1924-10-23-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
meentiiloTisa - viljelem tupak-^
kaac p ' varakkaaminat;^^
rakehtaa maatilaa maan malliin.
Palkalla oli vain yksi kauppias,
«aksalainen Oyntlier, . joka nylki
kansalaisiamme; kuin piru.; j^lie-l
enniasen hus •; älk oi teli tl ä te h t ä*
väähsä " ja moni lankesi juoppouteen.
. Suomalaiset olivat joutuneet
tuon yhden miehen armoille
kea. Kansallifiom i naisuut em-me,
eripuraisuus ja kateus, teke-'
vät täälläkin kepposia. Csein pn
hurjia tappeluja ja juoppous on
levinnyt kauiieassa määrässä.
Juoppous onkin kaikkein pahimpia
vitsa v i k s^a koloniasj^a, johon,
nyt on naatu valtion i)oliisikin
järjestystä, ylläpitämään Monta
huomattavaa parannusta on sen-
Ei ollut :iiemia,:;;e^^
ta olisivat itse päässeet P.osa-; ]^y\^^.j^ ^^y^^\^\e,-,tti Senor Alvear
malajsen sisua sekin on, 'vaikka
on heikkoa. ' / ^
CV:sa). ; 15ig Pete. •.
Suomen kauppavienti ulkomaille
harvinaisen suuri.
sivir g
Yläoleva kuva on paljon puhuva, daan Ostamaan ja myymään tuot'
Äiti tervehtii ilolla poikaansa, joka
palaa vierailta mailta. kod^j( lämpimiin
siiojijn joulua viettämään.
Eikö teidänkin sydämenne lämpene
ajätellessanne omaisianne siellä Suo- , .,1
messa? Kuinka monasti he ovattur- vat .lollam ladla, mutta ne,
haari teitä odbtuineet senjälkeeit kun
kotoa maailmalle lähditte. ;.; .; ^
MATKUSTAKAA TÄNÄ VUONNA—
KOTONA ODOTETAAN 1
Saatte jälleen nähdä rakkaan koti-rakennuksen,
saatte nauttia kodin
joulurauhasta ja .ilosta.^ Seuratkaa
sisäistä ääntänne ja/siten vapaudut-;
te lupauksestanne kun joskus sanoitte:
"tulen kotiin jouluksi." .
Matkustakaa tänä vuonna. Ruotsin
Amerikan Linjan suuret Jouluiiuvi-
^ matkat ovat järjestetyt seuraavasti.
S. S. Stockholm lähtea New Yorkista
joulukuun 2 p. ja. ilalifaxista jouluk.;
4 p. ja Drottnlngholin lähtee' New
Yorkista suoraan jouluk. 10 p.- Seuratkaa
linjan ilmoituksia lehdestä.
teitään. M a a n l a a t u alkoi toluVä
kepposiaan. Tupakka ja mahdi-oka
sekä maifisiviijeiyksfd menijä
olivat alkaneet viljellii :ai)i)elsii-nejä
ja . hede! miä,; nienettivät satonsa
kun iha an laa du 11 alhaisuuden
vuoksi pakkanen pani kai k-
: - / - / ^ Pakkanen:? ; .
; :'—• X i i n — vaikka vuoden k es-en-
;; -(Jalk.. eflell. - n -roon.).
.Ml
0 1
; Oikeastaan oi yoi moittia s i ir
.tolan perustajia tietämiittömyy-
• destä ;..viljelysithteisiin nähden.'
•^Misioiuvin piirikunta on näet
yksi. niistä koi mesi 4. maakuiinas-,
. ' V ta, jotka muodnslavat suurten
jokien l*firanan jarlJrugnayir-vii-;
:;'•:•':; Iille Arj^enl i iti an M eso p.o t a ihia riy
^lisionesin .piirikunta.' joka sijaitsee
lähellä Paraguayn ja Brasilian
rajaa, on kofiltaan . 2i).800-
• _, neliökilometriä ja - a su k kait a on
; ; : v t)o,17(i henkeä. Pääkaupunki on
\ . Pö.salas. Paranan raniudla, 18.377
. Va«ukasta. Iluomattavin viljelys
käsittää; maissin, tupakan ja yer
hateen sekä riisin. ICarjhnhoito
on huonuitiava. •'. '106,822 • päätä.
