Vapaus, October 9, 1923

              V A P A U S
m only Olgan of Fmnid! Vf&tlm fa Csniidfl. K b -
AdTCrtiBing rate» 40e per eol. «nch-^M'°»^°SJ%?®
St. The Vapaus is the best advertistag modinm among
Finnish Peonle in Canada
Vapauden konttori Ja toimitus on Liberty Bolldlng,
fef Puhelin I088..-Portio.ote: ^^^^^^-^^
Jos ette milloin tahansa saa VMtouflta ensimatseer
-Hrjeesfeenne,, kirjottakaa uudelleen llikkeehoitajan per^
«oonallisella nimel»ä. i. «
J. V. ITAMMASTO, Liikkenhoitaja.
Canadaari FkBi vk. $4.00, puoli vk.'?2.25, kolme kk.
^*'Wy8vaÄn''/a Suomeen, yksi vk. «5.50, puoli vk.
0S'.OO ja kolme kk. $1.76. «i..«a„a«„
Tilauk»l&, jolta ei seuraa raha, el tulla mhetiaraafin,
Ilmotushinta kerran julaistujsta flmotuksista 40c.
palstatuumalta.! Suurista f motuksista sekä Umotokaista,
Joiden tdtstiä et joka kerta muuteta annetaanjontuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta,, ja 50c. Ilröfl
Joialselta muistovSrayltär nImeDmnutosilmotnkset 50
kerta, $1.00 kolmekertna; avloeroilmotnksejt $2,00 kerta,
$8.00 ikakaikertaa: syi tymällmotnkset $J,00vkerta; ha-tntoantleto-
ja Osoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme»
• kertaa. — Tllapaisilmotuksista pitää raha seurata mo-
'^aari^%,*irusiti taistelu maijduiiapaikoista, sekä ea
maila iSyTaeeton asema yia. toivottomammaksi
Tehden tyolmeel yiiä riippuvaisemmikBi kapitaalis­ta,
.möod^staalcäpilalistinen järjestelmä yhdistetyn tyoii
mahtivan vojmän.
Marx tarkasteli kapitalismin kehitystä lähtien alku­peräisestä
tavarata'Ioudesta, yksinkertaisemmasta vaih­dosta
aina sen korkeimpiin muotoihin, suurtuotantoon
asti.
Ja kaikkien kapitalististen maiden, niin hyvin van­hojen
kuin uusienkin, kokemus osoittaa vuosi vuodelta
mitä selvemmin yhä suuremmille ja suurunmille lyö-läisjookoille-^
Marxin opin paikkansapitäväisyyden.
^ Kapitalismi on voittanut kaikkialla maailmassa,
miitta tämä voitto on vain etehinen työn voittoon ka:
pitalismista.
1
Edesvastuun velvoitus
Titetain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lanantato
lahteen torstaina kello 8.
If^^vi^fivU Ä> »he Pftst Office Departmont, Ottawa, ao
seeond class matteft
puur-Britannian konferenssi
Lontoossa on paraikaa koolla kaikkien Englannin
kuningaskuntaan kuuluvien maiden pääministerien kon­ferenssi.
Sieaä istuvat Intian, Etelä-i^frikan, Austra-
' lian, Canadan ja muiden alusmaiden pääministerit sa­man
pöydän ääressä Englannin hallitusherrain kana-
' sa suunnittelemassa brittiläisen valtakunnan lujittamis­ta
ja rakentamista entistä mahtavammaksi maailman
vallaksi. Neuvottelujen keskeisimpänä henkilönä on
luonnollisesti Englannin nykyinen pääministeri Bald-
• win. , / ' I ^
Tällaisia konferensseja on pidelty jo ennenkin,
mutta niiden tehtävät eivät ole olleet niin laajakantoi­set
kuin nykyään koolla olevan. Ne olivat enemmän
iiiuodollisia ballitusvirkailijain kohtauksia, joissa syö­mingit
ja juomingit olivat pääohjelmana. Nyt koolla
olevasM konferenssissa muokataan Sum-Britannian si­säistä
ja ulkonaista politiikkaa, keskustefllaan sota­varusteluista,
laivaston lisäämisestä ja maa-armeijan
järjestelyistä, siirtolaisuudesta', markkinain valtauk­sista
englanlilaisille^tuolteille, toimenipiteistä ^sotakor^
^vausvaatimusfen läpiajamiseksi ja lukuisista muista
imperialistisen vallan elinkysymyksistä: Englannin
kauppakamarin presidentti Philip cLloyd-€reame avoi­mesti
selittikin konfereiisäissa pitämässään puheessaan,
että «En^annflle tärkein pulma on kysymys markki­noista,'
entisten markkinain. palauttamisestai ja yhä
uusien markkina-alueiden valtaamisesta.»
