Canadan uutiset, October 9, 1919

              SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ J A H;srVÄNTA£LirOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.
NUMEliO 41 Tlmrsday, pctober 9, 1919— PORT ARTHUR, CANADA ^ Torstaina, Lokak. 9 p. 1919 V Vuosik.—Voi. V.
Lausuntoja sodanaikaisesta
kieltolaista.
LainaainiHC seuraavat Yhdys­valloissa
Imoiiiat avassa asciiuis-sa
olevien miostcn - lausunnot
kieltolaista. Nyt kun kysymys
Ontai'i()ssa; joutuu kansanUänes-lykselle.
on tärkeii että jokainen
jiavaliluu huonuunuan kieltolain
rni'1'kityksen ja i)uollustiiniaan
sitii äan|\styksessä. Alla olevat
lausunnot on annettu silloin kun
soilauaikuinen kieltolaki oli poli-tljnnan
alaiseiui Yhdysvaltain
k(U)u-ressissa. i
'^J^uolustan niitii hartaininiin
kieltolakia." — Luonnont.icteili-jä
laitlicr lUii-bank.
"Suosin koko maata kiisittä-
Y i i i i kieltolakia sodan ajaksi ja
ainiaaksi." — l')avid K.|Forgan,
CliicaiTon City National Pankis­ta.
1
'Muovuttavain juomain käytti)
luli.si lsok'onaan kieltäii."—Sub-miii-
inin keksijä Simon ijakc.
"Olosuhteet aiinekkäästi i)uhu-vat
sen i)Uolesta että viljavarat
tulee poistaa t islauslaitoksista,
olutpanimoista ja kapakoista ja
toimit (aa ne myllyihinL leipurci-hin
ja ruokapciydille." Apulais-tviisihteeri
Louis K. Post.
"Kannatan koko nuiata kasit-tavää
kieltolakia sodan ^ajaksi
tautisuuden estämiseksi, niiden
ruokavarojen s;iästämisek'si, jot­ka
nyt kulutetaan juovutnsjno-main
valmistukseen ja kansa-kuniian
voiniM1 ähtciden : lisäänii-seksi."
— P. V. Harris, First
Natioiud Pankin presidentti,
C;iiami)aign, 111.
"Sodanaikainen kieltolalkl on
väittä mätiin."—Kirjailija Booth
Ta)-kington.
" K i mitenkään voida enem­män
säästää taloudellisesti ja ih-n
1 i s \' o i 1 n a a k u i 11 . k ie 1 to 1 ai n k a u t -
ta. dokainen jbuslKdi viljaa, jo-kakäytetään
juovutlavain juo-main
valmi.st ukseen, tarkoittaa
leivän anastamista kiiyhiei,! suus­ta.'!—-.
San 0) n ai e h den • toimi tta j a
Eiehard Ii. Edmonds. 1.
"Koko Intcrurban Clinical
Club suosii läydcllistä koko
Tima,ta käsittävää kieltolakia."—
Yale-yliopiston lääketieteellisen
tiedekunnan dekaanut tri Ccor-gie
Blumer.
"Tahuidellisesti ja muiden syi­den
tähden suosin voimakkaasti
kolvo m'aa.ta kasit täväii kieltola­k
i a . " — Xew llaveiun, Conn.,
CeneraJ 1'Ileeti'ic Companyn joh­taja
C. C. Chcsncy.
"Kannatan tarkoin määritcl-t\
ii 'sodanaikaista kieltolakia."
— Chi('a<,Mj & Ivistern \ly. Com-j"
an\'n i'ah:istonhoitaja J. P. Jice-
'.'Suosin koko maata käsittä­vää
kieltolakia (sotatoimcnpitee-nii,
siUii se vaikuttaa elintarpei­siin,
t loulceii ja yleiseen terve,:
yteeii."--Chiea^^o Tribunin ter­veysosaston
toimittaja "\V. A.
JO \'an s.
"Suurimmalla- .mielihyvällä
kannatan koko maatia käsittä­vää
kieltolakia."— iMcri-insinöö-ri
N. X i Herreslioff.
"'JCoko maata kä.sittävä kielto­laki
oji j)apis toimenpide riioka-
VJirojen sä^jstämisektsi.''—^laryl-lan
Casualty Companyn presi­dentti
John T. Stone) , \ i
"Tilastotiede osoittaa että
"^'hdys.vaJtain
hvväksvä koko maata käsittävä
kieltolaki: sota toimenpiteenä, "-r-
Babson' Statistical As.^joeiationin
])residentti Roger AV. Babson. -
"Suosin sodan aikaista kielto­lakia.
jSen vaikulns terveyteeny
tarmoon ja jnaan ekonomiaan ö-lisi
suuri."—New York, New
Ilaven & Hartford rautatien pre­sidentti;
Ilo vard Elliott.