. Lisäk-si, viljellaiin sokeria ja vii-kilampö
on 24 astetta, saattaa a;
lavilla mailla olla i)tikkanen, •eihän
appelsiinipuu pa 1 jon• tarvitse.
Taasen ; tupakan ja maissin
vi 1 j e l i j ä t • ei vät . saaneet tuo11eiS"
j taan' hintaa. Tiet olivat huonot,
kuten' monin; paikoin vieläkin
Argentiinassa. Jos satoi, ei
päässyt ^ paikalta m i h i h k ä ä n kun
joki nousi kymi.nenenkin metriä.
Hevosen selässä piti k u leit aa.
kaikki Bomplandiin, eikä sellai^
. sessa maastossa 'saan ut nuuie-mään
: 80—100 kiloa . enempää
kerrallaan., • v
— ; N o k ä i k k e a fiubnndaisen on
tiiytynyt kestää, ;;/;-;: =•'
—. -Se' ei ollut vielä mitään.
j a ;nra:atalousministeri l>e Breton
ovat edistäneet kolonian , tilaa ja
antiineet omistuskirjpjäkin-rays
räliapa 1 ka h ) maksam isesta
samoinkuin rahan käyttämisestä
maksuvälineenä' on annettu viini
e. v lion n a la i 11 a. — 1'^ räs paha
puoli, koIonia n elä mässä. on nais-kysymys.
Xainuittonuit suomalaiset
miehet elävät yhdessä seudun
nuistaiu hi ulat.ti- ja neekeri-naisten
kanssa.M usta nainen <in
•e piik äyt ii n u.i)! li neui Saadessaan
ra h a a hän osta a h i enoj a vaatteita
ja. puuteria. Suomaiaiset niiehet
o V at lu ji 11a 11 ai den mu is ta in n ai s-.
Äskettäin on Helsinkiin, saapunut
kaksi h uo m a t ta va a a m e r ika -
laista Yhdysvaltain hallituksen
k aup])aedu sta ja (T ra de ;• / • C oin-mission
e rs) ('. J. Mayer ja Emil
Ke k i se h. ; Nämä ovat saapuneet
sinne Yhdysvaltain • hallituksen
kaupparasioimista.
' . M r . Kinil Kekieh ' on ' kaapeliteitse.
. läliettiiuyt ^^,lomen liemä'
kinm vientikaupasta selostuksien,
joka on julkaistu ;hallit-uksen
'vCommeree Reports', kauppa- ja
teol 1 i s uu s a ik aka u t i se n • V syys k u un
2:1 j)äi\-ä numerossa. 8ii.1 lä sanotaan
:. .. ;•>•:;;^;•^••^••^^fv•••' ;.^'^
: 8 uom e n • u Ikomaan viei iti k a u p p a
saavut ti korkeimman numeronsa
heinä k. -.ajalla mitä ; tiedetään
vastaavassa kuukaudessa mi 11 oih:
'• Mu 11a kun koloniassa ei löytynyt
järjestystä
© © &
ten kynsissä. Heistä ei'.päiise va-. '^'>'>n;tai)ahtuneen. päiMiyen ^v).:
Vaaksi. vaan loppujen 1 o i)uksi(»00,000 ma r k an mii ii rii.ä n
annettava naisen, elaii niinkuin -mOOO. heinäkuun kur.ssin; mu-itse
tahtoo. Sulhasmiehen on e-1 kaan), taikka 22():800.000 mark.-
lätettävä naisen .sukulaiset, yas- kaa suuremi.i . kuin kesäkuulla;
laisessa : tapauksessa voi saada
kuulan päiihänsä. ;:
-— Onko kolonialla mitiian huomattavaa
: ; tulevaisuusmahdolli-suutta?
--y^^^^ V-
• .-^ Siitii ajattelin vielä puhua.
