1923-01-18-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
€AI^A]Sr UtJTISfET, PORT ARTHUR, ÖNT., CANADA, Torstaina TammHc. 18,1923 NUMERO'3
OAFÄDAN UUTISET
DuomJEtlaioen eanomalehtt Ganadasoa»
lltnestyy Jokalflena Torstaina.
1 Kustantaja
Tho Canada Nowa( Publlshlnfl Co.
Erick J; Korte, Liikkeenhoitaja,
, Lauri Maunu, iTolmittaja.
Löysin sen vilidounkin ryhdyttyäni
työhön maatilallani. — Leo
Tolstoi.
T I L A U S H I N N A T :
Canadäami $2M koko vuodelta,
%\M puolelta imoielta, 75c. 3 kuu-feaudelta
Jaä25 ^seflklä kuukaudelta.
\ Thdysval^lSiIn Suomeen: $S;50
koko vuodalta jäi ?2f.0O putkelta vuo-
I L M O I T U S H I N N A T ;
60 senttiä,palstatuumaltakeTToa Ju-lalJBtuna.
PifempiaikaisiUe llmoltuks!»
II» kohtuullinen alepnus. Halutaantie-to-
ja nimen^muuttoilmotukset 75 sent
tik kerta. $2.00 k&line kehaa. Naima-
Umoitukset $2.00^ kerta, $3.00 kolme
fiertAd. A-BiolilttO' ja klhlaus-Ilmol-
«ikset 60c palstatuumalta. Kuolonil
moltuk&et $2,50, muiBtovärfisyllä $3.00
SyntymailmoitukBet J$l;50. Avioerolk
moltukset $3.00. ^ f
Pöytäkirjat, tillselivityksei, kerftys-löÄttelot,
luento-llmMtukBet y. m. 30
senttiä tuumalta. ^ i
tJutlsten joukkdon aijotulsta Ilmoituksista
!peritfi&njl5 senttiä riyiltÄ.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
d hyväksytä velaksi tuntemattomilta
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu-
• • • • © a l t B ; ' ' - • • " - I - •
Kaikki llikkeemaijotut kirjeet, ti
laukset ja rahat, ovat lähetettävä
oooltteella: t
C A N A D A N UUTISET,
Port Arthur, 1 1 Ont., Canada
\.; • • • - ; ''"^^ V" ' -• . •. .———-
Canadan Uutisista lainattaessa on
Hthde mainittava.'^ (
Osoitemuutoksesta tuleo ilmoittaa
lehden konttoriin |ekfi vanha että uu-
Bi osoite.
— Älä liidn tarlcaisti koeta saada
selvää to'isteii teoista tai nii-lin
jolitaneijrta vaikutteista. Jos
iie eivät joka suhteessa ole täydellisiä,
koeta se pUioU unohtaa,
tai — mikä dDii vielii parempi —
koeta luulla, että he ovat erehtyneet.
,
ellei täysin riittävinä, niin ainakin
hyvin varoittavina esimerkkeinä.
Ranska ja Saksa.
— OlkaaumHe huolelhsiii puhuessamme
elämäin polulla langenneista.
Auttakaamme heitä; ylös,
älkäämme heille lisää kujormaa
sälyttäkö. EmrarfOiän olleet| näke-mässä
heidän liairahtum istaan
emmekä tiedä, millaisia auso,jd
heille oli viritetty.,'
— Lukeminen ilman tarkoitusta
on .turliaa ajanhukkaa. Yhdestä
ainoasta kirjasta, jonka a-jatuksella
ja jotakin oppiaksemme
luemme, on enem.män hyötyä,
kum kokonaisesta kirjastosta^
jonka vain hätäisesti silmäilem-me
lapi. — Hulwer-L>iton.
" Ihanneyhteifikuntakokeilua
Canadassa.
CANAD ANI ;UUTISET
(The Canadjp News)
The Finnish kevrspaper in Canada.
Publishedevery Thursday by
The Canada N^NVs Publishing Co.
Ericfcjj. Korte, Manager,
t^iiri MaiiriU, Editor.
Daily New8Bldp,^ Port Arthur, Ont.
CAfiAEliJ^N UUTISET
is welcomed and tread in every Finnish
home Inlihe Dominion. It is the only
direct advertising medium lor thoee
manufacturers \ ^and merchants vrho
wtsh to create and build a profltable
and perraanent demand for their prod-
Qcta and merchandise by the large and
ever gro-wing Finnish population resid-
Ing in Canada. Place your trial ad
vertlsement and get rasults.
Advertising rates 50c per Inch-
PoliticRladvs. $1.001 per inctu
AdvertlSiements mult reach our Office
Wednesday noon to appear ou
Thursday*8 Jissue. i
Subscr^ptlon price in Canada $2.50
per year, United States and other
'countriea $3.60 per yelr In' advance.
-v: " : .;-:V ', \': n-r"'--
Enterecjlas seconq [olaas mall mat.
ter, Dee. 1^^ 1915, at the Post Office at
Port ApthW, OntarlCi Canada.
V H E A I M O F T H E CANADAN
^ U U T I S B - f .
To^ help Ipreserve ' the Ideals and
•acred traditiona of tlils, our adopted
country, thi^ Dominion of Canada: To
obaerve ^lt8'li|W8 and Inspilre others to
respect and obeyi the^: ^ To stMve
unceaslngly^ tp aulcken the publlc'8
Bensa of civic duty; In ?all vvays to aid
In making this fclöuntry greater and
better than we(röund It.
ly.yysi i lisaii onneamme
ja vähentää suruamme kaksin-kertaistlittaen
'i[(^iiimje ,ia jakacn
murlieemme. 1*
i.
— Jumalan tahto on innoittava
voima ,'jokaise-ssa sydämessä, joka
alistuu sen lempkden vaikutteiden
johdettavaksi. |
— Lujaa i^raniitlimohkälettd.
joka muodostuu esteeksi heikon
kulkijan tiellä, ikäyttäa voimakas
vaeltaja rappunaau. — Car
lyle. *
— Hyvä luonne, I kuten melu-
Iäinen, kokoaal hunajaa .inkaises-ta
kasr^tay Huc|no luonne sitä*
vastoiTj^l.^ämälläkjin lavoin imee
myrkjT! - ihinimmastakiii. kukas*
la.
L _ _ b ^
— Meidän e} ainoastaan tarvitse
ol^a hyviä, (^'aan voimakkaita..
Meidän ei Jijioastaan l ar
vitse pyrkiä korkealle, vaan
myöskin olla rohkeasydämisiä.
-Meidän : täytyy ajäJella ylevästi
ja työskennellä väsymättömästi.
ten
- Älä milloinkaan seiso tois*
tiellä. , \ellet 11 velvollisuutta
täyttäessäsji ole siihen pakoitet-tu.
Jos libl joskus olisivat sinulle
esteenä, niin poilsta heidäthel';
lä varoen ja ketään millään tavoin
loukkf^amatta.
— Karköittaaksemrae joitakin
ihmisiä kohtaan tuntemamme
vastenmielisyydön j^oettakaam-me
tehdä heille vähäin, hyvää jo*
ka päivä. > Heidän | vastenmielisyytensä
meitä\ kohetaan poistamme
helpoimmin koetjtaraalla puhua
heistä hyvää.
— Puolet elämästäjii kulutin
etsiessäni rauhaa ijsj tj^ytyväi-syyttä'.
Etsin .sitä ^ seurapiirleis*
tii. sotilaselämästiij kirjalliseista
toiminnasta, urhei|ust|i.^ ja pon'
iiistiUulfeta, \aan kaikki^ turha'an.
•\lu u t a m a s ta en g 1 a n n i n k i c I is es-ta
sanomalehdestä olemme huomanneet
seuraa van uutisen, jonka
nyt tähän panemme kaiken
kansan nähtäväksi.