Mutta' Englannin hallituskomento ei kutsuitut alus
näiden pääministerejä näihin neuvoltteluihin siinä
mielessä^v että niilläkin olisi jotain ratkaisevaa isano
mistä emämaan^ politiikassa. Enerppää Canadalla
kuin x(iuillakaan\ alusmailla ei ole ollut sa^anvaftaa
Englannin 'tärkeimmissä valtiollisissa kysymyksissä.
Alusmaiden hallitusten mielipidettä ei kysytty silloin
kun Englanti' syöksyi maailmansotaan. Cänadalle ja
( muille alusmaille ei ole edes annettu tietää vähän
' kääii', ratkaisevimmista diplomaattisista salaisuuksista
'Alusmaat eivät ole olleet määrittelemässä n i i t ä t oi
vrtenpiteitä, joiden kauttk Englanti on varustellut Kreik
kaa sotajalalle turkkilaisia vastaan, saattaen siten lä
^heisen idan selkkauksilla koko kansainvälisen 'tilanteen
järkyksiin.t Canadan .mielipidettä ei ole kysytty sota
korvausriidassa. Paraikaa koolla olevan Lontoon kon
ferenssin tähän astinen istunto osottaakin, eitä Eng­lannin
valtiomiesten tärkotuksena on jättää -edelli^n
kin alusniaat' siihen lapsipuolen asemaan, missä ne
tähänkin saakka yleispoliittisessa suhteessa ovat olleet.
Alusmaiden edustajille vaan yksinkertaisesti selite­tään
mitkä ovat Englannin hallitusjohdon suunnitelma
tulevaisuuteen nähden ja mitä alusmaiden .hallituksilta
niiden toteuttamiseksi odotetaan ja vaaditaan. 'Tämä
kanta ilmenee niin voimakkaana, että tuskinpa yhden­kään
alusmaan pääministeri uskaltaa nousta vaalimaan
edustamalleen maalle sananvaltaa Britannian ja maa-y-
ilman eri maiden kohtaloita koskevien kysymysten rat-kaisiMsa.
Britannian imperialistinen 'mahti hallitsee
tällä kertaa ylinnä kaikkea. •
Tavaratalous
Oppi lisä-arvosta on Marxin taloudellisen teorian
kulmakivi *
Työläisen työllä luotu kapitaali sortaa työläistä,
hävittäen pikkuomistajia sekä muodostaen työttömien
armeijan. Teollisuudessa on suurtuotannon voitto älvän
selvä, multa saman ilmiön havaitsemme me myös
maanviljelybessä: suurkapitalismin etevämmyys kas­vaa
yhä maanviljelyksessä, koneiden käyttö laajenee,
tälonpolkaistalous joutuu rahakapitalismin pauloihin,
hajoaa ja häviää vähitellen tekniikkansa takapajuisuu­den
tähden. Maanviljelyksessä tapahtuu pikkutuotan-non
häviäminen toisissa muodoissa, mutta sen häviö
on kiertämätön tosiasia.
Hävittäen pikkutuotantoa tekee kapitaali työn tuol-lavaisuuden
yhä suuremmaksi sekä kohottaa suurim­mat
kapitalisljset liitot nionopooliasemaan. Itse tuo­tanto
<kay,vhä enemmän yhteiskunnalliseksi, sadat tu­llannet^
miljoonat^ työläiset yhdistetään sounnitelmalli-
£een taloudelliseen elimistöön, mutta työn tulokset
janaslaa kourallinen kapitalisteja. Kasvaa"tuotannonj*^"'*^» häviltSmis^l
Jos yleensä ihmisten toimia täytyisi, johtaa mitä
suurin vastuunalaisuus, niin kaikkien eniten olisi vaa­dittava
vastuunalaisuutta niiltä, joiden tehtäväbi on
lan^ennutt ihmisten opettaminen ja henkinen kasvatta­minen.
Julkisen sanan kautta opetustuolilla ja puhuja-layalla^
ova^ ^^pahtuneet ja tapahtuvat edelleenkin mi­tä
mustimmat rikokset sen kautta, että ihmisille puhu­taan
väärässä hengessä, valehdellaan ja käytetään
heidän henkisiä avujaan väärien tarkotusperien palve
lukseeh. Ei olla edesvastuussa sille, minkä nimessä
ihmisille tulisi henkisiä elämänarvoja jakaa.