Samansuuntaisia lausunnolta
olisi vaikka kuinka paljo, jos-niitä'
alkaisi kokoilemaan ja jul.,
: kaisemaan. Ja nämä miehet kat­selevat
kysymystä eni^ninakseen
vaan 'kylmältä liikekannalta'.
Maailman kaikki sanomalehdet
täyttyisivät kieltolakia ikannatr
tavista |ja siunaavista "lausun­noista,
jos väkijuomien kirouk­sista
kärsineet vaimoraukat sai­sivat.
sanoa sanottavansa,' ja jos
äidit;, joiden sydäntä painaa
liuoli lastensa tulevaisuudesta ja
vieläpä viinan orjat ^ itsekin, joil­la
olisi. halua, mutta ei voimia,
vapautua kahleissaan niin kau­an
kun alkolioli myrkky vai)aas-ti
vii-tailee, esittäisivät lausun­tonsa
julkisuudessa. Jos ajatte­lemme
tätä, olemme yhtä mieltä
t ä n 1 ä n . i) i i r i n edustaja e'h d o k k a an
AI r. I i o ga r t h i n k ai i ssa s ii t ii, ett ä
ainoa lisäys, m i t ä i i y k y i n e ] i kiel­tolaki
tarvitsee on sellainen joka
tekee sen entistään lujemmaksi.
Hänen ehdottanumsa lisäys on,
ettii ensimmäisestä kieltolain ri­koksesta
asetettaisiin vankeus­rangaistus.
Sellainen rangaistus
olisi o m i a a n lisäämään kielto­lain
tehok'kuutta..
KUMPI ON USKALLETUM-PAA?
Joku vuosi sitte asteli eräs
mies katua pitkin käsikädessä
] >i o n en n (di v u o ti a ai i poika nsa
kanssa. Ile olivat katselleet
näytteelle pantuja tavaroita
ka u ]) 1) a u o t i e n i k k un o i ssa, j a . isä
oli selittänyt pojalleen erilaistan
tavarain arvoa ja tarkoitusta.
Ka i k k' i oi i \' a t t a vnvo i t a, j o t k a . Ui­miset
elämiseen tarvitsevat. :01i
leivoksia, .. liedelmiä.. ja muuta
i'uokatavaraa . ravinnoksi, kenkiä,
kankaita ja pukuja vaatetusta
varten, rohtoja liiäkkeiksi, kivi­hiiltä
ja öljyä valok^^i ja läm­möksi.
Kaikilla kauppiailla oli
tavaroitaan ikkunoillaan näyt­teillä.
Ile tulivat erään kadun kul­massa
olevan rakennuksen eteen,
jossa , ikkunalle ei oltu asetettu
mitiiän tavaroita näytteille. Suo­justin
esti näkemästä sisälle
h u o i K e s e f M i . Poikanen kysäsi u-teliaaiia:
".Minkälainen puoli tuo one, i -
sä.' .Mitä hyvää sieltä saa os­taa?"
"Se, i)oikani, on kapakka,"
vastasi isä. "Se mitä siellä
myydään ei teo kellekään mitään
hyvää, vaan sen sijaan pahaa
koko ihmiskunnalle. Se on paik­ka
johon ei yhdenkään miehen
tai i)oikasen i)itäisi astua .sisäl­l
e ."
Pikkumiehen silmät avautui­vat,
s(dk'osr'lJil leen ja liän kysyi
totisena/: "Alutta miksi se on sit-t.
olemassa? Miksi ei sitä sule­t
a ? " "Se 011 olemassa senvuok-s
i , " vastasi isii, " e t t ä ihirnset ei­vät
rohkein; tehdä sitä, mikä on
oikein ja,äänestää' se pois." Poi­k
a n e n tului liihemmäksi isäänsä.
VAPAUS.
Vapaus on yksi elämän kal­leimpia
ja pyJiimi)iä asioita. Val­tavat
sotajoukot ovat taistelleet
sitä saavuttaakseen, ukematto-mat
ihmiset ovat ilolla uhran­neet
henkensä sen edestä. Va­pautensa
j)uolesta 011 jokainen
ainae valmis taistelemaan.
