1924-02-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TOstaina, helmilanm 12 p. — Tnes. Feb. 12. Y A P A U S S?ÄSaS;^5nl joka tiistai, torstai Ja Uoantai. ONNI SAÄÄI S. ^G. N E I L ^ ^^JSltSra^ • Toimitnsapnlainen se oli heidän oman sydämessä huolcansta laskaan tsaS' rivallan flceen abisena. Esivalta oli käynyt teille, vas-tenmielis^ i ja tarpeettomaksi, koska se rasitti, iieita raskailla veroillaan, raahasi heitä sotatantereille 'ran-hallisea elämän fayorinäst» ja rasitti hezti monella ta; valla. Tämän vaoksi he vaihtoivat sortovaliaisca ,|»8n.. maansa j a muokatat peltonsa kaukaisiin Canadan aToi« . V A P A US ( L i b e r t y ) . , The only organ of Finnish W o r l e n in jCanada. Pub^ Hshed i n Sudbory, O n t . every Toesday. Tborsday ana } ^ -^^ sen luonnontilassa olevaan maankamaraan.-Mut-gatnrday. ' ^^-^ suhteet muuttuneet. Ven^'än talon^oSca Adveräsingrates 40c per c o L i n c l i . Mmimam char«e ^^^p ^ yhdessä vallankumoaksellis- *>rainrie fnsertioh7j5e. Discoant on «tandmcadvertuc-1 , i i- «r» n L ^ h e Vapaus is the jncnt The V a p a i . . best advertisinit njedluro among ten työläisten kanssa on kahleensa-fcrvottanut- Tsaa. the Finnish People in Canada, Vapauden konttori j a toimitus on: Liberty Bnflding Lome St., Puhelin 1088. Postiosote: Box 69. Sodbory. T I L A U S H I N N A T : ^ , ^ Canadaan yksi vk. t4.00. puoli vk, $2.25. kolme kk. '^'^yföysvaltoibiJ j a Suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk, $3.00 j a kolme kk.$1.75. ^ i . Tilauksia, joita ei aenraa raha. e! tulla lähettämään. paitsi asiamiesten joHb! on takaukset IlmPtushint» kcrrar Jnlaistnista ilmotukslsta 40c pälstatuumalta. Suurista ilmotukrista sekä ilmotnkaista rivallan uhkaus.Siperiaan katkottamisesta on kuoUnt, Venäjän käJösa on yapaa, sen maa on vapaa, eikä sitä käytetä enäaii orjuutetun kyntomie4ien kytkimenä. V a paa Ven^ä kutsuu kai&ana Canadan preereillä raatavia duhohorejakin viljelemään peltoja, joilla ei vou-, din ruoska enään vingu, vaan joiden laiho heilimoi etupäässä kyntäjänsä siunaukseScsL Sitä vastoin-duhoborien Canadassa'raivaamilla uutis-viljel)' fcsi11ä vierailee veronkantaja yhä useammin, vaatien yhä runsaammat kynunenykseL Ja mitä veron Canadan halltus harjotts^ l i i f ^ t l ^ varojen tetta mulstovärsyltä. Nimenmuutosnmotukset 50c kerta, listit, kaikenlaiset välikädet j a saalistajat. On s i ^ ym $3.00 kaksi ker't^a^a'^. "Sc'y ntÄyra&äHnmoÄtuk^selt t$V1.0n0 ?ke^rta.. •HHaJ-': märreltävää mibikä ^du hoborit ovat kääntäne.e t . VtaaTs lutaantjeto- j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme katseensa vapaamman j a paremman maan rantoja kohti. kertaa. Tilapäi8ilmotuV''i?»ta pitää raha seurata mukana, Tiistain lehtepnsi^rttuinmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauan- Jos ette milJoIntflhan»» saa vastausta ensimSiseen Irirjpp*'"'""" ""Vna uudelleen lirkk^nhoitajan per- T^p^Uf-p»! -? Mif» Post Office Department, Ottaw8. as «rron/» /•''»«'• 'nstter. Duhoborit M Useita tuhansia käsittävä duhoborien joukkue 4ulec jättämJiän icolinsa ja kontunsa länsi Canadassa tna^kiistaakscen Venäjälle, jossa neuvostohallitus on luovuttanuf heille maa-alueen asuttavaksi. Näiden du-höhorieri vaellukset muodostavat kappaleen niiden kan-salöpkköjeöhislorioaj jotka ovat joutuneet etsimään itselleen vapaampaa maailmaa aortomahtien ikeen alta. Se oli vuonna 1899 jolloin noin 7,500 duhohoria mnlkusfi kahdella eri laivalla eräästä venäläisestä sata-mnsla Canadaan pelastuakse^ tsaarivallan ikeen alta. Diihöbbrit^ oh^ alkujaail iollul pilkkanimi tälle oikeaop-' piselle laikokunlnaUe, joka ^ uskonnollisten käsitysten-s ä k a u t b joutui ristiriitaan' tsaarihaillituksen kanssa. ; Hoidan oppinsa mukaan -kaikki ihmiset ovat samanar-voifstaia jokaisen on tehtävä hyvää kanssaihmiselleen omasta vapaasta tahdostaan. hallitus on Heidän mielestään tarjpeetoh. Heidän uskontoonsa ^kuuluu vastustaa sotaa j a niin ollen myöskin aseiden kan- 'lamiaa9otatarfcotuk3!8sa,j Tämä'uskonlahko tunnetaan Vcnötiätlä jo' moin puolisentoista sataa vuotta sitten. Tällaiset käsitykset omaavina'he joutuivat tsaari-hnllituksen vihan esineeksi. Se alkoi heitä vainota, (eh- > den ankarimman hyokkayksenf vuonna 1826, jolloin suuri osa' duhohoreista kaiikotettiin Kaukasiaan. Vuoden '1887 ^uusi asevelvollismlislaki saattoi nämä uskon-lahkolaiset yhä tukalampaan asemaan. ' ran komennoin alaisena heillä ei ollut muuta keinoa . kuin alisjua sotapalvelukseen, nrntla vain nimellisesd j a sen verjran, että lain kiivain täytettäisiin. Sotaan 'Vietäessä iduhöborit kehottivat armeijaan otettuja nuorukaisia ampumaan ilmaan, niin ettei heistä talisi mur-vhanddhiä' ja muutenkin asettunsaah passiiviseen vastarintaan ftsaarin hallituskomentoa vastaan. Vastarintansa johdoista'saivat he kärsiä monet kovat vainot tsaa- ' rin kätyrien käsissä. Heitä teljettiin' linnaan, ruoskit- ' tiin ja kohdeltiin kaikella sillä raakuudella, mistä tsaarivalla on itsensä tehnyt niin surullisen kuuluis{jcsi| Tsaarimahdinkidntuksi&tapelastu&kseen duhoborit alkoivat viiiiiein pyridä pois maasta. Hallitus suostui-kin' siihfen' vuonnaf 1899 sillä ehdolla, että heidän on itse malks^ttava kyytinsä j a jos he, iikinä palaavat ta- '^kaisiii Venäjälle, niin heidät. tullaan karkottamaan i k i - päivi&si Siperiaan. Tällainen/kaikessä lyhykäisyydessään on duhobp- : r i e n elämän tausta ennen Canadaan-tuloaan. i C ^ saavuttuaan' olivat he suurelta osalta pennittöminä ja ^joutuivat niin ollen kärsimään siirto- ^rlaiselämänraskaimtfaat elämykset. He tarttuiv^ lenkin' kaikella voimallaan Canadan maankamaraan, toiset rakentaen asuntoja j a toiset käyden ansiotyössä lahkokuunan jäsenten elämän ylläpitämiseni. He sai - vat avusturta erinäisiltä hyväntekeyäisyysyhdistybiltä Canadasta, kuin myöskin kveekkarien uskonlaycolai-silta Yhdysvaltain puolelta, niin että he tulivat jotenkuten toimeen siksi kunnes heidän omien siirtolainsa pellot alkoivat antaa leipää. Duhoborien lukumäärä on tällä välin melkoisesti lisääntynyt! Heillä on useita^siirtolaita Saskatchewa-nissa ja Albertossa. He ovat maalaiskansan lapsia» joka ilmenee heidän nykyisissäkin elamäntaVoissiaan. He «vat kyntomieSiiä. Mutta he ovat myöskin ennen kaikkea käytännön ihmbiä. Heidän taloutensa lepää suurin piirtein ko-operativisella pohjalla. Heillä ovat : omat ko-operativiset kauppansa, joiden välityksellä he ostavat yhdy^unnissaan tarvittavat tarveaine^ suurissa tukuissa j a välittävät taas yhteisteen