1923-12-18-29 |
Previous | 29 of 42 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
« o • 1 i
KALKKUNOITA, SOR^A,
KANOJA.
Toivotamme teil^ mkille:
Hauskaa Joulua ja /
Onnekasta y;tta 1924
iros
3rd Ave. \ Timmins, Önt.
TOIVOTAMME TEILLE —
ja
CHAS PIERRE & SÖNS, LTD.
Kolm^ kauj^paa:
RAUTAKAUPPA • '
14~3rd Ave, ;
HUONEKAUJKAUPPA
424-3ra Ave.
MIESTEN ja POIKAIN
r KAUPPA
29 Pine St.
Me voimme tyydyttää eri kaupoissa
tarpeenne.
/ Erinomainen ajankulutuspaikika on Suomalalai-oen
palloruunuL ja tupdtkakauppa 4th Ave Ja
BaUam St kulmaMa TimminiUsB.
Poiketkaa sisään.
ANTTI MATTSON
Kaikkia parturin alaan l/uuluvaa työtS teon
kunnollisesti miehille, naitilie ja laptille suomalaisessa
palloruumassa S8—^th Ave. '
JALMARI OKSANEN
Box 387 Timmbs, Ont.
=Tins,ODM
T Y Ö M I E S T E N ; K A U P J PA
Toivotamme monilie ystävillemme ja. &^noaUe^illemme-
HAUSKAA-JOULUA Y. 1923 '
ja
ONNELLISTA UUtTA V:TTA
'Me haluamme lausua kiitQksemml kaikille niille, jotka
ovat tehneeV onnistumiseipme mghdolliseksi jä vaikka
emme jokaisessa tilaisuudessa voikaan näyttää, miten
paljon teitä arvostamme, niin meikultenkip pyydätame
huomauttaa, että meillä on^aataV&na joulu- ja uudenvuoden
tarpeitannej joten olkaa vsiii hyvä : ja tehkää
ostoksenne meillä, niin' saatte alhaisimman hinnan ja
parhaan tavaran. - ' | , '
Nyt me olemme iloisia voidessamme' iliAottaa, et<|p
vuotena 1924'me voimme myyirdäseHä »tukku- että
vähittäisosissa tavaroitamme. i ^ ;y
• Neljä kiireesti toimivaa kautlpaa, säästävät teille
rahaa ja antavat tavaran halvoilla hinnoilla.
Työläisten kaupat ovat edifllisella paikalla,- Meidän
kauppamme' on liiheUa tfeita ^filnmintiui; Schumache*
ri««a ja South Porcupinetaa.
Meidän tavallinen takauksemme
on: ^^Tyytyväisyys täi rahanne takasin."
Miesten jä poikasten
Phone 67, P. O. Box 2I9, Timmins,
' Ontario
Toivotamme teille'
HAUSKAA J6ULUA
Onn^l^sta Uutta Vuotta
{
Olemme'^ agentteja
Jaeger Wear ja Regal kengille, Hob-helm
ja Tutt vaatteille, TooN ja
Arrow Brand paidoiile ja kauluksille,
Stetsonin ja Bbrsalino hatuille.
Pompeijin, tuon Vesuvion tuhos
ta esille kaivetun muinaisroomalai-
I sen kaupungin tuntee jokainen, ai.
^pakin nimeltään tietää-'sen. historia
an. Mutta löytyy toinenkin samanlainen
esille kaivettu kaupunki,
Timgad. Se on Algierissa siinä vuoristossa,
joka eroittaa hedelmällisen
rannikon Saharan erämaassa.
Timgad on suurempi kuin Pom-peiji
ja se on mielenkiintoinen senkin
v vuoksi, että se on puhtaasti
roomalainen kaupunki, ikun Pom-peiji
taasen oh kreikkalainen siir.
tola.^ Timgadin muinainen nimi oli
Thamugadi, se oli rikkaiden roomalaisten
käskynhaltijain ja legiona-laisten
kaupunki. Jonkun aikaa oli
se Rooman vallan pääkaupunki Af-rikassa,
huomattava etuvartio. Sen
koko suunnittelu on suuremmoinen
ja on se tyypilleen roomalaiskau-punki,
keisarikunnan parhailta a-joilta.