Si siis ole ihme, että kieltolain
vastustajat nykyisen kieltolaki-taistelun
aikana ovat ottaneet
tätä sanaa käyttiiäkseen, valit­taen
että heidän vapauttaan tah­dotaan
rajoittaa. IJieillä on vitä-rä
käsitys vapaudesta. Ile ovat
sellaisten ihmisten kaltaisia, jot­ka
teeskentelevät uskonnolli­suutta
tai isänmaallisuutta vain
itsekkiiitä tarkoitusperiä saavut-taakseen.
Ilo huutavat:; "Mc
vaadimme vapautta."
Vapautta mitä varten? Vapa­utta
olla itsekäs,, turmela . oman
ruumiinsa ja sielunsa ja tiihlata
raiiaa, jota tarvittaisiin perheen
ja; k o d i i v ylläi)itämis(!en. Vapa­utta
oll:v huonompi naapuri, ja
h . u o i i o m p i kansalainen, täyttää
maan vankilat ja hullujen liuo-nt
»et, l i s i i l ä ri_kollisuutta ja vero­ja.
Vapautta halvcuitaa luonnet-tajMi,
asettaa nouseva. sukupolvi
vaaralle, alttiiksi, orjuuttaa itse-
; i ä n ja m u i t a . Sellainen ei ole
vapautta :—se on vapaus-sanan
^'iiärinkiiyttöä. e
Vapaus tarkoittaa uhraavai-suutta
eikä himojen valtaan an-tautuimsta.
Va])aus rakentaa,
eikii; koskaan tuhoa. Vapaus tar­koittaa
kaikki mikii on ylevää
ja jaloa. K(dlään ei ole oikeut­ta
kutsua vapaudJvsi sitii,-mikä
c i ohv kokottavaa ja jalostavaa—
sitä m i k ä ei tee ihmisiä parem­miksi
ja koteja onnelliseinmikei.
Kukaan ei voi vaatia vapautta
tehdä iiiin kuin liän; itse ;tahtoo
silloin kun tekonsa vaikuttavat
toisiin. Jokaisen tulee; antautua
sille, mikä' koituu. eneftimistöU
suurimmaksi hyödyksi. ;Nykyai-kainen
• kirjailija on ;]^iiisunut.
"-Maailma on nyt suureilcmassa.
S(>ii asukasluku on ' lisääntymäs­sä.
V(ui i'essä o n m ' u i t a ki n k uin
ne, jotka tahtovat sitä tuudittaa
ja ehkä kaataa ja tuhota."
Älkäämme antako, tämän vale-pauden
pettää itscämme.^ Väki-j
u o 1 n ien k ä y 11 ä m i n e 11 j o h t a a o r-juuteen
eikä vaauteen. ,
TERVEYS JA VOIMA.
ti hankkia uutta tilalle lioitamal-,
la terveyttään.
Jjiikeanies liikkuu kuin näyttä­möllä
aamusta iltaan, voiton ja
johtuu harvalle mieleen, vaikka
siitä eikä voimasta riippuu iliiili-seri
elinkeino, yksityiset ja yhtei­set
harrastukset. «Voimaa ja tar­moa
ei synnjr ilman terveyttä jU
tappion vaiheissa, illat viettää'ilmaa voimaa on toimetonna per-liän
klubissa ammattitoveriensa jheen, yhteiskunnan ja valtionkin
kanssa ja aamulla; aikaa saman­lainen
näytteleminen. Virkamies
istuu päivät kuin automaatti pal­velemassa
yleisöii, illat "haus­kassa
seurassa" sieluansa "vir­kistämässä"
ja aaniulla jälleen
koneena entisidlä paikallansa.
Käsityiiläinen häärää päiviit
työnsä .äiiressä, illat kokouksessa
pohtimassa taloudellisia paran-nidtsia,
- vähemmän kehittynyt
e hlvä 1\ a h v il a ssa j onn i n ' j ou ta via
jaarittelemassa ja jälleen. aamul­la
jalkaa edellisen päivän työtä
yhä heikontuneilla voimillaan. E-s
i m cr k k i e n 1 u et te |e m ist a v o i si j a t
kaa niin paljon kuin virkoja ja
ammatteja löytyy. Useiasa per­heissä
pistäytyy mies vain sen
verran kotosalla, että ehtii Ituo-n
Mm t u 1) a k a nsa v ull a m y r k y tt ä ä ;
omaisten ja oma terveydenhoito
on ulkopuolella iiarrastusten.
: Uimiset eivät ajattele vakavas­t
i . Kunkin, elämä riippuu muu­tamista
sydämen lyönneistä.
