Vapaus, September 18, 1924

              liaihiafliilaooe raiftaalisen ammatti-vi
lisly$iindien kamialta katsottmia
(Jatioa edelliseen n aroon.)
II
Kongressimme on sattunut saman-iiiaisesti
Lontoon kongressin kans-
M jossa -
!du=t3jat ovat jäUeenrakentamisar-
,;-u^-^ lopullisesti ratkaisemas-
«'Daves-raportin p e r u s t e e l l a.
T-öväenliikkeen visseissä piireissä
-Maan tästä asiantuntijain lausun­nolta
tyydytettyjä, j a hyvässä toi-,
v-^a Lontoon keskusteluista, niin-fciiin
Daw€sin ohjelma olisi 20-vuo-
^sodan ihmeellisin keksintö. M i ­nä"
katson tarpeelliseksi, että tätä;
asiantuntijain lausuntoa vähän tar-iastelerome,
sillä olisi suun virhe,
jo^ tämä kuljetustyöläisten, rautatie­läisten
ja merimiesten kongressi vai­tiololla
sivuuttaisi asiantuntijain
husunnon ja sen Lontoossa tapah­tuvan
käsittelyn.
Mikä siis suurin piirtein on D a -
•Rresin ohjelman sisältö j a mitkä
ovat seuraukset sen toimeenpanosta
Saksan ja muiden maiden työläisil­le?
Tarkastakaamme ensin sitä
taakkaa, jonka asiantuntijain lausun­to
Saksalle määrää: Se alkaa yh­dellä
miljardilla ensimäisenä vuo­tena.
Kohoaa toisena j a kolman­tena
1,2 miljardiin, neljäntenä 1,75
miljardiin, j a viidentenä, jota pide­tään
jo ensimäisenä normaalivuote­na,
2,5 miljardiin kultamarkkaan
•vuodessa.
Näihin summiin eivät sisälly vas­taisuudessa
liikkeeseen laskettavista
lainoista koituvat tulot. Nämä a r -
Topaperit ovat kuitenkin: 11 m i l ­jardia
kultamarkkaa pankkiohligat-siooneina,
5 miljardia, kultamark­kaa
teollisuus-ohligatsiooneissa.
Muina tulolähteinä pidetään val­tiotalous,
valtionrautatiet j a teolli­suus.
Valtiotalouden tulee verotuksella
taottaa kolmannelta vuodelta (1926
—27) 110 milj. kultamarkkaa, nel­jänneltä
500 / j a viidennestä lähtien
1,250 miljoonaa kultamarkkaa vuo­dessa.
Ensimäisenä j a toisena vuo­tena
suoritukset otfetaan ulkolaisista
lainoista.
Toisen päätulolähteen muodostiaa
valtionrautatiet, joista jälleenraken-tamiskomissioni
saa 11 miljardin k u l -
tamarkan obligatsiönit 5 pros ko­rolla
ja 1 pros. kuoletuksella. Täy­den
koron ja kuoletuksen suoritus-summa
660 miljoonaa kultamarkkaa,
astuu voimaan vuodella 1927—28.
Ensimäisenä kolmena vuotena on
korkoina suoritettava 1924—25:,
830, —1925—26: 465, 1926—27:
&50 milj. kultamarkkaa.
Suhteellisesti p'ehi on teollisuu­delle
määrätty rasitus. Muodostet­tavista
ja jälleenrakentamiskomis-sionille
luovutettavista teoUisuusob-ligatsionista
("5 miljardia kultamark­kaa)
on 5 pros. korko j a 1 pros.
kuoletus. Täydet koron j a kuoletuk­sen
erän (300 milj. mk.) maksu a l ­kaa
vuodelta 1927—2(8. N i i n hirveil-tä
kuin nämä suoritukset ensi sil­mäyksellä
näyttävätkin, niin ei niis­tä
sittenkään vielä selviä jälleenra-kentamissuuhnitelman
koko sisältö,
sen luonnetta täydentää vielä u l ­komaisten
lainojen ehdoista löyty­vät
järjestelyt j a varmuustoimenpi-teet.
Tarkastakaamme ensin muutamia
tärkeimmistä järjestelyistä. On suun­niteltu
perustettavaksi komissionin
alainen uusi pankki. Valtionrauta­tiet
on suunniteltu siirrettäväksi
komissionin määräämän komissaarin
johdon alaisena yksityiselle yhtiölle,
ja eräitä verotuloja aiotaan pantata.
Täten tulee Dawesin ohjelman suo­rituksen
ajaksi Saksalta ryöstetyksi
ylioikeus, kahdelle tärkeimmälle alal­le,
nimittäin finanssi- j a liikenne­aloille.
