1921-07-21-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Pellavanviljelys. Pellavänviljelyksen menestymisen edellytyksiä Ganadassa ja tuotteiden valmiille markkinoille saantia osoittaa parhaiten se seikka, että pellavantuotanto Venäjällä aleni 1,151,998,320 pannasta 1913 :90,282;00O pai|naan vuonna 1920, siis y l i biljodnan paunan vähennys. Näin ollen on ruvettu ^hä suuremmassa i(iäärässä kiinnittämään liuomiota pellanvanvil-jelykseen Canadassal Ottawassa on kylvetty useita eri laatua käytettäviksi kutom|a tarkoituksiin. Pääasiallisesti viljellään kahta pellavalaatua, joista toista käytetään loimeksi ja toi«lta kuteeksi, Pellavan arvo on ensi kiidessä riippuvainen sen lujuudesta. Vär i n tulisi yleens o l l a samanlaisen, vaikkakaan kulvjat eivät siihen kiinnitä niin suurta huomiota kuin lujuuteen ja laatuun. Ensi-l^^ kkaineui tavara tunnet^apn sil-kiijihienoudestaan - ia..öl5yiBäisyy-destään. Kaiken mullan ja roskan poistaminen pellavien juuresta on myöäkiu välttämätöntä. : Hyönteisiä syövät lintumme. Varmaankin tuntuu ihmeelliseltä, yaikkakin 'asia on aivan tosi, että jos kaikki kylvöjämme tuhoavat hyönteiset voitaisi poistaa ja istutuksemme ja puumme niistä vapauttaa ja siten lisäntyneet tulot luovuttaa Dominion rahastoon, ei verotusta tarvitsisi ottaa kysymykseenkään. Tämän ajatuksen näyt tää suuressa määrin todeksi Dominionin maanviljelys-de part emen t in hy ön t e ist ieteil i jä, joka kohtuullisen arvion mukaan laskee tuhohyönteisten tuottaman-vahingon Canadan viljelyksille ja puutarha- ja kasvisviljolyksille kohoavan yli 200,000,00*0 dollarin. Tähän huikeaan'summaan on vielä lisättävä metsiärnm|e tuhoavat hyönteiset, varastotuotteiden tuhohyönteiset y. m. Esittämiensä numeroiden nojalla puoltaa hyön-teistieteilijä hyön^teisiä, syövieif lintujen suojelemista. Imvan valtiossa on laskettu, että kolme varpusta syö vuodessa noin Sy.") tonnia rikkaruohon i>iemeniä! Torontossa on eräs havainnontekijä laskenut että kultarint.akert-tu (rollin) syö pätvässä 165juuri-he saada I tavanaa huokeamriakUa .;...^.)3.teism3j:yjin«illä.>vähentää kustannuksiaarl, saada luotetta-vampia imarkkinoita ja päivän hinnat. Kuvaavana esimerkkinä siitä miten paljon farmarit voivat yhteisostoilla ilsäästää, - voidaan mainita munani äskettäin tapahtunut lannoitusaineiden yhteisosto N)ewberryn kauntissa S. Garöli-nassa. - Sanotiin kanntin maan vii-lysneuvoja saif farmarit ostamaan tarvitsemansa 14:00 tonnia fosfaat- CANADAN m/TISEt, P O M ARTHUB, 6^% CANADA, Toistama Heinält. 21 p. 1921 ECKVILLE. ALTA. Ihmeellistä kun, Oänädan Uoitir sissa näkee kirjoituksia monelta päikkäklihnalta,^^^^^^ m^ ka an Eckvillestä. IT(skon, että tänne tulee useita numeroita Canadan Uutista. Haluaisin teiltä, tia yhteisoston kautta farmarien' paikkakunnan suomalaiset, ky-osuustoimintäliitolta.- Vähittäis- syä, mikä .teitä vaivaa. Oletteko kaupassa 1 vaa'dittiin silloin 20 ja tehnyt sopimuksen olla vaiti kuin 21 dollaria tonnilta, mutta yhteis- piilossa? Minä en kyllä ole siinä ostolla saivat i farmarit fosfaatin 17 dollarilla i tonnin lastattuna heidän omiani ajoneuvoihinsa eri osissa 'N'ewberrvnkauntia. Far-marit säästivät sen lisäksi 10 dollaria tonnilta i sekoittamalla fosfaatin kdtonaaii, säästiien siten 800 tonnilta kojtisekoitettua fosfaattia 8;000 j dollaria. Monilta muiltakin i seuduilta eri osista maata saapuui itietoja siitä, että kokouksessa ollut ja \niin ollen i l maisen Canadan Ulutisten lukijoille että löytyy täällä tavallisen iso j a hyvin toimeentuleva suomalainen asutus Länsi-Albertas-sa, joka voidaan yhdistää nimellä: Kuusamo-^Kurjala-Hesbero- Eck ville, ja ala-osiin jaettuna löytyy nimet: Sylvan Lake-E-varts- Penalto. kuuluvat kaikk i yhteen alaan j a koko tästä suu-farmarit ovat vhä yleisemmin ru- resta maailmasta ei tiedä Cana- ^ 1 .."1 I .... 