'' Kuusikyminentä hcnlaloa ka*
sittäva ryhmä eanadalaisda perheitä
tulee kokeilemaan "ihanneyhteiskunnalla"
hiljattain asutukselle
avatussa Devon-townshi-pissä,:
ei kovin kaukana Pon
^yil 11 amin kaupunjjista, paikalla,
jossa Arrovv-joki tekee mutkan
ja muodostaa kansainvälisen ra-jan-
Dominionin ja maakunnan laeille
tullaan olemaan kuuliaisia
ja yhtälaiset etuoikeudet ja vei-vollisuudet
tulee olemaan lakiin
udhden.
Perheet tulevat ottamaan maata
townshipistä ja asettuvat asumaan
keskelle sitä. Sinne tullaan
rakentamaan koulu ja kirkko se-;
kä yhteiskunnan omistama liikelaitos.
Vuodentulot kerätään yhteen
kasaan, josta sitten jaetaan jokaiselle
perheelle sen suuruuden
mukaan. Townshippi käsittää
1 TA: sa d a n k u ud en k y m me n en ce k-kerin,
suuruista palstaa, joista
ainoastaan yksi on maanviljelykselle
kelpaamaton.
Ke vät ky nt öön j a k yi v oiin A'ai i-taan
joitakin • perheen jäsenistä,
jotka kylväxat määrätyn alan.
Iluoneideu rakennuksessa käyte-t
ii ä n s a m a a t a p a a. Va a tt e i t a j a
taloustavaroita pidetään yk.sityis
o ma isu u t ena,m u t ta kai kki muu,
kuten maanviljelystyökalut, aita-tarpeet
ja itse maa on yhteiskunnan
omaisuutta:
Sunnuntaina ei tu 11a tekemään
työtä kahdeksan tunnin työpäivä
kuuluu y h t e i s k u n n a n s ä ä n t o i h i n.
Radion, avu 11 a oi laa u kosk- eti ik-sissa
muun maailman kanssa.
Perheen i)yhyys säilytetään koskemattomana."
Emme tietysti muuta tahdo,
kuin paljon ja ruusasti toivottaa
onnea ja menestystä aikeelle.
Saatammehan ainakin näin aluksi
olla yrityk.sen .suhteen optimistisella
kaunalla koska alkuun
panijoihin kaikesta päättäen
kuuluu yksinomaan •• kielisiä'' a-sukkaita.
Mutta - jos kysymyksessä
olisi vain puhtaasti suomalainen
hanke, tai; jos uutisasuk-kaiden
joukossa nimeksikään olisi
omia , kansalaisiamme, ; niin
meidän'päätämme pudistaen täytyisi
lausahtaa, että *'ei tule siitä
hommasta mitään. 'Kyllähän
ne suomalaiset tunnetaan." Niinkuin
ne hyvästi tunnetaankin.
Sittenkin on vielä mieliimme
jäänyt epäilyksen hiukkanen, jota
ei mikään muu kuin yhteiskunnan
jäsenten saavuttamat
menestykselliset tulokset pysty
poistamaan. Tuloksia tällaisessa
tapauksessa. saataneen pitemmän
aikaa odottaa.
Nykyinen pitkälle kehittynyt
aika lienee vähemmän sopiva oikeankin
kommunismin hengessä
alullepantujen kokeilujen toimittamiseen.
Tuskinpa mikään kansallisuus
enää pystyy sellaista
yhteiskuntaa muodostamaan, jos*
sa jokaiselle erikseen ja kaikille
yhteisesti voitaisiin saada täysin
tyydyttävät olosuhteet. Onhavi
monta kertaii nähty samantapaisia
,\rityksid joiden iirla^si olla.
Luottamatta Sakslan maksukykyisyyteen
ja. kiiluvan kuun
15. päivänä lankeavan suuren so-taköi-
x-^auseräu suocritukseen on
Ranskan hallitus ryhtynyt kauan
harkitsemaansa tekoon, Saksan
kuuluisimman teollisuusalueen
Ruhrin .seudun miehittämi-seen
ranskalaisilla ,i^)ukoilla.
Hyvällä syyllä voidaan sanoa
Hanskan menetelleen samalla
tavalla kum päinvastaises.sa tapauksessa
Saksa olisi tehnyt.
M u i s t e 11 a k oo n ku inka se h äi k ä 11 e-mättä
viivytti joukk/Djaan Parisissa
ama siihen saakka kunnes
viimeinen penni Ranskan viiden
mii jaardin frangin suuruisesta
sotakorvauksesta, vuonna 1872
oli tullut maksetuksi. Sitä ei
Ranska vieläkään ole imohtanut
haluten nyt vanhan "kalavoi
kansa'' suorittaa takaisin \iha
luille saksalaisille eli "boclie"iJ
l e ."
Mikäli tälvair. inennessä saapuneista
tiedonajinoista voidaan
päättää, ei Ranskan valtausar;
meija ole aktiivista vastarintaa
kohdannut nimeksikään. Aseettoman
Saksan kansan olisikin
miltei mahdoton siihen ryhtyä.
Miitta kansan äärettcifinän suuri
suuttumus ja viliamieJisyys maahan
tunkeiituuoita anastajia kohtaan,
on. hei post i ku v Jtel tavissa..
Kysyä sopii tämän viileydessä,
voidaanko odottaa Rainskan val-taustoiminnan
avulla pääsevän
toivomiinsa-; tuloksiin. Näiden
asiain tuntijat yleensä.eivät sitä
usko, A^iisaamuvin o l i s i se m e :
nctellyt jättämällä Saksan tär
keimma t teollisuuskaupungit sak
salaisen hallinnon ja sak^alais-teii
insinöörien johdettaviksi.
Tulokset tässä tapauksessa saattavat
muodost ua a ivan })äinvas-taisiksi,
johtaa Saksan maksukyvyn
täydelliseen romahdukseen
kaikkine luttplaisille cpäedulli-sine
seurauksineen;
"Väkivai 1 a on väkivaltaa, e-siintyköonpä
: se m i l l a . lavalla
naamioituna . tahansa,"J lausui:
Saksan valtiokansleri (Uuio saatuaan
tiedon valtauksen toteuttamisesta.
"Olemme antaneet
vilpittömän näytteen valmiudestamme
vapaaehtoisesti suoniiIna
meille asetetuista . veivnllisuiik;
sista. Tarpeen tullen S.iksan
kansa eclelleenkin on valmis jvon:
nistelcmaanpai'haansa unikaan
velvollisuuden tiellä. Painostuksen
ja uhkausten ; ilmapurissii ei
mitään neuvotteluja voida jat-kaa.
Emme voi vastustaa väkivaltaa
väkivallalla, mutta siitä
huolimatta olemme ^ päättäneet
koko maailmalle osoittaa Ranskan
tarkoitusperien taloudellisen;
niielettömyyden ja täydellisen
laittomuuden."
^'11 d y s \-a 11 a i n h a 111 tu s on a n ta:
nut määräyksen Reinille majoitetun.
ii oi n t u h a t m i e s t ä k ä s i t tavan
poliisijoukkonsa kutsumiises-ta
kotimaahan. Vaikkakaan syytä
tähän äkilliseen päätökseen ei;
ole ilmoitettu, on se todennäköisesti
yhteydessä Ruhrin tapahtumain
kanssa siten osoittaen, että
Amerika ei katso voivansa Ranskan
menettelyä hyväksy.
den vallan sopimus sotalaivasto-rajoituksessa
; pätistiin' sopimukseen
Tyynenmeren linnoittamis^
kysymyksessä hyväksyttiin päätöslauselma
avoimen oven julistamiseksi
Kiinassa. Mr. Balfour
ilmoitti Suur-Britannian palauttavan
AVei-Hai-Wein takasin Kiinalle.
Helmikuun 6 i>. aliekirjoittivat
Washingtonin konferenssiin o'
saaottavat edustajat kaikkien
sopimusten alle, jonka jälkeen
konferenssin istunto hajaantui.
Ilelmik. 10 p. esitti presidentti
Harding AVashingtonin konferenssin
päätökset senaatille.
