Canadan uutiset, May 12, 1921

              'm
., OlNM)'Mr UTJTISET, PORT AfeTHUR, ONT;, (JÄNADA, Torstaina, ToukokM2,1921
asse
CANADAN UUTISET
Buomalainen Banomalehti Canadassa,
ilmestyy jokaisena Toritaina, :
' Kugtantaja
The Canada New8 Publl&ning Co.
Erick J. Kortejliikkeenlioitaja.
T I L A U S H j N N A ^ :
Ganadaan: $3.00 koko vuodelta,
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
.Yhdysvaltoihin ja Suomeeu:' $3.75
koko : vuodelta ja $2.25 puolelta vuo-xielta.
-
suuremmassa mäiarässä.-
aii D. Larson.
NUMERO 19
' X:
-Christi-
— Lapsi voi vaikuttaa sydä­meen
enemmän kuin kokonainen
tiedekunta filosofeja. -I^ienokal-nen
usein . 'hallitsee koko taloa.
Vaikkakin hän antaa käskynsä
heikolla äänellä kiiruhtavat kaik­ki
sitä täyttämään. Lap.set ovat
])aratiisin siivpttömiä lintuja.-.
Pienikin luontokappale voi,
I L M O I T U S H I N N A T :
.50 senttiä palstatuumalta kerran ju
laistuna. Pitempiaikaisille llmoituksil
ie kohtuullinen alennus., Halutaantie-1 jos se ponnistaa kaikki voimansa,
CO- janlm€mnuuttoil;uotukset75 sent-|. I -^^^ - taimeen: suuri eläin
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. ^NTa^iimmaa-. .i
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c I palstatuumalta. Kuoloiiil-moitukset
$2.50,' muistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
- P ö y t ä k i r j a t , tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
t a n se n,. j oka (vi 4 i ed ii v o i ma a n sa
kjiytJiiii,, ei saa luitäiiii .aikaan.
Putoava pisai-a kovertaa vähitel­len
i'eijäM kovim})aankin kalli­oon,
mutta voimakas, raivoava
hilvavesi kulkee sen - yli jälkeä-kiiän
iätliiiiiättä. — Carlvle. .
50 sentt. Postissa tu
ei hyväksytä velaksi
evial]moituk.sin
tuntemattomilta.
Poliittiset
malta.
ilmoitukset $1.00 tuu-
. --- IJOUIS Ao'az/.is-.nimis(^ltii tie-
(leuiicheltä kysyttiin .kerran mik­si
liiin niiiv etevälahjaisena mie-
Kalkki liikkeelle aijotut, kirjeetitl-jlienä tyytyi niin jueniin tuloihin,
laukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: ,
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Out., Canada.
Canadan Uuticista lainattaessa «n
!ahde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Ne\yspaper. in Canada.
Puhlished ever|r: Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Euick J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTlSET
Is •weIeomed and reaa m every Finnish
.home In the Domiuion. It is the only
direct advertising mediura for those
manufacturers and merchants who
wl8h to creato and build a profitable
and perraanent demand for their prod-
U G t s a n d merchandise by the large and
ever crowing. Finnish population resid-ing.
m Canada. Plaee your trial ad-vertisement
and get results, .
Advertising rates f>Oc per iuch.
. Polltical advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
WedneGday naon to appear on
fhursday's issue.
! Subscription price. in Canada $3!'0O
per year, United States and other
oountries $3.75 per year in advance.
1 f ii n vastasi: ;. M inulla . on yltii-
!cy 1 l i 11. A iii) n 1 j ;i ei olo. a i l;a a ra ha n
h o k o a i n i s o i M i . Klliiiiä on niin ly
Imtettaisiiii A^masti verivirtoi­hin.
Tämän kaiken ymmärtävät e-pail
em ä 11 il ko m mun i s tise t johta­jat
hyvin. Sen ovat Saksan am-inattiliiiot
ja, niin hyvin .riippu­ma
11 o m at k u i n oi ke ist ososialist it
ymmärtäneet; Siitä huolimatta
kom mun isti j o li ta j at ki i lio it ta vat
t y öl ä isiä ka pin a a 11, jonka e paon-,
nistumisesta he itse ovat vakuu­tetut.