1 , . X • *d Ja„n„ UTTu tii.s- tie. n l1u .k1 i•j a• ti . muuall1a1 maailmassa mifään. " v , ; ; Jötteiko täältä sitten ole mitään kirjoittamista ? Jollei täältä ole niin ei sitten mistään. Toimitaan sitä tjiällä niinkuin maailmassa, i Sen t odis taa sek in, kan suomalaisten farmarien kes- että täällä on kaksi uskonnollista venneet .käyttämään yhteisostoja siemeniä, j lannö|itusaineita, kar^ j a n r u oka a \ - y. m. ta r ve a i n e it aa n ostaessaan. Suomessa ovat maanviljelijät jo kauan .sitte.joppijieet osuustoiminnan: suuren i ii hyödyn. Ameri- SIIRTO Äskettäin saapui Englannin kautta iSuomeen liikemies Eino Heinonen; joka on 3 vuotta yhteen menoon oleskellut Bufenog Airesissa erään suomalaisen suurliikkeen sikäläisenä edustajana. Uixiden Suomen edustajalle on hra nä aikana on ^(juomi saanut Ar- «eiitiiiasta^s;y«hnää, jäänyt inu»ta-. mgiXi viimeisen vuoden aikariä nielkein kaikki raakavuotansa, jotka ennen tuotiin ulkolaisten välikäsien kautta. Suomesta on taas vähin viety ^rgentinaan paperia. Argentinaan muutti puolisen-tpistakymmentä vuotta sitten jou-kottain suomalaisia maanviljeli. joiksi. Haastateltavamme antoi heistäkin mielenkiintoisia tietoja Heinonen kertonut Ai-gentinan o-loista m. m. seuraavaa: Buenos Aires on täysin europa-lainen kaupunki seka asukasin- heidän luokseen tekemään moni-kunsa (n. 1,600,000) että uiko- vaiheisen matkan perusteella, näkönsä puolesta. Siellä ilmestyy, r^nssionesin: metsissä.Posadas on m. m. kolme suurta riippumaton- j lähin kaupunki, elää suomalainen ta poliittista sanomalehteii. La siirtokunta,^'- joka puutteiden ja kuudessa on tosin siellä täällä o-suustoimintaa i|olemassa, mutta toivottavaa ölisi;j;että sitä yhä y-le ise mm i n ; r u vbt t a is i i n harrastamaan lii t ty mällär jäsenenä a merikala isiin osuustoimintayrityksiin tahi i)erustainalla uusia, missä niitä entisestääiiiiei ole olemassa. Perunan kasvatiajäin vihollisia. Valtion hyönteisten tutkija sanoo: '.'Meille maksaa enemmän meidän ' hyönteisvihollistemme ruokkiminen, kuin lastemme vaatetus, ravinto ja'koulutus." Pe-ninia turmeleva|t; hyönteiset tuottava meille^ paljon enemmän vahinkoa kuin olsaamme" aavistaakaan. Ja ^ voidakseen näiltä v i hollisilta i säilyttää perunansa, täytyy maanviljelijän turvautua my r ky 11 is i iii ai ne ksi in. On kolmea eri lajia hyönteisiä, jotka hävittäväti meidän peruna-vainioitamme, j l : k s i sellaisia,! ijotka pureskelevat perunan lehdet. 