liikeloitos-tensa kautta-tuotteitaan ulkomaailmalle. Tällaisilia yhteistoiminnan keinoilla ovat he vuosien varrella^oi-neet rakentaa ^t^ verrattain' kukoistavaan, kuntoon. i On luoimollista, että vielä näiii tuoreeltaan tem^ -inattuna'tänne venäläisestä nmperästä, heissä on vielä paljon jälellä sitä mitä sanotaan venäläisyydeksi. Mut- • ta olisi, vääriii' l u u l l a , että he e i m ^ kaikkea sen vuoksi haluavat nyt palata kotimaahansa. Venigäll^ hfeidan uskonnolliset ja tasa-arvoisuuden käsitteensä olivat käyneet heille niin rakkaiksi sen vuoksi, koska Ontarion kieltolaki koetuksella •» Väkijuomaliikkeen harjottajain taistelun vaikutus kieltolain kumoamiseksi Ontariossa alkaa näkyä jo tämän maakunnan hallituskoneistossakin. Juuri kokoontuneelle lainlaintijakunnalle pidetyssä «valtaistuin» puheessa hallitus antoV av|)imesti tietää, ettei se suinkäanj tule jättämään mäikiä kannatt£(jiaan palkitsematta. Hallituksen edustaja puheessaan selitti, että hallitus tulee tekemään lakiehdotuksen, «jonka perusteella hallitus on oikeutettu ottamaan selvää kansan mielipiteestä maakunnan väkijuomalainsäädäntöön p^den.» Jokapähräisellä kielellä lausuttuna tämä taikottaa sitä, että hallitus tulee pyytämään lainlaatijakunnan suosf tumusta siihen, että hallitus voi asettaa väkijuomaky-symyks^ n, eli oikeastaan kieltolain kuidoamisen yleis-ääneslyksellä ratkaistavaksi. «Märät» ovat sangen hyvillään tästä alotteesta ja pitävät varmana, että heidän pyyteensä tulee ennen pitkää toteutetuksi. Ontarion kieltolakiäänestys toimitettiin huhtikuun 18 p. vuonna 1921i Kieltolain puolesta annettiin s iU loin^540,773 ja sitä vastaan 373,938 ääntä. Kuten nä-kyy on kieltolaki voimassa melkoisella enemmistöllä. Käsittäen kuitenkin viinaporvarien voimaperäisen taistelun, ovat kieltolain puolustajat myöskin ryhtyneet pitämään huolta siitä, ettei heidän saavutustaan tehdä tyhjäksi ainakaan ilman perinpohjaista taistelua.^ Punanenon elämän väri Indidnapolissa juuri' koolla ollut hiilenkaiVajain konvention^ o l i alusta loppuun taistelua punaisten ja keltaisten välillä, vallankumouksellisten ja vanhoillis-' ten välillä- Punaisilla oli jo valtava voima, suurempi kun moni edeltä'käsin aavistikaan. Mutta ei ollut> vie-i lä enemmistöä. Ehkäpä jo seuraavalla kerralla tai sitten ainakin seuraavalla jo on. : . E r ä s illinobilainen mainariediistaja nimellä Watt selitti puheessaan konventionille, että sen on varustau-tauduttava suuria tehtäviä varten. «Älkää peljätkö jos teitä sanotaan pimaseksi. Punanen on kaunis väri, se on innostava väri. Punanen edustaa elämää, toivoa. Historia tulee muistainaan punasia, mutta keltaiset se unhottaa.» ' John Lewis on keltaisten ystävä ja puolustaja. «Ja ni» parka. Hän on kuten vihainen kalkkuna tai härkä, joka vihaa punasta. » ' Punaiset ruusut eivät lakkaa kukkimasta keltaisten vihan takia. Pui^aiset aatteet kulkevat heidän vastarin nastaan huolimatta voitosta voitfoon. ' Canadan hallitus on vuosien varrella muodostunut suunnattoman suureksi virkamieskoneistoksi, jonka yllä pitämien nielee vuosittain satumaisia summia j a jota varten täytyy tehdä uusia velkoja j a lisätä verotaakkaa, johonka otettavat summat lankeavat loppujen lopuksi työtätekevien Jcansanjoukkojen kannet-favaksi. Tp.män virkamieskoneiston ylläpitämiseksi tarvitaan suunnattomia summia, ylitse sen määrän, m i kä muuten olisi välttämätöntä 3'a tarpeellista. Canadan virkamieshal-itus on antautunut raskaaseen tuh-aukseen j a ylellisyyteen. Baskai den velkataakkojen j a verojen l i säksi tulee silloin tällöin päivänva oon tietotja vajauksista j a mitä e r i - aisimmista yleisten varojen .haas-cauksista. Hnolimatta siitä, että vallitsevan aSeman takia olisi ehdo- (on tarve noudattaa järkiperäistä varojen hoitoa yleisten asioiden hoidossa, jokaisessa hallitusvirastossa Ottawassa on nykyään liikaa mies-a naisvirkailijoita, jotka nimellisesti työskentelevät kuuden j a puo-en tunnin virica-ajalla mutta todel-isuudessa' virkatehtävät suurelta osalta rajottuvat sangen pieneen aikaan. Osotukseksi hallituksen virkamies-luvun su-uresta paisumisesta viimeisinä vuosina, esitämme tässä virallisten t i l a v i e n perusteella-laaditun laulukon v i r k a m i e ^ n lukumäärästä ga heidän palkoistaan viimeisen kahdienkymmenen vuoden a i tana. Tilivuosi. Virkailijain . Kokonaisluku, palkat 190^-3 4,44P $3,6fe7,061 1903- 4 4»90B 3^86,870 1904- 5 4>990 . 4483j81« 1906-.6 6,0061 4^oQ6j&61L 1906- 7 5^380' 4J334/)!51 1907- 8 6,1133 5^81447 1908-9 6i728 6^20(£81 1909- afr 6,1'68 • €^36JS68 1910-11 7^78 7^80,'&67 1911- 12 8,577 8,iO|33,Q65 1912- :i3 8,700 8;l«3;361 1913- .14 ; 10,03« 10,072j660 1914- 415 9,917 10,«0aj342 19'15-16 10^267 11,113^96 1916-.17 10,824 12,791,794 19'17nl8 12;8441 - 15^559*930 1918^9 i2,74B ^ 13^366,691 i9aa-26 • i4;6iei . 2i^s6;60o 1»20-21 14,5'1I2 22;01!3v981 192.1-2^? 14>73i9 ä3,'149,i511 1022-23» 41,25& 60,356,721 • Vuosien 1922-23 numerot käaittä^ vät sekä ulkopuoliset että sisäiset virkailijat eivätkäole kumpaisiini kaan nähdeti täydelliset. Mutta nu- T o i i l n sanoen oli yksj virkailija t ai sivilipalvelija jokaista kymmentä sotilasta kohlLi Kaksikymmentä vuotta takaperin, jolloin Canada oli sotavoimiensa puolesta yhtä suuri kufii mitä se on tänäpäivänä, oli puoltu-tusvirastöSsa , vain ,36 vIrTcailijaa, josta kulungit olivat $147*000 vuodessa. * . Nykyään ovat menot tässä virastossa melkein kolme kertaa suuremmat, vaikka jokainen ymmärtää, että tässä virastossa etupäässä olisi pitänyt tapahtua parempaa järjestelyä. S i t t e n ' on olemassa' rautateitten j a kanavien virasto, eli departementti Tämä virasto koski aikoinaan vain rautateitten valvomist Intercoloiiial-radan aikana, jolloin raut^tieministeri oli vastuunalainen useista tuhansista maileista rautatielinjoja, j a jolloin niin suuria rakennustöitä oli tekeillä kuten y l i maan kulkeva rata j a QuebeVin silta i r vittiin lukuisia j a taitavia vlrkailiga-joukko asioita hoitamaan. Niinpä luulisi, kun y l i maan kulkeva rata valmistui j a kun valittiin rautatie-komissionerien virasto j a kun hallituksen onnistamien rautateitten - hoito luovutettiin riippumattomalle v i rastolle, että rautatieviraston menot vähentyisivät melkein tyhjiin. Kuitenkin tosiasiat osottavat, että rautateitten jä kanavien viraston toimet ^ maksavat hallitukselle enemmän kuin koskaan ennen. Seuraavat viime vuonna* parlamentille esitetyt viralliset numerot osottavat asian oikean laidan: 1918 r, 1919 1920 ^ 1921 . 