Itse hyvissä ajoin vetäyty-
V ii t sy r j ää n sä ä s t ä ä k s e en n a h k a n r
•sa. Vain työläisten tai.stelua var­ten
kerjäämät ra]iat heille kel­paavat.
Kommunismi on todella kan-sainviilistä,
sillä samanlaista työ­läisten
huijausta kuin se on Sakr
sassa, on se myös Venäjällä.. on
se nivös Suomessakin.---V.:sa.
K\inassa ja Ja panissa niaksettai-si
teeistutusten työläisillevsamal-
1 a m i t a Ha k ui n tä ^ Hä maksetaan
m a a n vi Ij e ly sty ö v ä es t^l le ^i: sa i s im -
me teepaunasfä maksä^^^dollarei-'
ta sensijaan että nyt saamme sitä
ostaa muutamalla .kyinmenellä
sentillä.
Pakettiposti Suomeen.
Suomen : pääkon.^uli New Yor­kissa
A.\V. Solitander on sanoma-le
11 d i 11 e j u 1 k a i st-a v a k s i a n ta )in t
--eui-aavan selostuksen.
Sen jii-1'keen kuin pakettien lä-lietvs
Siionieon kävi malidoliisek-l
i v t , e l l e i i l i m i n c n e h d i y h l ' a i k a a ^ i - usealta taholta Piiäkon.su-koota
rahaa ja- tiiylt.-iä ve
snuksinaii iiiliiuiuiiii^iiiiin
volli-koli-
-- Kun Trotski oli aunnultanui
i\ roiistadt in "kapinoitsijat''-, ja.
iipoHamit. • ) ' . n u M i i i t avantoihin,
l\irjoilii VenäIiiint• n 1 o)11i ''Tsv(VS-iija^-.-
^Kuuleppas. T i ' 0 j s k i l Sinii voit
ky Iiii niin kauan kuin saat viilte­lyksi
kansani iioiuion, ammuttaa
\ia11 omia laumoit la in. nuil la to­tuutta
.el saa sittenkiiii.n arnmu-.
luksi. .. Se-sukeltaa vielii esiin, -ja
hilloin joudut siiifi lienkivai'!i(u'-
iiesi vahtaamaan I"
Entered^as second class mail mat-ter,
Dee, 1, 1915, at thel Post Office at
Port Arthur^ Ontario, Canada.
THE AIM OF^THE CANANDAN
^ UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
obserye Its taws and inspireothers to
respect and obey them: To strive
unceasingly: to quici<en the public's
sense of civic duty; fn all wäys to aid
in making this country greater and
better than , /e found it.
— Kykeneviiisyydellii saavu­tamme
todellisten miest.^i arvon­annon.
— Imartelu on erä> laji linonop
rahaa, jonka oma turhamaisuu
lemme jäänee liikkeeseen.
— Tyytymätön ei saa milloin­kaan
kyllikseen lai sitten hän i-kävystyy
siihen, minkä hän saa—
kuinka hän silloin voi löytää mi­tään
onnen'!
— Puhumamme ys,tiivällisen sa­nan
saamme takaisin toisilta ja
tekemämme liyvätyö kaiitaa hy­vään
maahan langt^nneen sieme­nen
tavoin satakertasen hedel­män.
— Se,'joka kertoo vaben, ei oi-selvillä,
miiten sinn-en telitävän
hän todellisuudessa ottaa suoril-taakseen;
säilyttääkseen ensimäi-sen
valeensa uskot ra vuudcn täy-tyj
hänen keksiä kaksikymmentii
muuta juttua. — Paavi.
— Jokainen neroni ilmaus on
maksanut minulle kukkaroUisen
kultaa. Perintöni, puoli miljoo­naa
omia rahojaiii, .sekä kaikki
mitä 50 vuoden kuluessa olen
teqksillani ansainnut, kaikki olen
käyttänyt tietojeni, lisäämiseen.
—Goethe. ;
Lap.sille thlee opejfjia liial-:
elämän vaatimusten koh­tuuttomuutta.
Heidän ei tule lii­an
aikaisin ottaa osaa sellaiseen,
miltä lisää vaatimnksia. Opetet­takoon
heille, että tyytyväisyy.'?
on kaiken elämänilon perusta,
kaiken onnen alku.