Tästä kaupungista kertoo «Poli-tikenin>
.kit'jeenvaihtaja' seuraavaa:
Algierin matkani suurimpia yllätyksiä
oli Timgadin kaupungin rau.
niot. Olin kyllä kuullut vuoristossa
Biskra;i ja Constantinen vftlillä
olevan raunioita, mutta kokonainen
kaupunki! ^
'Katsellessamme noita kilometriä
pitkiä katuja ja toria, kummastuimme.
Ja tämä kummastus muuttui
ihastukseksi, kun raunioitten keskelle
tullessamme huomasimme ole-
• vamme siirretyt pari tuhatta vuotta
taaksepäin ajassa.
Maapallollamme on neljä elävää
kulttuuria: aasialainen, maurilainen,
kreikkalaisroomalainen ja villikan-sojen.
Lapsuudestaan asti olemme
tottuneet kreikkalaisroomalaiseen.
Japanissa ja Kiinassa, kierojen ju
malankuvien ja pagodien »keskellä
alkaa 'europalainen kaivata roomalaisen
rakennustavan kirkkautta,
puhtautta ja sopusointua. Samanlaista
kaipausta tuntee - arabialaises-
, sa palatsissa. Maurilainen rakennus-kuosi
on kaunista ja.harvinaista,
se vaikuttaa mielikuvittfkseen, mutta
se tuntuu epäkodikkaalta. Emme
ymmärrä sitä enempää kuin niitä
omituisia harakanvarpaita, ' joita
arabialaiset nimittävät kirjoitusmer-keiksik
'
Arabialaisten joukossa tunnemme
itsemme viehaiksi. Mutta taälr
lä, Timgadiin tullessa, sai toisen
vafkutuksen. Siirtyeasämme meille
niin etäiseltä tuntuvasta arabialaisesta
rakennustavasta 2,000 vuotta
taaksepäin ajassa, emme tunteneet
niinkuin ehkä olisi odottanut .'olevamme
vieläkin vieraammalla, olo*
eella. Päinvastoin tunsimme olevamme
Eotooa. Täällä oli sellaista,
mitä voimme ymmärtää, kauneutta,
joka ' kohosi yläpuolelle kaikkien
minareiiten ja tyhjän'Itämaisen ra.
kennuskauneudetif/''-^'''''?*!^'
Tämä 1500—1600 VOotta, sitten
40,000 asukasta ^ sisältänyt"' kaupunki
täytti kaupungille asetetut vaatimukset;
siellä oli raatihuone ja
kirjasto, temppeleitä ja teattereita,
kylpylaitoksia ja cirkus, pylväskäy.
täviä ja tori, leveitä pääkatuja,
patsaita, kaivolja, jiemäreitä, vesisäiliöitä
ja riemukaaria —> kaikki
rakennettu roomalaisille ominaisen
kunnollisesti, kestävästi ja sään-nölliMsti.
- ' '
Pääkatua kävellessä ei tunnu vaikealta
kaupungin pääpiirteiden uudelleen
haahmotteleminen. Kuinka
yleviltä nuo tallot näyttivätkään ja
kuinka puhdastyylisiltä. Nykyaika!
sissa kaupungeissa ovat eri tarkoituksiin
käytetyt ja erinäköiset rakennukset,
aivan sekaisin saman
kadun varrella ja niistä saa seka.
sortoisen vaikutuksen. Tässä on
ehyen kokonaiselta vaikuttava kaupunki.'