1922 1923 9 i k . 1,191 1,150 1;242 1,238 1,342 1,329 1,463,960 1,634,206 " 1,932,26'5 \^,119.818 -2,402/680 1,794,488 Kukaan porvarillinehkaan henkilö ei väitä, että tämän viraston tehtävät olisivat suuremmat kuin ne olivat v. 4913. Kuitenkin odottavat ylläolevat. numerot, että Virkailijoita pn lisätty tuon vuoden ^ a v. 4 9 23 välillä enemmällä knin 600 jaavat menot lisään^eet noin 11,1250,000 vuotta, kohti, jpka lapkee kansan maksettavaksi - Tähän ei vielä ole luettu niitä virkailijoita eikä heidän palkkojaan, (jotka vafvovat sanotun viraston ulkomaisia asioita, eikä n i i hin kuulu,- slirtolaisylraston virkailijat palkkoineen. Tässä ilmeneekin yksi pahimpia esimerkkejä hallituksen harjottamasta tuhlaliksesta. Kuitenkin kertovat samaa melkein mistä, tahansa departementista otetut numerot. Kymmenen vuotta takaiperin o l i työdepartementissa' 93 virkailijaa, joiden palkka yhteensä, oli $50,000 vuodessa. Viime vuoden lopulla oli siinä 198 virkailijaa, jotka saivat ^ $246,000 Kymmenen vuotta takan*^ V k ^ j a a (näain d sia virkaiiijiota. joita 1 ^ ° ^ 0^0) j a heidän v^Ln ^^^^ eri toimissa 307 ia^vnL7^^'^^ kohoaa $582.000 " S m ^ t i sitten oli m i o a ^ S n ^ sa kolmekymmentä y S c s T^ kailijaa, jotka saivat S56 00n vir,. koissa^ Nykyään kuuluu ' ^ ^ ^ ^ - k a i L j a a , joiden v u o t u ^ ^ ^ ka nousee $203,000. vuotta takaperin tarvittiin sanky^nientä kaksi virkailijai',^^^ 000 s u o ^ e U , v u o t u i s e l l a ' " ^ , tarumaan hallituksen tUerv 1923 tarvittun 200 virkaflija, L maa tehtävää varten. Samanlaisia esimerkkejä void esittää loppumattomiin porvarillisen hallituksemme harjottamasta t u £! uksesta vlrkaUijain ylläpitämisessä . ja heiUe palkk(^en maksamisessa. ' joka hallitus toiselta puolen jokai^ sessa ^tilaisuudessa tekee voitavEnsa taisteUaakseen työläisten nälkäpalk-kojen säilyttämiseksi ga heidän elinehtojensa mahdolisimman kurjani säilyttämiseksi. Seuraavassa kirjotuksessa teemme lisää paljastuksia näistä tuhlauksista j a myöskin kajoamme niitin kn-liissien takana oleviin voimiin, "jot- ^ ka tällaiseen luonnottomaan haas-yuodessa. kaukseen ovat johtaneet. Saksassa muisteUaan WiIsoiiia^ syvällä vihalla Canadan ja Yhdysvaltain lehdistössä on laajalti lainauksia §a näytteitä niistä lausunnoista, mitä Saksan sanomalehdet, sanovat Yhdysvaltain entisestä presiden-tjstä Wilsoni8ta hänen kuolemansa johdosta. Saksalaiset lehdet, muistelevat jäisestään mitä suurimmalla v i halla Wilsonia. Suurin osa viittaa Wil8onin kuuluisaan «neljääntoista pykälään,» joiden perusteella Saksa pakotettiin sille niin perin onnettomaan rauhaan. Eräs lehti huomauttaa, että «WiIsonin ruumiskirstun jälessa marssivat sorretut kansat nyrkkiin puristetut kädet pystyssä.» Toiset selittävät Wil3onin mitä roisto-maisimpien voimien välikappaleeksi. Toiset pitävät häntä henkilönä; joka yliarvioi omat voimansa,' eikä jaksanut taistella ihanteittensa puolesta loppuun asti^ Vain yksi ainoa lehti löytää jotain hyvääkin Wn^^^ sa ja se on se, ^että lehden mielestä Wils<^in ansioksi on luettava, että Ranska ei saanut tilaisuutta kaapata itselleen Heinin ranniUcoa ja että koko Slesia ja Danzig eivät joutuneet Puolalle. Saksalaisten syvä viha Wilsonia kohtaan käy jo i l mi siitäkin, että hallitus lähetti määräyksen Yhdysvalloissa'olevalle lähettiläälleen olla ottamalta millään tavalla virallisesti osaa WiIsonin hautajaisiin. Ei e d ^ läestystalon lippua saa laskea puolitankoon, vaikka se tavallisesti kuuludun tällaisissa tapauksissa diplomaattisiin kohteliaisuuksiin. . • ^r— Sosialismin .tehtävänä on kohottaa yhteiskunta Ja sen taloudellinen tila ihmiskunnan yleisen kulttuu-riasteen tasolle järjestetyn taloudellisen yhteistyön kautta^ Se ei siis 6le muuta kuin ihmisTnmytfln elämänehtoja vastaamattoman jäij^ihän taistelun' lakkauttamista, asettamalla yhtei^unnassa elävän ihmisen sen luonnolliselle pohjalle. merot käsittävät yksinomaan Vain sisäiset menot. ^Tuloksena Iästä on että on mahdotonta sanoa täsmälr leeh miten suuri hallituksen virkailijain luku nykyään on. Hallituksen virkailijoltten kokonaisluku, vaikkakin se muuttelee kuukaudesta t oi seen on noin' i&6,000, ga vuotuiset kustannukset ovat^ paljon suurem pat kuin mitä taulukko osottaa. Jos ajattelemme tarkemmin mitä salaisuuksia .nämä numerot tuovat esille, näemme m.m., että Vaikka Canadan väkiluku vuoden- 1912 ja 1922 välillä on lisääntynyt 25: prosentilla, niin siitä huolimatta oh virkailij"oiden lukumäärä lisääntynyt samalla ayalla^ enemmällä kuin 80 prosentilla j a kulungit ovat lisääntyneet m e l k e i n 2 5o' prosentilla. Myöskin vaikka^ esim. Englannin hallitus on rvähentänyt' menojansa siitä mitä neV olivat ennen sotaa olivat Cattadan.r liallituskustannukset vuoden 1922 lopulla täsmälleen 50 prosenttia suuremmat kuin mitä ne olivat ennen sotaa v. 1914. Edelleen Canadan- liallituksen virastoissa oli V. 1922 meikein 2,000 virkailijaa enempi kuin aserauhan solmi-amisen aikana ?ja olivat Siallituksen kustannukset . yhdeksän miljoonaa dollaria enempi vuotta kohti. • Kolmena vuotena i aserauhan jälkeen olivat virkailijoiden lukumäärä j a : hallituksen • menot tasaisesti Ii? sääntyneet huolimatta siitä, vaikka oli luovutettu $1,600,000 paremman järjestelyn aikaansaattamiseksi h a l - lituskoneitossa. Katsokaamme miten suunnattoman paljon -liikaa virkailijoita on ^ ^ e r i virastoissa; CanadaUa on seisova sotaväki, r käsittäen 2,50ft miestä; Mutta niillä ei ole kuitenkaan mai^ nitsemisen arvoistaj ilm^iluosastoa ja sotalaivasto on pient Kuitenkin v a littiin OttawaSsa 253 • e t n i s t ä v i t - kaUqäa pitämään siUnällä näitä 2-- 500 "sotilasta j a sotalaivastoa, ja heidän 'palveluksestaan maksoi hallitus' (lukuunottamatta sitä summiaa joka meni vuokriin j a Jiolttoäinei- Siin j a ' kaikkeen^ muuhun ylimääräiseen) eL vaheinpää kuin ^493,854. Vuosi. Virkailijain' Palkat luku. yleensä 1012 110 $134,879 1913 117 140,877 1914 116 160,175 1916 127 162,427 W16' / 1 12 106 163,946 1917 161,954 1918 102 171,764 1919 117 206,131 1920 ^ 105 216,637 1921 118 ' 226,668 1922 101 203,822 1923 , 108 205,822 Näistä numeroista voi näh4ä, että vaikka rautatievirasto .ef^nään huolehdi paljonkaan rautateistä, ovat sen menot hämmästyttävän suuret. (Kuka tahansa tuntee asioita, käsittää etiä. se .virasto, joka on olemassa kauppade^)artementin nimellä, on tunha j a aivan tarpeeton. S a notaan, että sillä ei ole mitään yh-tytiä Canadan kaupan todellisen tarpeitten kanssa^ että se e i edistä tuotteiden vaihtoa millään tavalla. Tämä asiaintila ei^ ainakaan johdu v i r k a i l i j a n puutteesta. Luokaamme silmäys seuraavan, josta voi nähdä tämän departementin palveluksessa olevien virkailijain l u kumäärän j a 'heidän palkkansa kunakin vuotena jälkeen vuoden 1912: IPalkat y h teensä ' $ 49,198 155,155 119,781 106,219 109,042 132,476 148,197 23^,423 882,698 350,412 562,232 62^,689 Näihin numeroihin d sisälly a i van kaikki mainitun viraston virkail i j a t Näiden lisäksi on sillä'vielä kauppa agentteja niuissa maissa. Viime vuonna oli virkailijain lukumäärä «90 j a heidän palkkansa o li yhteensä '$l,i218,5l3. Tarkastakaamme Cartädan hallituksen sisäasiain virastoa. Kaksikymmentä vuotta takaperin kuului tähän virastoon 231 virkailijaa, ooi-den palkkojen kokonai^umma öli $214,000 vuodessa. Vuoteen 1906 oU virkailijain lukumäärä lisäänty-nyt juuri puolella j a Ijalkat olivat kohonneet $382,000, joiika jälkeen tapahtui* jatkuvasti uusien virkailijain valitsönisia, josta johtui me-nojen Usääntyminen. SUmäilkääm-me seuraavaa:- V u o s i .— VirkaOijain luku. 1907 468- 1908 578 . 1909 €63 1910 - 666 f 1911 ^ 701 1912 720 1913 806 1914 - ' 909 • 1915 ^ 976* 1916 ' - 1.058 • 1917 1,080 . Vuosi; VirkaiUjain liiku. 1912 43 19.13 140 1914 96 1915 89 1916'. 88 1917 171 1918 .• 155 1919 150 1920 381 1921 329 1922 531 1923 9 kk. 602 Palkat yhteensä. 411,377 614,712 $ 773,925 817,544 862,023 939,565 1,032,127 ' 1,113,555 Työväen ; taloudellisten järjestöjen " mokkaammin vastustettava. Ja päin-tehtävät saa rajöttua yksinomaan vastoin on pyrittävä unioiden jär-taisteluun parempien palkkojen j a jestojen toimivaltaa ja oikeuksia M-työehtojen, saavnttamiseksi^tai muu- säämään, niin lainsäädännön kuin ten taisteluksi välittömästi työnan-typnantajistoon kohdistuvan toimin-tajia j a heidän järjestöjään vas- nankin kautta, taan. Varhaisemmilla 'ammatti;^h- Unioiden on valppaasti seurattava distyksillä on kyllä ollut yleensä'^sosialilainsäSdännön kehitystä ja. tämä suunta. Mutta meidän päiyl-j lausuttava mielipiteensä ja esitet-nämme ovat työläisen j a työnanta- j tävä asianomaisiin paikkoihin m - jain suhteet kehittyneet sellaisik8i,|timuksensa, milloin työväen jo saa-ettel voi' olla enään ptfhettakaan vuttamat edut näyttä.vät joutuTan jonkun yksityisen työnantajan sen työläisten tai. puhtaasti rajotetusta taistelusta jotakin , työnantajaryh-mää vastaan. (Maailmansodan jälkimainikeina on kapitalistinen järjestelmä saanut erikoisemmin rappeutuvan suunnan: Tuotannollinen sekasorto, velkaantumisen kasvaminen aijottalset teollisuuksien kukolstusajat alinomaa udistuvine pula-aikoineen, 'ta-^ vaaranalaiseksi, joko vahingoIlisteS' uusien lakien laatimisen tai entisten lakien huononnusten iantta. Tässä suhteessa on tarpeen myös läheinen vuorovaikutus parlamenteissa olevain työväen edostajain kanssa. Taistelu työttörayyshädän aiheuttamaa kurjuutta vastaan ,imIIoin sitä esiintyy, on unioiden tärkeimpiä tehtäviä, koska työttömyys suuresti" loudellisen tasapainon puute, yleivaikeuttaa toimintaamme ja «stää nen k^yhtjminen^ j.n.e., ne ovat ny-- saayuttamasta parannuksia. työväen kyisen' ojan tunnusmerkillisiä ilmi-' oloihin. Siinä tarkoituksessa on öitä. Siitä ' aiheutuu luokkatalste- käytettävä kaikkia niitä keinoja, l u n kärjistyminen. * . i mitkä "vallitsevissa tilanteissa ovat (Kapitalistien riistämishimo j a vai-/mahdollisia j a työväenluokkaetnjen tansa menettämisen pelko on saanut koko porvariston -epätoivon -vim-mlklla liittoutumaan j a luomaan' y h tenäisen tiiviin ^ rintaman työväenluokkaa vastaan. Tässä taistelussa on heillä puolellaan koko valtiokoneisto, parlamentti j a kunnallishal linnot, mikäli ei työväenluokka ole voinät niitä miehittää omUla edustajillaan, koko kapitalistinen raha mahti, työntäjäin järjestöt ja vakuutuskassat, porvarilliset se- j a rikkurikaartit, monine • muine; apu-neuvolneen. 'Tällaista rintamaa vastaan osottautuvat ammatilliset järjestöt 3^sinääii aivan liian heikoksi, jos toimintamme kohdistuu vaan: a i noastaan välittömästi työnantajia vastaan., Se on kohdistettava kaikkia porvarien voimia vastaan. Kuitenkin varsinainen poliittinen työväen taistelutoiminta kuuluu ensikädessä poliittisille työväen puo- Ineille. Unioiden toiminta käsittää lähinnä laajan yhteiskuntapoliittisen työalan, mutta ei se voi sihni-ään ummistaa niiden täysin poliittistenkaan asiain siÄteen, jotka koskettavat ammatillisen, liikkeen toimintaa. Ellei unionlstbeen liikkeeseen kohdistuvia polfittisla sortotoi-menpiteitä voida vastustaa taloudellisilla taistelnkeinoiUa, on silloin 679,897fkäytettävä poliittisia taistelukelriojä. Olevat' olot' kokonaisuudässaiäi ön; taloudellistenkin järjestöjenldh^toi.; nunnassaan otettava huomioon - j a sen mukaan toiminansa järjestettävä. K a i k k i a ' työväenjärjestöjA toi- : 1,247,IS75 ^^tavapautta' rajoittavia vallanpl- .1,257,972 täjäln toimenpiteitä o—n - — mi tä t a r - mukaisia. On pyrittävä aikaansaamaan työnantajille mahdollisimmaa paljon velvollisuuksia työttömiksi jättämienää työläisten toimeentnloB turvaamiseksi. Samoin käytettärä kaikkia soveltuvia keinoja painostaakseen valtion ja kuntien vallanpitäjiin yhteiskunnan turvan aikaas-saamiseksi työttömille yleisten deri'järjestämisen ja rnmn m : muodossa. ' Kaikissa näissä yleisissä kysyOJ*- sissä- on taloudellisten järjestöjen toimielimien j a maidenkin amm^' Ksten järjestöjen tehtävä alotteit». tiedoitettava niistä asiaiilaadun on-• kaan julkisuudessa laajoille työläiV joukoille; Toimeenpano ja ratkaisevien päätösten teko näissä oloissa kuuluu ennenkaikkea unioiden. toimielimille, mutta tulee toimntaa suunnata siten, että koko järjestö-voimat pääsevät niissä täyteen v«- lnitukseensa,^*oiminnan sauremjnaB tehon aikiaansaamiseksi. iKoko.,toimintamme tulee tapafi-tua" siinä tietoisuudessa, että työya-enlnokaii' elinkysymyksiä « ^'J'»* lopullisesti ratkaista työväenlooMn ötiijen mukaisesti kapitalististen^ tojeri piirissä, mutta ^J^rZ vallan luomisen kautta- Kapito^ tisten ehtojen piirissä taprfita^ taistelutoiminta on vain nuden P himpien' epäkohtien pohimi^i^ hin nykyiset- voimamme » « f ^ ^ taistdukuntoisuutemme ta. Siinä-merkityksessä « va^^ pätöimnkään- biistelntohmnto^ muodossa tai toisessa jattan»^ jälkiä taistelukuntoisuutetnme hottamiäeksL liiiiiiÄiiiÄiiM
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 12, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-02-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240212 |