Kuumiin elimistön liika rasitus
elinkoneisto. Osottaessamme tcii-taita
koskien varsilla tai kome­asti
r akenn ettu ja kau pu n ke ja m -
me, viitatessa m me kirjallisuu­teemme,
tieteeseemme ja taitee­seemme
tahi teknillisiin saavu-tuksiimmc,
muistakaamme, että
ne ovat; terveytemme mitta. Äl­käämme
kerskuko tarmostamme,
uskokaamme pikemmin sen ole­van
perintötarmoa, joka vielä
pursuaa edeltiijicmine terveyden
jätteistä. Suurten tehdaskau-punkicn
nykyinen sukupolyi ku­luttaa
viimeisiä terveyden jättei­tään,
jotka vielä kykenevät tyiis-sä
tarvittavat voiman vaivoin
teknillisten vainioiden avulla yl­läpitämään.
Tästälälilien totutelkaamme ih­misten'
licnkisiä ja ruumiillisia
saavutuksia pitämiiiin terveydcui
mittapuuna. Miiistakaamme, sen
mukaan kuin meillä; on elinvoi­maa,
on meillä työkykyii.
Puhdas ravinto, ylevät, ajatuk­set,
puhtaat eliimän tavat, niiliin
Urh(jilua nrtetsastysa.ikana.
nyt enempi kuin tähän Mst,i, on'
huomio kiinnitettävä. Trm-vey-destä
on huolehdittava yhtäfial-jon
kuin jokaiiäiväiseiv hMviin
hankkimisesta, koska ilman 7er-veyttä
on ansio malulotonta. 'Itä­män
tosiasian liuomaavat moneti
vasta sitten, kun sairaus ja puu­te
riuduttaa vlitäaikaa.
Voimaa, jota kysyvät kauvas
kantavat ponnistukset niin hyvin
kuin tilapäisetkin tehtävät, niuo-
<lostuu vaan terveyden mitta­kaavan
mukaan. Kunnioitta-k
a a)M m fV si is tervey d(ui hoit o.'i !
Pyrkikäämme aikaan, jolloin
terveydenhoito asetetaan ili.mis-t<
Mv ponnistusten pohjakiveksi.
j a katsoen häiitiissij ui iin kysyi
hän; totisem : -Riutta rohkenet­te
li an- te, isä ?'' -vi:;- .;-;;
. Voivatko ^isät; ja, äidit sallia
väkijuoma li i k k e en; uu del 16 en al­kamista
— aiiio^n liikkeen joka;-
ei - ta varoist aaU;; >dpeile
keon; joka ei täytämiitään ihi^^
kunnan tarpeita ?:; Kun menette
vaaliuurnalle, inuistalcaa l
Japsenne — poikanne ; j ä ; tyttä^
renne— vaativat teiltä r^ohkeut-ta
tekemään sen m i k ä on oikein,
tulisj viipymättä'Tämä nelivuotias poikanen on
nyt vanhempi ja seuraa taistelun
menoa r-^ samoin Jtiiin tekevät
tn h an n e t muutkin pojat ja:; tyt^
t öset — luottaen yielä: siihen, et­t
ä isällä on rohkeutta 2 ^
oikein.' ;• ;•: • • '-^t :':^;^c::;:^ ;V-;;; ?[^[^
TJskallamineko pettää pöikiem-
: Voimasta; ja tarmosta pultiivät
i hl n ist e n t y ji 11 tul o k se t, n iin me;
s an o m i ne. Su 11 teo k se t; k i_r j a 11 yi -
lyillä, .veistokset• ja . inaalankse.t,
joitä ; koe te ta ajv^ a liamt)aälta
siiHyttää tai(lekökp(d)nissa,i Ic
]'>ungit ;; palatsciiicenv: ja muisto.-
hierjikeineen, teollisuus; kidvsiii^
töineen, iri aan vii jelys iuidistuksi-
; n een ja y leeiisä ka i k k i , hi itä ili-nnsf^^
henkisesti; ?-ja^^: a
ovat aikaan saaneet, pulvuu mie-
Pusertaen isänsä, kättä lujemmin [iestämme menneen ja iiyky-ajan
henkisestä ja ruuiniillisesta^;v
m a s t ä . M u ' t t a „ mikä pii voiman
j a tarmon edellyttäjä, ky.symine.