Daw€sin ehdot eivät- ole satunnai­sia,
eikä ?eurauksia «velallisen vel­vollisuuksista
», miksi asiantuntijat
ovat niitä tarkoittaneet, vaan ne
paljastavat pankkiirien j a teollisuus-ferrojen
tarkoituksen: Saksa ei
saa tervehtyä, se tulee estää. Vain
nnn pikkälle on sen voimistumiren
sallitava kuin velkojain edut vaani­vat,
t. s. siihen asti, kunnes Saksa
«hkaa tulla kilpailijaksi ma'aibnan
markkinoilla.
Ken lukee asiantuntijain lausun­non
ennakkoluulotta, ei pääse siitä
vaikutuksesta, että pääasiassa on se
Saksan kilpailun pelosta syntynyt,
fika ole toisin niiden ehtojen laita,
joissa Saksa saatetaan kymmeniksi
JBosiksi riippuvaisl. Samaa todis
« a sekiii, että missään ei ole mai-
^'ttu aikamäärää, • millain sen vuo-raiset
suoritukset lakkaavat. K u n
«ttaa huomioon kaiken tämän, n i in
aivan hyvin^käsittää Poiiicaren
^astuksen asiantuntijain lausunnos-
Siinä esiintyvä epämääräisyys
jättää, varjoon itse vuotuiset suori-
°ksetkin. SiUä mitä on l i i t t o v a l -
^<>'¥e 2 % miljardia kultamarkkaa
J^^dessa, kun italialaisen Bangartin
kansainvälisen porvariston
lasku ijen mukaan maksoi sota yksin
- —-"""i» uiatusvi suut y&aiu
«aglannflle 44,029 mflj. dollaria
^sapuilleen 170 miljardia mk) j a
KanskaDe yksinään 25,813 milj. d c l -
^ a05 miljardia m k . ) : ' Jos inis
koko suoritussumma tulisi Ranskan
hyväksi, riittäisi se j u u r i puoleksi
sen sotakulujen korkojen maksami­seen.
Parhaimmassa tapauksessa
riittää tuo 2% miljardia mk. Eng­lannin,
Ranskan, Italian j a Belgian
Yhdysvalloista saamien valtiolainojen
(jotka ovat noin 9,5 mk.) korkojen
maksuun. Mutta nämä eivät ole
ainoat valtiovelat. Ranska, Italia j a
Belgia ovat samaan aikaan velkaa;
Englannille 1,137,2 miljoonaan pun­taa
eli 25 miljardia mk. Mutta Sak­sallekaan
ei tuo taakka ole y l i v o i ­mainen
»sillä*^ markan inflationin
kautta on vanhat valtiolainat j a te-ollisuusobligatsionit
aivan huvenneet.
Tämä sisäisten velkojen häviäminen
onkin lähtökohtana korvauslausun-nossa
määriteltyihin ehtoihin. V e l -
kamiesvaltiot pelkäävät, että Saksa
tässä suhteessa nauttii äärettömiä
etuja niihin valtoihin verrattuna,
joissa ei tuota suurta inflationi-huijausta
uskallettu tehdä, tai el
ainakaan niin suuressa määrin kuin
Saksassa. Asiantuntijain lausunnon
tarkoituksena siis on myöskin es­tää
Saksa käytännössä pysyvästi
nauttimasta tästä edusta. Siksi kon­trolli
Saksan valtionvaroille j a l i i -
keinteelle —' se on kehnoin, - vaikka
ei viimeisin — menettelytapa toteut­taa
aiottu järjestelmä. Tästä kai­kesta
ei voida vetää sellaista johto­päätöstä,
että asiantuntijat aikoisi­vat
porvariston elämää vaikeuttaa,
vaikka he osoittautuvatkin tietoiseksi
siitä, että rahan arvon huonontumi­nen
eri kansankerroksiin koskee eri
tavalla. Lausunto sisältää tästä
erittäin sattuvia huoma-otuksia, mut­ta
käytännölliset esitykset esim. ve­rotuksesta,
ovat keskenään huutavas­sa
ristiriidassa, .Vinoa verotus-aie,
joka koskisi omistavaa luokkaa, on
perintövero, mutta siitäkin huomau­tetaan
vain, että nykyiset lainmää-räykset
: «antavat tarpeeksi laajat
mahdollisuudet sen korottamiseen.»
Muita Saksan omistavaan luokkaan
kohdistuvia toimenpiteitä ei ole ha­vaittavissa,
j a on sentähden, ei vain
vaara, mutta täysi varmuus olemas­sa,
että pääasiassa korvausvelvolli­suus
säilytetään työväen, s. o, sa­mojen
kansankerrosten kannettavak­si,
joiden kustannuksella valtio on
päässyt veloistaan . j a rikkaat rik­kautensa
koonneet. Tätä ei ollen­kaan
korjaa sinne tänne sirotetut
perustelut sosiaalisesta oikeudesta­kaan.