.•Milloin Misiqnesin.; piirikunnan
lä pi.suunnit el 1 u rautatie ' v a i mi s-t
uu, muttuv a t olot kokonaan..
e i k ä j i i r j e s i y s v i d t a . ä j | .
i l oin
hemiu (dotila. Sitten ei oltu . s a a - r a k e n n e t a a n . ; ei tiedetä, sillä
tu minkäänla- s ia k i r j o j a i^aan-j ^^v^\v^ A r g e n t i i n a s s a , kuten olet-i
ja hinnat tuotteisla painuivat, y-; j.^.^^.^^ piirikunnan rikkaitten vii
iiä. aleinmaksi'. seurasi, vielii" pä-! jt,iysseutujeii elinehto. : Milloji
oiuistuksesta. vaikka hallitus. (di_
nionet kerrat, luvannut antaa
'.Ti tul o deTinilivon':. 'eli. dnpa-kirjan
maille, joita suomalaiset
raatoivat. Aniharvat saivat edes
te huomanneet, jiitetään hyvin;
usein asiat, huomiseksi ja se ;1iuo-nien
on ^ epämääräinen -[rkäsite.
Paalutus tosin on suoritettu.mutta
sekin on kasvanut umpeen.
väliaikaisen lupakirjan, paitsi ^j-^,,|sen- valmistumisen paiva-ne;
jo-Jla oli kylliksi rahaa ^ ja , ^ä ovat suomalaissiirtolan. asuk-ymmärrystä.
tulla B :s Airesiin. nkkaita. Tämän rikkauden
jossa rahaa käyttiimällii saivat '
lupakirjan. :;^:
• Ku V a av a n a p i i rteen ä ke rt oja
nainitsi, ettei koloniassa raha
iiku (il 1 en k a a n. l\ ö l o n i st i t m y y -
lessään tavaransa' • kauppiiiille.
i oita vi im e ai koina on il m esty-lyt
useita, saa vain kuitin, jolla
taasen valikoida tavaraa
kaupasta. Siitä ..johtuu ettei monellakaan,
suomalaisella ole koskaan
rahoja. .Kauppias vuoros-t
a a n 111 yy saamansa tavaran Pö-sadaan.
josta hankkii varastonsa.
Mutta kolonistin on pakko käyt-tä
ä . sa maa • kau p p ta s ta. j oi loi? 1
jäävä t u s e i n velka an.. : : Elonkor-juun
jälkeen saavat kantaa satonsa
. kaui)pj a a Ile, joka e i ^ ma k s a
sillä hetkellä eentavoakaan. Työmiehelle
ei liioin makseta rahassa
\aan kuiteissa Tallaicissä o-losuhteissa
kolonistit \< llo^tui-
\at monet moi\at os.iusa )a pala
si\ at Suomeen, P s Aiiesnn ja
YHuhsxaltoih n
Paas\vna kolon an epaonnistu-tuo
yerlhiteen viljelys ja nsaksi
maissi. Niili il' mailla, niitä suo-inalaiset-
täällä omistavat, menestyy
. parailen: yerhatee. Altiksi
ci kukaan ymmärtänyt sitä viK
jel lä, inut ta . k u n j o t ku t ko ett ivat
nauroivat toiset. . Yei-ban viljelijät
tosin menettivät ensi sadon,
senkin i)ani lialla, mutta seuraavat
. kokeet suunnattiin hieman
ylevämmiJle. maille. Tulos
o 1 i odo 11 am a 11 o m a n hy vii ja sen-jälkeen
monet ovat alkaneet viljellä
yksinomaan yerbaa ja tu-mkkääv
Kun suuret yerbakomp-
I)aniat .eivät liio in yleisen t a van
mukaan käyttiineet rahaa; mak-suvälineenä,
; l a i n ä i i t t i s e yritteliäisyyden;
joka nyt asiain muututtua
on elpynyt. Yanh.<v . kuit-tijärjestelmä
on siirtynyt raha-t
a lo n d en ti eitä vii me vuo n n a. Ja
suomalaiset . ovat .huomanneet
yerban> tuottoi.suiulen, jöteii sitä
on yleisesti alettu viljellä. •;
[ O n h a n hauskaa. kuulla, että
i|iin' monia kovia aikoja koke-leella
kolonialla on loistavia tu-evaisuuden
toiyeita-. ; Suomalai-en
sitkeys taitaa sentään : olla
arminta tukea elämän monissa
aihteluissa? > • •^.
en ennenkuin vastasi.; Sitten
anen suupieleensä raottui pieni
i^aii kare kun hän sanoi
- Joku .päliu^ siinä täytyy ol-i
kun minäkin nälkiintynyt f il.