Ilelmik. 11 p. allekirjoittivat
Japani ja Yhdysvallat ^Yn]y y,
m. Tyynenmeren saaria •koske"
van sopimukUui.
Helmik. 15 p. oli py.syväiscllä
kansainvälisellä oikeudella ensi-mäinen
istunto Iliiagissa.
Lloyd George ja Poincare hy;
väksyi\ät 20-vuotisen anglo-rans"
k a l a ison sopimuksen ja siirsivät
Oenoan • konferenssin alkamisen
huhtik. 10 p:ään.
Helmik. 28 p. Pääministeri-'
LI oyd Ge or ge M 1 m oi tt i Suu r-B i-i -
ta n n i a n 1 u o p uv a n E gy [) t i n 1 j-hernuidesta
ja. myöntävän täydellisen
, itsenäisyyden . Egyptille.
Huhtik. l p . alkoi yleinen, kivihiilen
kaivajien lakko.
Toukok. 28 )). alensi Yhdysval':
l a i n rautateiden työneuvosto
kunnossa pitotyölaisten palkkoja
13.2 ])roseUtilla. Tehden aIcnnus
noin .*f;r)O,00O,0()() vuodessa.
Kesäk. 6 \). alensi rautateiden
työneuvosto rautateiden pajatyor-
Iäisten ])alkkoja noin .60,000,000
dollarilla vuodessa, Samana ])äi:-.
vänä määräsivät union johtajat
1 ak k o a ä n e s t y sl i {ni t Ta h e t e ttä v ä Ic-vsi
paikallisunioille.
Kesak. Ui p. alensi rautateiden
työneuvosto kirjurien, .signaali-;
miesten ja lämmittäjien -palkkoja
2(5.r)00,00() dollarilla vuotta kohden.
Ileinäk. 1 p. jiili>ti\at rautateiden
pa.iatyolaiset ylei-^lakon.
Heinäk. 2.') p. .lulisti valtioitten
välinen kaui)i)akomissioni hätätilanteen
vallits{n-au nuiassa yleisten
lakkojen lakia ja i - \ lityi huo-
J e h i 1 n a a n r u o k a - ;] a .|) o Ulota i; j) e i:
(Ien ),ikaimsesta.
Klok. .\'y \ ) . a l l e k i r j o U l i v a t kaivosmiehet;
ja k a i v a n t o j e n omistajat
sopimukseiv liiililajvon. lopet-laniiseksi
mnualla, paitsi^ India-ii<
i'-sa ja Illinoisi-^sa
Elok 22 p ])aättyi k i \ i h i i l i l a k -
ko Illinoisissakin, miesten sa}i'
(U•^^,l I a-kl i \ .lalimukseiisci liy-
\ a k ^ M y k s i .
Syysk. 2 j). s.ialiin kovan h i i -
lenkai vajien. la kko sovitetuksi
e n 11 s e n i) a 1 k k a 1 a k sa n pe r u st e e 11 a.
Syysk. 13 p.murtui. rautateiden
pajamiesten lakko - rautatieyhtiöiden
kanssa tehtyjen eri sopimusten
takia.
Lokak. 1 p. i a k k o u t u i noin 2,-
.')00 suurten sisajarvien Idiva-m
i e s t ä .
nassa, Iowassa, Oregonissa,.Ilho^
de Islandissa ja Washingtonissa
kussakin 3.
Calirornian valtiossa valmistettiin
(3.5 prosenttia, kaikista filmeistä
vuoden 1921 ajalla.
Filmitehtaissa oli sanottuna
vuotona työssä kaikkiaan 10,-
G59 henkilöä, joiden yhteenlaskettu
paikkamäärä oli $37,693,-
000. Sen lisäksi teetettiin urakalla
töitä .$563,000 arvosta. Ai";
nekset maksoivat 31,190,000 dollaria.
Edelläoleva kuvaa kuinka suureksi
filmiteollisuus on Yhdysvalloissa
paisunut, sillä v. 1919
oli maassa vain 50 tehdastav
joissa valmistettiin, tuotteita
$36,707,000 arvosta.
Ei koskaan liian myöhäistä!
YleisnLaa^allisia. tapahtumia
V. 1922.
Elävienkuvien teollisuus.
Yhdysvalloissa.
Tammik. 3 p. tapahtui välien
rikkoutuminen Suomen ja Venäjän
kesken Karjalan kysymyksen
takia. (Amerikalaisissa sanomalehdissä
kutsutaan sitä sodan
puhkeamiseksi Suomen ja
Venäjän välillä, vaikka mitään
varsinaista.,sotaa ei onneksi puhjennutkaan).
Tammik. 6 p. määräsi Liittoutuneiden
ylin neuvosto taloudellisen
ja finanssikongressin ko-,
koontumaan Genoaan maaliskuussa.
Kutsu käsitti myöskin
Saksan ja Venäjän.
Tammik. 7 p. hyväksyttiin
Washingtonin neuvotteluissa pää
töslauselma, jonka mukaan vedenalaiset
kiellettiin toimimasta
kauppalaivastoa vastaan ja myrk
kykaasujen käyttäminen kiellettiin
sodissa.
Tammik. 31 p. saatiin sovinto
Japanin ja Kiinan välillä aikaan
Shantungin kysymyksessä,
-Helmik. . .1 p. hyväksyttiin
\Vablaingt"nin konfcrenssl>.^a v'.i"
Yhdysvaltain Kauppadeparte-montin
.sensusvirasto .ilmoittaa,
että teollisuusalalla toimitettujen
tilastollisten tietojen mukaan oli
Yhdysvalloissa toimimassa 127
tehdasta, joissa' pääasialUsimmin
valmistettiin eläväin, kuvain" filmejä
ja muita tuotteita; Niiden
yhteenlaskettu tuotemäärä oli
tehtaissa $77,397,000. Ainoastaan
sellaiset laitokset on otettu huo-;
niioon. joiden vuosituote. o l i vähintäin
$3,000. Siten ei läheskään
kaikkia .ole tullut tilastoihin
merkityksi eläväin kuvain
teollisuuden alalla.
Tuotteille ei ole osattu merkitä
kuin osalle myynti- taikka
markkina-arvoa. Eräät tehtaat
saattoivat mainita suhteellisen
vuokran, minkä voivat saada
kuvista, joita näytellään, mutta
perustui tämäkin entisiin vuokrahintoihin,
joten tilasto ei ole
täysin luotettava.
127 laitoksesta oli 83 sellaisia^
jotka vaimistivat suoranaisia e-läviäkuvia.
^44 laitosta valmLsti
n. k. 'projektsionikuvia ja toimittivat
muuta lahoratoriotyötä.
Seutujen suhteen, joissa näitä
laitoksia on, jakautuvat ne -eri
valtioihin nähden seuraavasti:
Californiassa 63; Nevv Yorkissa
20; New Jerseyssä 13; Illinoisissa
8; Pennsylvaniassa 5; Michiganissa
ja ;Minnesota!>sa kum
Sinä sanoit, ' 'ettei n un syvälle
jiiO])pouteeii vaipunut - kuin siiia,
voi enaän siitä erille paästa.
Kaikki on mennyttä: omaisuus^
terveys, maine!.. Ja kun ne ovat
m e n e t e 1 y t, in i t a a r \' o a () n. s i Iloin
enään ihmiselämällä. Eiko sellainen,
ihminen ole elävä ruumis'^
Ja mit|ä on hy(;tyä yhteiskunnalla
hänestä. Tarkka on
hän itselleen ja muille. Hauta
on hänen ystävänsä!"'