Ne ovat yksinomaan yleisen
mielipiteen, j a erikoisesti työväen
harhaannuttämiseksi tarkoitetut.
Molemmat rautateiden asiantuntijat
ovat rautateiden henkilökunnan
palkkauksesta antaneet lausunnon,
jossa he arvelevat vuodelle 1924
arvioidun palkankorotuksen 93 pros.
ennen sotaa olleista palkoista. Sak­san
rautatieläisille «täysin riittä­väksi
» pitäen vielä tällaista palkka­tasoa
pysyvänä* Ottaen huomioon,
että yleinen hintojen kallistuminen
nousee 60—70 pros. yli ennen sotaa
olleita, niin havaitsee, että asian­tuntijain
määrittelemä • realipalkka
nousee vain murtoluvulla y l i puo­lesta,
ennen sotaa olleista realipal-koistä
— j a tätä pitävät he nor­maalisena,
-
E i yksin Saksan, mutta koko kan­sainvälisellä
työväenluokalla on täy­si'
syy kiinnittää huomiota tähän
osaan asiantuntijain lausunnosta,
sillä se koskee kaikkia työläisiä.
Harkitusti noin alas poljettu palkka­taso
yhdessä maassa on siksi mer­kityksellinen,
että se tulee vaikut­tamaan
muidenkin maiden palkka­tasoon.
Sellaisten olojen vallitessa
Saksassa, miksi asiantuntijat ovat
he hahmotelleet, on työväenluokan
vaikea taistella takaisin m. m. 8 t.
työpäivää, mikä taas monissa maissa
vaikeutta sen säilyttämistä. Vaara,
joka Saksan työväen alhaisesta palk­katasosta
toisten maiden työläisille
koituu, ei vähene voittajavaltioiden
valtio-omaisuuden lisääntymisestä­kään,
Saksan suorittaessa sille ase­tettuja
korvaussummia.
Katseltakoon asiantuntijain lau­suntoa
miltä puolelta tahansa j a o l ­koon
sen hyväksymisen poliittiset
seuraukset mitkä hyvänsä, sen t a ­loudellisena
seurauksena tulee ole­maan
se, että kapitalistinen järjes­telmä
voimistuu Saksan j a kansain­välisen
työväenluokan kustannuksel­la
uudelleen. Vain tietämättömyys
j a sokeus voivat asiantuntijain lau­sunnon
j a siinä esitetjrt korvauseh-dot
tyydytyksellä hyväksyä. Työ
väen tulee sen toimeenpano estää,
se kun vie työväen piysyvää orjuut­ta
kohti Jos'estäminen ei tapah­du,
. alkaa uusi a j a n j a k s o,
kansaihyäliselle kapitalismille. A I -
Torstaina, syysk. 18 p, — Thor,, Sept ISth. 1921
o k n monasti todistanut, on käsistä
j a jaloista sidottuna, alttiina kan-
^2invahc«a pääoman riistolle. Me?-
aan on asetuttava vastustamaan
mammua suunnitelmaa koko maail­man
työväestön tähden, joka Saksan
tyoraen orjuuden seuraukset saa
epäflemättä pian trntea omassa nah­kassaan.
Minä menen vielä pitemmälle j a
sanon :^ Tämä kongressi tek-iä o i -
J£em, jos se julistaisi Versaillesin
sopimuksen petokseksi, sekä hylkäisi
suoritusvaatimukset. Kaikki vaati­mukset
Saksan korvausvelvollisuu­desta
käytännössä merkitsevät vain
sitä, että Saksan työläisiä j a heidän
karissaan kaikkien maiden työläisiä
yritetään veriin asti näännyttää.
Olisi suuri askel eteenpäin, jos kan­sainvälinen
ammatillinen liike vih-doinkin
selvästi kieltäisi Versaille­sin
sopimukselta kaiken velvoitta-arv-
on ja päättäisi sen mukaises­ti
siihen suhtautua, eikä jäisi ikään­kuin
joksikin välitystoimistoksi val­vomaan,
etä kaikki tuon pakkoiau-han
määräykset täytetään m?.hdolli-simman
«rauhallisesti.»