— Koettakaa elää auringon puo-lelFa;
huomatkaa aina asian iloi­nen
puoli; uskokaa mahdollisim-maii
Vakaasti, että kaiken tarkoi-tus
^,on saattaa teille yhä enem­män
ja enemmän Jiyvää, ja päät-Äskeiset
kommunistilevottomuu-det
Saksassa.
1\ e s lvi -Saksan, k o m m n n i s t is e t k a -
pinayritykset luovat räikeätä va-lo;
i. kommunistien .menettelyta­poihin
ja heidän jolithjiensa edes-vastuimt.
unteettomuuteen.- : '
Pitemmiin ajan kuluessa oh
Saksassa. x-d! 1 innui jonkin 1 ainen
lyöi-auha. ja (diiniä alkoi palata
oikeisiin uomiin. Työväestönkin
iiscijia alk-oi parantua ja ryytyviil-syys
aikoi hilaasti palata ja kom-
; munismin osakkeet olivat nopeas­sa
laskussa.
Tämä ei kumminkaan ollut Sak-s.
ni kommunistisen liikk?en joh­tajille
mieluisaa. Ile alkoivat pe-^
iätä joutuvansa toimettomiksi ja
palkattomiksi. ITe jhuomasivat
ettei heistä pian kukaan välitä
mitään, elleivät iie taas saa lak^
koja ja mellakoita, aikaan. Hei­dän
etun.sa vaativat siis i-auhatto-jnu
u ks ien a i ka a nsa am i s t ä.
Xämä johtajat tiesivät myös
liyvin. ettii asialhr; oli toinenkin
puoli: tyiiläisten oma etu. Vaa­tiko
se tällä hetkellä mellakoiden
puhkeamista? Varmastikaan ei;
Sai vsan teollisuutta odottavat
aivan lähitulevaisuudessa vaikeat
ajat, joiden seurauksena tieten­kin
myös ovat vaikeat olol työläi­sille.
Jos Saksan teollisuus häi­ritsemättä
ja etukäteen saisi val­mistautua
ottamaan vastaan näitä
vaikeita aikoja, voisi se kuta­kuinkin
pitää huolta tyiiläistään-k
in. Jos se nyt sensija aiv joutuii
hikkojen y. m. temmellysalueeksi,
(01 se tulevaisuudessa jättävä
monta työläistä työlomaksi ja lei­vättömäksi.
Tältä kannalta on siis päivän­selvää,
että kommunistien järjes­tämät
mellakat tulevat tulevai­suudessa
saamaan aikaan paljon
knrjmitta työläisten keskuude.s-sa.
. Jtseslään on niinikiiän selviiä;
että tiillaincn taistelu, jota käy­dään
sekä terävillä aseilla ettli
taloudellisilla toimenpiteillä,mer-kitsee
työläisille suuria uhrauk­sia
ja kärsimyksiä.
Entä mitä mahdollisuuksia on
kumousyrityksillä Saksassa tällä
haavaa onnistua ? Ei minkäänlai-.
sia.
Saksan armeija on tosin pieni
ja aivan riittämätön kukistamaan
koko maata kiisittävää kapinalii­kettä.
Mutta Saksalla on toistai­seksi
vielä hyvä poliisilaitos ole­massa,
joka tarmokkaasti kukis­taa
kapinayritykset; Sitäpaitsi
.Saksan suojeluskunnat' yhtenä
miehenä ovat valmiit n<)nsemääli
kommunisteja- -vastaan. Taistelu
saattaisi kylläkin käydä veriseksi
j a pitkäapcäiseks^
linvirastolta XK'\V Yoi-kissa tie­dusteli
u.. j o u t u \' a t k o S110 m e e n 1 ä>
hetetyt ]>aketit tullauksen alai­siksi.,
ja samalla lausuttu se toi-vonnis,
että iXmerikan suomalais*
ten omaisilleen liihelämiit ialija-paketil
saisivat [)äiistä lullitta
maahan. Konsulinvirasto tekikin
liiniiin toivomuksen mukaisen esi­tyksen.