andidaatti vuokrasin 3 pesolla
evosen Posadaan: a s t i j a .pöin-nasin
sieltä junalla tänne. Suo- 000,000 dollarin laina, oli Ameri-i.
uonn.in rana!!• lien, ai-vtunaara 0-
li. 412,400,000 m a r k k a a . taikka
29^000.000; markk-aa ivienempi
kuin kesäkiiuHa; Siten oli. heinäkuun
vienti 2:12.200,000 m a rk ka a
tuontia suin-empi. . J "Ikoni aa U-Iv
a 11 p i) a e n s i m ä i s (' n p u o 1 i .\- u o d e n
ajalla. 1024 .osoitti tuoiiti 2.722,-
700.000 markkaa ja vienti 2.-.
:108.700.000 markkaa, ollen vas-taa
vat . iiumer.ot vuoden , 1 f)2;l'.
; ki 1 udella ..e nsi mäisell ä kuu k a u d el::
la 2.r)()0.700.0()0 ja 2.1o:l.80{),0()t)
n ifl r k ka a. : Ka t s o e h . s i i l i e n. että
vienti tavallisesti on tuontia suurem
pi el o- jä • s y y s kuu n [ aj alla, • < m.
•-päileyä katsa \ vkanta tämiin
vuoden kuuden.- en.simäis 'U kuir
krM: d en. k a u p.[ )a ba h' nsi st a liu.on. at
t ava st i an t an ut valo • sa min a n n i i -
kökannan inaan kaui)patilantees-ta,
Kaupasu h teiden pa ra utu m i-
See.n on h u o m ätta va st i ' v a ik ut tanut
lisiiäntynyt puntavaran.vienti
ulkomaille.: jota. kaikkiaan lii-h
et ett iin hein ii kuvin aj alla oOG ,-
OOO.OOt) .,markan arvosta, kesäkuun
ajalla vain :l;oG,iJOO.OOO.mk
arvosta. • -:•:'•'-;••
Ne, jotka ovat viettäneet joulun Suomessa, eivät koskaan unohda tätä vuoden, suurinta
juhlaa, da nyt kun joulu taasen lähestyy,menee ajatus takaisin sukulaisten ja y.stävien
luokse kotiin vanhassa, maassa, ja...sydämemme huudahtaa : Kotiin, kotiin,. rakkaille lapsuus-seuduiliei
omaistemme luokse joulurauhaa • ja jouluiloa, nauttimaan 1 :
M A T K U S T A K A A TÄNÄ VUONNA—SIELLÄ KOTONA SUOMESSA ODOTETAAN TEITÄ!
Valmistakaa omaisille jouluiloa käymällä tänä vuonna heidän luonaan. Nauttikaa vielä
kerran joulu-himesta, kulkusten, heliniista j ä joululeikeistä—nauttikaa sisäisestä tyydyty
ksestii vapautuma 11 a kauan sitten annetusta lupauks(!.sta tulla .,ko|;iin, jouluksi.:" : ;; .
Matkustakaa tänä vuonna suomalaisten kesken niin pidetyksi tulleella
joka monien Canadan .suomalaisten toivomusr a tyydyt taakseen on i)iiiittänyt; järjestäii
p:na
saapuen .Oöteporiin Jouluk. 12 ja Suomeen jouluk. 14 p mä. . ^^;
Valtameriinalka tapahtuu Ilalitaxista suo raan < i i) t ej x )r i i n, si eli ii pi ka j u na 1 la Tukholmaan
,missä Huotsin-AiiHirikän Linjan omat. höyrylaivat odottavat matkustajia ja kuljet -
i. tavat ne viipymättii suoraan Suomeen. •; '^ •.•'-'•;•;. • ;
CabJn luokka . $155.00 ja yli. .
Kolnias luokka V i $110.50 V:
Piletlnhinnat
Halifaxista
.. Lisäksi $5
Canadan veroa
; ' Ei mitiiän tullit;irkastusta ,ei i^assiviisirme ia eikii viivytyksiä liuolsissa.