Kansainvälinen ammatillinen liike
päiväjär;est>kseEt8. Se on yhä näyt­tänyt
keinoja j a teitä, miten kysy-ninaisemmilla
tavoilla yhteen. Sii­tä
rittäsi kertamista tuhansille k i r -
mys voitaisi ratkaista Uman talon-jjoiUe. Ja tarkoitusperäisyj-ttä ^ i
dellisia häiriöitä. Mutta yhä uudel- tarvitse etsiä eikä saama-äänellä
leen on osoittautunut todeksi, ettei
hallitsevilla luokilla j a heidän halli­tuksillaan
ole pääasiana n. s. kör-julisaa.
Se on tapauksissa itses­sään.
Koko «nykyisen elämän pää­sisältöhän
on siinä vapaustaistelus-vausten
kiristäminen, vaan että Ver- sa, jota työtätekevä kansa käy sor-saillessa
pakolla saatua syyllisj-js-jtajia vastaan. Tämäkin se tärisjt-tunnustusta
käytetään aseena taiste-jtää koko ihmiskuntaa j a kuumentaa
lussa, jonka tarkoituksena on työ-1 maan j a tekee sen epävarmaksi por-laisten
palkkojen j a muiden elineh-i variUkten yhteiskuntien jalkojen ai­tojen
huonontaminen. Tässä tais-!i3 kaikkialla. Jokainen kirjaUija,
telussa on Saksa valittu ryntäyk-i-^ka totuudenmukaisesti kuvaa ny-sen
lähtökohdaksi. Tulkoon tässä ^yajan elämää, joutuu pakostakin
mamituksi myöskin se, että kansain­välisen
tj-ötoimiston istunnossa t.v.
tammikuussa saksalaiset ja ranska­laiset
teollisuuskapitalistien edusta­jat
yhdessä vaativat Saksasta pois­tettavaksi
8 t. työpäivää, kumpai­senkin
perustellessa vaatimustaan
jälleenrakentamiskysjTnyksellä.
Tällaiset kokemukset velvoittavat
ammattiliittoja asettumaan päättä­västi
vastustavalle kannalle Versail­lesin
sopimukseen yleensä, mutta
erittäinkin sen jälleenrakentamis\-el-vollisuuksiin.
Jokainen muu työvä­enluokan
kanta ei ole muuta kuin
on kyllä koettanut kaikkensa saadak- luokkien välisen linnarauhan jatka-seen
koko korvauskysymyksen pois mistä.
itä Dumreot piuvät maailman
sodasta
Eräs ruotsinmaalainen lehti tekee
seuraavan sotakatsauksen:
Maailsansodan syttyminen aiheut­ti,
että 60 miljoonaa miestä kutsut­tiin
sotalippujen alle. Näistä tapetr
tiin taistelukentällä 11 miljoonaa,
j a raajarikoksi tehtiin 37 miljoonaa.
Kun tarkastelee näitä hirveitä nu­meroita,
niin on vaikea käsittää nii­den
kauhistuttavaa todellisuutta.
-Mutta numerot ovat julkisia, j a pi­kemminkin
liian alhaisia, kuin liian
korkeita. Ne sanovat meille, ett^
tisten regissöörien toimittaa heille
uutta verikylpyä, jonka seurauksis­ta
j a vaikutuksista kapitalistit itse
aina pelastuvat. On ainoastaan yk-si
sota, joka on oikeutettua: sota
kapitah*smia j a kaikkia sen seura­uksia
vastaan. Ottamalla osaa tä­hän
kaikin puolin oikeutettuun so­taan,
luokkataisteluun, valmistuu työ­väki
parhaiten torjumaan niitä i l ­miöitä,
jotka synnyttivät masilman
sodan.
Ylläoleva ei selityksiä kaipaa. Se
molemmat liittolaiset kadottivat,' on oiva näyte länsimaisen k u l t t i u r in
entente 6,310,000 j a keskusvallat j korkeasta tasosta, sekä siitä kuinka
huonosti «yhteiskuntaa ' säilyttävät
edistämään työväenluokan tarkoitus­periä.
Työräen kaunokirjallisuudelle on
siis olemassa riittävästi aiheita, oli­si
lukjakunta voitettavana j a olisi
epäilemättä kirjailijoitakin. Kaikki
mahdollisuudet on olemassa, on vain
osattava kä>'ttää niitä. Tässä vaa­ditaan
paljon rohkeutta j a tarmo­kasta
työtä, johon koko valveutu­neen
osan työväenluokkaa on otet­tava
osaa.
Lopuksi todettakoon, että van­hemmassa
järjest>'neessä työväestös­säkin
on henkilöitä, jotka väheksy­vät
kaunokirjallisuuden merkitystä,
jopa suorastaan halveksivat sitä.
Tämä on valitettava seikka. Se ei
kuitenkaan todista mitään muuta
kuin asianomaisten henklöiden hen­kistä
rajoittuneisuutta j a kykene­mättömyyttä
kaikkien tarjolla ole­vien
mahdollisuuksien hy^•äksikäyt.
tämiseen. Paavali.