2.:ksi sellaisia, jotka imevät mehun lehdistä j a ' i 3:ksi sellaiset|,1 jotka kaivavat reikiä perunain varsiin, Kun on kolmea lajia näitä hyön-sän kuluessa. Uiseilla seuduilla ManitObassa on havaittu monien matoa. Toinen kertoo eraanpree^ rilinnun hävittäneen niitä 400 teisiä, täytjT olla myös kolme kappaletta päivässä. Sama mies,' keiifoa, joilla |niiden hävitystä Dominionin hyöntDistieteilijä Ma-1 ostetaan. Toisen ja kolmannen nitobassa, kertoo kuuden varik- luokan hyönteiset voidaan hävit-sen kykenevän syömään kolme f täii niitä varten! ihankitulla rayr-bushelia heinäsli-kkoja yhden ke- ^ kyllä. i' Tarkastakaamme tätä ensimiiis^ tä lajia, joka imee mehun lehdis-vilja- alueiden säästyneen heinä tä. Se on tavallinen perunakop-sirkkojen tuholta sen kautta, että piainen. Se on | tavallisin ja sa-lähettyvillä, asusti suuria ^ o k k i - maila suurinta vahinkoa tekevä, parvia^. Näiden esimerl^l^ien va-hSe ilmestyy ensm kovakuoriaise-lossa bliki erittäinl^ii^ fämarien na ja munii lehden alapuolelle, ja hedelpiänviljelijäin^ y i i Ä ' s u u - ! jossa ne 4—8 päivässä muodostu-remmassa määrässä käsitettävä ^ vat punai-siksi toukiksi. Sitte ne syövät perunanlbitiä 10--14 päivää, ; sitte:], pöistiiy^ maahan ja ovat inaan siMllä 10 lahkokuntaaj,_J^ presByteerinen, _2 saarnaajaa^- delUsessä _ja lalMmmäisessä^ vakinaiset, J n ^ . Sitten on nuomjo-liaali, sosialisH-haali ja hautausinaa^ Pyrinnöistä ovat valtavimmat tanssit^ja^ pallopelit, niinkuin y-leinen tapa nuorison kesken kaikkialla on. Tulevaisuus kai näyt-tää mihinkä satamaan ajan laiva suunnataan. Näyttää vähän pelottavalta, että se kansa, joka tarttuu ajan laivan peräsimeen, on kotoisin tanssisalista j a pyhäpäiväin pelikentiltä. Kirkolliseen tmmlntaan^^ ylimalkaan vanhem[)i-ikäiset. ~Tvesän kauneus on meilläkin y-limmillään. Sadettakin olemme saaneet niin, että vuodentulotoi-veet näyttävät lupaavilta, lukuun ottamatta niitä kansalaisia, j o i l ta rakeet löivät kaikki viljan alun. Sairauttakin .ilmenee toisinaan. Joitakin tulirokkotapauksiakin on ilmestynyt tämän kesän aikana, vaan en tiedä, onko siihen ketään kuollut. Kuoleman tapauksia on silloin tällöin, niinkuin se kuolevaisten mailmassa sääntönä on. Niistä mainitsen : Toukokuussa tänä kesä nä nuorukainen Edvvard Kaila, sai tapaturmaisen kuoleman Prensa, La' Nbtion j a La Razon, varakkaita, monipuolisesti toimitettuja sanomalehtiä^ joista esim. viimeksimainittu ilmestyy kolme kertaa päivässä, klo 1, 5 ja 9 i p. Äskettäin suunniteltiin L a Razo-nin ilmestymistä viisi kertaa päivässä, mutta katsoi yhtiökokous kuitenkin, että kysymyksen toteuttaminen -on lykättävä soveliaampaan aikaan. Kommunistista - liikettä ei ole maassa ollut havaittavissa muuten kuin siinä muodossa, että satamissa oleskeleva espanjalainen j a italialainen irtdlaisväestö silloin * on lakkoillut. Levottomat-ainekset yrittävät toisinaan järjestää maatalouslakkojakin, mutta kun lakon järjestajV pidätetään ennakolta, eivät lakot oikein onnistu. Tästä tulee suuri ansio Suomen suojeluskuntaa vastaavalle suurelle järjestölle, jonka nimi on *' Liga p a t r i o t i e a S en tarkotuksena on yhdessä maan laillisten järjestysviranomaisten kanssa kaikin voimin toimia laillisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja siis m. m. työnhaluisten suojelemiseksi lakkojen sattuessa.'" hyödyllisten lintujen merkitys j a ryhdyttävä niitä suojelemaan. • Elonkorjuualpua nittävästi. (Sikäli kuin m a an vi 1 j ely sde p a r-tementti -On saanut tietää abiamie hiltään eri osista maata ei tämän vuotisessa vehnänkorjuussa tule' se saattaa lehdejt käpi-istymään.-^ 14 päivää, jonka jälkeen ne taas tulevat täiysikasvuisina peruna-kautta muuttaa pois. Haudattiin kotoaan lukuisan surusaaton läsnäollessa Uvuusamon kalmistoon. Heinäk. 