Eräs Meiklejohn niminen yliopistomies on ottanut
järkeilläkseen koulun johtajan velvollisuuksista ja vas
tuunalaistiudeita. Onko kodun johtaja tai professori
vastuuvelvollinen oppilaalle, hänen vanhemmilleen,
kirkolle, yleisölle, koulun johtokunnalle tai valtiolle,
kysyy tohtori Meiklejohn ja vastaa jokaiöeen kysy
mykse^n kielteisesti. Onko näin ollen koulun johtaja
sitten vastuunalainen työstään itselleen. Siihenkin valb;
taa Meiklejohn kielteisesti. Vastuunalaisuuden täytyy
o^a ulkonaista laatua. Jos opettaja on vastuunalainen
ollenkaan, niin täytyy hänen olla vastuunalainen jol­lekin
muulle. Ja näin lopulta tulemme siihen ikivan-haai)
tosiasiaan, että jokaisen opettajan tulee olla vas­tuunalainen
eifnen kaikkea totuudelle. Ken ei sitä pal­vele,
hänen askeleensa johtavat 'edesvastuuttomuuden
tielle/
Eivätkä nämä määritelmät ole vain ylimalkaisia
johtopäätelmiä. Totuuden palvelus täytyy olla myöskin
tj^öväenliikkeen tinkimätön lakl^ Työväestö valistuu ja
meidän liikkeemme voimistuu vain sikäli, mikäli ^e
kykenemme hankkimaan tosiperäisiä tietoja yhteiskun­nallisista
oloista ja niistä asioista, joiden kosketuksessa
työväenliike syntyy ja toimii Työväenliikkeen nimes
sä työväestön harhaati johtaminen ja väärien käsitys­kantojen
luominen työläisten keskuudessa on mitä
törkeintä ' rikollisuutta. 'Ja kuitenkin sellaista näkee
tmuodossa ja toisessa lakkaamatta harjotettavan^ Niin­pä
saattaa joku ryhmäkunta vuodesta vuoteen kerskua
edustavansa mitä puhtainta vallankumouksellisuutta* ja
edustavansa määräämättömiä työväenkerroksia, vaikka
lopputingassa tosiasiat ösottavat, että tällä kaikella
on tahdottu vain parjata itse varsinaisia työväe.n jär­jestöjä
ja synnyttää epäluuloa niitä kohtaan.
Työväen jjärjestöjen ja laitosten rakentamisessa
meillä on kaksi lujaa kalliota, tiede ja totuus," joiden
vaa'assa meidän on aina sanamme ja tekomme pun­nittava.
Ilman sitä meidän työmme ei tuota pysyviä
tuloksia.
Jälkisatoa Englannin
ammattiyhdistys-
^ kongressista
Taistelu ihmiskunnan Vihollisia
vastaan
Maailmansodassa kaatui kaikkiaan /^0,889 cana-dalaista
taistelukentälle tai menetti henkensä taiste­luissa
saamiensa, haavojen johdosta. Samalla aikaa
kuoli melkein sama määrä ihmisiä Canadassä tuber­kuloosin
uhrina. !la vielä edelleenkin kaatuu ihmis­henkiä
samassa suhteessa* tämän hirvittävän vihollisen
edessä. * ^ ^ '
Sodassa kaatuneet kymmenet tuhannet canadalaiset
menettivät henkensä ihmisien määrättävissä ja johdet­tavissa
olevien voimien kautta. Canadalaiset vedettiin
imperialistisen sodan verileikkiin ilman että heillä olisi
ollut siinä' oäiakohtaisia päämääriä. Kaikldaan kym­menen
miljoonaa ihmistä uhrattiin kapitalismin tä­hänastisen
historian hirvittävimmässä verihelteessä. Ja
kuitenkin tämä ihmishenkien hukka olisi ollut estettä­vissä.
f^SödaÄ' kamalat voimat olisivat olleet hillittävis­sä
jos suuret työtätekevät kansanjoukot olisivat olleet
tietoisia ja j-yaifiiislautuneet tekemään tyhjäksi pääoman
valtain kamalat aikeet.
/Nykyinen liede on jo keksinyt tehoisia keinoja ih­miskuntaa
kalvavien tautien hävittämiseksi ja ehkäise­miseksi.
Mutta ihmiset eivät ole vielä oppineet pane­maan
näitä tieteen opetuksia ja saavutuksia käytän­töön.
Nykyisen yhteiskuntajärjestelmän nurinkurisuus
on tehnyt sen mahdottom^bl
Raivoisimpiakin solia seuraa aina välipää, aselepo.
Mutia tuberkuloosi ja muut sellaiset ihmTsKunnan Vii-saukset
saavat vielä riehua esteettömänä päivästä päi­vään,
vuodesta vuoleen.
Ii^imilliiien tieto ja taito on keksinyt koneet ja
teknilliset välineet, joiden avulla voitaisiin työpäivä
lyhentää neljään, kolmeen,. ehkäpä pariinkin tuntiin
päivässä, mutta kapitalistinen .järjestelmä pakoltlia -vie-ä
raatamaan kymmentuntisia ja pitempiäkin työpäiviä.'
Ihmiset, iise tuottajat, eivät ole vielä oppineet ikäylta-mään
edukseen jo olemassa olevia, tehoisia ^luctahnon
välineitä. Se edellättää kokonaan Hiutta yhteisl|;unnal-lista
katsantok^aa, uutta yhteiskunlajarjest^llmää.
