Canadan uutiset, March 10, 1921

              I:
I:
s-V:
fr" I
mm
f »®
1 • V 9%\
sm
' Allekirjoittanut on laiva-yhtiön suomalaisena edusta-jana
sopinut niin, että Canadasta Suomeen aikovat huvi-matkailijat
ensi kesänä tullaan kuljettamaan komealla
15,000 tonnin kantöinen
ontrea
eivät-uskalla sitä iliuai.stti, oiväl" •
uskalla tuimustÄa totuutta. Jos
he seu tekisivät, niin Jiekääii *' ei-
,vät saisi yösijaa".
Miksikä kaikkina_ aikoina maail^
mnn viisaai ovat paexmeet. .^si-liiiisyvteen
? J?äästäkseeji nii ke^
Matkustajat sae^uvat Suomeen Kesäkuun puolivälissä.
Lähempiä tietoja] matkasta ja pilettien hinnoista tiedustelkaa
osoitteella:
Port r.
Hiä^Tu vTeisTa valiietta ja koet-taaksccn,
tyynnyttää kolkuttavaa
omaatuntoaan, joka on licitä pa-kpittanut
totuuden- tunnustami-
Kecn, mut ta jonka pakoitu.sta 4ie
eivät ole uskaltaneet noudattaa.* j
On sellaisiakin, jotka ovat 'kor­vesta'
|)alautuneet maailmaan ja
ryhtyneet julistamaan "uutta c-vaukcliumia"
ihmisille," "kansal­l
e " . 8cll(Msia olivat esinicrkiksi
Johannes Kastaja ja Jeesus Kris­tus.
.Ali k ii oli heidän kohtalon­sa
E d c 1 li s e 11 ii 1 m k a 11 i i n k a ula
poikki ja jälkimäinau-ikarsi häpe­ällisen
ristinkuoleman, rohkeu­tensa
seurauksella. Sainallaineh
kohtqlo on perinyt jokaisen to-tundei]
puluijan;
Ja nrikii tä-ssii surkuteltavassa
k e 11 i ty.sk 111 u ssa. o n -k a i ki s ta m u J*-
haavinla. on se. että jnuri ne.
j uit t e n. 11 y \' ii ks i l () t u \i s 1 o n 111 ui t -
Kirj. Lilly Karjala.
Lilly Karjalan kirja ''Opiksi Ikä Eletty " on painet­tu
Suomessa Helsingin Uudessa Kirjapainossa. Ti­latkaa
itsellenne tämä'" lämminhenkinen »kirja ja
suositelkaa sitä tuttavillenne.
Hinta 60c.
Tilataan osoitteella:
OANADAN UUTISBT,
Port ArtiiTir, Out.
t ; i ; el ;i tlä Irt a v ä s l i ' - i ull ut : i uit ii u n,
IvU i i ; ' ' u ry koi t si j n i n ' • toi m i n ta j o-
:ku aika sittcii.kielleUiin;:V; ;:; •
•;; Väestön taholta alkoi..vaiituk{
siä kuu luä j o: 1 n a i-r a,sk u us.s a. ^ j a
1 e h det j.u 1 k a i^iv at. u sei t ct •.. i: u o ka-.
1 ä il 1 ; j ä 1'j e s ty Ic fs e e n \ j a r a A; i u t o o ii;
tyytyiuäit:oiaieiiv,:kirjeitäv^
oli Kräsn.; Öasetassa •intri-rask.'
loi)u!la 2;j..:iien valtionkirjapai-tu.
ovat hyväntekijänsä surman-' non työläisten .J^irjc. jossa mai­neet.
" FCausaluiiiV se oli. joka nittiin. että snhen ruokalaan
huusi Jt-esus Krisuikseiikin tuo-'josta lie saivat- ruokansa. oli
mion "ristiinnaulitse h ä u f l!
ristiinuatitilse hänet".: Niin liuu-si.
vaikka Jeesus.oli kaikkensa
auTanut. .juuri sen .saman hunta-vaisen
kansan . vapa Iii amlseksi
vai>aute(Mi sitä kalilcliliN a s la
henkise^lii ja laloiidcilisesla or­juudesta.