12 p. Henry vMämmelä inlemlnän aikaisen sisällisen taudin murtamana vaipui kuolon u-neen, •: haudattiin keskiviikkona 14 ,p. lukuisan surusaaton läsnä ollen Kuusamon kalmistoon, sekä kesäkuussa JWilIiäSk.Jllai^^ kuun va tiin a pienokainen, haudat- Juhannuspyhänä Kuusa- Koppiaismaj Toinen laji ei ole niin näkyvä ; l i e k i i r ^ t ^ ^ 7 toivon"\o7eutumis-olemaan -puutetta työväestä. Päin ' vastoin osoittavat mer.kit, että miehiä on paikka paikoin tarjo?if liikaakin. 'Kansasissa, jonka jeteläisissä kaunteissa vehn^nkorjuu alkoi* kesäkuun puolivillissä, oli miehiii saatavana yli tarpeen. Palkka ei riou se yli k oi m en dollarin pä i v äl-tä ylöspidon kanssa. ' Texasissa, jossa vehnänkorjuu oh niinikään täydessä l^äynnissä, ön apuväkeä ollut useimmin paikoin riittävästi saatavissa. Palkat ovat Jt;2^2.50 päivältä. Pohjoisemmissa vehnävaltioissa ei Vielä voida varmuudella sanoa miten asema kehittyy ja tarvitaanko lisää l^orjuumiehiä. Kumminkin näyttää luultayalta, ettei ainakaan suuTempaa puutetta työvoimasta, tule olemaan ja että paikka ei tule olemaan yli,kolmen dollarin päivältä> Ensimäinen laji on turmiollisin ja se on poistettava, ruiskuttamalla pariisin vihriällä. raoon. Toivomukseni on; että jäl-kenjääneet kääntävät katseensa pois kuolemasta, unhoittavat surunsa Ja katsovat elämää, johon kuoleman kylmä käsi ei voi koskea. Toivon vielä lopuksi farmareil-k i . Kotieläinten hoito ja kohtelu. Jos luulet että i^let tehnyt kaik-kun ole; ruokkinut eläimet ja Panaarien yhteisostot. Ön tunnettua, että farmarit voivat osiiustoimiunalla säästää pai jb nrahaa. Yhteisostoilla yoiva* t a j a nurinasta vapaata loppukesää.. Kirjeenvaihtaja. MANYBERRIES, ALTA. Kesäkuun 6 päivä oli merkkipäivä naisilla kun he saivat kan-salaispaperit ensikerran €anadas-sa. Nyt naiset ajattelevat: H i l - antanut niille raivintonsa j a vettä, niin petytJ Ilnvan hyvää hoitoa, lempeätä k'ohteliia, jalottelua ui- jaajäyt, miesväki, naisilla on kona ja jokapäiyäistä harjaamis- myös jotain sanottavaa. NIaiset ta, ei eläimen rayinnolla ole täyttä voimaansa. Tallin j a navetan ottivat papepreita oikein porvoon mitalla, koska vielä jälkeen kärä-tulee olla valoisan ja raitisilmai- jienkin niitä otettiin. i Nyt on taas vaalit 18 p., silloin kaikki taas omilU aivoilla vetä-saanut .nauttia alkuperäisessä mään risti nimen perään. Sade se luonnontilassaan. Miksi et seurai'- maamiehen pellon höystää, vaan si silloin luonnon viittausta tässä suhteessa, koska sillä ^voitat vielä rahaakin? ; Oh kokeiltu, että lehmä lypsää enem^pi kun sitä harjataan joka päiväj j Varma on myös, ettei hevonen j kasva täysikokoiseksi ellei se kasvamisajallaan saa: runsaasti ulkoilmaa. Huomaa:! sinä ansaitset rahaa ollessasi ys-; tavallinen ja hyVa hoitäinäanriö-tielämiäsiri Mindaö suurfarmari Cobaltin-herrain pellot kyntää. , 'Viljapellot täällä Mindassa ^- vat melko hyvät, lukuunottamatta niitä jotka kyntävät pyhät ei- Vätkä^anna hevosten edes senverran ievähtää, että menisivät ja mj^rkyttäisivät. ne prerioravansa. Sadetta on, saatu! pitkin kesää ja Argentinan tuotanto on vielä sodankin jälkeisinä aikoina ollut hyvin suuri, noin 7'5 pros. suurempi kuin Brasilian. Siitä syystä on maan taloudellinen asema aina ollut tyydyttävä. Kaupungeissa on