"P.vsähdy, y.stä\a' Ei kaikki
ole vielä kadotettu. Vseitten
laytyy joutua i)erikatonsa i)ar-t
a ai 1 e, jo 11 a heisi ä k a r i s i s i ' . ]:> ois
uhma j a y 1 p ea m i e 11, jok a j o 1111
heidät juomarin poluille. Järki
sanoi- heille alati •
." • •Ei ole viisasta ka jota niilun
juomiin! Ne. vievät onnettomuuksiin
'"
Mutta et sillakaan talä usko
uut. Tskoit tovereita, )oilla ci
ollut järjen . hivonlakiian, vaai)
j o 1 k- a . u h ra s\\a t k ai k k e n s a r> a c -
cus-j umalan a 11 ta i'il le. Nyt ua et,
mihin sen jumalan i^alvonta vie!
Ivnn. järki heraa, S i l l o i n alkaa
sarastaa uusi i)aiva iriiHe, jotka
kulkevat äl,\ ttom\vdon pimeässä
laaksossa. Jollei\at he tahdo
sy()ksyä. syvyyteen .on heidrin
'käännyttävä takaisin, lakaisio
järjellisen elainän l.ipoihiii.
Ken tahtoo, hau M'()i lehthi laman
koko. .käännöksen. Jolin
G a u g h tahtoi, j a hai i p e 1 a st u i, j a
himesta tuli tuluinsieu auttaja,
liankin oli perikadon partaalla,
mutia hau seiiiasi "ystiixaa,"
j o n k a K o h 1 a 1 o f) 11 .1 a h e 11 ä n y t h a -
nen luokseen ratkaisevalla hetkellä.
Tlaii seurasi t ä t ä kokoukseen,
jossa hän kuuli auttavat
sanat ja jupasiv ettei lian kos^
kaan euäan avaa kapakan ovea.
Lupauksen l)ili lian kuolemaansa
asti: ja hauen eläniänsä oli
onnekas. Tuhannet o vai hänen
tavalla a n vä ki j u omat vo 11 la ne et
j a u u te e n, . ]:> a r e m p a an e 1 ä m ä an
astuneet.
Tee sinä samoin' Päätä tuhlaajapojan
tavoin ])alata Isän
kotiin, s. o. hy\än ja oikean
kirkkaille maille 1 Sinun i')aluu-si
sinne on herättävä siellä riemua
ja uudet ystävät ovat sinua
y m piir o i \'ä t. Pai a a siis t a k a i s 111,
vejjeni, Isäsi kotiin ! Sillä näet"
liän ,että ilta joutuu ja aika, aika
on kallis. — Goodtomplari.
tui uudelleen näyttäni()lle sosiai
listina, mutta sosialismi sei Iäisenään
oli hänelle liian mietoa.
Hän. halusi .aikaansaada' jotakni|
ke r rassaa n repä i se väa, ko k o i raa ni
repiä. rikki taloudellisen ja ylifi
t ei s kuun a 11 is en sy s 1 e e m i 11 11 y k y i •
.sessä muodossaan. Pienen,i uskollisen
kantajoukkonsa avustar
mana hän Industrial \Vorkei'S of
the- \V o V1 d" j ä r j e st o 11 e, jr) n k a ha 11
suunnitteli "taloudelliseksi jlasa
vallaksi i)oiiiltisen tasavallan si|
säilä." ILuien lojMiIlisena lar-koitukscnaan:
oli perustaa, viiden
m i e h e n k a p i n e 111. • jo 11 a o 11 si f 1 a y c .
(lellinen määräämisvalta ikaik-keen
tuotantoon -nähden. i i ;.
l l a y w ( ) o d i n nieuetlelvtapoihin:
k u u l u i .lia II il u k s e n )a )ai';jesly
neeu leolhsuustoiminnan vastusta
mi n en keinoilla m 11 la liy .\ninsa.
M a a i l m a n s o d a n puhjetcssai hau
k i i \ a a s t i Vristusli l i i t t o l a i s i a lyii
l \ e n Vh<lys\altain sota.iii vlit\
e>sa eslamarin \ar\<ivsta j r i ' s o t .r
k o n e i s l o n ja)")estainista. Monien
muiden m u k a n a lianel vaiui-it tirni
s \ y l e t t y n ä kapinalta ja sa! | a l i j l -
l o u l u i n i s e s t a scdsa l u o i u i l l i in
ka liden k y ni m e n en v 11 odci i \ia 11 ke-uteen
T.ikuull.t \,ip<iaii<i ' olles-
Nykyinen kurssimme r a h a l a ki
|j tyksille SUOMEEN
' Postin kautta ja
sähköteitse on
saan lian pakeni X^^-najalh saaden
sieila innostuneen vasiaan-
() L 0 1 1 SO \ - 1 •;' 11 s 1 1 1 1 1 1 a post o 11 n a ! 11 laa s
ta. jonka; k o l i d a k k d i u (KloikMtjin
\ ' e n a j a a n liiU.Mieena k u k i v i , i \ , in
k a [)! 1 a 11 sm i n i 1\ e e j 1 j a i»h o t jV a \' a n
p r o l e t a a r i a a l in 1ij)nii Vsla\ < i ^ li
sest I 7 1 ( ^ 1 1 vosto\'i ra n O l l ia isct iliaind"
le. Si|)ei'iasta ; J i i o v i i i M \ ; i t . t[)iiiiin-l
a - a l u e c i i . jruDjc hauella oli •tilaisuus
perusl.hi liaa\ 'ileniaiis. i ta
sa ^ rill«i.' Litoin a N i r i ed(H 1 \ t \ k
^ ' 1 ( 1 siclt,! j)tiul t iiiiiit jkoska;
seutu .oli rrlvas- iiiiii('raali'r.'j;la |a-;
k a i k i s t a .\-a II l a ma M omisi a. i i a r A nk
k e i s l a. ' l i i n o k k a M S l i-: I la V'\vood;
I yo 11 o n V \' Iit \ - 1 k 111 k e I lo 11J a ''ii i . \-1 e -
la l o \ e i e i l a a n Vhd \ ^ \ r i | l l o i m ia
II 111 y m aa n ; nm kaa n : . -\:ri.tai i su ir
n u n n a k s i ojaksi suomalaisia'';
saa))uikiii runsaasii. iimttal kuiir
k , I S k<l\ i ' " l']lltlsel lo\ el it' en at
eiiriä ])> - V ne^ ik-aaii hauelle u >•
kollisin<i. S\ nt\ i a l i l u i s i a ' r e l l t •
h i l l a , jotka lopulla ) o l i t i \ a l s i i lien
;,el ta ennen pitkaii-,koko s.iii--
tolan asiat o I i \ a l riutt.nualtoiiias'
tr sotkiu^ntuneel.. Keilaan ei ollut
halua i y o l n u i . k a i k k i ;olisiva.
halunneet loimia pruillx siiueliina,
M a \ \ \ oodilki el ollut muuta in'ii-
\- o a kuin . 1 u n 11 ii s t a a p e 1.1 N 111 >• k '
se n s ;1 .M o s k o \' a n Ml (.' u \' o st o h r I • o 11 •
K', jotka l l t i y v \ o o d i n s \ i j a y l l i \ at
M'yös myömme pankki-osoituk
sia (^shekkejä) markoissa yllä-mainit,
kurssin jälkeen ja erikoisia^
kolmen prosentin korkoa v i>
täviä' matkustajien; shekkejä dollareissa,
jotka Suomessa lunaf ^
tafan siellä voimassarolevan doV.>
rin kurssin jälkeen.
1: fcähetyskulut fahalähetyksilU
po.stin kautta on 15c. sumniilJ«»
alle $20.00; sitä suuremmilta sufl-milta
mitään kuluja ei peritä.
- l)iäheiyskulut. sähköteitse oa
$3.56 kivikilta summilta,
Kaikki lähetykset osoitetaan
posljin. kautta, jos sähkösanoma-;
lähetiystä ei erikoisesti pyydetÄ.
Osoittakaa lähetyksenne ;va8-
taauottajan ja lähettäjän osoitteella^^
varustettuna osoitteella:
iforeign Department
HAl^^OCK :: MICH
I''erustettu V ; 1874.-.