KäytännöUisistii syistä,
etuiriiässä sentähden, että väärin­käytöksiä
oli vaikea estäii, osotta-nt
ui kuitenkin tiimäntajiainen
jiirjestely mahdot tomaksi ja esi-tyk.
see n tuli kieltä vii vastaus. Pa-k
e t i t S u o nu; e n t u 11 a t a a n s i i s t a •
val-iise.ssa jiirjestyksessä.
1 luomat ta va on tässä yhteydes-sii,
että eräiden n. k. ylellisyysta­varoiden
tulleja on viime aikoina
suuresti korotettu, joten niiden
lähettämi,stä on joka tapauksessa
vältettävä. Mainittavin näistä
on tupakka, jonka tulli, savuk­keiksi
ja sikareiksi vai m istet tuna
ou;24,0 markkaa kilolta ja nnuissa
muodossa 180 markkaa kilolta. E-
)-ittäin korkeat ovatmyöskin tul-
1 i t s i 1 kk ik an k ai 11 e j a s i 1 k k i ä si sä l •
taville kudoksille yleensä, same­tille,
kaikennäköisille säilyketa-vai'oille.
(eanned goods) ja h.edel-mrlle,
sekä i erilaisille koristeille,;
tekotnkille y."m. senkaltaiselle ta­varalle.
Myöskin - jalkineiden
tullia on tuntuvasti korotettu.
Kun näin on asia n la ita ja vas-taanottajain
usein on vaikea suo­rittaa
koi-keat tullimaksut; vaik­ka
lälietykset olisivat kuinkakin
tervetulleita, tiiytyy edelleen pi­tää
suoranaisia rahalähetyksiä
Suomeen edullisimpina avustuk­sina
siellä, oleville Amerikan- suo­malaisten
omaisille.. Suomes.sa on
saatavissa lähes kaikkia niitä ta­varoita,
joita Amerikasta voidaaii
l i i h o t t a a ja rahojen vastaanottaa
j a s a a s a m a 11a r a 11 all a d oli a r ei ss ä
laskien ainakin yhtä paljon tava­raa
kuin jos täältä jiaketteja lä­hetetään.
S a a p u n e ^{'^'''^'k'^ a ji^ei'i|ie dö^ s 1 a
päättäen on AustraH'a.5päJm päämi­nisterillä
Hughesi^ia' ollut omat
vaikeutensa, ,s'ainat44f^^^^^ kai k.
Idalla Jnui.ssakin^mä^fssa^-' Alita e-rikoisesti
Australiaan tulee, joh­tunee
epämääi-äinen ja hallituk-v
sen. asemaa iiorjuttava tilanne sii­tä,,
että tässä nmassa on tavallista
lukuisampi määrä puöliieita. Äs­kettäin
Australian parlamentissa
kiellettiin pääministeriltä luotta­muslause
. suurella ääntenenem­mistöllä,
mutta paria päivää myö-iiommin
se taasenkin iiuomattn-
\' a 11 a en e m m i st öl Ui. a n n e 11 ii n. S e 1 -
laisissa olosuhteissa käy tietenkin
ihallitnksen hoitaminen .^erittäin
.vaikeaksi tehtäväksi. Asiantun­tevalla-
taholla f^elitetiiäu M.r.
Hughes Suui'-Britannian päämi­nisterin
. Lloyd fieorgen veroisek­si
kyky ihin katsoen ja.samalla air
noaksimieheksi, joka tällä haa­vaa
pystyy maan politiikkaa jo}]-
tamaan. Maan ja sen valtioitten
parlamenteissa, . jotka vastaavat
Oanadan : lainlaatijakuntia, on
suuri määrä puolueita eli ryh-miii:
NTationalistijuiolue, jonka
johtajana on päiiministeri Hug­hes;
maanviljelijäin puolue; työ­väenpuolue,
joka .— toishi kuin
-tiiällii —kieltäytyy . yhteistojimin-mista
Suomenlinnan' (ent. yiapo-rin)
komennuskuntaan, 4ienee ol­lut
oikeiistoimenpiteen pääasial­lisena
syynä.