Description
Title | 1924-02-12-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | TOstaina, helmilanm 12 p. — Tnes. Feb. 12. Y A P A U S S?ÄSaS;^5nl joka tiistai, torstai Ja Uoantai. ONNI SAÄÄI S. ^G. N E I L ^ ^^JSltSra^ • Toimitnsapnlainen se oli heidän oman sydämessä huolcansta laskaan tsaS' rivallan flceen abisena. Esivalta oli käynyt teille, vas-tenmielis^ i ja tarpeettomaksi, koska se rasitti, iieita raskailla veroillaan, raahasi heitä sotatantereille 'ran-hallisea elämän fayorinäst» ja rasitti hezti monella ta; valla. Tämän vaoksi he vaihtoivat sortovaliaisca ,|»8n.. maansa j a muokatat peltonsa kaukaisiin Canadan aToi« . V A P A US ( L i b e r t y ) . , The only organ of Finnish W o r l e n in jCanada. Pub^ Hshed i n Sudbory, O n t . every Toesday. Tborsday ana } ^ -^^ sen luonnontilassa olevaan maankamaraan.-Mut-gatnrday. ' ^^-^ suhteet muuttuneet. Ven^'än talon^oSca Adveräsingrates 40c per c o L i n c l i . Mmimam char«e ^^^p ^ yhdessä vallankumoaksellis- *>rainrie fnsertioh7j5e. Discoant on «tandmcadvertuc-1 , i i- «r» n L ^ h e Vapaus is the jncnt The V a p a i . . best advertisinit njedluro among ten työläisten kanssa on kahleensa-fcrvottanut- Tsaa. the Finnish People in Canada, Vapauden konttori j a toimitus on: Liberty Bnflding Lome St., Puhelin 1088. Postiosote: Box 69. Sodbory. T I L A U S H I N N A T : ^ , ^ Canadaan yksi vk. t4.00. puoli vk, $2.25. kolme kk. '^'^yföysvaltoibiJ j a Suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk, $3.00 j a kolme kk.$1.75. ^ i . Tilauksia, joita ei aenraa raha. e! tulla lähettämään. paitsi asiamiesten joHb! on takaukset IlmPtushint» kcrrar Jnlaistnista ilmotukslsta 40c pälstatuumalta. Suurista ilmotukrista sekä ilmotnkaista rivallan uhkaus.Siperiaan katkottamisesta on kuoUnt, Venäjän käJösa on yapaa, sen maa on vapaa, eikä sitä käytetä enäaii orjuutetun kyntomie4ien kytkimenä. V a paa Ven^ä kutsuu kai&ana Canadan preereillä raatavia duhohorejakin viljelemään peltoja, joilla ei vou-, din ruoska enään vingu, vaan joiden laiho heilimoi etupäässä kyntäjänsä siunaukseScsL Sitä vastoin-duhoborien Canadassa'raivaamilla uutis-viljel)' fcsi11ä vierailee veronkantaja yhä useammin, vaatien yhä runsaammat kynunenykseL Ja mitä veron Canadan halltus harjotts^ l i i f ^ t l ^ varojen tetta mulstovärsyltä. Nimenmuutosnmotukset 50c kerta, listit, kaikenlaiset välikädet j a saalistajat. On s i ^ ym $3.00 kaksi ker't^a^a'^. "Sc'y ntÄyra&äHnmoÄtuk^selt t$V1.0n0 ?ke^rta.. •HHaJ-': märreltävää mibikä ^du hoborit ovat kääntäne.e t . VtaaTs lutaantjeto- j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme katseensa vapaamman j a paremman maan rantoja kohti. kertaa. Tilapäi8ilmotuV''i?»ta pitää raha seurata mukana, Tiistain lehtepnsi^rttuinmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauan- Jos ette milJoIntflhan»» saa vastausta ensimSiseen Irirjpp*'"'""" ""Vna uudelleen lirkk^nhoitajan per- T^p^Uf-p»! -? Mif» Post Office Department, Ottaw8. as «rron/» /•''»«'• 'nstter. Duhoborit M Useita tuhansia käsittävä duhoborien joukkue 4ulec jättämJiän icolinsa ja kontunsa länsi Canadassa tna^kiistaakscen Venäjälle, jossa neuvostohallitus on luovuttanuf heille maa-alueen asuttavaksi. Näiden du-höhorieri vaellukset muodostavat kappaleen niiden kan-salöpkköjeöhislorioaj jotka ovat joutuneet etsimään itselleen vapaampaa maailmaa aortomahtien ikeen alta. Se oli vuonna 1899 jolloin noin 7,500 duhohoria mnlkusfi kahdella eri laivalla eräästä venäläisestä sata-mnsla Canadaan pelastuakse^ tsaarivallan ikeen alta. Diihöbbrit^ oh^ alkujaail iollul pilkkanimi tälle oikeaop-' piselle laikokunlnaUe, joka ^ uskonnollisten käsitysten-s ä k a u t b joutui ristiriitaan' tsaarihaillituksen kanssa. ; Hoidan oppinsa mukaan -kaikki ihmiset ovat samanar-voifstaia jokaisen on tehtävä hyvää kanssaihmiselleen omasta vapaasta tahdostaan. hallitus on Heidän mielestään tarjpeetoh. Heidän uskontoonsa ^kuuluu vastustaa sotaa j a niin ollen myöskin aseiden kan- 'lamiaa9otatarfcotuk3!8sa,j Tämä'uskonlahko tunnetaan Vcnötiätlä jo' moin puolisentoista sataa vuotta sitten. Tällaiset käsitykset omaavina'he joutuivat tsaari-hnllituksen vihan esineeksi. Se alkoi heitä vainota, (eh- > den ankarimman hyokkayksenf vuonna 1826, jolloin suuri osa' duhohoreista kaiikotettiin Kaukasiaan. Vuoden '1887 ^uusi asevelvollismlislaki saattoi nämä uskon-lahkolaiset yhä tukalampaan asemaan. ' ran komennoin alaisena heillä ei ollut muuta keinoa . kuin alisjua sotapalvelukseen, nrntla vain nimellisesd j a sen verjran, että lain kiivain täytettäisiin. Sotaan 'Vietäessä iduhöborit kehottivat armeijaan otettuja nuorukaisia ampumaan ilmaan, niin ettei heistä talisi mur-vhanddhiä' ja muutenkin asettunsaah passiiviseen vastarintaan ftsaarin hallituskomentoa vastaan. Vastarintansa johdoista'saivat he kärsiä monet kovat vainot tsaa- ' rin kätyrien käsissä. Heitä teljettiin' linnaan, ruoskit- ' tiin ja kohdeltiin kaikella sillä raakuudella, mistä tsaarivalla on itsensä tehnyt niin surullisen kuuluis{jcsi| Tsaarimahdinkidntuksi&tapelastu&kseen duhoborit alkoivat viiiiiein pyridä pois maasta. Hallitus suostui-kin' siihfen' vuonnaf 1899 sillä ehdolla, että heidän on itse malks^ttava kyytinsä j a jos he, iikinä palaavat ta- '^kaisiii Venäjälle, niin heidät. tullaan karkottamaan i k i - päivi&si Siperiaan. Tällainen/kaikessä lyhykäisyydessään on duhobp- : r i e n elämän tausta ennen Canadaan-tuloaan. i C ^ saavuttuaan' olivat he suurelta osalta pennittöminä ja ^joutuivat niin ollen kärsimään siirto- ^rlaiselämänraskaimtfaat elämykset. He tarttuiv^ lenkin' kaikella voimallaan Canadan maankamaraan, toiset rakentaen asuntoja j a toiset käyden ansiotyössä lahkokuunan jäsenten elämän ylläpitämiseni. He sai - vat avusturta erinäisiltä hyväntekeyäisyysyhdistybiltä Canadasta, kuin myöskin kveekkarien uskonlaycolai-silta Yhdysvaltain puolelta, niin että he tulivat jotenkuten toimeen siksi kunnes heidän omien siirtolainsa pellot alkoivat antaa leipää. Duhoborien lukumäärä on tällä välin melkoisesti lisääntynyt! Heillä on useita^siirtolaita Saskatchewa-nissa ja Albertossa. He ovat maalaiskansan lapsia» joka ilmenee heidän nykyisissäkin elamäntaVoissiaan. He «vat kyntomieSiiä. Mutta he ovat myöskin ennen kaikkea käytännön ihmbiä. Heidän taloutensa lepää suurin piirtein ko-operativisella pohjalla. Heillä ovat : omat ko-operativiset kauppansa, joiden välityksellä he ostavat yhdy^unnissaan