Kuraavia roomalaisten puhtauden
harrastukselle — joka harrastus on
suuresti taantunut latinalaisissa
maissa •—oyat syvät viemärit. Ne
ovat niin suuria, että niitä pitkin
voi pystyssä kävellä ja ne ovat rakennettu
ikuisesti kestäviksi Valtavia
ovat vesijohtolaitoksetkin. Vuoriston
lähteistä tuleva vesi juoksi
tuhansissa kanavissa kautta kaupungin,
tarjoten nuorentumisen
huuhtelua. •
'timgad olj, kuten Pompeijikin,
rikasten kaupunki; se oli perustettu
syrjäiseen vuoristoon, jossa Rooman
Colosseuin on Timgadkin^
saattoivat viettää lomansa viileään
sä, raikkaassa ilmastossa^ kun sie
tämättömän' lämmin Afrikan kesä
vallitsi, Tämän kaupungin erikoi-;
nen luonne oli vaikuttanut, että
rauniot ovat säilyneet. Kun Rooman
valta Afrikassa luhistui,; poistuivat
virkamiehet ja upseerit, Timgad
jäi hyljätyksi, muille sopimattomaksi,
sillä nämä autiot vuoret
tarjosivat kyllä kauneutta ja vUr
vokkuntta, mutta ei mitään puuhun
pantavaa. Villit laumat saapui
vat kaupunkiin, polttivat ja hävittivät
Mutta ne eivät jaksaneet ruhjoa
kaikkia raskaita, roomalaisten
rokennuttajain Bsikoilleen asettamia
kiviä. Kuten Rooman Colos-seum,
on Timgadkin kestänyt kaikki
ajan myrskyt. Patsaat ja kaivon-arkut
kaadettiin, katot romahtivat
alas, marmoria ja kalleuksia viet
i in pois. Mutta kun kaupunkt
mouttui raunioksi, sai ee jäädä raahaan.
Bnnsas kasvullisuus hautasi
sen ja Timgad nukkui prlnssessa
Ruususen unta autiolla ~ scudiilla,
jossa liikkui vain sakaaleja; kunnes
40 vuotta 'se "Palettua vetär
päivänvalooni >
Kun Ranskan muinaistutkijat a*,
lottivat kaivaustyönsä, eivät he
aavistaneet, kuinka runsas saalis
siinä oli. Historia tiesi Timgadista
sangen vähän r - ei yksikään aja-tetlutkaan,
että kaukana Afrikassa
löytyi suuri roomalainen kaupunki.
Maailman .huomiota -eivät Jcääntä-v
ncet puoleensa mitkään draamalliset
tilanteet löydettäessä. Ryhdy tr;
tiin vain lapioimaan. Luultiin siitä
selvittävän parissa kuukaudessa. 40'
vuotta on nyt kulunut Jo työ kestää,
yhä, vielä ei ole kaikkea kaivettu
esiin. Suuret esikaupungit ovat vieläkin
maan peittämiä ja vasta kymmenkunnan
vuoden kuluttua vo[
nähdä Timgadin täydessä laajuudes-/
saan, Tämä kaivaus ei tiedä mi*:
tään (seikkailuista. Monet tutkijat:
ovat sitä mieltä, että Timgad on
yhta mielenkiintoinen kuin Vesuvion
juurelle haudatut kaupungitkin.
Yleensä on ikävää. katsella raunioita
ja vielä ikävämpää lukea ^
niistä. Hieman haluttomana menin
siis «nnc. Mutta kulkiessani pää-^
kadun k^vityst^, johon vuosisatain
liike oli kaivanut tubman syvyiset
kolot.Jcäydessä temppelissä ja kylpylaitoksissa,
joiden liedet vielä o-vat
mustia «avusta, tullessa foru,
min poikki Amfiteatteriin, * saivat
nämä rauniot äkkiä eloö, sinne i l mestyi
roomalaisia senaattoreja ja
legionalaisia, kauniita naisia orji-neen.
Teatteri oli niin säilynyt, että
roomalaiset näyttelijät voisivat,
pari tuntia järjesteltyään, käyttää
sitä, jos ,vain nousisivat haudoistaan.