Ne, jotka liittyviit.Ruötsin-Anierikan Linjan Suureen Joulu-Huvimatkaan Suomeen
saavat todellisen huvimatkan j ä sen mukana kaiken niilii sellaiseen i-elkeen kuuluu,
' kutein suomalaisen ruuan, suoinalaisen musiikin, ja kaiken nuiun, jota oikean suomalaisen
joulutunnelman kohottamiseen tarvitaan. i ''ii'V
Matkustakaa tänä vuonna! Telikiiä i'ii;i t(>ksenne nyt ja kvsykää lähimmältä asiamieheltä
t a r kem p ia. tiet oja hytt i pa i koi.st a, pii et eis lii, passiMStayim. l a i kirjoittakaa osoitteella :'
21 State St.,
N E W YORK, Ni. Y .
Temple Building,
DETROIT, MICH.
518 St. Catherine St; W.
MONTREAL, QUE.
r P6rtJirlJxm
kaita saatu, ei o l e vielä tot eutii-nut.
Ainoa huomattava puoli
sen johdosta on Suomen Pankin
reserviraha.stpn : i lisäiiiityminen,
joka oli heinäkuun. .12 • pai vii ii n
m en nessä - saa viittanut a 1 haisi m-man
määränsä 4 1(),0()().0()0 märkivää,
vaikka se viidä ludinikuuUa
oli (i(i7.000.00() uiarkkaa..i .Mutta
yksityispankkien leimat väljenivät
7.172.000,000: niarkast^i 7.-
141,000,000 markkaan. . ' .
: Elokuun; 1 päivääni liikien teki .V• Kalianvailitokur.ssi on jatku.-
luiutavaran niyynti ' kaikkiaan"^''i«ti i; pysynyt tasaisena..; Elo-
630.00(1 standartia (1.247,400.000
jalkaa i lautaa), viime V vuoden
vastaavalla kuukaudella .080,00(1
st and a rt ia (.1.148,400,000 j ai kaa
lautaai). .Hinnat sen sijaan ovat
olleeti. epäsuotuisat ja .myllyjen
omistajat lukevat sen, yiituotan-h(
in aiisioksi. Sen •vuoksi on
.suunniteltu vähentää • lvuoden
1925 pu n ta va rt.u ot antoa ainakin
25 iprösentilla eli 200.0(.K) stan-dartilla.
Paperin ja iniumassan
hinnat, ovat olleet suotuisat ja
• kysyntä, on ollut vilkasta.; Heinäkuun
a ja 11 a lähetettiin .; Suomesta
ulkomaille iPl.GfiO tonnia
paperia, kuuden ensimä'sen kuu"
k.'ui d en a j alla n o \ \ si j la per i n 1 il k o-maille
vienti ' 100,308 tonniin,
vastaavalla ; ajalla vuonna 1923
vietiin p a p ei-' a 103,2 <.! 3 t f m n i a.
Vuoden 1924 en.simäisen kuuden
kuukauden ajalla i vietiin ulkomaille
puumassaa 479,0G(i) tonnia
Nuori mies katsoi minua het- ' j a vastaavina kuukausina vuonna
1923 nousi iptiumässan vienti
126,125 tonniin. Ilmoitetaan, et;
tä 90 prosenttia kok.o' pumassa-tuotteesta-
tälle vuodelle on jo
myyty. i v'i>;^;:/ i;-. . i i i ; : ••
Luoton. parantuminon. jota to 1 -
vottiin heti sen jälkeen, kun 12.-
Te voitte osaltanne myÖtäyai kuttaa Ontarion raittiina pysyt
ämiseksi. • ' .
Are you in f avour pf the c<m^^
tinuance of Xfce Öhtari© Tem-
Kiivin ikitrssioli keskimäiirin 2.51.
heinäkuun. . 2.50 ja kesäkuun
2.506. .';iiiv;i''"i-^^'-^^
Työttiimyyttä ei ole juuri lain^
kaan, lähes kaikki teollisuudet
ovat täydessii • käynnissä. A^u0-
dentulo on lupaava ja hyväii satoa
odotetaan. Elinkustannuksen
taso on kohonnut, ottaen
vuoden 1913 polijalaskuksi ja
merkiten sen sadalla, ollen kesii--
k n u 11 a 1,121. im utta li ei 1 lä kuuli a
jo 1.154. i Äs k e i s e t . t u t k i m u k s f
osoittavat, iettä palkat saliamyl-lyteollisuudessa
ovat vuoden
1913 palkkoihin verraten kohonneet
1,338 prosentilla ja imetalli;.,
teollisuuden alalla 1.152 prosentilla.