Puolueen ja järjestön
asioita
3,825,000 miestä. Jaettuna e r i val­tojen
kesken tulee murhaluettelo
seuraavanlainen: Venäjä 2,500,000
Ranska 1,393,500, Italia 5a7,2Ö0,
Englanti. 820,000, Yhdysvallat 107,-
300 Belgia 102,00», Serbia j a Mon­tenegro
420,000. Tämän lisäksi t u ­levat
vielä valtiot,, jotka kuuluivat
ympärysvaltoihin 300,000.
Saksa menetti 1,667,000 j a tämän
liittolainen Itävalta-Unkari 1,500,-
000, Turkki 447,000, Bulgaaria
200,120. Nämä numerot ovat v i ­rallisia,
j a varmaankin hyvin alhai^
set, mutta puhuvat semmoisinaankin
selvää kieltä.
Kuolleiden luetteloa seuraa uhrit,
eli invaliidit, jotka näyttävät tämän
kauniin sodan tulokset. Kansainvä­linen
työtoimisto antaa seuraavat
tiedot sotarammoista:
Ranska 1,500,000, Saksa 1 milj,
400,000, Iso-Britannia 1,170,000
Italia 570,000, Puola 320,000, Y h ­dysvallat
246,000, Tshekkoslovakkia
175.000,
Nämä joukköteraurastuksen uhrit
todistavat siitä inhoittavasta eluk-kamaisuudesta,
joka sotaan sisäl­tyy.
• •
Sotakulungit: Ne edesvastuutto­mat
henkilöt, jotka sodan sytyttivät,
eivät varmaankaan ajatelleet kuinka
paljon se maksaa. Sodan kokonais-kulungit
nousevat aivan kuulumatto­miin
summiin, eli 1,290,000,000,000
kruunuun Smk. noin 12,900,000,-
000,000) joka panee tavallisen i h ­misen
aivot aivan hämmennyksiin.
Tämä summa jaettuna eri valtioitten
osalle tulee siitä kullekin:
Ympärysvalloille: 638 miljaardia,
josta ' Englannille 186 miljaardia,
Ranskalle 152 miljaardia, Yhd. val­loille
125 miljaardia. Venäjälle 77
miljaardia, Italialle 61 miljaardia,
Belgrialle 25 miljaardia, muille val­tioille
7 miljaardia.
Keskusvalloille: 337 miljaardia,
josta Saksalle 202: miljaardia, Itä­valta-
Unkari 104 miljaardia, Tur­kille
j a Bulgarialle 31 miljaardia.
Välillisiä sotakuluja 319 miljaar­dia
kruunua.
Tuhotut maa-alueet 111 miljaar­dia,
merivahingot 25 miljaardia, va­hingot
elinkeinoalalla 167 miljaar­dia,
vapaaehtoinen sota-avustus 4
miljaardia, puolueettomien vahingot
6 miljaardia, puolueettomien puolu­eettomuus
vahingot 6 miljaardia.
Kokonaissumma l,sgo,000,000,000.
Tämän ennenkuulumattoman sum­man
saavat kaikkien maiden työläi­set
maksaa."
Numerot. 11 miljoonaa kuollut­ta,
j a 37 miljoonaa raajarikkoista on
sodan syytös nykyistä tuotantojärjes­telmää
vastan,
11 miljoonaa tapettua miestä —
se on aivan samaa kuin jos Ruotsis-ainekset
» maailmaa johtavat.
kaikkien maiden työväenluokkien
entistä suurempi riisto.
Minun vahva vakaumukseni on,
että tämän kongressin velvollisuuk­siin
.kuuluu selrasti j a ehdottomasti
asettua asiantuntijain lausuntoa j a
Työväen sivistyselämän kohotta­minen
riippuu ensikädessä sanoma­lehdistöstä.
Jos sanomalehdistö on
laajalle levinnyt, arvovaltainen ja
käsittää omintakeisen luökkasivis-tyksen
merkityksen, saa se suuria
aikaan^ tällä alalla.
Sanomalehdistö ei kuitenkaan voi
korvata kirjallisuutta:. Ilman kir­jallisuutta
— j a erikoisesti juuri:
ilman kaunokirjallisuutta — ei it­senäisestä
luokkasiyistyksestä juuri
voida puhua. Oman kirjallisuuden
puutteessa olemme porvarillisen kir­jallisuuden
armoilla. Porvarillinen
kirjallisuus, jonka suuremmaksi ö-saksi
muodostavat roska-, rikos-sa­lapoliisiromaanit,
on k u in myrkkyä
syytävä lokaviemäri. Terve- ja
vahvaluontoisemmat työläiset saat­tavat
tämän mjrrkyn vaikutuksen
kestää, mutta heikommille, etenkin
nuorisolle, se on tappavaa myrk­kyä.