Se on hieman syrjässä, kaunis
ja säännöllinen, omituisen hauskasti
koristettu, suuri ja kuitenkin
kodikas, todellinen puhenäyttämö,
josta sanat puhtaassa ilmassa kaikuivat
hopean helisevinä.
Pari tuhatta vuotta sitten ku.
koisti täällä kulttuuri, jota el vier
läkään kaikissa suhteissa ole voitettu,
Timgad oli puhdas kaupunki,
kaunis Ja komea kaupunki, keniies
sen vertaista ei nykyisin löydy koko
maailmassa. Niin kestävästi ei
rakenneta nykyisin, kutf"työpalkat
ja kiinnityskorot tukahuttavat yritteliäisyyden.
Nykyaikainen rakeln-nustaidc
näyttää näiden kiw«ten
julkisivujen valossa tikkuristjkolta.
Kaikkea vallitsee riemukaari
Trajanuksen; patsas, kun niin monet
itämaisen Aladdin palatsit luhista-va't
RoQjnalaishenki elää' voitokkaana
vielä nytkin, se toteutua Tim.
toivotan kaikille liiketuttavilleni
Varastossani on suuri valikoima koikellaista
miesten vaatct\iBtavaraa, alus- aekii päällysvaatteita,
y.m., sek^ kelloja, sormvikBia ja kaikenlaista
juvelitavaroa jouluks.!
Suomea t^uhutaon,
^ .ASSAD HABIB
4(MEd Ave. Timmins, Oni
Päänu^fflälä
LÄMMITYSmjNEJA,
HUONEKAIimA/ SÄNKYJÄ
SÄNKYVAMTEITA,
KIRSTUJiÖV. M., Y. M.
74,4th Ave., Cot Birch St, Phone 258
F. O, Box 598, Timming, O^i
ERIKOISET HINNAT JOULUJ
A UUDENVUOMN TAVA-
. R0ILL|i
Meillä on täydellinen var^to, lihaa
ja ruokatavaraa, Kanoj^'jä kalkkunoita.
-if;'^^
Käteisellä 5 pi^g. alennus., '
TÄYSI TYYDYTYS .fAATAAN. ^
Object Description
| Rating | |
| Audience | 1923-12-18 |
| Title | Vapaus, December 18, 1923 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1923-12-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Description
| Title | 1923-12-18-29 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | « o • 1 i KALKKUNOITA, SOR^A, KANOJA. Toivotamme teil^ mkille: Hauskaa Joulua ja / Onnekasta y;tta 1924 iros 3rd Ave. \ Timmins, Önt. TOIVOTAMME TEILLE — ja CHAS PIERRE & SÖNS, LTD. Kolm^ kauj^paa: RAUTAKAUPPA • ' 14~3rd Ave, ; HUONEKAUJKAUPPA 424-3ra Ave. MIESTEN ja POIKAIN r KAUPPA 29 Pine St. Me voimme tyydyttää eri kaupoissa tarpeenne. / Erinomainen ajankulutuspaikika on Suomalalai-oen palloruunuL ja tupdtkakauppa 4th Ave Ja BaUam St kulmaMa TimminiUsB. Poiketkaa sisään. ANTTI MATTSON Kaikkia parturin alaan l/uuluvaa työtS teon kunnollisesti miehille, naitilie ja laptille suomalaisessa palloruumassa S8—^th Ave. ' JALMARI OKSANEN Box 387 Timmbs, Ont. =Tins,ODM T Y Ö M I E S T E N ; K A U P J PA Toivotamme monilie ystävillemme ja. &^noaUe^illemme- HAUSKAA-JOULUA Y. 1923 ' ja ONNELLISTA UUtTA V:TTA 'Me haluamme lausua kiitQksemml kaikille niille, jotka ovat tehneeV onnistumiseipme mghdolliseksi jä vaikka emme jokaisessa tilaisuudessa voikaan näyttää, miten paljon teitä arvostamme, niin meikultenkip pyydätame huomauttaa, että meillä on^aataV&na joulu- ja uudenvuoden tarpeitannej joten