V a r u t yli . . . . . . $3.ooo^öa.oa
as( tiaen
miehen.
h.ineii tilailit n loise,i
.Mika onk.iaii t.nnaii sui u l i i s i i i i -
pi kolitah)' Vli k i i i i s i k \ m i l l e i l tä
vuotta- on m i e h e l l ä ikaa. • l - e l ty
neena ja lannistuneena lian, .ha
\ a i l s e e ole\ansa muukalainen
\irjoittakaa suomeksi; meillä
on ituusi suomalaista liikkeessämme.
i n i i i i k ; i l a i s e s s a m a a s s a . Pakolar
.seii.;i tayl vy ^ l i a n e i i var.joteila vie-
•raassa valiakiinnassa, missä"- kukaan
ei jianla y i i i i i i a r r a . Koni'
iiiunist.inen ' . k d k e i l u , josta. hän.
nijp paljon l o i \ o i j<i jota hau
i o j k l i lyj•k^•Uaa kaikille maail-i
kansoille, -.onkin osoittautu-s
a a \- u 11 a 111 at 1 o m a k si u t u k u'
j o n k a inenesi\ miseen hau
L^i c^iaa itsekaiin jaksa uskoa.
ma
iiiit
Suonien virkamiesten
, palkkausasia. .
-l'iduskuniia n istunnossa joulu*
lun^ 15 p na oli k<isit3ltävanä
1 1 1 1 1 ( 1 ( 1 1 <isi{)ideii ohella myöskin m. • 1 1 1 A - s . p ji i va) a r j e s ty kse e n t uk;;
\-1 r k ai i 11 es tv j >a I k ka usj u t iis-•
j o l s c ^ f— kuten olemme kertq-t
— ry) oli saanu 1. a 1 u 1 le virka*
'nl"!^lctl ]oiikkoei oamisen Asias*
t,i s\nl^l l<ia)a keskustelu, jossa
jmliecn\|uoron eusimäiseuä sai
le(>Sl,Jl
• il
n t i f
m
Kommunismikokeilijan surullinen
kohtalo.
i
1
m
m
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankm kanssa.
Mahdollisimman pi|cainen toiminta.
Hiilenkaivajain lakkojen ja
niitä seuranneiden kuulustelujen
y h tey dessä astu i pä ivan valoon e-räs
nykyajalle oinituinen olento,
joka pian tuli tunnetuksi kaikkialla
radikaalisessa maailmassa.
Tarkoitamme Yhdysvaltain 1. \Y.
W:n johtomiestä "Big B i l l"
Hayvvoodia, jo.sta Amerikan ja
Canadan rauhattomat ainekset
tuossa tuokiossa muodostivat oi^
kean proletaarien ihanteen, por
var imaail man : sääl i mät töm äs ta
kuristuksesta syyttömästi kärsineen
epäjumalan.
Haywood oli ensimäisiämiehiä
hiilenkaivajain uniossa, joka
tunnetaan yhtä häikäilemättömistä
ja karkeista toimintamuodoista,
kuin öita vastaan ollut
kaivostenomistajain järjestö. Hei
dän ryhdytty ään aseistettujen
vartijain avulla kuria ylläpitämään,
katsottiin se- kaivosmiesten
taholta sodan julistukseksi,
johon oli vastattava pyssyillä ja
pommeilla. Oikea sota syttyikin
Coloradon kaivosalueilla siihen
aikaan, jolloin Haywood siellä
laati perustukset .myöhemmälle
toiminnalleen. Oikeuskuuluste-massakin
3:, aJt}i.OJ5ia^^2^^^5Ju<•lj'' [^"ista ja vankiloista häu ilmaair
m
5-Ö
41/
m
m
lähettäessänne ottakaa huomiooni^, että allekirjoittaneella
on joka Jjäivä tiedossa Suomen rahan todellinen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman
kurssin rahalähetyksifitiä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
/O m
mä
SUOMEN MiiEKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan Ipostin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoiäesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulii fc rahaliihetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75e. summille $100.00 asti. JO|kaiselta seuraavalta sadalta
25c. ' i
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille liihotyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoitta hyvin tarkasti.
'Il . ^
Mtil
PORT.AUTHUR. ONT^ CANADA.
«y ^
i i mm
-f
^ 1- tr vpir—yr^
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, January 18, 1923 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1923-01-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada230118 |
Description
| Title | 1923-01-18-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
€AI^A]Sr UtJTISfET, PORT ARTHUR, ÖNT., CANADA, Torstaina TammHc. 18,1923 NUMERO'3
OAFÄDAN UUTISET
DuomJEtlaioen eanomalehtt Ganadasoa»
lltnestyy Jokalflena Torstaina.
1 Kustantaja
Tho Canada Nowa( Publlshlnfl Co.
Erick J; Korte, Liikkeenhoitaja,
, Lauri Maunu, iTolmittaja.
Löysin sen vilidounkin ryhdyttyäni
työhön maatilallani. — Leo
Tolstoi.
T I L A U S H I N N A T :
Canadäami $2M koko vuodelta,
%\M puolelta imoielta, 75c. 3 kuu-feaudelta
Jaä25 ^seflklä kuukaudelta.
\ Thdysval^lSiIn Suomeen: $S;50
koko vuodalta jäi ?2f.0O putkelta vuo-
I L M O I T U S H I N N A T ;
60 senttiä,palstatuumaltakeTToa Ju-lalJBtuna.
PifempiaikaisiUe llmoltuks!»
II» kohtuullinen alepnus. Halutaantie-to-
ja nimen^muuttoilmotukset 75 sent
tik kerta. $2.00 k&line kehaa. Naima-
Umoitukset $2.00^ kerta, $3.00 kolme
fiertAd. A-BiolilttO' ja klhlaus-Ilmol-
«ikset 60c palstatuumalta. Kuolonil
moltuk&et $2,50, muiBtovärfisyllä $3.00
SyntymailmoitukBet J$l;50. Avioerolk
moltukset $3.00. ^ f
Pöytäkirjat, tillselivityksei, kerftys-löÄttelot,
luento-llmMtukBet y. m. 30
senttiä tuumalta. ^ i
tJutlsten joukkdon aijotulsta Ilmoituksista
!peritfi&njl5 senttiä riyiltÄ.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
d hyväksytä velaksi tuntemattomilta
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu-
• • • • © a l t B ; ' ' - • • " - I - •
Kaikki llikkeemaijotut kirjeet, ti
laukset ja rahat, ovat lähetettävä
oooltteella: t
C A N A D A N UUTISET,
Port Arthur, 1 1 Ont., Canada
\.; • • • - ; ''"^^ V" ' -• . •. .———-
Canadan Uutisista lainattaessa on
Hthde mainittava.'^ (
Osoitemuutoksesta tuleo ilmoittaa
lehden konttoriin |ekfi vanha että uu-
Bi osoite.
— Älä liidn tarlcaisti koeta saada
selvää to'isteii teoista tai nii-lin
jolitaneijrta vaikutteista. Jos
iie eivät joka suhteessa ole täydellisiä,
koeta se pUioU unohtaa,
tai — mikä dDii vielii parempi —
koeta luulla, että he ovat erehtyneet.
,
ellei täysin riittävinä, niin ainakin
hyvin varoittavina esimerkkeinä.
Ranska ja Saksa.
— OlkaaumHe huolelhsiii puhuessamme
elämäin polulla langenneista.
Auttakaamme heitä; ylös,
älkäämme heille lisää kujormaa
sälyttäkö. EmrarfOiän olleet| näke-mässä
heidän liairahtum istaan
emmekä tiedä, millaisia auso,jd
heille oli viritetty.,'
— Lukeminen ilman tarkoitusta
on .turliaa ajanhukkaa. Yhdestä
ainoasta kirjasta, jonka a-jatuksella
ja jotakin oppiaksemme
luemme, on enem.män hyötyä,
kum kokonaisesta kirjastosta^
jonka vain hätäisesti silmäilem-me
lapi. — Hulwer-L>iton.