Uuden ajan ihmisen, valistuneen työväestöh) histo­riallisiin
tehtäviin kuulun teknillisten saavutusten
mahdollisimman hyödyllisiin tarkotuksiin järjestämi­nen;
Samoin me tulemme käyttämän jokaisen lieteen
murun käytännölliseen työhön ihmiselämää kaatavien
Plymottthissa juuri pidetyssä Eng­lannin
ammattiyhdistyskongressista,
jossa oli kaikkiaan 500 ^ edustajaa
edustaen 5 miljooiiaa järjestynyttä
työläistä, kirjoittaa erään tyfiVäeh-lehden
kirjeenvaihtaja lehdelleen
m.m. seuraavaa;, ,^ ;
«Tällä kertaa oli mel^o runsaas­ti
sisäisiä riita-aiheita ja joutuikin
kongressi puimaan näitä.olkia usei­ta
päiyii Sitä raikkaammaksi muut;
tui ilma jälkeenpäin. ,
Ensinnäkin oli ' telakkatyöläisten
epäonnistunut lakko. Lakko oli ni­mittäin
aiheuttanut riitaisuuksia
i^^eissa eri liitoissa ^m.m. merimies-iHitossa,
sekatyöläisliitQssa ja kvijS-tustyövämliitossa,
joita se suora­naisesti*
koski. Keskustelu asiateta
päätettiin, ilman mitään erikoista
päätöstä. ,
Kohta tämän jälkeen syntyi ka­hakka
IVilsonin johtaman merimies,
ja lämmittäjäunionin ja Shinwellin
johtaman yhtyneitten merimiestyo-läisteti
liiton välillä. Kaksi päivää
kestänyt kinastelu päättyi siihen,
että sihteeristölle jätettiin tehtä­väksi
j ;nittää aikaansaada sovihto
riitelevien kesken. '
Lisäksi oli pienempiä riitoja eräi­den
pikkuliittojen ja suurempien
liittojen, välillä, jotka vakiintuneen
tavan , mukaan päättyivät suurten
liittojen voittoon; Keskustelussa
käytettiin hyvinkin voimakasta kiel
tä, mutta^ heti jälkeenpäin ollaaiv
kyllä yhä iyviä ystäviä kuin ennen-'
kin. Sellaista oppositsionia,' joka
yrittäisi uhmata kongressin, päätök­siä,
ei tääilä lainkaan tunneta.
Kongressin hyväksyessä päätös­lauselmaa,
jqssa vaaditaan. IKapsain
Liittoa ratkaisemaan kreikkalais-ita-lialaista
ristiriitaa^ nousivat kommu.
nistit; ankarasti tuomitsemaan kan­sainliittoa.
Pöllit piti pitkän pu­heen
Kansainliitosta ja Venäjän'
suhtautumisesta siihen. - '
Edo Fimnien piti huomiota herät­täneen
puheen kansainvälisestä tir
lanteesta. Latinalaisissa maissa on
hänen' . selostuksensa mukaan am.
mattiyhdistysliike täydellisesti: pirs.
toutunut. Sen. jätteiden täytyy Itali­assa
koreasti pyytää Mussolinilta^
lupaa olemassaoloonsa, ja Ranskasf
sa vielä löytyvät rippeet ovat in­nostuneet
keskeisiin selkkauksiin,
joita tosiasiassa täytyy nimittää
veljesmurhiksi. Saksan valtava jär.
jestö on taasen nälkäkuoleman par­taalla.
TVöttömyyskysymyksessä hyväk­syttiin
päätöslauselma, jossa • vaadi­taan
' hallitukselta käytännöllisiä
suunnitelmia ja toimenpiteitä jul­kisten
töiden järjestelyssä. Kommu­nistien
järjeatämältä «työttömään
yhdistykseltä» oli kielletty edustus­oikeus
kongressissa, mutta eräälle
sen edustajalle / myönnettiin kyllä
lausunto-oikeus. Tämä ' vaati virat-lista
työttömyysavustusta, joka • to-r
teutettuna olisi tuottanut työttömil­le
itse asiassa suuremmat tulot
kuin mitä työläisillä yleensä nyky.
5än on. Mitään muuta ei hänellä-mästä.
Asian nyt ollessa esillä hy:
väksyttiin rauta- ja metallityönte­kijäin
liiton ehdotus, ettei kongr
ressi lausuisi > mitään sitovaa käsi­tystä
asiasta. Päätös tehtiin kaikil;
la äänillä 700,000 vastaan.
Ammattiliittojen sihteerille C.
Bovermannille,- jojca nyt erosi ol­tuaan
toimessa 20 vuotta, myönnet­tiin
vuotuinen eläke.