olkaa vsiii hyvä : ja tehkää ostoksenne meillä, niin' saatte alhaisimman hinnan ja parhaan tavaran. - ' | , ' Nyt me olemme iloisia voidessamme' iliAottaa, et<|p vuotena 1924'me voimme myyirdäseHä »tukku- että vähittäisosissa tavaroitamme. i ^ ;y • Neljä kiireesti toimivaa kautlpaa, säästävät teille rahaa ja antavat tavaran halvoilla hinnoilla. Työläisten kaupat ovat edifllisella paikalla,- Meidän kauppamme' on liiheUa tfeita ^filnmintiui; Schumache* ri««a ja South Porcupinetaa. Meidän tavallinen takauksemme on: ^^Tyytyväisyys täi rahanne takasin." Miesten jä poikasten Phone 67, P. O. Box 2I9, Timmins, ' Ontario Toivotamme teille' HAUSKAA J6ULUA Onn^l^sta Uutta Vuotta { Olemme'^ agentteja Jaeger Wear ja Regal kengille, Hob-helm ja Tutt vaatteille, TooN ja Arrow Brand paidoiile ja kauluksille, Stetsonin ja Bbrsalino hatuille. Pompeijin, tuon Vesuvion tuhos ta esille kaivetun muinaisroomalai- I sen kaupungin tuntee jokainen, ai. ^pakin nimeltään tietää-'sen. historia an. Mutta löytyy toinenkin samanlainen esille kaivettu kaupunki, Timgad. Se on Algierissa siinä vuoristossa, joka eroittaa hedelmällisen rannikon Saharan erämaassa. Timgad on suurempi kuin Pom-peiji ja se on mielenkiintoinen senkin v vuoksi, että se on puhtaasti roomalainen kaupunki, ikun Pom-peiji taasen oh kreikkalainen siir. tola.^ Timgadin muinainen nimi oli Thamugadi, se oli rikkaiden roomalaisten käskynhaltijain ja legiona-laisten kaupunki. Jonkun aikaa oli se Rooman vallan pääkaupunki Af-rikassa, huomattava etuvartio. Sen koko suunnittelu on suuremmoinen ja on se tyypilleen roomalaiskau-punki, keisarikunnan parhailta a-joilta. Tästä kaupungista kertoo «Poli-tikenin> .kit'jeenvaihtaja' seuraavaa: Algierin matkani suurimpia yllätyksiä oli Timgadin kaupungin rau. niot. Olin kyllä kuullut vuoristossa Biskra;i ja Constantinen vftlillä olevan raunioita, mutta kokonainen kaupunki! ^ 'Katsellessamme noita kilometriä pitkiä katuja ja toria, kummastuimme. Ja tämä kummastus muuttui ihastukseksi, kun raunioitten keskelle tullessamme huomasimme ole- • vamme siirretyt pari tuhatta vuotta taaksepäin ajassa. Maapallollamme on neljä elävää kulttuuria: aasialainen, maurilainen, kreikkalaisroomalainen ja villikan-sojen. Lapsuudestaan asti olemme tottuneet kreikkalaisroomalaiseen. Japanissa ja Kiinassa, kierojen ju malankuvien ja pagodien »keskellä alkaa 'europalainen kaivata roomalaisen rakennustavan kirkkautta, puhtautta ja sopusointua. Samanlaista kaipausta tuntee - arabialaises- , sa palatsissa. Maurilainen rakennus-kuosi on kaunista ja.harvinaista, se vaikuttaa mielikuvittfkseen, mutta se tuntuu epäkodikkaalta. Emme ymmärrä sitä enempää kuin niitä omituisia harakanvarpaita, ' joita arabialaiset nimittävät kirjoitusmer-keiksik ' Arabialaisten joukossa tunnemme itsemme viehaiksi. Mutta taälr