tarvittavat tarveaine^ suurissa tukuissa j a välittävät taas yhteisteen liikeloitos-tensa kautta-tuotteitaan ulkomaailmalle. Tällaisilia yhteistoiminnan keinoilla ovat he vuosien varrella^oi-neet rakentaa ^t^ verrattain' kukoistavaan, kuntoon. i On luoimollista, että vielä näiii tuoreeltaan tem^ -inattuna'tänne venäläisestä nmperästä, heissä on vielä paljon jälellä sitä mitä sanotaan venäläisyydeksi. Mut- • ta olisi, vääriii' l u u l l a , että he e i m ^ kaikkea sen vuoksi haluavat nyt palata kotimaahansa. Venigäll^ hfeidan uskonnolliset ja tasa-arvoisuuden käsitteensä olivat käyneet heille niin rakkaiksi sen vuoksi, koska Ontarion kieltolaki koetuksella •» Väkijuomaliikkeen harjottajain taistelun vaikutus kieltolain kumoamiseksi Ontariossa alkaa näkyä jo tämän maakunnan hallituskoneistossakin. Juuri kokoontuneelle lainlaintijakunnalle pidetyssä «valtaistuin» puheessa hallitus antoV av|)imesti tietää, ettei se suinkäanj tule jättämään mäikiä kannatt£(jiaan palkitsematta. Hallituksen edustaja puheessaan selitti, että hallitus tulee tekemään lakiehdotuksen, «jonka perusteella hallitus on oikeutettu ottamaan selvää kansan mielipiteestä maakunnan väkijuomalainsäädäntöön p^den.» Jokapähräisellä kielellä lausuttuna tämä taikottaa sitä, että hallitus tulee pyytämään lainlaatijakunnan suosf tumusta siihen, että hallitus voi asettaa väkijuomaky-symyks^ n, eli oikeastaan kieltolain kuidoamisen yleis-ääneslyksellä ratkaistavaksi. «Märät» ovat sangen hyvillään tästä alotteesta ja pitävät varmana, että heidän pyyteensä tulee ennen pitkää toteutetuksi. Ontarion kieltolakiäänestys toimitettiin huhtikuun 18 p. vuonna 1921i Kieltolain puolesta annettiin s iU loin^540,773 ja sitä vastaan 373,938 ääntä. Kuten nä-kyy on kieltolaki voimassa melkoisella enemmistöllä. Käsittäen kuitenkin viinaporvarien voimaperäisen taistelun, ovat kieltolain puolustajat myöskin ryhtyneet pitämään huolta siitä, ettei heidän saavutustaan tehdä tyhjäksi ainakaan ilman perinpohjaista taistelua.^ Punanenon elämän väri Indidnapolissa juuri' koolla ollut hiilenkaiVajain konvention^ o l i alusta loppuun taistelua punaisten ja keltaisten välillä, vallankumouksellisten ja vanhoillis-' ten välillä- Punaisilla oli jo valtava voima, suurempi kun moni edeltä'käsin aavistikaan. Mutta ei ollut> vie-i lä enemmistöä. Ehkäpä jo seuraavalla kerralla tai sitten ainakin seuraavalla jo on. : . E r ä s illinobilainen mainariediistaja nimellä Watt selitti puheessaan konventionille, että sen on varustau-tauduttava suuria tehtäviä varten. «Älkää peljätkö jos teitä sanotaan pimaseksi. Punanen on kaunis väri, se on innostava väri. Punanen edustaa elämää, toivoa. Historia tulee muistainaan punasia, mutta keltaiset se unhottaa.» ' John Lewis on keltaisten ystävä ja puolustaja. «Ja ni» parka. Hän on kuten vihainen kalkkuna tai härkä, joka vihaa punasta. » ' Punaiset ruusut eivät lakkaa kukkimasta keltaisten vihan takia. Pui^aiset aatteet kulkevat heidän vastarin nastaan huolimatta voitosta voitfoon. ' Canadan hallitus on vuosien varrella muodostunut suunnattoman suureksi virkamieskoneistoksi, jonka yllä pitämien nielee vuosittain satumaisia summia j a jota varten täytyy tehdä uusia velkoja j a lisätä verotaakkaa, johonka otettavat summat lankeavat loppujen lopuksi työtätekevien Jcansanjoukkojen kannet-favaksi. Tp.män virkamieskoneiston ylläpitämiseksi tarvitaan suunnattomia summia, ylitse sen määrän, m i kä muuten olisi välttämätöntä 3'a tarpeellista. Canadan virkamieshal-itus on antautunut raskaaseen tuh-aukseen j a ylellisyyteen. Baskai den velkataakkojen j a verojen l i säksi tulee silloin tällöin päivänva oon tietotja vajauksista j a mitä e r i - aisimmista yleisten varojen .haas-cauksista. Hnolimatta siitä, että vallitsevan aSeman takia olisi ehdo- (on tarve noudattaa järkiperäistä varojen hoitoa yleisten asioiden hoidossa, jokaisessa hallitusvirastossa Ottawassa on nykyään liikaa mies-a naisvirkailijoita, jotka nimellisesti työskentelevät kuuden j a puo-en tunnin virica-ajalla mutta todel-isuudessa' virkatehtävät suurelta osalta rajottuvat sangen pieneen aikaan. Osotukseksi hallituksen virkamies-luvun su-uresta paisumisesta viimeisinä vuosina, esitämme tässä virallisten t i l a v i e n perusteella-laaditun laulukon v i r k a m i e ^ n lukumäärästä ga heidän palkoistaan viimeisen kahdienkymmenen vuoden a i tana. Tilivuosi. Virkailijain . Kokonaisluku, palkat 190^-3 4,44P $3,6fe7,061 1903- 4 4»90B 3^86,870 1904- 5 4>990 . 4483j81« 1906-.6 6,0061 4^oQ6j&61L 1906- 7 5^380' 4J334/)!51 1907- 8 6,1133 5^81447 1908-9 6i728 6^20(£81 1909- afr 6,1'68 • €^36JS68 1910-11 7^78 7^80,'&67 1911- 12 8,577 8,iO|33,Q65 1912- :i3 8,700 8;l«3;361 1913- .14 ; 10,03« 10,072j660 1914- 415 9,917 10,«0aj342 19'15-16 10^267 11,113^96 1916-.17 10,824 12,791,794 19'17nl8 12;8441 - 15^559*930 1918^9 i2,74B ^ 13^366,691 i9aa-26 • i4;6iei . 2i^s6;60o 1»20-21 14,5'1I2 22;01!3v981 192.1-2^? 14>73i9 ä3,'149,i511 1022-23» 41,25& 60,356,721 • Vuosien 1922-23 numerot käaittä^ vät sekä ulkopuoliset että sisäiset virkailijat eivätkäole kumpaisiini kaan nähdeti täydelliset. Mutta nu- T o i i l n sanoen oli yksj virkailija t ai sivilipalvelija jokaista kymmentä sotilasta kohlLi Kaksikymmentä vuotta takaperin, jolloin Canada oli sotavoimiensa puolesta yhtä suuri kufii mitä se on tänäpäivänä, oli puoltu-tusvirastöSsa , vain ,36 vIrTcailijaa, josta kulungit olivat $147*000 vuodessa. * . Nykyään ovat menot tässä virastossa melkein kolme kertaa suuremmat, vaikka jokainen ymmärtää, että tässä virastossa etupäässä olisi pitänyt tapahtua parempaa järjestelyä. S i t t e n ' on olemassa' rautateitten j a kanavien virasto, eli departementti Tämä virasto koski aikoinaan vain rautateitten valvomist Intercoloiiial-radan aikana, jolloin raut^tieministeri oli vastuunalainen useista tuhansista maileista rautatielinjoja, j a jolloin niin suuria rakennustöitä oli tekeillä kuten y l i maan kulkeva rata j a QuebeVin silta i r vittiin lukuisia j a taitavia vlrkailiga-joukko asioita hoitamaan. Niinpä luulisi, kun y l i maan kulkeva rata valmistui j a kun valittiin rautatie-komissionerien virasto j a kun hallituksen onnistamien rautateitten - hoito luovutettiin riippumattomalle v i rastolle, että rautatieviraston menot vähentyisivät melkein tyhjiin. Kuitenkin tosiasiat osottavat, että rautateitten jä kanavien viraston toimet ^ maksavat hallitukselle enemmän kuin koskaan ennen. Seuraavat viime vuonna* parlamentille esitetyt viralliset numerot osottavat asian oikean laidan: 1918 r, 1919 1920 ^ 1921 . 