JS' ii 11 t ;i'pa h 1 u i . si 11 <) i n . Ni i n (> 1 i
tai>alituiuit luk(Mnattomat kerrat
sitä ennen . ja niin on tapalvlunut
kerta loisensa |,)erään sen jälkeen-j
a niin tapahtuu vielii.meidän
päivinänuuekin. Tilanneitaan
•'untcinal(Mi kansa aina "'risliin-.
niinlitser" omat liyvänl.ekijänsä.
:-.-M'utta • vaikkapa totuuden . .i>u-.
huja ei. saisikaan yösijaa, iiiiu
miksikä sitä surisinniKv.' . A^uo-minne
vaiii \;ji^paäi^
iv \'ken e v ä t k ohout 11-
KERTOMUS FAARAOSTA JA
EGYPTIN NÄLKÄVUO­SISTA.
^ l a " . siellä
ilTnTisTreniret
Totuuden puhuja ei saa
yösijaa.
suntoon :• f." Totuuden puhuja ei
saa. yosijaal
Ihmiset yleensä ovat taipuvaiset
kuUcemaÄii "ihlihdettyjä latuja
se on: tekemään "niinkuin
muutkin ovat tehneet".
Tämä ilmiö ei rajoitu aiuoas.
taan käytännöllisiin ja aineelli­siin
asioihin; sc ulot't|uu myöskin
Uimisten ajattelijmaaiimaan; Pie­nistä
eroavaisuuksista huolimat­ta
"hyväk:>ytyt t a v i i i " "[n\.
tumukset" ovat kaikkien luotla-
•iila tiejiviiltoja ". Niiden mu-icr.
an johd.ctanjn elämä ja sen i l ­miöt.
. TaisYciu luonnon kanssa ja sil­tä
elämisen voittaminen — rin­nan
maapallon tiheän kansoittu-miscn
kanssa — on toiselta, puo­len
johtanut siihen, että ovelam-nnU
ihmisistä ,ovat ryhtyneet it-se-
etuja etsimään toisten kustan­nuksella.
Se käy parhaiten mie-littclemällä
niitä, joilta toivotaan
etuisuuksia saatavan. ^Älielittely
johtaa. tai\s vuorostaan liioittelui-hin,
niairittcluihin. jotka ovat - -
totuuden jakamista, joka joku-päiväisessä
elämässä tunnetaan
nimellä — valehtelu.
Valehtelu on [vanha synti. liis-torian
ensimäiset lehdet >siitä jo
kertovat. Otaksuttavastii sitä oli
käytetty jo) paljon aikaisemmin­kin,
ennenkuin mitään : osattiin
muistiin merkitä ja •historia-kertomuksina
jälkimaailman tie­toon
säilyttää. Vanhan ajan vii­saat
kuvasivat silloista tilannetta
esimerkiksi Ki^eikassa, sen ajan
sivistyneimmän kansan keskuu­dessa,
keinotekoisen valaistuksen
kanssa etsimällä t(|tuutta. Vai-he
siis jOi silkin öir vallan päällä
ja totuus vierottuna, : unohtunee­na,
sit-ä kohdanneen vainon täh-
; den kadonneena, ^amallainen t i ­lanne
on\iatkunut kautta aikojen
aina ineidan päiviimme astija
se on sellaista kaikk^jien kansojen
keskuudessa, suomalaistenkin,
iMiKa on totuus?
on asian, a jätteen, tilanteen,
tapahtumaii kertominen ^taikka
kuvaaminen sellaisena kuin se
on. Totuiis on: "on, on ja ei.
ei", kuten |sitä Haamatussa .sano­taan.
I
Totuus on yleii>e.sti tunnustettu
hyve. Ajatuksellisesti se , saa ja
on aina saanut kaikki'Mi yleisen
ka nn a t itk s en, mu 11 a k ii y lii 11 n ö s s i l
sen .^'•'uraajia on «4ikä väliinimän
kuin minkään muun hyveen.
Mikä o|n saaltanui totuuden
tällaiseen Imcrkilliseeu.ristiriitai­seen
asemaan?
Jliniistvu taipuvaisuus -r- lau-malaisuute|
en ja* valheen S(>|)eutu-m
i n e n i o i V a 11 i s e k si a s e e k si .oman
'>dun etsinnässä.