lä, Timgadiin tullessa, sai toisen vafkutuksen. Siirtyeasämme meille niin etäiseltä tuntuvasta arabialaisesta rakennustavasta 2,000 vuotta taaksepäin ajassa, emme tunteneet niinkuin ehkä olisi odottanut .'olevamme vieläkin vieraammalla, olo* eella. Päinvastoin tunsimme olevamme Eotooa. Täällä oli sellaista, mitä voimme ymmärtää, kauneutta, joka ' kohosi yläpuolelle kaikkien minareiiten ja tyhjän'Itämaisen ra. kennuskauneudetif/''-^'''''?*!^' Tämä 1500—1600 VOotta, sitten 40,000 asukasta ^ sisältänyt"' kaupunki täytti kaupungille asetetut vaatimukset; siellä oli raatihuone ja kirjasto, temppeleitä ja teattereita, kylpylaitoksia ja cirkus, pylväskäy. täviä ja tori, leveitä pääkatuja, patsaita, kaivolja, jiemäreitä, vesisäiliöitä ja riemukaaria —> kaikki rakennettu roomalaisille ominaisen kunnollisesti, kestävästi ja sään-nölliMsti. - ' ' Pääkatua kävellessä ei tunnu vaikealta kaupungin pääpiirteiden uudelleen haahmotteleminen. Kuinka yleviltä nuo tallot näyttivätkään ja kuinka puhdastyylisiltä. Nykyaika! sissa kaupungeissa ovat eri tarkoituksiin käytetyt ja erinäköiset rakennukset, aivan sekaisin saman kadun varrella ja niistä saa seka. sortoisen vaikutuksen. Tässä on ehyen kokonaiselta vaikuttava kaupunki.' Kuraavia roomalaisten puhtauden harrastukselle — joka harrastus on suuresti taantunut latinalaisissa maissa •—oyat syvät viemärit. Ne ovat niin suuria, että niitä pitkin voi pystyssä kävellä ja ne ovat rakennettu ikuisesti kestäviksi Valtavia ovat vesijohtolaitoksetkin. Vuoriston lähteistä tuleva vesi juoksi tuhansissa kanavissa kautta kaupungin, tarjoten nuorentumisen huuhtelua. • 'timgad olj, kuten Pompeijikin, rikasten kaupunki; se oli perustettu syrjäiseen vuoristoon, jossa Rooman Colosseuin on Timgadkin^ saattoivat viettää lomansa viileään sä, raikkaassa ilmastossa^ kun sie tämättömän' lämmin Afrikan kesä vallitsi, Tämän kaupungin erikoi-; nen luonne oli vaikuttanut, että rauniot ovat säilyneet. Kun Rooman valta Afrikassa luhistui,; poistuivat virkamiehet ja upseerit, Timgad jäi hyljätyksi, muille sopimattomaksi, sillä nämä autiot vuoret tarjosivat kyllä kauneutta ja vUr vokkuntta, mutta ei mitään puuhun pantavaa. Villit laumat saapui vat kaupunkiin, polttivat ja hävittivät Mutta ne eivät jaksaneet ruhjoa kaikkia raskaita, roomalaisten rokennuttajain Bsikoilleen asettamia kiviä. Kuten Rooman Colos-seum, on Timgadkin kestänyt kaikki ajan myrskyt. Patsaat ja kaivon-arkut kaadettiin, katot romahtivat alas, marmoria ja kalleuksia viet i in pois. Mutta kun kaupunkt mouttui raunioksi, sai ee jäädä raahaan. Bnnsas kasvullisuus hautasi sen ja Timgad nukkui prlnssessa Ruususen unta autiolla ~ scudiilla, jossa liikkui vain sakaaleja; kunnes 40 vuotta 'se "Palettua vetär päivänvalooni > Kun Ranskan muinaistutkijat a*, lottivat kaivaustyönsä, eivät he aavistaneet, kuinka runsas saalis siinä oli. Historia tiesi Timgadista sangen vähän r - ei yksikään aja-tetlutkaan, että kaukana Afrikassa löytyi suuri roomalainen kaupunki. Maailman .huomiota -eivät Jcääntä-v ncet puoleensa mitkään draamalliset tilanteet löydettäessä. Ryhdy tr; tiin vain lapioimaan. Luultiin siitä selvittävän parissa kuukaudessa. 