Enemmälle kuin kolme neljännes-osalle
työläisnuorisosta ovat porva­rilliset
lokaviemäriromaanit ainoana
henkisenä ruokana. Sanomalehtiä-kään
he eivät lue. J a 30—40 ni­dosta
Couths-Mahleria tylsistyttää-kin
jo ihmisen niin, että henkilön
sellaisesta ilmapiiristä on melkein
mahdoton ymmärtääkään mitään sii­ra,
mikä on työväen sanomalehtien
pääsisältönä.
Nuorison herättämiseksi j a sen
kohottamiseksi siitä rappiosta, jo­hon
roskakirjallisuus ja alkoholi
sen on painanut, ovat sanomaleh­det
j a suullinen propaganda jok­seenkin
voimattomia. Niiden kieli
on tälle nuorisoile yhtä käsittämä­töntä
kuin hienoin soitto henkilöl­le,
jolla ei ole musiikkikorvaä. Täl­le
nuorisolle on puhuttava sillä kie­lellä
jota se ymmärtää. Se kieli
on kaunokirjallisuus. Vastapainok­si
porvarillisen kirjallisuuden har­joittamalle
myrkj^tykselle on nos­tettava
työväen kirjallisuus.
Tässä suhteessa on sivistyselä­mämme
rielä hyvin heikkoa. Meillä
on kaunokirjallisuutta vielä tuskin
muuta kuin nimeksi. Ja useat n. s.
työväenromaanit eivät ole muuta
kuin venytettyjä, joskus vuoropu­helun
muotoon laadittuja artikke­leja,
jollaisissa katoaa lukuhalu en-simäisillä
sivuilla. Kaunokirjalli­suuden,
jota me tarvitsemme, täy­tyy
olla tarkoitusperäistä, mutta
sen täytyy samalla olla oikeata kau-
T I L I T YS
Karjalan ilmalaivarahattoon kerit­tyä
rahaa on tilitetty Canadan
Kommuniatipuolueen Suomalaisen
Järjestön Toimeenpanevalle Komi­tealle
eri paikkakunnilta seuraava*-
ti:
Toronto, E. Rautiainen $21,00
Toronto, A. Nyran 3.00
Windsor, K, Nissinen 4.00
Cobalt, A. Hendrickaon . . . . 1 3 3 . 50
Kirkland Lake, H j . Lind .... 7.00
South Porcupine,
O, Leinonen •... 62.70
Pottsville, V . Isacsön 18.00
Timmins, Naimi Junell 26.00
Timmins, Annie Laurila 3.00
Sudbury, Vapaus 208.25
Levack, T. Kauppinen 22.00
Beaver Lake, Aug. V i r t a .... 23.00
Sault Ste Marie,"
M. Jalonen .123.C6
Lappi, J . Stohlberg 6.00
Kiviko.ski, A. Pitkänen . . . . 18.40
Manyberries, E, Piessä . . . . i . . . 2.00
Coleman, E, H i ll
Trochu, David Ranta
Canmore, Wm. Sihvonen
Salmon Arm, F . Kuusisto
Chase River, V, J . Mackie
Sointula, Uno Salmi .......
HYMÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
AUateea Sanakirja .„ g,-^
Amcnkalaisea Työvaenlilkkcca Varmrikko , JM
Imp^ialiaai " ~ ' - fj
Ihrnise» H e r r ^ k i r j . HaU Caine. 2 osaa. ^cLybi^ii^ZZZZZ'$ZM Jiramic HicciBs istA
JarjerteltDim, MueUer ' • •— ^
Kananhoiaon opaa. kirj. M u s i l t k i nld * **?5
K o « « « a i . u n e n Manife.u lz^s::z:::::z • 12S Ka«»i«keiltokirja "* 'SS
Kristinuskon A i k u o e r i • • •
Kaksinkertaisea kirjaapidon opas ^ ^
KIoBdyken kuningas. Jack London ...... ".,*if
Kadotuksen kansa. Jack London ......... ^Ij^
LuB,kentUen tytär. Jack London [' J ^J
Nuortevan Sanakirja '**
Merisusi, Jack London ..,,1!!!.! " * * " *
Maailman rakenno^ E. Becher •""['i]!'^^^^^
Otavan kansakoulukartasto ......."........,...!.....,*.!...!.!]*.........."
Oksasen Ensianninkielen OoDikiria .
Pakkopaita, Jack London ...!..!.!!!!!""."!!!!!*!.!!";.!!."..!!..!