Totta on, että Suomen armeijan
ylipäällystö on aina vapaussodan
loppuajoista Jiaakka osoittanut
kummastuttavaii suurta myötä-tuntoisuutta
Venäjän^ armeijassa
palvelleille upseereille, vieläpä
sellaisillekin, joita todelliset suo­malaiset
upseerit, kuten, esim,
jääkärit, ovat entisyytensä täh­den
vieroksuneet; Niyt kerrotaan,
että toisen rannikkotykistöryk­mentin
luetteloon on merkitty
e u t. v e n ä lii i n en e v e rst il u ut na n 11 i
Voldemar Gajevski, ja kerrotaan
mainitun rykmentin up.sfeeristos-sa
sen aiheuttaneen "joukkoeroa-misia..
Eikä su inkaan syy ttä !; On
näet yleisesti tunnettu asia, ettii
herra Gajevski toimi tsaarivallan
kiivaimpana kiristysaikana Vii­purissa
sotasensuurin päiillikkönä
ja saman kaupungin ryssäläisen
komentajan Petroffin oikeana
käten ii, h ii ne n a d ju t a n 11 inaa n:
Venäjän vallankumouksen jäl­keen
hänen täytyi mestarinsa
kanssa poistua Viijnirista, ja i)ää-si
sitten Pohjanmaalle jonkinlai­seksi
muonamestariksi, jossa toi-:
me.ssa sitä ennen sanottiin olleen
— Trotskin. Vapaussodan aika-:
essa pohjalaiset"" ottivat hänet
muitten'ryssien mukana sotavan­giksi.
(»ajevskin ilmoitetaan piiässeen
Suomen armeijaan kenraalimaju­ri
Ignatiuksen erikoisella suosi-
AHVENANiAlAAN KYSYMYS
LÄHELLÄ RATKAISUAAN.
Nytyinen kurssimme rahalähe
tyksille SUOMEEN '
nasta farmarien^ kanssa ; ' 'Pohjoi­nen''
puolue; Sotilaitten puolue,
ja nnuitamia pienempiä ryhmiä.-
Äskettäin niiyttää puolueilla.; ol­leen
senverran väliaikaista yksi­mielisyyttä,
että ne kykeniviit
syrjäyttämään pääministeri Hug­hesin,
parin iräivän ajaksi ja koil­ta
sen jälkeen . a-settamaan Itänet
takaisin. Jou kkosy steem i on
tuottanut ; samanlaisia kokemuk­sia
vailtoittenkin pääministereil­le,
'loukun aikaa sitten oli vleis-tuksella,
joka intänee Gajevskia
tykistöasiain ;erikoistuntijana. L i ­säksi
liäntäön puoltanut kenraali
Paul von Gerieh .sillii perusteella,
että Ga j e vs k i mnk a v a pa u ssod a n
aikana olisi tehnyt suuriarvoisia
palveluksia Suomen vapauttaja-
, a r m e i j a 11 e Ha a pam ii k e ii v a 1 loi t ta­essa.
Mikäli "Ilkka'^ kertoo, ei
tässä jutussa ole sit^eksikäiin tot­ta.
Ensinnäkin oli herra Gajev­ski
koko sota-ajan vankikopissa
ja toiseksi-Haapamäki vallattiin
laukaustakaan ampumatta' On-
Buotsalaisen ' 'Dagens Ny hete -
r i n " • kirjeenvaihtaja ilmoittaa
luotettavalta tahotta saaneensa;
tietoja, joitten mukaan Ahvenan­maan
asiaa, tutkineen selosta jako-missionin
lausunto ])iti jätettä­män
kansainliiton '^neuvostolle
Imhtikuun loppupuolella. Lau­sunto,
jonka sisällöstä sama kir­jeenvaihtaja
on onnistunut saa­maan
tietoja,, käsittiiä piiäasiassa
seuraavaa:
Selo.stajat ovat silla kannalla,
että Ahvenanmaalla ei ole toimi­tetta
va kansanäänestystä olen­naisesti
seuraavista ' syistä : Ah-
V en a n m a a n v äe s tö n lv e s k u u de ssa
ei ole milloinkaan aikaisemmin
enne n k \ i i n ny t v a st a \ ilmeisinä
vuosina esiintynyt liikettä, joka
tähtää • Ruotsiin • liittymiseen.