• Tuontitavaran liintojen
indeksimäärä on laskenut kuudella
pointilla ja merkitään nyt
914, jota x'A s t o i 11. \- i e M t i t a \' a r a n
indeksihiiita ön laskenu kolmelh;
prosentilla ja merkitään nyt 1,-
.102. • Tukkukauppahintojen indeksimäärä
on la.skenut kolmella
pr OS entilla ja m e r k itään nyt numerolla
1,085. Katsoen tukkukauppa
hintojen ja tuontitavaran
hintojen laskeiniseen, ei voi käsittää
i elinkustannusten huomat--
tavan suurta nousua. ^ i ' • •
i Edellä oleva lyhyt, mutta asiallinen
selostus osoittaa miten tark
kaha Yhdysvallat tahtoo seurata
Suomen kauppa- ja teollisuus-a.
sioitä ja miten vaikuttavissa
piireissä tiedetään Snomen •rahallinen
ja kaupallinen asenia.—
iF'.L.LS.
Hinta korukansissä $2.00
,. . - Kolmas korjattu ja parannettu paihos.-.
Ohjeet rinnatusten suomen- ja englannikielellä.
Tilataan osoitteella: i i: i i (; i;^^^^^^^;^^',^^^^^^^^.^:^^^^.;
Port Arthur, Ont.
asiaiiomaisissa niaissä k o o*:
l u i l l a va ro il la. -i :-•: 'i; -
Tukholmassa pidettiin äskettäin
kokous, jossa keskusteltiin;,
iMa yers l'ont eini n. t ai s t el un • muis' .
tmi: viettämisestä kaikissa polr •:
jois.maiden iaupungeissa.
Buurisodan muisto..
Are yöu iii f ay^
as a bbyera^
spifitudus liqi^qr in Bealed pack«
ages undör Gpyeriii^ cöhirol?
-.1. ^ Ontarion Raittiusaöetuksen^^
Tulevan joulukuun 11 pmä on
kulunut 25 vuotta • Magevstontei*
niri taistelusta, jossa buurit yoit*
tiyat 'n|^)nta kertaa lukuisamman
englantilaisen sotavoiman. Tä*
liän taisteluiin otti kunniakkaasti
osaa Transvaalin ja Oranj en
vapaayaltijt^iden pohj öismaaia r
sen siirtokunnah jäsenistä muo-dostftttii-
vapaaehtoisjoukko. ;
Jo eijnen isodan puhkeamist
öliL?ji:ftt briassaf. muedft^^
vaatteita ;y.. m. -liirjestiin toi- | Suouii; ; iMuistomerkki on pysty
min ta osoittautui tarpeen vaa ti",
hiaksi, .Eräässä kokouksessa.. tehtiin
i s i t t en älote /vai)aaehtoisjonko
n inuodostamiseksi . hollantilaiseen,
i saksalaisen, ranskalaisen y.
m. . ;siirtO'kunnah ; jäsenten esi-nierkkiä
i noudattaen: i Asia sai
' kann a t u^;ta. ja jouk k o o li e n n e n.
pitkää muodostettu. Siihen, kuului
lopultai 100. mi estä ini o t sai ai'
sia,. tanskalaisia, norjalaisia ja
suomalaisia. • Niinikääh i muodos:
t ett iin skandinavialainen kenttäsairaala.
Kun kaikki oli valmiina,
^ tarjosi; osaston .. järjestäjä,
ruotsalainen kon.suli Chr. Uggla
joukkonsa presidentti Krugerin ^ . . ^ . , , .
käytettäväksi.' Osasto lähti sit- j huomen Kuvalehti kdpadun: in-ten
Mafekinglin ja ii sieltä Ma- tressatti-sanan suomalaisen- vas-gersfonteiiniin,.
m i s s ä osa siitä
sijoitettiin aivan etulinjoille.