Ja vastaamme: terveys,; sillä i l ­man
sitä ei ole täyttä voimaa, ci
t ä y t tä tarmoa ihinisc-lä. \
, Neron; sielussa taide " luiltyy
kilin puu sydenpolttajan uunis­sa,
jos sairaus on kuluttanut sen
ilmaisemisen edellytykset. Ei
nouse- kivi kiven. piialle, eivät
kohoa' rakennukset,; jos tauti on
rakentajiin ' ruvennut. ; MaanVit-jelijä
ei muokkaa eikä siemennä
peltoai.isa , halvaantunein käsin.
Liikemies ei hoida asioitaan
maatessaan sairasvuoteessa kuu­meessa
hourien. Riutumisen ta­kia
on virkamies pakotettu jättä-in*
4än paikkansa. Illuutava puu­te
uhkaa päivätyöläistä, jos ter­me
ja tyttöjemme luottamuksen? veys pettää j.n.e., terveys ; mää-
Jos emme täytä velvollisuutta m- räa jokaisen työkyvyn, sillä mi-me,
kuinka voimme seisoa hä­peämättä
heidän eedssään? Tali-dottftko
osoittautua sen luotta­muksin
arvoiseksi, jonka lapsen- juurrutettu.
tataan työntulokset jä tekijöiden
toimeentulo. Sielun ja ruumiin
voima ja tarmo on terveyteen
ne teilHn asettavat? Voi sitä, jo­ka
tämän luottamuksen pettää 1
Miettikää, kumpi on uskalle-tumpaa
äänestää oikein vaiko —•
väärin? i><^
' 'Mutta ajattelevatko; ihmiset
tätä?
Eivät! Huomio kiinnitettynä
vain suuriin saavutuksiin, kulut­tavat;
ihmiset itsestään tarmoa ja
voimaa; välittämättä suhteellises-en
perään
uenne
sanan
j ÄTO yOM iflt Yavouf of «he ropeal of iho OntArlo Tompor*, MO X
' Aro you In favour of tho sale of iiffht boer oontaininff not
moro than two and flfty-one ono-hundroolths per cent.alcohol
m wolsht meavuro throuerh Government aBoncles and antend*
. ment^ to The Ontario Temperance Act to permit auoh sale?
NO
X
Aro yoM In favour of the sale of liffht bacr contalninar net
<^«moro than two and flfty-one one-hundredths ser cent. alcohoi
moaoure in standard hotele In local munlclpalltles
^ ' ^ A I by a m«Jority vote favour such sale and amendmento
to The Ontario Temperance Act to permit suchsftle7 ^
YKS
X
^ Aro you £n favour of the sale of opirltuous and malt
£jL llquors throuffh Qovernment affenoies and amendmetita.to
The Ontario Temperance Act to permit ouch salo?
MO""
Yllä oleva on täydellinen jäljennös äänestyslipusta ja
näyte miten tulee äänestää Ontarion kieltolain voimassa
pitämiseksi.
Tutkikaa tai^koin joknisla uolJää kysyiiiy.stä niiden tar­koituksen
täydellisesti yinmärtääksciniie. Älkää salliko
viekkaiden miedon'* oluen vaatiiuusteu johtaa itseänne
harliaan.
Äänestyslipussa mainittu olu^t on 1.18 pros. väkevämpäii
kuin Ontarion kieltolain nykyää]i sallima olut, ja eneuuiiän
kuin viisi kertaa niin voimakasta kuin se olut mitä Eng-1 an­nissa
ja Yhdysvalloissa sallitaan myydä juovuttamattoman
oluen nimellä.
Jokainen kysymys täytyy vastata.
1. f Ellette vastaa jokaista kysymystä, menee lippunne pilalle.
2. Jokainen kysymys on vastattava merkiUä "X". Jos merkitsette
siihen jotakin muuta pilaatte lippunne.
3. Jos eninunistö ei äänestä "No" ensimaiseen kysymykseen, avataan
kapakat ennaneen ja k^ikenaisten väkij/uomi^n myynti sanitaan.
4. Jos enimmistö ei vastaa "No" 2, 3 ja 4 kysymykseen tulee Onta­rion
kieltolaki melkein arvottomaksi.
5. Ainoa VARMA keino on merkitä äänestyslippunne yllä osoitetulla
iavaUa.
Ei peruutusta; ei hallituksen olutpajoja; eiolut-anniskeluja; ei hallituksen
viinapajoja. — Neljä Hstiä X, kukin "No".sanan alle.
JOHN MoPONAL,
Puheenjohtaja.
ererendum
Dl A. DUNLAP,
Itahaistonhoitaja.
ANDREW 8. aRANT,
Varapuheenjo-ht. jfe^ Kirjiin.
(1001 Bxelsior Bldg., Toronto.)