Täytyy:sen vuoksi otaksua nyt. e-silettyjen:
toivomusten perustu­van
syilrin, jotka ovat luonteel­taan
ohimeneviä, jopa aivan tätii
nykyä on ainoasta?
tö Ah,venaanmaan
västi ilmituomvt toivomuksensa
Puotsiin liittymisestji. . Suomen
ruotsalainen v kasanaines ^ pitiiii
sangen tärkeänii, ettei sen luku-
1 n iiii r ii il v.ä h e nnf^ t ii,- mi k ä oli s i s r> u-..
raiiksena, jos Ahvenanmaan saar
ret yhdistettiiisiin Ruotsiin.
Selostajat, huomauttavat toi­saalta
olevan välttiimiitöntä my iin
tää. Ahvenanmaan viiest('ille. eriiitä
takuita varsinkin kieleen ja kaup
pasuhteisiin n ä h d e n jii pyy tiiviit
neuvoston k"iinnitiämiiiin •liuoinio-ta
ni. m.. vai-aan, joka o n tarjolla
sii nii, • e 11 ä m an i e ro e It a i IM i n 11 a f
s uo m a la i s et a s u 11 a \'a l A h \- e n a n -
maan. Kiiiden kysy^nysten rai-kaisemi.^
eksi ehdottav.-il selo.sla-jat
takuita, joita voidaan pitää
SO veli a in a. J o ht av a n a
Postin kautta ja
sahköteitse on
Pollarilta.
Myös myömme. pinkki-osoituk­sia
(shekkejä) 'markoissa yllä-mainit,
kurssin jälkeen ja erikoi
sia, k oi m en prosentin korkoa ve«
täviä matkustajien shekkejä doL
lareissa, jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ra halähety keille
postin kautta on 15c. summille
alle^ $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sahköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
Kaikki' lähetykset osoitetaan.
postin kautta, jos sähkösanoma-
.ian vähemmis- |ä),etystä ei erikoisesti pyydetä,
asukkaita sei- i
Osoittakaa lähetyksenne .vas­taanottajan
ja lähettäjän.: osoit-/
teellä varustettuna osoitteella: ^
K Foreign Department
First National Bank
HANOOCK ;: MI^
Perustettu y. 1874.---- ^; .:
Varat yli :!$3,000,000.00.
pA annettu sellainenkin suositus,
vaalit Queenslandissa, jonka lain-' j^ssa viitataan, että ellei Gajev-
Poimintoja täältä ja
muualta.
laatijakunnan .muodostaa seitse­män
eli kahdeksftn puoluetta.Työ-yiienpuolue
pääsi, siellä vielä ker­ran
^ joilta vaan aseinaan va ikka-
.kin paljon vähentyneellä enem­mistöllä.
Vietoriassakin oli hil­jattain
vaalit ja niissä saivat na­tionalistit
31 edustajaa, farmari­en
puolue 13 ja työväenpuolue 20,
Kaikki nämä .seikat ovat suu-,
ressa määrässä.. vaikeuttamassa
Mr. Hughesin johtamaa hallitus­ta.
Se on samalla 'johtanut koko
Australian teollisuusfcilanteen ko­vin
vaaranalaiseen asemaan ja O.
B. U. on seu: siihen suuntaan ke­li
ittymisessä ollut suurena teki­jänä.
Yksityisen omistusoikeu­den
lakkauttamisen iihkar joka
hyvin usein on ollut puheenaihee­na
poliittisissa piireissä ja- se, et­tä
erinäiset ryhmät ovat kehoit-taneet
kannatuksensa palkaksi
pääministeriä ja muita hallitus-ni
i e h i ii s e ka ant u m a a n ma an te o 1 -
lisuutta koskeviin asioihin, on
saattanut Suur-Britannian raha-miehet
varovaisiksi ja halutto­miksi
.sijoittamaan pääomaansa
autsralilalaisiin yrityksiin.
skia oteta armeijaan, voi hän tul­la
maalle vaaralliseksi ! Joka ta­pauksessa
on teko paheksuttava
j a loukkaus Suomen suomalaista
n ps e e r i .st o a j a kaikki a n ii t ä m ie -
hiä kohtaan, jotka kaikkensa alt­tiiksi
antaen puhdistivat kot i-maamme
ryssäläisyyden saastas­ta.