voimakkaita pankkilaitoksia^ joissa maanviljelijöillä on suuria säästöjä huonojen aikojen varalle. Ja nämä huonot ajat o vat nyt tulleet Argentinaankin.' Ihmeenä kuitenkin voidaan pitää sitä tosiseikkaa, että maassa ei ole sattunut enemmän vararikkoja. Viime vuonna laskettiin Argentinan viennillään ruokkineen noin 50 miljoonaa europalaista, mikä ei olekkaan: mahdotonta, sillä maan vehnävienti oli y l i 5 milj., maissisato y l i 5 milj., pellavansiemen^ sato y l i 800,000 tonnia ja karjaa maassa on y l i >30 milj. päätä. K u u argentinalaiset eivät saaneet mielestään tarpeeksi korkeaa hintaa viime vuoden sado.staan, jättivät he sen yksinkertaisesti myymättä, supistivat menoja, nostivat silloin tällöin pankista pienen e- ^rän säästöjään ja antoivat Yhdysvaltojen ja Canadan myydä ensin satonsa Europaan. Hiljaisesta ajasta huolimatta on tehdasteollisuus Argentinassa el-pymässä," Tnutta eräässä suhteessa on Suomi saamassa Argentinasta vaarallisen kilpailijan. Ennen sö^ taa ei Argentinasta viety ulos voi ta, mut ta v. 1918 vietiin sitä lähes 2: milj. kiloa enimmäkseen Englantiin. Juustoa täytyi tuoda maahan ennen sotaa, mutta nyt viedään sitäkin maasta. Kuuluisilla Argentinan villoilla ei nykyään ole kysyntää. Näiden karja-taloustoutteiden vienti ei kuitenkaan merkitse suuria yleisen taloudellisen lamaannustilan rinnalla. Työttömyyttä on paljon, etenkin konttoristi- ja liikeapu-laisalalla." Siksi joutuvat maahan tulvivat siirtolaiset, joiden joukossa on paljon saksalaisia, tuka-- laan asemaan, etenkin kun eivät osaa maan kieltä, espanjaa. Nj^- kyisen pulakauden aiiana ovat monet ulkolaiset liikkeet lopettaneet toimintansa varsinkin monet skandinavialaiset toiminimet ovat lakkauttaneet maksunsa.' Tähän on suureksi osaksi oUiit syynä se kiihkeä, epäterve kilpailu, jota tautien seurauksesta on supistunut sangen vähiin alkuperäisestä. Vaikka Missionessiin on tiillut l i sää jooikko Brasiliaan v. 1911 muuttaneita .suomalaisia talonpoikia , ja maataloustyöläisiä, ei A r gentinan suomalainen siirtokunta ole kuitenkaan suurempi kuin n. 150 henkeä. Heitä on siellä yhteensä 40—50 perhettä, jotka elä- .vät erillään muusta ympäristöstä, viljelevät peltotilkku jaan ja ba-naanejaan, asuvat omatekoisissa rakennuksissaan, eivät puhu muii ta kuin suomea ja ovat kaikesta huolimatta vilkasta väkeä. Saavuttuaan suomalais-asutuk-selle, ilmoitti kertojamme järjestävänsä kahvikestit maamiehil-leen ,joita ratsain Saapuin paikalle n. 50 henkeä. Siellä hän tutust u i lähemmin heihin ja heidän e-läniäänsä, joka on vaatimatonta maanviljelijän elämään Toimeen he siellä kyllä tulevatj mutta säästöjä ei nykyaikoina voi tehdä. Toiset kyllä ilmoittivat kaipaavansa takaisin kotimaahan, mutta : monet oli jo kotiutuneita sinne. Alkujaan lähti suomalaij^- ten mukana Argentinaan paljon oppineitakin, maistereita y,m. sellaisia, mutta suurin osa heistä on jo kuollut. Jälclie on jäänyt etupäässä sellainen aines, joka oli tottunut raskaaseen ruumiilliseen työhön. Argentinassa on nykyään hyvin kallis aika, jopa niin kallis, että sitä voidaan sanoa maailman kalleimmaksi maaksi. Kun laskee sikäläiset hinnkt Suomen rahassa saadaan tulokseksi että Argenti nässa on hintataso nykyään y l i kolme kertaa kalliimpi kuin Suomessa. Siitä syystä siellä eletään-kin säästäväisesti. Suomeen tai tänne on