• Toi u u li (f n . t u n 11 u sta mi n ei i \- a a -
iii t un n us ta j ai t a an 1 \ e n ki I ö ivol r-taista
rohkeutta, lujaa pei-iaate-pyhyyttä
ija usein suui-ia uhrau­tuvaisuuksia
— todellakin •'tai­vasalla
viettämisiä", se
. •) 11:. \- i en > tii 1 k s i; j a t i.i u i n i t u K s i j o ij -
aimi.sta. ' ' # f l ' |
Kristillise*n uskonnon p-ei-usla^
jan Jeesuk.s"en ja l i ä u c n - . o[JGtus-la.
slensa. kohtalo- siitä;:on kaikille,
tunnetturia ja il.elposti yiujiiärret
tävä iiii esinier kk inä. lv i-e.ii< k ai ai -
nen suuri ajatlelija, ISoki-ates. to­tuuden
puhuinisen täliden oli ila­koi
t e t t u • kärsiinääi r . inyrI;yt>'>-^
kuoleman. Galileo tlalileita : U -
ha tt ii n li idutusku o lemai! n t ä h t i -
tieteellisten inielipiteittensä täli-d
{u 1 A" i e 1 ji .sei t s e nk y m me n \' n o t i s e -
na vanhiikseiui, ja varmastikino-lisi
sellaisen uhriksi joutunut, el­lei
häit olisi kuuluvasti Ikieltänyt
mielipiteitään: hänen hiljallensä
niissä pv-t^ymistii ei otettu huomi­oon
ja jliän sai elää. I^istoriaa
tuntevalle- tämäntapaisia esimerk
kejä on enemmän kuin riittäväs­ti.
Blänää ja ympäristöään tun-töva
nii ;ä näkee kaikkialla. iMei-dän
aikakautemnie ihmiset eivät
ole siinä suhteessa parantuneet.
Totuudo|n tunnustaminen on j käy-hvt
entisestäänkin harvinaisem-;
maksi,
huja ei
Vieläkään "totuudeii pu-
Mikä nn totuus jiarantumatto-niien
mielenvikaisten j a parantu­ma
11omicu: sairaitten kohtahossa?.
Valtiot ovat rakennuttaneet
mieh-uvikaisten sairaaloita ja
myij.-^kin sairaaloita [larantiimat-tornia
tauteja iiolevilh^ heukiliiii-.
le. .i\luutaniat. : näihin •onnetto:-
niuuksiin jout uneet henkilöt saa-
\i\ l s i e 11 ä. \- i et-1 ä ä. . k ä r si m \-k s e 11 i s -.
l ä ja tarkoituksetonta • elämää
vuosikymmen iii, Monia täytyy
p i l ä i i kahleissa j . i pahkojJaidois-oO,
jolta he e i v ä ) tr'!;isi tuhoja H
selleeiv ja lioltnjillecn.- ' Minkiiät:
laista Ioivoa lieidäu kellittämises-tään
: ja ]);ir.i-i"(..)ifisestaan ei ole.
Kur ju utta jatk u u -aina siihen
saakka, kun. i K n i k i l ö n fyysilliiieu
olemus k y k e n e e pitämään elämää
itsessään. Sellaisiin tiloihin jou­tu
n e i l te i r ci ä m ii s t ä -e i ole k e 11 eli e-i
v ä ä n - mitään . h y v ä ä , ei missään
nvuod.(>::?>:ja. ei miltään kannalta
katsottuna'. Se on vaivaksi muil-
.1 e ja 'm\\o k s i il se-11 e e 11. j os In» k y -
l\e:iiei.si\'ät edes sitii k ä s i l l ä m ä i i n:
•lärje.ii. valon samniuininen . ja
;-u u n 1 i i! ii .'-e e u . a \ M 1111) i n u 11.1 ee n. j o u -
t i i m i i i e M ,o\<i! s ä r i l i t l ä \ i n t p i ä li'o-j
; i . n i i h i n ihminen \ oi joutua.
: Alilii un tehtävä tällaisten i h ­misten
kanssa
:Tän.iä kysyinys on vaniva ja -pal­jon
pcjiuiittu. Lopullista va>.ta-usta
vailla se vieläkin o n .;
i A merikä n . Y luiysva Itojhin . k im­in
vassa Connectieutin valtiossa
se o n otettu uudelleen esille. Siel-^
Ui\ \' a 1 ti o 11 h u 11 uj e ui u i o n e e n - y l i ­johtaja,
lääkäri S. S. AViJeox. o n
qsitläiiyt sanotun valtion lainlaa­tijoille,
että ne laatisivat l a i n , jo­ka
oikeuttaisi •. parantumattomas-t
i m i el ivika i s e t henk i I ö t si i i T e t t ä -
väksL tästä.elämästä Tuonelan tu-
V i 11 e ^ k i V u 11 o in a s t i j a a r m oHi -
sesti. •
Tämäkään -ehdotus ei ole uusi,
nmtta se on erikoinen siinä mer­kityksessä,
e t t ä sille vaaditaan
n y t yleistä hyväksymistä j a lain.
oikeutta j a pyhyyttä.