" Ihanneyhteifikuntakokeilua
Canadassa.
CANAD ANI ;UUTISET
(The Canadjp News)
The Finnish kevrspaper in Canada.
Publishedevery Thursday by
The Canada N^NVs Publishing Co.
Ericfcjj. Korte, Manager,
t^iiri MaiiriU, Editor.
Daily New8Bldp,^ Port Arthur, Ont.
CAfiAEliJ^N UUTISET
is welcomed and tread in every Finnish
home Inlihe Dominion. It is the only
direct advertising medium lor thoee
manufacturers \ ^and merchants vrho
wtsh to create and build a profltable
and perraanent demand for their prod-
Qcta and merchandise by the large and
ever gro-wing Finnish population resid-
Ing in Canada. Place your trial ad
vertlsement and get rasults.
Advertising rates 50c per Inch-
PoliticRladvs. $1.001 per inctu
AdvertlSiements mult reach our Office
Wednesday noon to appear ou
Thursday*8 Jissue. i
Subscr^ptlon price in Canada $2.50
per year, United States and other
'countriea $3.60 per yelr In' advance.
-v: " : .;-:V ', \': n-r"'--
Enterecjlas seconq [olaas mall mat.
ter, Dee. 1^^ 1915, at the Post Office at
Port ApthW, OntarlCi Canada.
V H E A I M O F T H E CANADAN
^ U U T I S B - f .
To^ help Ipreserve ' the Ideals and
•acred traditiona of tlils, our adopted
country, thi^ Dominion of Canada: To
obaerve ^lt8'li|W8 and Inspilre others to
respect and obeyi the^: ^ To stMve
unceaslngly^ tp aulcken the publlc'8
Bensa of civic duty; In ?all vvays to aid
In making this fclöuntry greater and
better than we(röund It.
ly.yysi i lisaii onneamme
ja vähentää suruamme kaksin-kertaistlittaen
'i[(^iiimje ,ia jakacn
murlieemme. 1*
i.
— Jumalan tahto on innoittava
voima ,'jokaise-ssa sydämessä, joka
alistuu sen lempkden vaikutteiden
johdettavaksi. |
— Lujaa i^raniitlimohkälettd.
joka muodostuu esteeksi heikon
kulkijan tiellä, ikäyttäa voimakas
vaeltaja rappunaau. — Car
lyle. *
— Hyvä luonne, I kuten melu-
Iäinen, kokoaal hunajaa .inkaises-ta
kasr^tay Huc|no luonne sitä*
vastoiTj^l.^ämälläkjin lavoin imee
myrkjT! - ihinimmastakiii. kukas*
la.
L _ _ b ^
— Meidän e} ainoastaan tarvitse
ol^a hyviä, (^'aan voimakkaita..
Meidän ei Jijioastaan l ar
vitse pyrkiä korkealle, vaan
myöskin olla rohkeasydämisiä.
-Meidän : täytyy ajäJella ylevästi
ja työskennellä väsymättömästi.
ten
- Älä milloinkaan seiso tois*
tiellä. , \ellet 11 velvollisuutta
täyttäessäsji ole siihen pakoitet-tu.
Jos libl joskus olisivat sinulle
esteenä, niin poilsta heidäthel';
lä varoen ja ketään millään tavoin
loukkf^amatta.
— Karköittaaksemrae joitakin
ihmisiä kohtaan tuntemamme
vastenmielisyydön j^oettakaam-me
tehdä heille vähäin, hyvää jo*
ka päivä. > Heidän | vastenmielisyytensä
meitä\ kohetaan poistamme
helpoimmin koetjtaraalla puhua
heistä hyvää.
— Puolet elämästäjii kulutin
etsiessäni rauhaa ijsj tj^ytyväi-syyttä'.
Etsin .sitä ^ seurapiirleis*
tii. sotilaselämästiij kirjalliseista
toiminnasta, urhei|ust|i.^ ja pon'
iiistiUulfeta, \aan kaikki^ turha'an.
•\lu u t a m a s ta en g 1 a n n i n k i c I is es-ta
sanomalehdestä olemme huomanneet
seuraa van uutisen, jonka
nyt tähän panemme kaiken
kansan nähtäväksi.
'' Kuusikyminentä hcnlaloa ka*
sittäva ryhmä eanadalaisda perheitä
tulee kokeilemaan "ihanneyhteiskunnalla"
hiljattain asutukselle
avatussa Devon-townshi-pissä,:
ei kovin kaukana Pon
^yil 11 amin kaupunjjista, paikalla,
jossa Arrovv-joki tekee mutkan
ja muodostaa kansainvälisen ra-jan-
Dominionin ja maakunnan laeille
tullaan olemaan kuuliaisia
ja yhtälaiset etuoikeudet ja vei-vollisuudet
tulee olemaan lakiin
udhden.
Perheet tulevat ottamaan maata
townshipistä ja asettuvat asumaan
keskelle sitä. Sinne tullaan
rakentamaan koulu ja kirkko se-;
kä yhteiskunnan omistama liikelaitos.
Vuodentulot kerätään yhteen
kasaan, josta sitten jaetaan jokaiselle
perheelle sen suuruuden
mukaan. Townshippi käsittää
1 TA: sa d a n k u ud en k y m me n en ce k-kerin,
suuruista palstaa, joista
ainoastaan yksi on maanviljelykselle
kelpaamaton.
Ke vät ky nt öön j a k yi v oiin A'ai i-taan
joitakin • perheen jäsenistä,
jotka kylväxat määrätyn alan.
Iluoneideu rakennuksessa käyte-t
ii ä n s a m a a t a p a a. Va a tt e i t a j a
taloustavaroita pidetään yk.sityis
o ma isu u t ena,m u t ta kai kki muu,
kuten maanviljelystyökalut, aita-tarpeet
ja itse maa on yhteiskunnan
omaisuutta:
Sunnuntaina ei tu 11a tekemään
työtä kahdeksan tunnin työpäivä
kuuluu y h t e i s k u n n a n s ä ä n t o i h i n.
Radion, avu 11 a oi laa u kosk- eti ik-sissa
muun maailman kanssa.
Perheen i)yhyys säilytetään koskemattomana."
Emme tietysti muuta tahdo,
kuin paljon ja ruusasti toivottaa
onnea ja menestystä aikeelle.
Saatammehan ainakin näin aluksi
olla yrityk.sen .suhteen optimistisella
kaunalla koska alkuun
panijoihin kaikesta päättäen
kuuluu yksinomaan •• kielisiä'' a-sukkaita.
Mutta - jos kysymyksessä
olisi vain puhtaasti suomalainen
hanke, tai; jos uutisasuk-kaiden
joukossa nimeksikään olisi
omia , kansalaisiamme, ; niin
meidän'päätämme pudistaen täytyisi
lausahtaa, että *'ei tule siitä
hommasta mitään. 'Kyllähän
ne suomalaiset tunnetaan." Niinkuin
ne hyvästi tunnetaankin.
Sittenkin on vielä mieliimme
jäänyt epäilyksen hiukkanen, jota
ei mikään muu kuin yhteiskunnan
jäsenten saavuttamat
menestykselliset tulokset pysty
poistamaan. Tuloksia tällaisessa
tapauksessa. saataneen pitemmän
aikaa odottaa.
Nykyinen pitkälle kehittynyt
aika lienee vähemmän sopiva oikeankin
kommunismin hengessä
alullepantujen kokeilujen toimittamiseen.
Tuskinpa mikään kansallisuus
enää pystyy sellaista
yhteiskuntaa muodostamaan, jos*
sa jokaiselle erikseen ja kaikille
yhteisesti voitaisiin saada täysin
tyydyttävät olosuhteet. Onhavi
monta kertaii nähty samantapaisia
,\rityksid joiden iirla^si olla.