1922 1923 9 i k . 1,191 1,150 1;242 1,238 1,342 1,329 1,463,960 1,634,206 " 1,932,26'5 \^,119.818 -2,402/680 1,794,488 Kukaan porvarillinehkaan henkilö ei väitä, että tämän viraston tehtävät olisivat suuremmat kuin ne olivat v. 4913. Kuitenkin odottavat ylläolevat. numerot, että Virkailijoita pn lisätty tuon vuoden ^ a v. 4 9 23 välillä enemmällä knin 600 jaavat menot lisään^eet noin 11,1250,000 vuotta, kohti, jpka lapkee kansan maksettavaksi - Tähän ei vielä ole luettu niitä virkailijoita eikä heidän palkkojaan, (jotka vafvovat sanotun viraston ulkomaisia asioita, eikä n i i hin kuulu,- slirtolaisylraston virkailijat palkkoineen. Tässä ilmeneekin yksi pahimpia esimerkkejä hallituksen harjottamasta tuhlaliksesta. Kuitenkin kertovat samaa melkein mistä, tahansa departementista otetut numerot. Kymmenen vuotta takaiperin o l i työdepartementissa' 93 virkailijaa, joiden palkka yhteensä, oli $50,000 vuodessa. Viime vuoden lopulla oli siinä 198 virkailijaa, jotka saivat ^ $246,000 Kymmenen vuotta takan*^ V k ^ j a a (näain d sia virkaiiijiota. joita 1 ^ ° ^ 0^0) j a heidän v^Ln ^^^^ eri toimissa 307 ia^vnL7^^'^^ kohoaa $582.000 " S m ^ t i sitten oli m i o a ^ S n ^ sa kolmekymmentä y S c s T^ kailijaa, jotka saivat S56 00n vir,. koissa^ Nykyään kuuluu ' ^ ^ ^ ^ - k a i L j a a , joiden v u o t u ^ ^ ^ ka nousee $203,000. vuotta takaperin tarvittiin sanky^nientä kaksi virkailijai',^^^ 000 s u o ^ e U , v u o t u i s e l l a ' " ^ , tarumaan hallituksen tUerv 1923 tarvittun 200 virkaflija, L maa tehtävää varten. Samanlaisia esimerkkejä void esittää loppumattomiin porvarillisen hallituksemme harjottamasta t u £! uksesta vlrkaUijain ylläpitämisessä . ja heiUe palkk(^en maksamisessa. ' joka hallitus toiselta puolen jokai^ sessa ^tilaisuudessa tekee voitavEnsa taisteUaakseen työläisten nälkäpalk-kojen säilyttämiseksi ga heidän elinehtojensa mahdolisimman kurjani säilyttämiseksi. Seuraavassa kirjotuksessa teemme lisää paljastuksia näistä tuhlauksista j a myöskin kajoamme niitin kn-liissien takana oleviin voimiin, "jot- ^ ka tällaiseen luonnottomaan haas-yuodessa. kaukseen ovat johtaneet. Saksassa muisteUaan WiIsoiiia^ syvällä vihalla Canadan ja Yhdysvaltain lehdistössä on laajalti lainauksia §a näytteitä niistä lausunnoista, mitä Saksan sanomalehdet, sanovat Yhdysvaltain entisestä presiden-tjstä Wilsoni8ta hänen kuolemansa johdosta. Saksalaiset lehdet, muistelevat jäisestään mitä suurimmalla v i halla Wilsonia. Suurin osa viittaa Wil8onin kuuluisaan «neljääntoista pykälään,» joiden perusteella Saksa pakotettiin sille niin perin onnettomaan rauhaan. Eräs lehti huomauttaa, että «WiIsonin ruumiskirstun jälessa marssivat sorretut kansat nyrkkiin puristetut kädet pystyssä.» Toiset selittävät Wil3onin mitä roisto-maisimpien voimien välikappaleeksi. Toiset pitävät häntä henkilönä; joka yliarvioi omat voimansa,' eikä jaksanut taistella ihanteittensa puolesta loppuun asti^ Vain yksi ainoa lehti löytää jotain hyvääkin Wn^^^ sa ja se on se, ^että lehden mielestä Wils<^in ansioksi on luettava, että Ranska ei saanut tilaisuutta kaapata itselleen Heinin ranniUcoa ja että koko Slesia ja Danzig eivät joutuneet Puolalle. Saksalaisten syvä viha Wilsonia kohtaan käy jo i l mi siitäkin, että hallitus lähetti määräyksen Yhdysvalloissa'olevalle lähettiläälleen olla ottamalta millään tavalla virallisesti osaa WiIsonin hautajaisiin. Ei e d ^ läestystalon lippua saa laskea puolitankoon, vaikka se tavallisesti kuuludun tällaisissa tapauksissa diplomaattisiin kohteliaisuuksiin. . • ^r— Sosialismin .tehtävänä on kohottaa yhteiskunta Ja sen taloudellinen tila ihmiskunnan yleisen kulttuu-riasteen tasolle järjestetyn taloudellisen yhteistyön kautta^ Se ei siis 6le muuta kuin ihmisTnmytfln elämänehtoja vastaamattoman jäij^ihän taistelun' lakkauttamista, asettamalla yhtei^unnassa elävän ihmisen sen luonnolliselle pohjalle. merot käsittävät yksinomaan Vain sisäiset menot. ^Tuloksena Iästä on että on mahdotonta sanoa täsmälr leeh miten suuri hallituksen virkailijain luku nykyään on. Hallituksen virkailijoltten kokonaisluku, vaikkakin se muuttelee kuukaudesta t oi seen on noin' i&6,000, ga vuotuiset kustannukset ovat^ paljon suurem pat kuin mitä taulukko osottaa. Jos ajattelemme tarkemmin mitä salaisuuksia .nämä numerot tuovat esille, näemme m.m., että Vaikka Canadan väkiluku vuoden- 1912 ja 1922 välillä on lisääntynyt 25: prosentilla, niin siitä huolimatta oh virkailij"oiden lukumäärä lisääntynyt samalla ayalla^ enemmällä kuin 80 prosentilla j a kulungit ovat lisääntyneet m e l k e i n 2 5o' prosentilla. Myöskin vaikka^ esim. Englannin hallitus on rvähentänyt' menojansa siitä mitä neV olivat ennen sotaa olivat Cattadan.r liallituskustannukset vuoden 1922 lopulla täsmälleen 50 prosenttia suuremmat kuin mitä ne olivat ennen sotaa v. 1914. Edelleen Canadan- liallituksen virastoissa oli V. 1922 meikein 2,000 virkailijaa enempi kuin aserauhan solmi-amisen aikana ?ja olivat Siallituksen kustannukset . yhdeksän miljoonaa dollaria enempi vuotta kohti. • Kolmena vuotena i aserauhan jälkeen olivat virkailijoiden lukumäärä j a : hallituksen • menot tasaisesti Ii? sääntyneet huolimatta siitä, vaikka oli luovutettu $1,600,000 paremman järjestelyn aikaansaattamiseksi h a l - lituskoneitossa. Katsokaamme miten suunnattoman paljon -liikaa virkailijoita on ^ ^ e r i virastoissa; CanadaUa on seisova sotaväki, r käsittäen 2,50ft miestä; Mutta niillä ei ole kuitenkaan mai^ nitsemisen arvoistaj ilm^iluosastoa ja sotalaivasto on pient Kuitenkin v a littiin OttawaSsa 253 • e t n i s t ä v i t - kaUqäa pitämään siUnällä näitä 2-- 500 "sotilasta j a sotalaivastoa, ja heidän 'palveluksestaan maksoi hallitus' (lukuunottamatta sitä summiaa joka meni vuokriin j a Jiolttoäinei- Siin j a ' kaikkeen^ muuhun ylimääräiseen) eL vaheinpää kuin ^493,854. Vuosi. Virkailijain' Palkat luku. yleensä 1012 110 $134,879 1913 117 140,877 1914 116 160,175 1916 127 162,427 W16' / 1 12 106 163,946 1917 161,954 1918 102 171,764 1919 117 206,131 1920 ^ 105 216,637 1921 118 ' 226,668 1922 101 203,822 1923 , 108 205,822 Näistä numeroista voi näh4ä, että vaikka rautatievirasto .ef^nään huolehdi paljonkaan rautateistä, ovat sen menot hämmästyttävän suuret. (Kuka tahansa tuntee asioita, käsittää etiä. se .virasto, joka on olemassa kauppade^)artementin nimellä, on tunha j a aivan tarpeeton. S a notaan, että sillä