Epäilemättä joutuu Suomen
vapaus ja turvallisuus suurem­paa
n vaai'a a n venälä isyyden su o-simisella
kuin sen ehdottomalla
vieroksumisella.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
Y;lä-Slesiasta viime viikolla saa­puneissa
tiedoissa mainitaan 20,-
.000 miestä käsittävän; puolalaisen
vsotajoukon miehittiineen osan sa­notun
seudun ahteesta siitä huoli­matta,
että .se tuonnottain toimi­tetun;
kansanäänestyksen perus­teella
liitettiin uudelleen Sak^
saan, josta se väkivaltaise.sti oli
erotettukin. Liittolaiset ovat an­karasti
varoittaneet Puolaa; sen
mielettömästä aikomuksesta jt.
hyvin luultavaa on, että Puolan
hallitus katsoo parhaaksi perään-Äv
^sik ettäin ylm " arvio1l au,t a, kun,t a' tyä anastushankkei.staan.
Puhuessaan äskettäin ; muuta­mille
.Ottawan kasvitarhureille
hnonnifutti Canadan inaanvilje-lysministeri
Tolmie, että Vancou­verin
saarella kasvatetaan iiyky-iijän
teetä, oliiveja ja viikunoita
ja. piihkinä- ja mantelipuut ovat
siellä täydessä kukassa. Toisin
sa n oen Va nc on ve rin sa a ri, m aan
tieteellisestä asemastaan' huoli-matta---
Tyynen valtameren läm­pimien
henkäysten -piirissii—ky­kenee
tuottamaan sellaisiakin
hyötykasveja, joitten viljelysalue
oikeastaan lasketaan kuuluvaksi
subtroopilliseen vyöhVy^kkeeseen.
Tähän a.str on tavallinen "käsitys
ollut se, että Suurten Järvien län­sipuolella
voidaan menestykselli­sesti
kasvattaa ainoastaan kar­jaa,
vehnää, kukkasia, omenoita
y. m. ankarampaa ilmastoa kestän
mään totutettuja tuotteita.
Teen kasvattaminen tällä man­tereella
ei ole mikään uusi asia.
Jo noin neljännesvuosisata sitten
sen Anljelemistä yritettiin muuta­milla
seiiduilla Amerikan etelä­valtioissa
ja erittäin hyvällä me-
«est^ksellä, ellei juuri rahallisel­ta
kalinalta titottavana, Teepen-saan'hoitamisessa
on ahkera työ
Vaikuttavimpana tekijänä. Jos
•korjasi minimipalkkasäännöksen,
joka muutoin olisi-veroittanut
Australian teollisuutta lisäpalk­koina
465 miljoonalla doUar-Ula
vuosittain. Se myöskin vähensi
viikkotuntien -määrän 48 :Sta 44
jään, josta luonnollisesti seuraa
vastaava tuotannon väheneminen.
Työ väen pu oi u een a ja ttele va m ma t
jäsenet siitä kyllä huolestuivat
ja myönsivät, että maan teolli­suus
ei sellai.sta koetta kestä. Pää­ministeri
Hughesin halu toimeen­panna
"yhteiskunnallista, lain­säädäntöä"
ja siten sovittaa eri
puolueita on siis aihenttanut
suurta ristiriitaisunttiflj -joka ei
voi poistua muuten kuin kaikkien
puolueitten -terveellisellä yhteis­toiminnalla,
joka pystyy takaa­maan
pääoman turvallisuuden ja
työväestön toimeentolomahdolli-suudet.
' i f P lI
Vaasassa ilmestyvälle malaislii-ton
äänenkannattajalle ''Ilkalle"
on asianomaiselta taholta annettu
paino kanne sanotussa 'lehdessä
julkaistuista kirjotuksista,joitten
on selitetty Joukkaavau Suomen
armeijan iirnimP^oi^H^
tiis, "Suomenliriiftian' lauömalai-nen
komento' V jossa'"päh^^^^
venäläismielisten upseerieii otta-^.