Lopuksi kongressille esitettiin ta­vanmukainen
pinkka mitä erilaisem­pia
päätöslauselmia, joista osa hyl­jättiin,
mutta suurin osa. h3rväksyt.
tiin. Tämä on tavallinen näjrtelmä
kaikissa englantilaisissa
kongresseissa.
työväen
Kansainvälisen raitti­usliikkeen
tilanne
Erinomaisen sekanaisen, mutta
siitä ; huolimatta välinpitäniättömyy-den
ja kuolleisuuden merkeissä on
tänä' syksynä seitsemännentoista
kerran kolcoontunut «Kansainväli-nen
alkohoolia vastustava kongres­si
». Siliät on osotettavanaan histo­riaa
.aina vuodesta ISSS saakka .jol-join
se ensi kerran kokoontui Ant.
werpenissä. Se historia ei sisällä
^itään löysillä 'siteillä koottua liit
toa. Ei siitäkään' huolimatta, että
suuri osa ko'kouksen menoa muodos­tui
itsepetokseksi, liiottelemalla
saavutuksista ympäri
fiimman' yitei^unläluoSan 'asemanT Tolä"*1^äu^ssa heii
parantaa fielldsek^,- etp. he. olfeU" .t^teldir todelHnon . t"^^
• k y k e n e v m / - . ^ ^ ieWfi^?l|?JSä ^1° ^
Wnfl. »55tt3,r5sti, kunnollisen Välityksellä on DVTS^ ^^'-''«^
•ka»fckieih,-lBk^ tämr--ei- tiedä sitä ^
{?/fen etu,, jofco'Sn":?^
tai. fiuurempi. ilman mu„ta f
eisi luokkataistelun tehoa
täisi-päämäärän joukkoio» ^
tä.-:Kaikld riinn^^^^^^^^
vat
nautintoa' riittävästi
elämäntason, imn-simma^^
ep9t(ävost^ 'jc^oneet*. Jjiaur
maustarpeet vähenisivät' ja lopulta
kokonaan' loppuisivat
iRaittiusliike on saanut tilaisuu­den
kaikessa tapauksessa osottaa ky-,
kenemättömyytensä edes rajatta,
maan alkoholin käyttöä. Sen ra-jottaminen
ja ennenkaikkea 'sen
lopettaminen' jää vallankumouksen
tehtäväksi.
kään ollut • esitettävanään.
Daily Heraldia koskeva kysymys
käsiteltiin "^suljetussa istunnossa.
Päätökseksi tuli,: että ennen syys­kuun
28 päivää kootaan lehdelle
12,600 puntaa, millä, summalla leh­den
ilmestyminen on taattu tämän
vuoden loppuun saakka. Lisäksi va­littiin
erikoinen komitea pohtimaan
lehden kannattavaksi saattamiskysy-mystä.
Viimeisten 12 kuukauden ai:
kana on l^den avustamiseksi uh­rattu
85,000> puntaa ja lisäksi on
rautatielälsliitto lainannut lehdelle
12,600 puntaa. Lehti tuottaa tap­piota
1,400 puntaa viikossa huoli­matta
' siitä,s että sillä on vähän
päälle 300,000 tilaajaa jä että se
on ainoa jokapäiväinen työväenleh-ti
Englannissa.
'Kiivaan keskustelun' herätti sih-'
teeristön ehdotus, ettU sille myon.
nettäisiin oikeus sekaantua lakkoi­hin
ja V määrätä palkkaveroja niiden
avugtamisekd. Ehdotus hyljättiin
2^00,'ö00 äänellä i,225,0OQ vas­taan.
Kysyibyä iySttomyysvakuutukses-ta-
teollisuudessa . oli aikaisemmin
ollutäänestyksen alaisena liitoissa
ja oli: tällöin 43 liittoa, joiden jä-aWlukuv
oli 1^0,000 < äänestänyt
vakuutusperiaatteen puolesta;' kun
taas^ ^^i xllittoa, joiden jäsenluku
2,500,00^. .oli sitä vastustanut, sa-malli'^
lrtin 17 liittoa eli 1^000,000
jäsentft oli kieltäytynyt äänestä.
raittiustyön
maailmaa.
