitn loi-mis.
i(i)ii, velvollisuus^ oir {iiil.ia ii-
\'usli|ista siiaiiuitla siitä .mitiiiiii
korvtiustii,: ojkeiistaaii aset liivjii-
; IV li s 111 k' s e nsii ii j a n i • m.' m m ii 11.^ i a i
\' ii h e 111 m ii n 1 lö.N' r: \''y tt ii \' ii ii n a s e -
lllililU.
K a i k k i lähetykset; osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-l
ä h e t y s t ä ei erikoisesti pyydetä.^
Osoittakaa lähetyksenne vaa-taalnottajan
ja l ä h e t t ä j ä n osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MIOH
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3,000,000.00.
E irjoittiikaa suomeksi; meillä
on: kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
M E N E S T Y S .
iM OI e: mi t ä än 111ielen k- iin i <>isi• 111 -
Piui kuin jutkhi.: •minkätiilulen
muU|tam;it.' iHuii.sier elämässiiiin
pääs;evä! hänimiistyttävän suu-r
I! n siiil \-ii tii ks iin j;i to ise i—hyvi i *
monet—eivät. .Mutta vaikka kaii-iin
Iniolelli.s.von asiaii-koettaiiui
tarkastella joka, taholta, tiiytyy
iopu|liiikin myöntää. el lii syiden
se 1 v il 1 esa a m in en mi. y) i \- oi n lii i n e 11
vaik"|.'ata. Jos .johonkin selvyy­teen
|)äii.seekin. t.a|)alituu se c-nemmiin
onnen kaupiilla.
On kii|it('nlvinv muutamia teki- •
Jiiitii. jot kii—. viiikkitkaan ne suo-r
i i i K i i s e s l i . eivät .menestykseen
j o h I; tis i k a; 111.. k u i t e n k i n o v a t
onnen ehdot tomiii edellytyksiä.
Yksi n i i s t ä o n rohkfMis. Ihmisen-
I ii y 1 y >• i) 11 /i . va 1 m i s . k ii t so m a an e- -
lii 11 lii ä s il mii st ii sii mää n, pe lotta
kohtiiamiian • ' vaikeuksiii. tarttii-'
iiuiaii niiliin- lujalla otteella ja-miehuullisesi
i ponnistelemaan.
T o i n e i i o n kiii-sivällisyys,. riijatou'
kä rs i vii 11 isyys. Kä r s i v ä l l i s y y S | ' :
jokii ei viilitä kohiuksista j a pet-l
y m y k ' s i s t ä j i i joka e i m i l l o i n k a an
hl n n istu. .MiikautiiviiTsuus, s. o.-
kyky sojieutua•o.losu,lTrje'isiin j a e-;
rikoisesti kjin.ssiiihmisiin. Taipu- ^
HIUS nopeasti havaita, hetken tar-'
I )eet j i i luil u il nt a ii tuii toisten v a ä - '
ti must en ja tarpeideii; mukaan!
s i 11 i I »a iiema t ta vaaraan: o maa it-s
e n ä i s y y t t ä ä n ^ jii omintakeisuut­taan,
jonka ilvnlla on mahdollista
lojrnksi ])äiistä voitolle.
. .Mutlii niidenkin, jotk;i menes-
Suora yht^s Suomen suurimman pankin kera
Mahdollisimman pikainen toiminta.
läJiettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KU.RSSI ON TÄNÄÄN
SUOMfiN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahaJähetyksille ön
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta Peuraa v a l ta sa­dalta
25c. /
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja ospitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
;
,PORT ARTHUR, ONT,, CANADÄ.