Luottamatta Sakslan maksukykyisyyteen
ja. kiiluvan kuun
15. päivänä lankeavan suuren so-taköi-
x-^auseräu suocritukseen on
Ranskan hallitus ryhtynyt kauan
harkitsemaansa tekoon, Saksan
kuuluisimman teollisuusalueen
Ruhrin .seudun miehittämi-seen
ranskalaisilla ,i^)ukoilla.
Hyvällä syyllä voidaan sanoa
Hanskan menetelleen samalla
tavalla kum päinvastaises.sa tapauksessa
Saksa olisi tehnyt.
M u i s t e 11 a k oo n ku inka se h äi k ä 11 e-mättä
viivytti joukk/Djaan Parisissa
ama siihen saakka kunnes
viimeinen penni Ranskan viiden
mii jaardin frangin suuruisesta
sotakorvauksesta, vuonna 1872
oli tullut maksetuksi. Sitä ei
Ranska vieläkään ole imohtanut
haluten nyt vanhan "kalavoi
kansa'' suorittaa takaisin \iha
luille saksalaisille eli "boclie"iJ
l e ."
Mikäli tälvair. inennessä saapuneista
tiedonajinoista voidaan
päättää, ei Ranskan valtausar;
meija ole aktiivista vastarintaa
kohdannut nimeksikään. Aseettoman
Saksan kansan olisikin
miltei mahdoton siihen ryhtyä.
Miitta kansan äärettcifinän suuri
suuttumus ja viliamieJisyys maahan
tunkeiituuoita anastajia kohtaan,
on. hei post i ku v Jtel tavissa..
Kysyä sopii tämän viileydessä,
voidaanko odottaa Rainskan val-taustoiminnan
avulla pääsevän
toivomiinsa-; tuloksiin. Näiden
asiain tuntijat yleensä.eivät sitä
usko, A^iisaamuvin o l i s i se m e :
nctellyt jättämällä Saksan tär
keimma t teollisuuskaupungit sak
salaisen hallinnon ja sak^alais-teii
insinöörien johdettaviksi.
Tulokset tässä tapauksessa saattavat
muodost ua a ivan })äinvas-taisiksi,
johtaa Saksan maksukyvyn
täydelliseen romahdukseen
kaikkine luttplaisille cpäedulli-sine
seurauksineen;
"Väkivai 1 a on väkivaltaa, e-siintyköonpä
: se m i l l a . lavalla
naamioituna . tahansa,"J lausui:
Saksan valtiokansleri (Uuio saatuaan
tiedon valtauksen toteuttamisesta.
"Olemme antaneet
vilpittömän näytteen valmiudestamme
vapaaehtoisesti suoniiIna
meille asetetuista . veivnllisuiik;
sista. Tarpeen tullen S.iksan
kansa eclelleenkin on valmis jvon:
nistelcmaanpai'haansa unikaan
velvollisuuden tiellä. Painostuksen
ja uhkausten ; ilmapurissii ei
mitään neuvotteluja voida jat-kaa.
Emme voi vastustaa väkivaltaa
väkivallalla, mutta siitä
huolimatta olemme ^ päättäneet
koko maailmalle osoittaa Ranskan
tarkoitusperien taloudellisen;
niielettömyyden ja täydellisen
laittomuuden."
^'11 d y s \-a 11 a i n h a 111 tu s on a n ta:
nut määräyksen Reinille majoitetun.
ii oi n t u h a t m i e s t ä k ä s i t tavan
poliisijoukkonsa kutsumiises-ta
kotimaahan. Vaikkakaan syytä
tähän äkilliseen päätökseen ei;
ole ilmoitettu, on se todennäköisesti
yhteydessä Ruhrin tapahtumain
kanssa siten osoittaen, että
Amerika ei katso voivansa Ranskan
menettelyä hyväksy.
den vallan sopimus sotalaivasto-rajoituksessa
; pätistiin' sopimukseen
Tyynenmeren linnoittamis^
kysymyksessä hyväksyttiin päätöslauselma
avoimen oven julistamiseksi
Kiinassa. Mr. Balfour
ilmoitti Suur-Britannian palauttavan
AVei-Hai-Wein takasin Kiinalle.
Helmikuun 6 i>. aliekirjoittivat
Washingtonin konferenssiin o'
saaottavat edustajat kaikkien
sopimusten alle, jonka jälkeen
konferenssin istunto hajaantui.
Ilelmik. 10 p. esitti presidentti
Harding AVashingtonin konferenssin
päätökset senaatille.
Ilelmik. 11 p. allekirjoittivat
Japani ja Yhdysvallat ^Yn]y y,
m. Tyynenmeren saaria •koske"
van sopimukUui.
Helmik. 15 p. oli py.syväiscllä
kansainvälisellä oikeudella ensi-mäinen
istunto Iliiagissa.
Lloyd George ja Poincare hy;
väksyi\ät 20-vuotisen anglo-rans"
k a l a ison sopimuksen ja siirsivät
Oenoan • konferenssin alkamisen
huhtik. 10 p:ään.
Helmik. 28 p. Pääministeri-'
LI oyd Ge or ge M 1 m oi tt i Suu r-B i-i -
ta n n i a n 1 u o p uv a n E gy [) t i n 1 j-hernuidesta
ja. myöntävän täydellisen
, itsenäisyyden . Egyptille.
Huhtik. l p . alkoi yleinen, kivihiilen
kaivajien lakko.
Toukok. 28 )). alensi Yhdysval':
l a i n rautateiden työneuvosto
kunnossa pitotyölaisten palkkoja
13.2 ])roseUtilla. Tehden aIcnnus
noin .*f;r)O,00O,0()() vuodessa.
Kesäk. 6 \). alensi rautateiden
työneuvosto rautateiden pajatyor-
Iäisten ])alkkoja noin .60,000,000
dollarilla vuodessa, Samana ])äi:-.
vänä määräsivät union johtajat
1 ak k o a ä n e s t y sl i {ni t Ta h e t e ttä v ä Ic-vsi
paikallisunioille.
Kesak. Ui p. alensi rautateiden
työneuvosto kirjurien, .signaali-;
miesten ja lämmittäjien -palkkoja
2(5.r)00,00() dollarilla vuotta kohden.
Ileinäk. 1 p. jiili>ti\at rautateiden
pa.iatyolaiset ylei-^lakon.
Heinäk. 2.') p. .lulisti valtioitten
välinen kaui)i)akomissioni hätätilanteen
vallits{n-au nuiassa yleisten
lakkojen lakia ja i - \ lityi huo-
J e h i 1 n a a n r u o k a - ;] a .|) o Ulota i; j) e i:
(Ien ),ikaimsesta.
Klok. .\'y \ ) . a l l e k i r j o U l i v a t kaivosmiehet;
ja k a i v a n t o j e n omistajat
sopimukseiv liiililajvon. lopet-laniiseksi
mnualla, paitsi^ India-ii<
i'-sa ja Illinoisi-^sa
Elok 22 p ])aättyi k i \ i h i i l i l a k -
ko Illinoisissakin, miesten sa}i'
(U•^^,l I a-kl i \ .lalimukseiisci liy-
\ a k ^ M y k s i .
Syysk. 2 j). s.ialiin kovan h i i -
lenkai vajien. la kko sovitetuksi
e n 11 s e n i) a 1 k k a 1 a k sa n pe r u st e e 11 a.
Syysk. 13 p.murtui. rautateiden
pajamiesten lakko - rautatieyhtiöiden
kanssa tehtyjen eri sopimusten
takia.
Lokak. 1 p. i a k k o u t u i noin 2,-
.')00 suurten sisajarvien Idiva-m
i e s t ä .
nassa, Iowassa, Oregonissa,.Ilho^
de Islandissa ja Washingtonissa
kussakin 3.
Calirornian valtiossa valmistettiin
(3.5 prosenttia, kaikista filmeistä
vuoden 1921 ajalla.
Filmitehtaissa oli sanottuna
vuotona työssä kaikkiaan 10,-
G59 henkilöä, joiden yhteenlaskettu
paikkamäärä oli $37,693,-
000. Sen lisäksi teetettiin urakalla
töitä .$563,000 arvosta. Ai";
nekset maksoivat 31,190,000 dollaria.