Edustettuna oli useita maita^
Suuria puheita pitivät itsekunkin
maan edustajat. Todettiin, että
jos jossakin . maassa, kieltolain ta;
muiden ehkäisyjen ^muodossa^ oli­kin
saavutettu jotakin, ovat ne joko
menneet tai sitten ovat täydellises­ti
menossa siihen mistä on laädeU:
tykin. Jopa itse raittiusmiehet
esittivät ^katsontokantoja, että «liian
reipäisevästi» ei olpi ,yritettävä per
rille. KieltolaJ^i olisi, hyvässä jär­jestyksessä
peräännytettävä sellai­seksi,
että olutta ja mietoja juo­mia
saisi valmistaa ja myydä ja
missä kieltolaki ei ole, koetettava
pyrkiä väkevämpien juomien kilel.
toon. Kaikki kieltolakimaat ova4
yksimielisiä, että salakuljetus - on
saanut suunnattoman vallan, eikä
tullilaitokset, lisättyine voimineen-kaan
, voi^ sille . mitään^ Takavari­koitu
alkohoolimäärä, maahan tuo­tuun
verratliuna, on mitättömän pie­ni
ja sen korjaamiseksi esittävät
kieltolakimaiden edustajat, että )o.
liisilaitos liitetään niin läheiseen yh­teyteen
tullilaitoksen kanssa, että
poliisiehi avulla tarkastetaan kaikki
.«epäilystä herättävät matkustajat-kin
».'
Kansainvälinen, tilanne ei ollut
sen rohkaisevampi. Todtetaan yk­simielisesti,
että n.k. viinimaat ovat
mitä vaikeammassa asemassa, kos­ka
niiden tuotteet ovat markkinoilta
rajotetut Niille pitäisi saada vaih.
totavaraksi «jotakin muuta tilalle».
Mutta mitä? — Sitä ei tiedä; ku­kaan.
Paha asia vaan on, valite­taan,
että viinimaat ovat niin voi­makkaat,
että heikompia kieltolaki-maita
he nitistelevät mielinmäärän;
Ja kun lopuksi on valitettu viini^
maiden harjottamaa kauppasotaa,
jätetään'asia silleen.
ISuomeakin edustettiin. Ja heitä,
sivistettiin, siellä. I Eräs herra
Schauman selitti ilman vastalauset­ta
saaneensa .sanoa Suomen edus.
kunnalle, että kaksi' kolmattaosaa
%omen eduskunnan jäsenistä itse
rikkoo kieltolakia. 'Sama herra
myöskin selitti, että salakuljetus
on alkoholikäytön kieltolakimaissa
nostanut hyvin lähellä entistä mää­räänsä.
•
Amerikan edusti m.m. Volkead,
jonka nimellä kieltolaki täällä tun-netaankin.
Hän loi mitä optimis-tisimman
kihauksen Amerikan kiel­tolaki
saavutuksista. Vankilat ja
sairaushuoneet tyhjenevät, juoppo-parantolat
ovat käyneet tarpeetto­miksi
ja rikokset huomattavasti vä.
hentyneet. Tähän selostaa tans^
kalainen professori Warming, joka
oh ollut Amerikassa nelisen kuu­kautta
kestäneellä tutkimusmatkal­la,
että kieltolain todellinen asemai
ei ole sellainen. Hän näkee siinä
paljon toivomisen varaa ja «uskoo
amerikalaisen tarmon siinä lopuk­si
voittavan».
Olkoon, että tuollaisessa-•kongres­sissa
on nelisenkymmentä maata ja
monien maiden hallituksetkin edus-Äskettäin
ipanalle menn3rt työ­väen
esitaistelija Yrjö Mäkelin oli
tunnettu opettavaisista, terävistä
kirjotuksistaan. Julkaisemme täs^
sä erään hänen kirjotuksistaan, JO'^
ka käsittelee kysymystä fjMitä saa»
kun yhtyy työväen liikkeeseen. Kir-jotus
kuulut!: .
Kauan sitten, eräänä keskikesän
sunnuntaina, ^pidettiin muutamassa
'sydän-lHämeen pitäjässä. työväenyh.
distyksen ' perustava kokous, i Ko­kouksessa
oli suhteellisen paljon vä^
keä ja siihen oli'saapunut.käupuii-gista
puhuja, parhaansa mukaan
teki selkoa työväenliikkeen tarkoi­tuksesta.
Puhujan esityksei)'.-käsitti
(jiulijoista kukin omalla^: tavallaan,
kuten miestä jokainen .aina käsjt.
tää kaikki esitykset, olivatpa ne
'sitte kirjallisia tai suullisia, sillä
me ymmärrämme kaiken .kuulemam­me
ja näkemäme senukaan, kuin­ka
kehittynyt meidän kunkin aja­tustoimintamme
on. Puheenalaises­sa
kokoustilaisuudessakäsitettiin
kuitenkin yleisesti sei että työläis­ten
etu tässä'on kysymyksessä ja
että juuri sitä tahdotaan ajaa pe.
rustettavaksi -ehdotetun yhdistyk-
— .....u riippuu siitä, f '"^
s- a vaiko lopuUisee- '^'^
pääsemisen takia. Jos . -
teUaan edellisessä ^'t^'^
nm siUoin tuhansistakin !
ta tdsteluHpufeta Hu^^^^^^
selvaUä Pikkuporvarillisuud;"-??