Mainittu lääkäri on ne'uvoidellut
asiasta yksityisesti mainitun val-
Ijion lainlaatijain kans«a. ' Jokai­nen
heistä on myöntänyt esityk-iuavansa
sen laiksi tulemista kan­na
11 a a siinä .t apau kses.sa. että jol-
1 ukin o li si r ohk eu 11 a; esit t ää sc 1 a -
kina^ hyväksyttiiväksi.- Toisin sa­noen,
kukin heistä on yksityises­ti,
taikka periaatteessa ollut val-misytunnustamaan
esitetyn asian
totuutena. mutta kenelläkään
heislii ei ole ollut rohkeutta tun­nustaa
sitä julkisesti. Tämä i'oh-keuden
puute, voi aiheuttaa sen.
e t t ä tämä jo kauvan kaivattu la­ki
A:oi, j ä ä d ä syntymättä ehkä vic"
lii sadoiksi vuosiksi.
Mik,si seu lunuustamisia lain-
I aa ti j a lv I n i ti e n jä sen e t i)i'l]< ää vä t.'
Siksi että vielä yleinen mielipi­de,
yleisesti totuttu tapa on sitä
ajatetta vastaan. Sen tunnustami­nen
nverkitseisi ; tmiunst a jälleen
yleiseen epäsuosioon joutuniista.
Se^ kyljiikin -my()nnetään totuute­na
. in u 11 a. s a n 1 a 11 a oi 1 a a n t i t o i s ici
siitä, ettii sen piiliuja " e i saisi yö-
> i j a < i S i k s i vaietaan."
iHyjiPj—kirkas, raikas ja vii|>oJ;
sa olla. Siellä, on |)aiJQn. .i.)arem--
•n olla kuin ' tunkkautuneissä
v ö s i j o i s s a j o t k a - totuuden \y\V.
hujilta kielletään. Rohkeasti sii?;
osille jokainen, jolle.;oman its:en-:
sä kunnioituson kallis asia, ja
joka: rai\a.st aa oi ken t ta;. totu u tt a.
ihmisten • veljeyttä ja kaikkien
ihmisten ihmisarvoisuutta. . Pu-hnkaammo
aina totta! Jolita-kaamme
aina tiemme yleviä kor-.
kenksia kohti I Olkaamme valo­na
itsellemme ja valona läliimäi-sillemme!
Vaikkapa emme sai­sikaan
' ' y ö s i j a a p i m e y t e e n har­ii
a ut n n e i tte n . k alt a ist e mm e seu -
rassa, niin o n h a n m e i l l ä lohdu­tuksena
j n na 1 k i n to na rau ha isa
omatunto ja tietoisuus siitä, etlä
aituikiii oman elämämme olemme
oikein eläneet.
-f. A. Mustonen.
NEUVOSTO-VENÄJÄLTÄ.
—- Hiivi tarve kolli issää.r in sijai-n
e 11 • 151 • j u li a n o \- j LI 1 iv a i se e "• lUM V vo s-:
! o \v\u Iissä e Ivd < 11 u kse u_'.e tt a 1 ää­ni
n eli n i a ;• ven en vost ot-^ pvrust alsi-:
vat väliäikaisla.; •;sotilaai 1 isia.; e:si->
kuntia tnkemaan • eiintäryeviraiir-omaisten
^vtyötä - päkköluoyiitus-asioissa.