* Vähän ennen kansanäänestystä
väitti eräs kiihkopuolalainen pe­lit
i i kk o, e t tä y ks i k ä ä n h ä n e n
maanmiehensä Ylä-Slesiassa ci
tule äänestämään Saksaan liitty­misen
puolesta. Tulos kuitenkin
osoitaa ,että hänen arvelunsa ei
pitänyt paikkaansa. Puolalainen
asevelvollisuus on rasittava ja
Saksan asevelvollisuudesta ei
Versaillesin rauhaii jälkeen ole
juuri mitään puhumista. Tällä­kin
on luultavasti vaikutusta rat­kaisuun.
Toisena tekijiinii on
Puolan omia alamaisiaan kohtaan
osottama poliittinen suvaitsemat-tommis.
Saksa. on päinvastoin
suunnitellut Ylä-Slesialle ^mitä
vapaamielisintä itsehallintoa.
Maantieteellinen ja taloudellinen
asema vaatii maan säilyttämistä
jakamattomana. Se oli\annetiava
kokonaisuudessaan jommalle kum
malle. Se saa kaikki taloudelli­set
apuneuvonsa Saksasta ja niitä
'toimittamaan ei Puola kykene.
Sivistys on siellä sama; kuin Sak­san.
Voipa melkein sanoa, että
Yilä-Slesia on Saksan ja Saksa
Ylä-Slesian hyvinvoinnin elineh-
',iö, jä sen näky.yät äänestäjätkiu
käsittäneen.—^L. J. M:
yissä piii-eissii: kiisitetään, ;tulkit-v
se^eU.;;Av seuraavasti: ;^^ :.;;;/?;;';'
. ;Me- öleninie Jiiysi-ikiiin
ja riippiiinaton, iisenäinehy^^
näkiikoh- kunta,, jotka emme voi suvaita
tana on selostajilla ollut naapuri- kenenkään holhousta niin kauan
sovun palauttaminen Itämeren j kiini: emme ole tehneet tai niin
rannoille sekä Kuotsin ja Suomen katian kuin ei voida todistaa mei-välisen
jiinnityksen hä vi ttä mi- dän tehneen sellaisia ajattelemat- ;
^len. i tornia, ala-ikäisyyttä ja vajaval-
Voidaan odottaa, että lausun-' taisuutta tai heikkomielisyyttä o-nonkiisittely
tapahtuu kansainlii- soiltaMa tekoja, jotka oikeiittai-ton
neuvoston .lähinnä seuraavas- , .^ivat ja velvoittaisivat muiden o-saIstiinnossa,
joka: pidetään kesä- mau onnemme ja Europan- yhtei-kuun
6 p.:nä. Silloin siis kysymys sen 'onnen nimessä julistamaan
ehkä lo])ultakin ratkaistaan ja meidät holhuunalaisiksi Me työn-kaikesta
päättäen juuri sillä ta-' nämme suuttumuksella ja inholla
valla .jota Suom-eiv väestön valta- i luotamme vasten vieraiden silmiä
va enemmistö pitää oikeana ja i jo .sellaisen a^jatuksenkin. .Meidän
luonnollisena, nim. että .mainittu täiiänastinen historiamme, mei-kiistanalainen
saariryjimä säilytr dän ' Itsenäisyydenaikainen toi.
tiiä valtiollisen ja maantieteelli- 'minta-mme, sisä- ja ulkopolitiik-sen
yhteyden .kotimaahamme.
Suomalaisen kansan enemmistön
mielipidettä tä.^.sä laajakantoises­sa
ky.symyksessä, jonka puolueet­toman
ja oikeudemnukaisen rat-k
aisn n v4il ttä mä t tö myys . jo P u o t-sinkin
puolella tyynesti harkitse-kamme
on päinvastoin kaikille
todistamassa, että me ansiosta ja
täydellä syyllä voimme vaatia it-
.sellemme Europan tunnustuksen
ja kunnioituksen paljon suurem­malla,
.syyllä kuin yksikään poh­joismaista.;
Että tämän vaati-läliettäessänne
Ottakaa huomioon, että, allekirjöitta.
neella on Joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja vöi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN .
SUOMEN MABKKAA CANADAN DOLLARISTA.
KaikMlähetyk^^t osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanonialähetystäei
erikoisesti vasalta. Sähkötys
maksu on $4.3p. I|ähetyskulut Ira^ähetyksille on
40c suininille $40.00 asti; 50c sijimmille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. . .
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksUle.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tÄi^-
kasti. 1 . . ..
mmm