40' vuotta on nyt kulunut Jo työ kestää, yhä, vielä ei ole kaikkea kaivettu esiin. Suuret esikaupungit ovat vieläkin maan peittämiä ja vasta kymmenkunnan vuoden kuluttua vo[ nähdä Timgadin täydessä laajuudes-/ saan, Tämä kaivaus ei tiedä mi*: tään (seikkailuista. Monet tutkijat: ovat sitä mieltä, että Timgad on yhta mielenkiintoinen kuin Vesuvion juurelle haudatut kaupungitkin. Yleensä on ikävää. katsella raunioita ja vielä ikävämpää lukea ^ niistä. Hieman haluttomana menin siis «nnc. Mutta kulkiessani pää-^ kadun k^vityst^, johon vuosisatain liike oli kaivanut tubman syvyiset kolot.Jcäydessä temppelissä ja kylpylaitoksissa, joiden liedet vielä o-vat mustia «avusta, tullessa foru, min poikki Amfiteatteriin, * saivat nämä rauniot äkkiä eloö, sinne i l mestyi roomalaisia senaattoreja ja legionalaisia, kauniita naisia orji-neen. Teatteri oli niin säilynyt, että roomalaiset näyttelijät voisivat, pari tuntia järjesteltyään, käyttää sitä, jos ,vain nousisivat haudoistaan. Se on hieman syrjässä, kaunis ja säännöllinen, omituisen hauskasti koristettu, suuri ja kuitenkin kodikas, todellinen puhenäyttämö, josta sanat puhtaassa ilmassa kaikuivat hopean helisevinä. Pari tuhatta vuotta sitten ku. koisti täällä kulttuuri, jota el vier läkään kaikissa suhteissa ole voitettu, Timgad oli puhdas kaupunki, kaunis Ja komea kaupunki, keniies sen vertaista ei nykyisin löydy koko maailmassa. Niin kestävästi ei rakenneta nykyisin, kutf"työpalkat ja kiinnityskorot tukahuttavat yritteliäisyyden. Nykyaikainen rakeln-nustaidc näyttää näiden kiw«ten julkisivujen valossa tikkuristjkolta. Kaikkea vallitsee riemukaari Trajanuksen; patsas, kun niin monet itämaisen Aladdin palatsit luhista-va't RoQjnalaishenki elää' voitokkaana vielä nytkin, se toteutua Tim. toivotan kaikille liiketuttavilleni Varastossani on suuri valikoima koikellaista miesten vaatct\iBtavaraa, alus- aekii päällysvaatteita, y.m., sek^ kelloja, sormvikBia ja kaikenlaista juvelitavaroa jouluks.! Suomea t^uhutaon, ^ .ASSAD HABIB 4(MEd Ave. Timmins, Oni Päänu^fflälä LÄMMITYSmjNEJA, HUONEKAIimA/ SÄNKYJÄ SÄNKYVAMTEITA, KIRSTUJiÖV. M., Y. M. 74,4th Ave., Cot Birch St, Phone 258 F. O, Box 598, Timming, O^i ERIKOISET HINNAT JOULUJ A UUDENVUOMN TAVA- . R0ILL|i Meillä on täydellinen var^to, lihaa ja ruokatavaraa, Kanoj^'jä kalkkunoita. -if;'^^ Käteisellä 5 pi^g. alennus., ' TÄYSI TYYDYTYS .fAATAAN. ^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-12-18-29