:Nä id ei i es i kti h t i n; ai ai -
sia o 1 i s iA'a t k a i k k i • a s e lii se 1; j o U -
kot. jotka .juainltussa-tark^^^^^
s (' ssa t cl i :r OS \"ö 1111 ä e 11 k aIKI ii k s< > i
lääniir a 1 iieella- to i j n i y ä t / ; Ksi-k
u:li ti a ; j o Ilta Isi ' asOellis teii -vo t i.ni:^
en i i ä ä l l i k k ö . ioka sanmlla on e-t
a s a p u o l i s e e n vuorovaiku- - j i „ ^ , , , , . , . H e u v o s t o n j ä s e n . - Tall.'
pää 11 iköiiä olisi> pikeus tärpeen:
tullen h ä i - j u i l t a ä p ä i i i o s t i^
koit tel eviin,: s ta I onp()ikaiskii nt iin
nälideii ja vaatia, niitä, •luovutta­maan
.säädetty : viljamäärä taik­k
a kunnissa :|)iileskeleyät .sota-karkurit
jiäroävOt: sekä-: yhdess^^
elintarVevirHiioinäisteii:
[lakottaa tiiyttäniääii:kaikki- väl-t
i ov alla n : vaatiinuTcset. •; v
. -—Pietarin koininuuni 011 päät-täliyt:
stdkca yhteiset ixU^
ry h tyii j a ka maan^; e li utarpei t a,
su ora aii vä est olle. niiii piari • ktnii
jakelupaikat eri^kiiupun
(ni saatu vkUntööh,/ Elintarpeet
jaeta an inaksuttömasti. -; ; •
Syynä -ru^l^^ilHiit^^^^^^^
on lii id en h o id on '' kat astroofi-i
r c n ' ' >;Jtiiä,: luu^
rappeutuminen sekä polttoainei­den
puutei^Rivok alain ^k^irjastä;
tilasta ovat Pietarin uettvostoleh-det
e h timisk-en kirjoitelleet V i i ­me
joulukuun kuluessa ja vaati-
_:Ny ky isessä. y 11 te is K U n n assn yi ei-nen
kansa on johtajiensa tiiydel-lises>
iä mielivallassa. Kan.san lap­sille
ei an U(.'t'a "•tilaisuutta .rehelli­seen.
1 u lv s t' e n e d e s - 11 a a p II r i e 11 sa k a a ti
sa at i k k a s i 11 e - j o h t a j i e u s a kanssa.
Sokeana heitä talutetaan, talidol-to
mi 11 a o li oi n a: k u in I a m pa il a li e i -
t ä johdetaan "Vkasvattaniaan vil­loja",
jotka sitti' sopivilla tavoil­la
heixtä keritään iJois jolitajifii
ja taluttajien . hyväksi. . Kansan
1 a: j.)sen el ä m ii mi sikin sok in sinne
tänne sokknloimistä, ja .sellai.sten
voimien heiteltävänä ol'e'mista,
joitten kä s i st ii p (d a st u s t a s ill e ai­na
kaa 11 vielä tällä kehityska.udid-
1 a e i o I e nä k y v issä. Ai k a mm e t a -
loudell. ja henkiset voimat ovat
yhdistyneet suojelemaan^ etuoike­utettuja
ja pitämään ihmi.skuji-nan
suurinta osaa lapsipuolen a-semässa
ja osattomina ^liistä pe­rintöoikeuksistaan,
jotka jokai­selle
ilimispn laji^e^le syntymisen­sä
oikeudella kuuluvat.
Onneksi; taikka onnettomuu­deksi
(riippuu .<iiitä, miltä kan­nalta
aliaa katselee) juurelle y-leisölle,
on .se, \että ,^,ei^näe, ei neet, että ede.s-muutamissa ruo­kaloissa
ryhdyttäisiin viipymättä
" kinnitctly •' kaikkiaan '-^ tuli.
h e 11 k; e ii. n i u 11 a 111 s k i n p u o 1 e t k a a i r
niistä siellä : kävi s3-<Hiiässä tai
ru()ka-anii(>ksen>a hakemassa, s i l
lä. tarjottua: ruokaa oli :inahdu
tonta syödä. .Ensimmäisenä ruo­kalajina
. oli. liuulitomattomista
likaisina kasviksista keitetty lai
ha lieminioka. toisena .1 avallises-.
t i m ä d i i n n e i t ä tai likaisia : peru­noita,
joita kahdella koi-tilla sa
9 Ivappaletta. Ullitta n i i s t ä k i n ,oi
\ a i n syömäkelpoista. muu
k a i k k i mä d ä n n e i t ä . l.*a I \*el usk ii n
taa ei .ruokaioissa .ollut, v ä l i t tä
vat kii'joittajai. eikä a^;ioita oi
lenkfian pesty. Kukin - ruokavie
ras otti ],->öydältä likaisen lauta­sen,
sai s i l l e ruoka-annoksensa ,|<
syötyään j ä t t i sen pöydillle taa.-,
se u ra a \ A i i. I ui i jan k ä y t t tii \'ii k si..