ei ole mitään yh-tytiä Canadan kaupan todellisen tarpeitten kanssa^ että se e i edistä tuotteiden vaihtoa millään tavalla. Tämä asiaintila ei^ ainakaan johdu v i r k a i l i j a n puutteesta. Luokaamme silmäys seuraavan, josta voi nähdä tämän departementin palveluksessa olevien virkailijain l u kumäärän j a 'heidän palkkansa kunakin vuotena jälkeen vuoden 1912: IPalkat y h teensä ' $ 49,198 155,155 119,781 106,219 109,042 132,476 148,197 23^,423 882,698 350,412 562,232 62^,689 Näihin numeroihin d sisälly a i van kaikki mainitun viraston virkail i j a t Näiden lisäksi on sillä'vielä kauppa agentteja niuissa maissa. Viime vuonna oli virkailijain lukumäärä «90 j a heidän palkkansa o li yhteensä '$l,i218,5l3. Tarkastakaamme Cartädan hallituksen sisäasiain virastoa. Kaksikymmentä vuotta takaperin kuului tähän virastoon 231 virkailijaa, ooi-den palkkojen kokonai^umma öli $214,000 vuodessa. Vuoteen 1906 oU virkailijain lukumäärä lisäänty-nyt juuri puolella j a Ijalkat olivat kohonneet $382,000, joiika jälkeen tapahtui* jatkuvasti uusien virkailijain valitsönisia, josta johtui me-nojen Usääntyminen. SUmäilkääm-me seuraavaa:- V u o s i .— VirkaOijain luku. 1907 468- 1908 578 . 1909 €63 1910 - 666 f 1911 ^ 701 1912 720 1913 806 1914 - ' 909 • 1915 ^ 976* 1916 ' - 1.058 • 1917 1,080 . Vuosi; VirkaiUjain liiku. 1912 43 19.13 140 1914 96 1915 89 1916'. 88 1917 171 1918 .• 155 1919 150 1920 381 1921 329 1922 531 1923 9 kk. 602 Palkat yhteensä. 411,377 614,712 $ 773,925 817,544 862,023 939,565 1,032,127 ' 1,113,555 Työväen ; taloudellisten järjestöjen " mokkaammin vastustettava. Ja päin-tehtävät saa rajöttua yksinomaan vastoin on pyrittävä unioiden jär-taisteluun parempien palkkojen j a jestojen toimivaltaa ja oikeuksia M-työehtojen, saavnttamiseksi^tai muu- säämään, niin lainsäädännön kuin ten taisteluksi välittömästi työnan-typnantajistoon kohdistuvan toimin-tajia j a heidän järjestöjään vas- nankin kautta, taan. Varhaisemmilla 'ammatti;^h- Unioiden on valppaasti seurattava distyksillä on kyllä ollut yleensä'^sosialilainsäSdännön kehitystä ja. tämä suunta. Mutta meidän päiyl-j lausuttava mielipiteensä ja esitet-nämme ovat työläisen j a työnanta- j tävä asianomaisiin paikkoihin m - jain suhteet kehittyneet sellaisik8i,|timuksensa, milloin työväen jo saa-ettel voi' olla enään ptfhettakaan vuttamat edut näyttä.vät joutuTan jonkun yksityisen työnantajan sen työläisten tai. puhtaasti rajotetusta taistelusta jotakin , työnantajaryh-mää vastaan. (Maailmansodan jälkimainikeina on kapitalistinen järjestelmä saanut erikoisemmin rappeutuvan suunnan: Tuotannollinen sekasorto, velkaantumisen kasvaminen aijottalset teollisuuksien kukolstusajat alinomaa udistuvine pula-aikoineen, 'ta-^ vaaranalaiseksi, joko vahingoIlisteS' uusien lakien laatimisen tai entisten lakien huononnusten iantta. Tässä suhteessa on tarpeen myös läheinen vuorovaikutus parlamenteissa olevain työväen edostajain kanssa. Taistelu työttörayyshädän aiheuttamaa kurjuutta vastaan ,imIIoin sitä esiintyy, on unioiden tärkeimpiä tehtäviä, koska työttömyys suuresti" loudellisen tasapainon puute, yleivaikeuttaa toimintaamme ja «stää nen k^yhtjminen^ j.n.e., ne ovat ny-- saayuttamasta parannuksia. työväen kyisen' ojan tunnusmerkillisiä ilmi-' oloihin. Siinä tarkoituksessa on öitä. Siitä ' aiheutuu luokkatalste- käytettävä kaikkia niitä keinoja, l u n kärjistyminen. * . i mitkä "vallitsevissa tilanteissa ovat (Kapitalistien riistämishimo j a vai-/mahdollisia j a työväenluokkaetnjen tansa menettämisen pelko on saanut koko porvariston -epätoivon -vim-mlklla liittoutumaan j a luomaan' y h tenäisen tiiviin ^ rintaman työväenluokkaa vastaan. Tässä taistelussa on heillä puolellaan koko valtiokoneisto, parlamentti j a kunnallishal linnot, mikäli ei työväenluokka ole voinät niitä miehittää omUla edustajillaan, koko kapitalistinen raha mahti, työntäjäin järjestöt ja vakuutuskassat, porvarilliset se- j a rikkurikaartit, monine • muine; apu-neuvolneen. 'Tällaista rintamaa vastaan osottautuvat ammatilliset järjestöt 3^sinääii aivan liian heikoksi, jos toimintamme kohdistuu vaan: a i noastaan välittömästi työnantajia vastaan., Se on kohdistettava kaikkia porvarien voimia vastaan. Kuitenkin varsinainen poliittinen työväen taistelutoiminta kuuluu ensikädessä poliittisille työväen puo- Ineille. Unioiden toiminta käsittää lähinnä laajan yhteiskuntapoliittisen työalan, mutta ei se voi sihni-ään ummistaa niiden täysin poliittistenkaan asiain siÄteen, jotka koskettavat ammatillisen, liikkeen toimintaa. Ellei unionlstbeen liikkeeseen kohdistuvia polfittisla sortotoi-menpiteitä voida vastustaa taloudellisilla taistelnkeinoiUa, on silloin 679,897fkäytettävä poliittisia taistelukelriojä. Olevat' olot' kokonaisuudässaiäi ön; taloudellistenkin järjestöjenldh^toi.; nunnassaan otettava huomioon - j a sen mukaan toiminansa järjestettävä. K a i k k i a ' työväenjärjestöjA toi- : 1,247,IS75 ^^tavapautta' rajoittavia vallanpl- .1,257,972 täjäln toimenpiteitä o—n - — mi tä t a r - mukaisia. On pyrittävä aikaansaamaan työnantajille mahdollisimmaa paljon velvollisuuksia työttömiksi jättämienää työläisten toimeentnloB turvaamiseksi. Samoin käytettärä kaikkia soveltuvia keinoja painostaakseen valtion ja kuntien vallanpitäjiin yhteiskunnan turvan aikaas-saamiseksi työttömille yleisten deri'järjestämisen ja rnmn m : muodossa. ' Kaikissa näissä yleisissä kysyOJ*- sissä- on taloudellisten järjestöjen toimielimien j a maidenkin amm^' Ksten järjestöjen tehtävä alotteit». tiedoitettava niistä asiaiilaadun on-• kaan julkisuudessa laajoille työläiV joukoille; Toimeenpano ja ratkaisevien päätösten teko näissä oloissa kuuluu ennenkaikkea unioiden. toimielimille, mutta tulee toimntaa suunnata siten, että koko järjestö-voimat pääsevät niissä täyteen v«- lnitukseensa,^*oiminnan sauremjnaB tehon aikiaansaamiseksi. iKoko.,toimintamme tulee tapafi-tua" siinä tietoisuudessa, että työya-enlnokaii' elinkysymyksiä « ^'J'»* lopullisesti ratkaista työväenlooMn ötiijen mukaisesti kapitalististen^ tojeri piirissä, mutta ^J^rZ vallan luomisen kautta- Kapito^ tisten ehtojen piirissä taprfita^ taistelutoiminta on vain nuden P himpien' epäkohtien pohimi^i^ hin nykyiset- voimamme » « f ^ ^ taistdukuntoisuutemme ta. Siinä-merkityksessä « va^^ pätöimnkään- biistelntohmnto^ muodossa tai toisessa jattan»^ jälkiä taistelukuntoisuutetnme hottamiäeksL liiiiiiÄiiiÄiiM |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-02-12-02