la. mutta jos tavoittelu
uuden aseman valtaamisek^ ,
kataistelussa, silloin e i T j ^ ^
siltä uralta, 'j.ta p ä ä S
«etdsen köyhälistön ItS'
ja joka vie lopulUseen voitta' V
On välttämätöntä, että tjL
luokka koettaa saavuttaa i ^ ^ " ^
etuja kapitalistisessakin yhteuv^
ask; Mieletöntä olisi
oppi,mika merkitään tunuusC
la: mitä pahempi, sitä no,!2'
Muttaennen kuin etujen
miseis, tehdään rynnistyksiä,!
kussakin tapauksessa erikseen C
kittava, mitä se tai tuo etu «»v.,'
tettuna,'tulisi ' vaikuttamaan tyt
niitä yhteiskunnallisia syitä, jotka
johtavat alkoholinkäyttöön. Jos
nuo kongressit Voisivat sruurilukui-sen
avulla.^;';Mutta sitä, mikä qii
työväenli^okanvtödellinen etu, eivät
kaikki -kokoul(se^n osaattaneet_ym-märtäneet>
ja kaikkein vähimmän
oli siitä selvillä kirkonkylän puu­seppä,
joka puhetta seuranneessa
keskustelussa"tiedusteli,'etta paljon?
ko siitä yhdistyksestä adetaansit-ten;
myöhemmin saada takaisin, jos
nyt /'Sitoudutaan maksamaan jäsen,
veroina kaksikymmentäviisi penniä
kuukaudessa.
Kokouksen muidiMi jäsenten ta­holta
käkiin nyt kysymykseritekt
jälle oikeih' joukolla' selittämään;'
että hän käsittää aivan 'väärin työ­väenliikkeen
.tarkoituksen/' Hänelle
sanottiin, ettei työväenyhdistyksestä
myöhemminkin saa kukaan mitään
henkilökohtaisestij koska . yhdistys
ei tule olemaan mikään elinkorko-;
laitos tai muu semmoinen. Mutta
itse asiassa — olemme sen tulleet
havaitsemaan jälkeenpäin eivät
nuo selittäjät \ olleet jialjoakaan
edellä luokkataistelun ymmärtarai-ses'sä
\siitä oikoisesti ajatelleesta
puusepästä^ Sillä henkilökohtainen
etukysymyshan se suurelta ; osaljia
on aina lähinnä menneisiin vuosiin
saakka • ollut • joukkoliikkeemme
energialähteenä. On alituisesti' se-itetty,
että kun. me teemme siten
ja siten, niin tuloksena on se jä
se etu. Meidän tulee valloittaa ää­nioikeus
saadaksemme syntymään
työväelle hyödyllisiä lakeja;, mei^
dän tulee liittyä ammattiyhdistyk­siin,
jotta paranisi.palkkamme; mei.|
dän , pitää hai'joittaa > osuustoimin­taa,
jotta kauppavoitto valuisi tas­kuihimme
jne. Puuseppä kysyi, etr
tä,kasvaako se maahan kätketty
leiviksa korkoa ja kuinka paljon
me «korkeammalla kehittyneet»
olemme sijoittaneet leiviskän kaup-papyödälle,
voittaaksemme sitä toi.
sen. Vain tässä on pääasiaillisjn
ero. Työväenliike on, siis suurelta
osal^ toiminut -iiikkupörvarillisuu-den
merkeissä, ja tänä päivänä ta­paamme
sen osan työväenliikettä,
mitä -nimitetään sosialidemokrati-seksi,
' paiiiuneena suorastaan pik-kuporvarillisuuden
helmaan. Teh.
däkteemme oikeutta" työväenliikkeeN
le Suomassa ennen sen jakautumi­sen
aikoja, tulefe meidSn:^ sanoa;
että siinä' oli havaittavissa selvä ku­mouksellinen
pohjavirtaus. Muttai
sanottava on - myöskin, että sitä
mukaa kuin -puolue saavutti vai­kutusvaltaa,
sitä_ mukaa se myösi
km hiljalleen alkoi päivän politii-|
kan merkeissä" vajota 6pp'ortunisi
min suohon. Kuitenkaan ei se täl­lä
tiellä, milloinkaan mehnyl niin
pitkälle, kuin on sittemmin mones,
sa kohdassa ja kaikissa kohdissa
mennyt nykyinen sosialidemokrati-nen
puolue.
Etukysymys ^ työväenliikkeessä,
varsinkin, kun luokkataistelu on ke­hittynyt
ratkaisevalle historiallisel­le
asteelle, on asia, johon oh kiin­nitettävä
mitä vakavinta huomiota.
Iskeäksemme. suoraan kysymyksen
yhtfmeen, on meidän sanottava, et
tä milloin ja missä ikinä etujen ta-tettuina.