Jos. palvelusväkeä .. tiediisteltiiu:
raatiin tavallisesti vastaukseksi
.että se oli tilhet et ly .halkoja liank
kiinaan.; Kirjeen, lopussa tn-yde-t
ään vi ran om ais ia mu islam a.a n.
että olihan miokalat toki aiottu
''ihmisiä varten.'":
Kun ei ruokalain joutumisti.
täydelliseen ' sekasorron tilaan,
voitu estää, päätctliin ne nyt ko-kiuiaan
sulkea.
: —Y\\m tv j o u lu k-u u n . a 1 k u}) ii i N- i -
nä on erikoiskoinitcan (t shekan )
päällikkö; iXsersliinki kaikille o-
.sastoille ja avustajilleen, antanut
seuraavan salaisen niääräykscn :•
Ijlkovaliain agenttien VeniijäK
1 ä j ä r j estä m ien or ga ui sa t si oo n i e n
selville .saamiseksi määrään ryh­dyt
t ä vä ks i se u ra a vi in t o imeii pi -
teisiin: 1) Luetteloitava joka
.seudullu ja joka maassa (i.'t.u-jiäässä
reunavaltioissa) kaikki
valkoisia kannalta vat henkilöt.
heidän sukulaisuussuhteidensa
selville saamiseksi A'eiiäjällä, jot­ta
voitaisin.;sunreutaa. panitivan-k
ien 1 u kti mä ä rä ä; K ek ist e röitä vii
Venii j ä 1 lä kai k k i, jo t ka o vat. t är-,,
kei.ssä asemissa, mutta eivät t y ö ^
kentele'neuvostojen hyväksi. Tii­ma^
ryhmä pitää ral va ta tiellä en­si
tilassa. v, Harjoitettava ter­roristista
t o;mini aa .ulkovaltaii
livhetystöjen henki hJkuiitaa ja
e 11 ai s i a . h e n k i I öi t ii k o 1 j ta a n.. j o t -
k a. i n t e s i i i \' i s i m n i i n t o i i n i \- a t ' h o I ^
sitevikeja vastaan. :>) Järjestet
tävä reunavaltioiden alueilla eri-,
koisia osastoja, jotka luineva,;
toimeen terroristisia tekojamiiä-räyksn
wiatuaan. 4) Koettta\r
rahalla; terrorilla, vakoilulljci ja
vasta va koilul la sa atta a reuna vai •
tiot. sellaiseen tilaan, että mieli­ala
on sopiva :neuvostolle.. öl
J äi-j est e 11 ä vä p ro \'0 k a t o o ri s ia v a I
koisia osastoja reunavaltioiden a ;
Inei 1 la Ve n ä jäll ä t oim i v i e n ii 1 ko
valtiTnden agenttien selville saa­miseksi.
. Edellä oleva täysin alkuperäi­nen
ja ;oikea^ asiakirja osoittaa:
•että holshevikit vastaisista .va­kuutuksistaan
huolimatta eivät
suinka^an ole luopuneet periaat-tei>
sta;^n v kiillotuksen ylläpitämi­seksi
kaikkialla ja keinoja va'
se ma tt o m a n sodan käy niisek s i
porvarillista yhtei.skuntajärjeste,:
mää. Vtrstaan.' Var.sinkiii joutu­va
t lieid ä n rau h ansopi mu ks i ssa
tekemät, juhlalliset lupauksensa
reunaÄ^altioille. perin omituiseen-
Valaistukseen. Väitteet, ettei l)ol-shevikeilla
ole ollut aikomilsta-'
kaan, täyttää sitoumnksiaan,
vat - taas voi makkaan • todistukr
.Aikakauslehdessä v''Der Säe- \
mann'' kirjoitetaan.: ' Alcksan- !