Edelläoleva kuvaa kuinka suureksi
filmiteollisuus on Yhdysvalloissa
paisunut, sillä v. 1919
oli maassa vain 50 tehdastav
joissa valmistettiin, tuotteita
$36,707,000 arvosta.
Ei koskaan liian myöhäistä!
YleisnLaa^allisia. tapahtumia
V. 1922.
Elävienkuvien teollisuus.
Yhdysvalloissa.
Tammik. 3 p. tapahtui välien
rikkoutuminen Suomen ja Venäjän
kesken Karjalan kysymyksen
takia. (Amerikalaisissa sanomalehdissä
kutsutaan sitä sodan
puhkeamiseksi Suomen ja
Venäjän välillä, vaikka mitään
varsinaista.,sotaa ei onneksi puhjennutkaan).
Tammik. 6 p. määräsi Liittoutuneiden
ylin neuvosto taloudellisen
ja finanssikongressin ko-,
koontumaan Genoaan maaliskuussa.
Kutsu käsitti myöskin
Saksan ja Venäjän.
Tammik. 7 p. hyväksyttiin
Washingtonin neuvotteluissa pää
töslauselma, jonka mukaan vedenalaiset
kiellettiin toimimasta
kauppalaivastoa vastaan ja myrk
kykaasujen käyttäminen kiellettiin
sodissa.
Tammik. 31 p. saatiin sovinto
Japanin ja Kiinan välillä aikaan
Shantungin kysymyksessä,
-Helmik. . .1 p. hyväksyttiin
\Vablaingt"nin konfcrenssl>.^a v'.i"
Yhdysvaltain Kauppadeparte-montin
.sensusvirasto .ilmoittaa,
että teollisuusalalla toimitettujen
tilastollisten tietojen mukaan oli
Yhdysvalloissa toimimassa 127
tehdasta, joissa' pääasialUsimmin
valmistettiin eläväin, kuvain" filmejä
ja muita tuotteita; Niiden
yhteenlaskettu tuotemäärä oli
tehtaissa $77,397,000. Ainoastaan
sellaiset laitokset on otettu huo-;
niioon. joiden vuosituote. o l i vähintäin
$3,000. Siten ei läheskään
kaikkia .ole tullut tilastoihin
merkityksi eläväin kuvain
teollisuuden alalla.
Tuotteille ei ole osattu merkitä
kuin osalle myynti- taikka
markkina-arvoa. Eräät tehtaat
saattoivat mainita suhteellisen
vuokran, minkä voivat saada
kuvista, joita näytellään, mutta
perustui tämäkin entisiin vuokrahintoihin,
joten tilasto ei ole
täysin luotettava.
127 laitoksesta oli 83 sellaisia^
jotka vaimistivat suoranaisia e-läviäkuvia.
^44 laitosta valmLsti
n. k. 'projektsionikuvia ja toimittivat
muuta lahoratoriotyötä.
Seutujen suhteen, joissa näitä
laitoksia on, jakautuvat ne -eri
valtioihin nähden seuraavasti:
Californiassa 63; Nevv Yorkissa
20; New Jerseyssä 13; Illinoisissa
8; Pennsylvaniassa 5; Michiganissa
ja ;Minnesota!>sa kum
Sinä sanoit, ' 'ettei n un syvälle
jiiO])pouteeii vaipunut - kuin siiia,
voi enaän siitä erille paästa.
Kaikki on mennyttä: omaisuus^
terveys, maine!.. Ja kun ne ovat
m e n e t e 1 y t, in i t a a r \' o a () n. s i Iloin
enään ihmiselämällä. Eiko sellainen,
ihminen ole elävä ruumis'^
Ja mit|ä on hy(;tyä yhteiskunnalla
hänestä. Tarkka on
hän itselleen ja muille. Hauta
on hänen ystävänsä!"'
"P.vsähdy, y.stä\a' Ei kaikki
ole vielä kadotettu. Vseitten
laytyy joutua i)erikatonsa i)ar-t
a ai 1 e, jo 11 a heisi ä k a r i s i s i ' . ]:> ois
uhma j a y 1 p ea m i e 11, jok a j o 1111
heidät juomarin poluille. Järki
sanoi- heille alati •
." • •Ei ole viisasta ka jota niilun
juomiin! Ne. vievät onnettomuuksiin
'"
Mutta et sillakaan talä usko
uut. Tskoit tovereita, )oilla ci
ollut järjen . hivonlakiian, vaai)
j o 1 k- a . u h ra s\\a t k ai k k e n s a r> a c -
cus-j umalan a 11 ta i'il le. Nyt ua et,
mihin sen jumalan i^alvonta vie!
Ivnn. järki heraa, S i l l o i n alkaa
sarastaa uusi i)aiva iriiHe, jotka
kulkevat äl,\ ttom\vdon pimeässä
laaksossa. Jollei\at he tahdo
sy()ksyä. syvyyteen .on heidrin
'käännyttävä takaisin, lakaisio
järjellisen elainän l.ipoihiii.
Ken tahtoo, hau M'()i lehthi laman
koko. .käännöksen. Jolin
G a u g h tahtoi, j a hai i p e 1 a st u i, j a
himesta tuli tuluinsieu auttaja,
liankin oli perikadon partaalla,
mutia hau seiiiasi "ystiixaa,"
j o n k a K o h 1 a 1 o f) 11 .1 a h e 11 ä n y t h a -
nen luokseen ratkaisevalla hetkellä.
Tlaii seurasi t ä t ä kokoukseen,
jossa hän kuuli auttavat
sanat ja jupasiv ettei lian kos^
kaan euäan avaa kapakan ovea.
Lupauksen l)ili lian kuolemaansa
asti: ja hauen eläniänsä oli
onnekas. Tuhannet o vai hänen
tavalla a n vä ki j u omat vo 11 la ne et
j a u u te e n, . ]:> a r e m p a an e 1 ä m ä an
astuneet.
Tee sinä samoin' Päätä tuhlaajapojan
tavoin ])alata Isän
kotiin, s. o. hy\än ja oikean
kirkkaille maille 1 Sinun i')aluu-si
sinne on herättävä siellä riemua
ja uudet ystävät ovat sinua
y m piir o i \'ä t. Pai a a siis t a k a i s 111,
vejjeni, Isäsi kotiin ! Sillä näet"
liän ,että ilta joutuu ja aika, aika
on kallis. — Goodtomplari.
tui uudelleen näyttäni()lle sosiai
listina, mutta sosialismi sei Iäisenään
oli hänelle liian mietoa.
Hän. halusi .aikaansaada' jotakni|
ke r rassaa n repä i se väa, ko k o i raa ni
repiä. rikki taloudellisen ja ylifi
t ei s kuun a 11 is en sy s 1 e e m i 11 11 y k y i •
.sessä muodossaan. Pienen,i uskollisen
kantajoukkonsa avustar
mana hän Industrial \Vorkei'S of
the- \V o V1 d" j ä r j e st o 11 e, jr) n k a ha 11
suunnitteli "taloudelliseksi jlasa
vallaksi i)oiiiltisen tasavallan si|
säilä." ILuien lojMiIlisena lar-koitukscnaan:
oli perustaa, viiden
m i e h e n k a p i n e 111. • jo 11 a o 11 si f 1 a y c .
(lellinen määräämisvalta ikaik-keen
tuotantoon -nähden. i i ;.
l l a y w ( ) o d i n nieuetlelvtapoihin:
k u u l u i .lia II il u k s e n )a )ai';jesly
neeu leolhsuustoiminnan vastusta
mi n en keinoilla m 11 la liy .\ninsa.
M a a i l m a n s o d a n puhjetcssai hau
k i i \ a a s t i Vristusli l i i t t o l a i s i a lyii
l \ e n Vh |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-01-18-04