Perustuslain Olemus
Perheen. Yksitvisomaisuuden ja Valtion Alkuperä
Punainen Vaara „....
Sosialistisen Filosofian Juuret ;..
Suomen Tvöväen Tuliko* ,
Seikkailuja Tibetissä, kirj. Swen Jiedin, sid. T.!!!!!!"!!..!!!!,!."!!!!',..""!!
Sairas lapsi, k i r j . Ruotsalainen, sid
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid.
Teollisuusuntonismi Amerikassa
Tyhiien Paikkojen Matkustajat
Tiede ia Vallankumous , ,
Työväen Laulukirja
Voimisteluohjelmia 1 _
Voimisteluohjelmia II ; .,
Voima ja Aine ,..„.•..
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Cuine, 2 osaa, sid. yht
Valkoinen profetta, kir). Hall Caihe, 2 osaa, sid. yht.
Ylös helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, sid.
1^5
2.S0
2.00
3.00
I.SO
1.75
1.00
2.00
1.7S
.30
I.OO
.25
.40
.55
1.50
1.25
.50
.15
1.00
.6C
.45
1.00
1.00
2.25
2.50
2.50
1.7R
Yleinen Historiaa alennettu hinta 10.00
24.00
8.00
22.00
13,90
24.00
75,00
Biologian Peruskysymyksiä, sid.
Kannntta7a Karjatalous, sid
Koditon, sid.
Daniela, sid. ,
English for Forcigners, sid
Amerikaluinen Nuorisoin.savulta, nid ...'"Z,
Kommunistinen Manifesti, pid. ..„.,...
Anarkismi, nid. „..
Geologian Pfrusiect, sid
Anatole Francen kootu teokset ,
Hänen EnglantiluinoJi Rouvunsa, aid.
Ilias, sid.
Ikuinen Linna, sid. ..;
Ihminen, sid. . . i . ,
Juurika.svien Viljelys, sid.
Aapinen, sid ., ,
Kodin lääkiirikirja, «id
Kymmenen sokcua johtajan, nid
Kodin lääkärikirja, sid
Lemmenjuoma, sid. ,.
Lasten k i r j a , sid,
Mariancla, sid.
M a i l m a n VallankunioulcKCt, sjd. ,
Miksi puollan yhteirHunnallista vallankumouBta, nid,
Natsarctin KirvoBmics. eid, , '.
Peloponneesolaissoto, nid,
Palvelusnaiscn poika, sid. ,.
Perustuslain olemus, nid. ......
Penikkatauti, nid .•
Rakentaja Solncss, nid
Ranskan Viimeinen Keisari, nid
Rakentajan Opas, sid.
Ranskan Kansalaissota, nid.
Sydäriveri, »Id,
Sosialidemokratia j a Sosialismi, nid
SosialistiBcn filosofian juuret, nid.
L25
LOO
.85
LOO
L l a
1.25
1.00
.45
2.25
$ 3.50
1.75
4.50
1.50
1.75
.75
.55
7.00
.70
S,50
1.25
1.16
1.00
.55
, . 25
1.50
L 8 5 .
1,75
.30
Jb9
1.25
2.40
.76
.86
1.25
.60
.80
Sadan prosentin patriootti, sid. l-O?
Tähtien Kohtalot, «id,
Tähtitiede, sid.
Työmiehen talousoppia, nid i
Tiede j a työväenluokka, nid .,
Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1021-22*23 .
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nid
Terrorismi ja kommunismi, nid. ,
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. ,.....),„..,
Uusi lääketiede, sid,
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid.
Voima ja aine. sid;
Äidinkielen Oppikirja, »id.
Watermannin fountainkyniä erikoisen hyvä valikoima. Kyalaoliili»
Yhteensä .$848.40 "** ovat S2.7S, 54,50. S6.00 ja $7.00. Kymmenkuntaa «ri mallia. L i h a t * -
Pyydän yllämäi^iVuiiiaSkkaku »SHn posllvapaa.tl kaikkialle Can.daan.
.85
1.50
.60
,1»
2.50
.»5
.50
8.00
2.00
;j.oo
2.^6
.76
nilla olevia tovereita tarkastamaan
edelläolevän tilityksen ja viipymät­tä
ilmoittamaan keskusvirastoon,
jos tähän merkityt summat eivät
pidä yhtä lähetettyjen rahamäärien
kanssa. Osa tästä rahasta ori jo
lähetetty Karjalaan tarkotukseen
käytettäväksi j a osastoja kehotetaan
kiiruhtamaan tähän rahastoon ker­tyneiden
varojen lähettämbessä,
jotta raha voidaan lähettää perille
mahdollisimman pian.