driasta ilmoitetaan, että siellä on ;
tehty mielenkiintoinen löytö. On ;
nim. löydetty ja pystytty selittä­mään
osa vanhoja hioroglyyfcjä,
j oi h i n s i sä 11y.v; h i st o r i a 11 i Ji en k er- :
tomus niistä seitsemästä katovuo- ;
desta. joista Joset' Faraon unen
perusteella, ennusti. Tähän asti
meillä ei ole o l l u t n i i t ä ä n uskot­tavia
kertomuksia katovuo.sista ;
ja. niitä seurannee.sta- suuresta nä- .:
länliildiistä. (laitsimitä raamattu
siitii. ilmoittaa. On ainoastaan
löydetty jätteitä viljamakasii- '
n e i s i a . joitten alkuperästä ei mi­t
ä ä n tifdelty.mutta siinä (likin
k a i k l v i . : Kirjoit uksista, jotka pro- :
t^essori Bimgsch nyt on kyennyt
selittämäiin. ilmenee selvästi, että •
r a a i i u tun kerlomus on täysin us- .
kotta|\^a selostus samanaikuisista '
tapahtumista.
: llieroglyytit. kerto vat. että Nii­lin
virta ei seitscjmänä. peräkkäi-
-enii vuonna tulvinut ja se ai- •
k a a n s a i . täydollisen kadon, suu* •
ren nälänhädän ja hirvittävän :
hurjuuden kaikkialle maahan;
Kaamatuji aikamääräyskin käy
y h t e e n h 1 e r o g 1 y y f i n t i et o j en kana
sa. Tähän s a a k k a on otaksuttu,
et tä siutsemän : kato- ja nälkä- .
vuorita o l i vuoden 1700 paikkeilla
e. Kr., mutta tällaiseen summitr
täiseen arveluun on ollut epämää
r ä i s t ä luottaa. Egyptiläisistii
kirjoituksivStji saadaan valoa tä­hänkin
hämäryyteen,
lvaainatu'n mukaan olisi Josefin •
pitänyt tulla Egyptiin noin vuon­na
1720 ennen Kr. Sen jälkeen
häntä pidettiin jonkun aikaa van \
kilassa, ennenkuin hän tutustui
Faraon molempiin liovipalvelijoi- .
hin. juomanla.skijaan ja leipuriin. .
Hän selitti, kuten^ raamattu ktr-t
o o.. he i d ä n unc nsa j a pyysi edcl-l
istä,- ettei tä mä, sillo i n kuu hä- .
nelle käy hyvin, unohtaisi Jose­fia.
I Niin: ta pa htuikin. Ota ksut-tavastl
vuonna 17113 ennen K r .
kutsuttiin Josef selittämään Fa-
; .•• • •..." I
raon unet. jolloin liän sai vaimok­seen
Heliopolisin yliopiston si-jaiskauslerin
; tyttären. Bcuraavi-;
na seitsemänä vuonna- Josef sit­ten
rakennutti viljamakasiineja
ja kokosi niihin sadon ylijää­män.
Sitten tuli seitsemän katovuot- '
ta. Niistä kertovat professori
Brufgschiii löytämät hieroglyyfit.
Kaamatun mukaan loppuivat he- ;
delmälli.set ^ vuodet 1708 Ciincn
K r . ja seuraavana vuonna, 1707,
lähtivät Jakobin pojat Ejryptiin;
viljaa ostamaan.: Vuonna 1706 a-seit
ui koko Jakobin perhe Gose-niin-
ja vasta vuonna 1700 ennen ;
Kr.. oli nälänhätä loppunut. R>aa^
matun kertomukset ja vanhat e-gyptiläiset
kirjoitukset ovat yh­täpitäviä.
Suomalainen valtionteatteri ^
Pietaiissa.
Pietariir*j Pravdan "kertomaa
mukaan avataan Pietarissa suo-malainen
Venäjän valtiovaroil-la
ylläpidettävä teatteri, jonka
käytettäväksi on annettu entinen
venäläisei/' vakuutusyhtiön talo.
Näyttelijäkuntaan 'k«uluil 31
henkeä, joista 24 armcijas-ta va­pautettua
suomalaista t-aiteilijaa.
Kumpiko lienee tarkempi^
aurinko va<i se Berlinin, tähtitor­nin
kellarikerroksessa oleva säh-kökelioj
joka on suljettu ilma tii­viiseen
lasi|Qrl|a|eriin ja osottaa
parin kolmen kuukauden ktymis-aikana
väin viidentoista tuhan-nesosa\
i sekunnin päivittäisen e-
FADED N< ' v:.-.r:;-vT:.