Ne jäävät paljaiksi muoTKoitteluluok^le siinä mielet kuin
dollisunksiksi, sillä ne eivät etsi «^•"J"»* -i J ,
väenluokan .vallankumouksen^
kuntoisuuteen.. Ja lisäksi voidaan
sanoa, että vasta se etu, mikä t<^
Xostaa luokan kuntoisuutta tä-i
suhteensa, on todellinen ajanioh-tpinenkin
ajallinen etu. Ne edof
mitkä eivät-. tätä vaatimusta tär'
tä, ^ eivät öie mitään etu'ja, vaäi
joukkojen silmäin edessä sentakia,
että foukot .saataisiin poikkeamaaa;
pois', vallankttmouksellisen luokka­taistelun
tieltä. Esim. lex Kalfe
nimellä, kulkeva, «saavutus» ei olfr
mikään etu, vaikkakin sosialidenio.'
kratit' ovat merkinneet sen suarre.:
formifcsi. Ja meidän täytyy, jdo'
ennemmin tai myöhemmin, toden-i^
näköisesti suihteellisen pian, todeti
myöskin se, että äärimmäisen va. •
semmiston siinä kysymyksessä har-joittama
politikcminen ei ollut ol­lenkaan
tarpeellista.
!: Meidän , tulee. harjoittamanaif^^j
agitatsioniuvperusohjeena pitää s-'
tä,v että ihmiset oppisivat ajattele­maan
oman .ikäkautensa jälkeei-;
'tulevia aikoja ja vastaisia sukupoV;
via nykyisen- sijasta., <0n uskallet­tava,
ottaa. nykyaikana tappioitakin,'
millpin olemme selvillä siitä, etti
tappio, on oleva lopullisen voiton
,'yjäjttäraätön edellytys; Pintapnoli-
.sista ihmisistä: tuntuu tietystikin
siltä, .että tappion merkitseminffl
lopullisen voiton ' välttämättömäksi
edellytykseksi, edustaa ajatusvirhet-:
tä, mutta tosiasiana pysyy kuitenkin
että ihmiskunnan kaikki suuret ja
jVaikuttaviksi .'jääneet voitot ovat.
kehkeytyneet hetkellisistä tappiois-;
ta. Valistustyössä ,on siis uskallet-;
tava sanoa, että ilmeisesti vaikka­kin
lopiiUjnen voittomme on yhtäi
Varmaa asia kun se,'että huomen­na
aurinko .jälleen nousee, me kui­tenkin
tulemme taistelussa kära-mään
• raskaitakin tappioita. -Ja
vasta se väki^ joka tällaisilla edeU
lytyksillä' lähtee meidän mukaam­me,
on todellista luokkataisteluvä-keä,
johon voidaan kaikissa oloissa
luottaa. Mukanäjuoksijoita saate­taan
pyydystää paljonkin puhumal-;
la kohta' voitettavista eduista, mutta
näitä ei olisi yleensä pyydystettä­vä,
sillä: paitsi sitä, että he jättä­vät
meidät -koettelemusten päivinä,
saattavat he osittain herpalsta io-^
ko puolueen.
Ken siis mieltä kysyneekin, että
mitä siitä saa jos liittyy teidän mu­kaanne,
hänelle selitettäköön, että
kenkilökohtaisena etuna siitä voi
pai^haimmassa tapauksessa saadi
kahleet kinttuihinsa. Mutta samal-;
la sanottakoon myöskin se totuus,,
että; jälkeemme tuleville sukupol­ville
me lahjoitamme kaiken aja­teltavissa
olevan onnen, valioitani.:
nie koko maailman. Ja silloin kni
saadaan luokkataisteluarmeija ko­hotetuksi
sille asteeHe, että se»,
työskentely tarkoittaa pääasiassa,
tulevia aikoja, illoin myöskin
taistelu on terästyvä, sillä tässä
tapauksessa siihen osasottavaia
mieliä ei ole herpaisemassa min­kään
menettämisen pelko eikä kat>
setta rajoittamassa hetken etujen
tavoittelu.. Silloin, kun me
asteelle .jiääsemme, silloin me moi.
olemme laskeneet vankan perustan
todelliselle fculttuarille, siltä
•kultturisaavutufcset syntyvät sirta
työstä, mitä sukupolvet tekevsi
seuraajainsa hyväksi.
• Y. Mäkelitt.
ihmiset ja ihmisryhmät yleensä etu­ja
tavoittelevat, pääsee tänä aika­na
työväenliikkeessä tilapäisesti-kään
^äärääväksi,^ siellä aina J: ja
Karjalan kysymys
_KansainIiitossa
Geneve. - Kansainliiton yl«^
kokouksessa käsiteltäessä ker offls.
ta liiton neuvoston toiminnasta P
hui Suomen edustaja, proi-/
Erich Karjalan kysymyksestä.
Puhuja selosti kysymyksen
raeaikaisia vaiheita, sekä esitn
puksl päätöslauselmaehdotuksen, i
ka lähetettiin.valiokuntaan.