Toverillisesti
S. G. Neil,
K. S. J : n sihteeri.
Eri paikkakunnilta
BRUCE MINE, ONT.
käa^ E u r o p a p ^ ^ k o l o m ^ ^ ^ ^ ^. N o g g t a , T a ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
miespuolinen väestö. Ja kaikki tä-.; r a k k a a n a sykkii, muuten se ei ky-mä
ainoastaan sentähden, että voi-jkene tunkeutumaan valveutumatto-massaolevan
yhteiskuntajärjestyksen i man nuorison keskuuteen.
talöudelUset j a poliittiset hallitsijat I Aiheista ei luulisi työväen kau-eivät
voineet sonia hyödykkeiden j a - j nokirjallisuudessa olevan puutetta.
Luokkammehan elää nyt korkeim­massa
määrässä vaiherikasta aikaa.
siinä suunniteltujen tekojen toi-ikamisesta.
meenpanoa vastaan. Siihen Äeitä; Olkoon maailmansota työläisille
velvoittaa jo solidaarisuus Saksan
^öväkeä kohtaan, joka niinkuin
opetuksena, että eivät enää vast'edes
anna isänmaa-intoiUjäin j a kapitalis-
Maailmanhistoria j a miljoonien yk­silöiden
elämä kietontavat mitä iho-
Osastomme työkokouksessa 7 p.
t. k. myönnettiin väliaikainen tove-riluotto
Suomesta juuri tulleille ja
osastoon pyrkiville Emil Kivistölle
sekä Reino Jussilalle.
Koko.uksen päätyttyä pidimme
protestikokouksen Suomen valkohal-litusta
vastaan, josta tov, Kuusela
teki selkoa hyvin selvätajuisesti.
Osaston kassasta luovutettiin 10
dollaria Suomessa kärsineiden hy­väksi
j a kokous hyväksyi seuraa­van
ponnen:
Vastalause.
Me Bruce Minen suomalaiset ko­koontuneena
joukkokokcfukseen 7 p.
syyskuuta, lausumme paheksumi»-
lauseemme Suomen nykyiselle hal­litukselle
B»n surkean kuuluisan vai­noa
j a niiden vangitsemiBten johdos­ta
mitä 6€ on tehnyt Suomen työ­väenluokan
miehille jai naisille sekä
ainakin ihraisj^den nimessä vaa­dimme
lopettamaan ne vainotbimen-piteet,
mitä se on harjoittanut. Sa^
maila vaiadimme — että he työläi-set
jotka ovat vankiloissa kärsi­mässä
ainoastaan sen tähden, että
Kaikkia ylläolevia kirjoja sekä kyniä on niin run*aa«tl alta «I o i *
pelkoa pikaisesta loppumisesta, joten voitta tilauksia lähettää surkan**
matta.
Tov. V A P A U D E N K I R J A K A U P P A , Box 69, Sudbury, Out.
f Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
On aina valitettu kunnollisen, meikäläisen ruookirjao pou»
tetta, eikä ilman syytä, sillä todellakaan ei ole ollut mitään aa*
dempaa runokirjaa saatavissa ohjelman esittiäjillemme, Inkuunot-
Umatta vanhempia Päiviön runoja. . N y t on tällainen puate pois-tettu,
julkaisemalla tämä " M U R R O S A J A N L A U L U J A " , joka kä­sittää
parhaiten työläisrunoilijoiden tuotteiU, niinkuin A k u Päi­viön,
Mikael R u U s e h / W m . Lahtisen ja Eemeli Rautiaisen sepit*
tämät, parhaiksi tunnustetut runot.
Päättäen siitä kysynnästä, mikä tämänlaataisella runokirjalla
on ollut jo vaosta, luulisimme tämän, autuuden nyt löytävän tien­sä
Jokaisen tySlaisrunoutta harrasUvaa kotiin.
A S I A M I E H E T ! Heti toimeen ja levittämään täti kirjaa
kaikkUIIa nyt kun »e on uusi.
Sivuja on tässä kirjassa vähän yli 200 j a mak«aa »e vain
$1,25 sidottuna aUtikkaisiin kansiin.
Bo% 69, SUDBURY, ONT.
ovat u ^ l t a n e e t korottaa äänensä: nempiä viivyttelyjä antaa hcflle sen
Suomen hallituksen sortotoimenpj-; vapauden, mikä Suomen kansalaisU-teitä
vastaan, että ovat toimineet J e kuuluu. ,
työväelaokan joukkoliikkeen hyväk­si,
_ että Suomen hallitus ilman e-
Victor Saari,
puheenjoht
K i r s t i Kauhala»
k i r j o n .