Joulukuhni 10 ja 11 p :ien valise-
.Kuotsia varten asetettiin komitea,
joka myöskin sai tehtäväkseen
-a.settua yhteyteen muissa
i^phjoisnuvissa mahdollisesti muodostettavien
komiteaih kanssa.
"Intressantti" on nyt —; ;
• . . ' ' f ;•. i kiintoisa.
Viini e ;' maaliskuussa julisti
itiä yöri^. 1899 ryhtyivät englan-t
i ne e n aik a ansa a m iseksi. i; Kilpai- •
luun saapui runsaasti vastauksia
jauu.sia ehdotuksia. Paitsi ehdo-;
tukseii. tekijää on Suoni. Kuval.
tilaiset hyökkäämään ja sukeutui
ankara taistelu. Pohjoismaa-toi
mitukkell a ollut onni saada
palkintolautakunnan jäseneksi
laisia nhl<asi'i saartoa •E . N. . Setälä:. . I, larki; nna^n i-hB
p i i j i ä t - i p a i k k ä n ^ ^ n
buu rit ehti v ät muutt a a n ntaman p ä ä t t ä n y t , .antaa ensi sijan V ..
muotoa siten saavuttaen . voiton.
Englantilaisten lukumäärä taistelussa
* oli 30,000, kun buiireja
oli vain 6,000. Pohjoismaalai.sten
merkitystä tässä taistelussa 'kuvaavat
kenraali Oronjen jälkeen
päin lausumat sanat: "Lähinnä
Jumalaa isaa ta.sa vai ta voitosta
kiittää Dohjoismaälaisia."
Taistelussa kaatui ^pohjoismaa-laisen
. osaston jäsenistä , 23 ja
ihaayoittui 19.
i Vuoijna il9.08; pystytettiin iMa-
Sakksoen täyteläiselle, monipuo- i •,, _
liselle ja tyhjentävälle.-.ehdotuk-selle..
Hra Sakköstsn ehdoluksen. i
mukaan on /i;"i..-.\--v..
ntressanttii — kiintoisa, i;
intressi — kiinto t, Iviinnostus,- . .
\ intresseerata ;— kiinnostaa:
Maailman suurin paperitehdas. -
Three Riversin kaupunkiin •
Quebecin maakunnassa . tulee'
vuoteen 1925 mennessä maailmani
suurin paperitehdas. Internatio-,;
jgersfottteiniin muistomerfeki poh ml Paper Compai^y asettaa ny-;^
jpisöjiftal&isteh osanoton .jj^Udosta kyiseen i tehtaaseen ikolmeruuttay
m•m
t
* Jk
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, October 23, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1924-10-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada241023 |
Description
| Title | 1924-10-23-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
meentiiloTisa - viljelem tupak-^
kaac p ' varakkaaminat;^^
rakehtaa maatilaa maan malliin.
Palkalla oli vain yksi kauppias,
«aksalainen Oyntlier, . joka nylki
kansalaisiamme; kuin piru.; j^lie-l
enniasen hus •; älk oi teli tl ä te h t ä*
väähsä " ja moni lankesi juoppouteen.
. Suomalaiset olivat joutuneet
tuon yhden miehen armoille
kea. Kansallifiom i naisuut em-me,
eripuraisuus ja kateus, teke-'
vät täälläkin kepposia. Csein pn
hurjia tappeluja ja juoppous on
levinnyt kauiieassa määrässä.
Juoppous onkin kaikkein pahimpia
vitsa v i k s^a koloniasj^a, johon,
nyt on naatu valtion i)oliisikin
järjestystä, ylläpitämään Monta
huomattavaa parannusta on sen-
Ei ollut :iiemia,:;;e^^
ta olisivat itse päässeet P.osa-; ]^y\^^.j^ ^^y^^\^\e,-,tti Senor Alvear
malajsen sisua sekin on, 'vaikka
on heikkoa. ' / ^
CV:sa). ; 15ig Pete. •.
Suomen kauppavienti ulkomaille
harvinaisen suuri.
sivir g
Yläoleva kuva on paljon puhuva, daan Ostamaan ja myymään tuot'
Äiti tervehtii ilolla poikaansa, joka
palaa vierailta mailta. kod^j( lämpimiin
siiojijn joulua viettämään.
Eikö teidänkin sydämenne lämpene
ajätellessanne omaisianne siellä Suo- , .,1
messa? Kuinka monasti he ovattur- vat .lollam ladla, mutta ne,
haari teitä odbtuineet senjälkeeit kun
kotoa maailmalle lähditte. ;.; .; ^
MATKUSTAKAA TÄNÄ VUONNA—
KOTONA ODOTETAAN 1
Saatte jälleen nähdä rakkaan koti-rakennuksen,
saatte nauttia kodin
joulurauhasta ja .ilosta.^ Seuratkaa
sisäistä ääntänne ja/siten vapaudut-;
te lupauksestanne kun joskus sanoitte:
"tulen kotiin jouluksi." .
Matkustakaa tänä vuonna. Ruotsin
Amerikan Linjan suuret Jouluiiuvi-
^ matkat ovat järjestetyt seuraavasti.
S. S. Stockholm lähtea New Yorkista
joulukuun 2 p. ja. ilalifaxista jouluk.;
4 p. ja Drottnlngholin lähtee' New
Yorkista suoraan jouluk. 10 p.- Seuratkaa
linjan ilmoituksia lehdestä.
teitään. M a a n l a a t u alkoi toluVä
kepposiaan. Tupakka ja mahdi-oka
sekä maifisiviijeiyksfd menijä
olivat alkaneet viljellii :ai)i)elsii-nejä
ja . hede! miä,; nienettivät satonsa
kun iha an laa du 11 alhaisuuden
vuoksi pakkanen pani kai k-
: - / - / ^ Pakkanen:? ; .
; :'—• X i i n — vaikka vuoden k es-en-
;; -(Jalk.. eflell. - n -roon.).
.Ml
0 1
; Oikeastaan oi yoi moittia s i ir
.tolan perustajia tietämiittömyy-
• destä ;..viljelysithteisiin nähden.'
•^Misioiuvin piirikunta on näet
yksi. niistä koi mesi 4. maakuiinas-,
. ' V ta, jotka muodnslavat suurten
jokien l*firanan jarlJrugnayir-vii-;
:;'•:•':; Iille Arj^enl i iti an M eso p.o t a ihia riy
^lisionesin .piirikunta.' joka sijaitsee
lähellä Paraguayn ja Brasilian
rajaa, on kofiltaan . 2i).800-
• _, neliökilometriä ja - a su k kait a on
; ; : v t)o,17(i henkeä. Pääkaupunki on
\ . Pö.salas. Paranan raniudla, 18.377
. Va«ukasta. Iluomattavin viljelys
käsittää; maissin, tupakan ja yer
hateen sekä riisin. ICarjhnhoito
on huonuitiava. •'. '106,822 • päätä.
. Lisäk-si, viljellaiin sokeria ja vii-kilampö
on 24 astetta, saattaa a;
lavilla mailla olla i)tikkanen, •eihän
appelsiinipuu pa 1 jon• tarvitse.
Taasen ; tupakan ja maissin
vi 1 j e l i j ä t • ei vät . saaneet tuo11eiS"
j taan' hintaa. Tiet olivat huonot,
kuten' monin; paikoin vieläkin
Argentiinassa. Jos satoi, ei
päässyt ^ paikalta m i h i h k ä ä n kun
joki nousi kymi.nenenkin metriä.
Hevosen selässä piti k u leit aa.
kaikki Bomplandiin, eikä sellai^
. sessa maastossa 'saan ut nuuie-mään
: 80—100 kiloa . enempää
kerrallaan., • v
— ; N o k ä i k k e a fiubnndaisen on
tiiytynyt kestää, ;;/;-;: =•'
—. -Se' ei ollut vielä mitään.
j a ;nra:atalousministeri l>e Breton
ovat edistäneet kolonian , tilaa ja
antiineet omistuskirjpjäkin-rays
räliapa 1 ka h ) maksam isesta
samoinkuin rahan käyttämisestä
maksuvälineenä' on annettu viini
e. v lion n a la i 11 a. — 1'^ räs paha
puoli, koIonia n elä mässä. on nais-kysymys.
Xainuittonuit suomalaiset
miehet elävät yhdessä seudun
nuistaiu hi ulat.ti- ja neekeri-naisten
kanssa.M usta nainen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-10-23-05