edullisin ostaa al^ekirJQittaneelta. Valtuutettu suomalainen edustaja THE mTERNATIONAL MERCANTILE MARINE YRTKiLLE, johon kuuluu'' ^ AMERICAN LINJA I fi£D STAK LINJA LEYLANO LINJA WHITE STAR LINJA ATLANTIC TRANSPORT LINJA, WHIT£ STAR-DOMINION LINJAl Yhteensä 106 valtamerilaivaa. ; ^ — ^ • CANADIAN PACIFIC OCEAN SERyiCES, LTD. johon kuuluu 12 valtamerilaivaa. , CUNARD LINJA ANCHOR LINJA ANCHOR DONALDSON LINJA 15 suurta valtamerilaivaa. SCANDINAVIAN-AMERICAN LINJA 4 suurta valtamerilaivaa. Tietoja laivojen kuluista ja pilettien hinnoista "oleuj aina. valmis antamaan joko suullisesti eli kirjeellisesti. PORT ARTHUR, ÖNT., CANADA. PROFEETTA TAGORE BERLINISSÄ. U. S-:n kirjevaihtaja kertoo lehdelleen intialaisen runoilija Tagoren esiintymisestä Berliinissä. Tungos yliopiston edustalla oli niin tavaton, että itse rehtori pääsi sisään vain poliisin avulla. Kuvaus jatkuu: Lopulta sentään saatiin kapea ura salista autoon syntymään ja Tagore astui sisään poliisien saattamana. Hän on vanha, Hopeaki-harainen ja -partainen,' kuvankaunis mies, pitkä j a solakka, y-limys sormenpäitään. myöten. Hän oli puettu helmenvariseen i - Tulkaa: käymään Suuressa Sekatavarakaupasamme tai. postittakaa meille tilaiiksenne. Tilatkaa mitä tahansa haluatte, niin me täytämme tilauksenne. Meidän hintamme ovat paikallaan ja tavaramme elidottö-masti parasta laatua. ~ ' Me voimme lähettää tavaroita Kolmella ;Kautatiellä. Meillä on myytävänä De Laval Kerma-Separaattoreja. Antakaa meille koetilauksenne. Sunshine^ Ont, Tilaukset voidaan lähettää suomenkielellä. tämaiseen silkkikauhtanaan, joka känneissä laskoksissa putoili hä-kirjoituskoneella nakutettuja liuskoja. Ajatukset, ne vaan olivat itäiseltä maalta saapuneen tietäjän ajatuksia, Tagore puhui metsien kansasta, intialaisilta, ja meren kansasta, europalaisista. Hän y-listi suurten metsien rauhaa, joka yksin voi lähentää ihmistä Jumalaan ja luontoon ja johtaa hänen mielensä olevaisuuden lähteille.. don, minkä 'uudenaikainen tiede voi tarota. Arsphenaminea (G06) jq, muita kalliita lääkkeitä annetaan sairaille, jotka muuten eivät kykenisi niitä ostamaan. Ilman näitä sairaaloita jäisivät monet kokonaan vaille hoitoa ja tuhan^ net, jotka Imuuten olisivat vieläk i n eläviä tartunnan pesiä ja puoskarien uhreja, ovat tulleet parannetuiksi. Viime kuluneiden kahden' vuoden ajalla on y l i 200,000 henkilöä saanut hoitoa näissä sairaaloissa ja v. "^920 an- Meri pn synnyttänyt europalaiset ja merenlapsina ovat he levottomia, taistelevia,; intohimojen ja nen hartioiltaan. Vaikka hän'oli' yjhan tuulten ajettavia.Mutta yk- netiin 1,500,000 käsittelyä potir-saaniit istua paahtavassa aurin-1 si on kuitenkin silta, joka yhdis- \ laille. Viimainen kongressi ei kumminkaan: myöntänyt varoja tämän yhteistoiminnan^ jatkaiiiis^ert; ja gossa puolen tuntia ja autossaan tää metsien ja meren lapset, rak-portin ulkopuolella odottaa si- kaus. säänpääsymahdollisuutta, ei pieninkään ilme hänen kasvoillaan kavaltanut ärtymystä eikä tus-kastuneisuutta. Lempeän-näköi-nen hän oH kuin pyhimys. Ja jollei ryhti ja tapa olisi ollut y l häisen herran, olisi häntä helposti hairahtunut pitämään semm(Ti-sena joulutonttuna, jonka kiltit lapset, näkevät unissaan j a jonka -me;^\ aikoinamme itsekukin uskoimme ripustavan ijusia omenia kuuseen. Yliopiston korkeampain viranomaisten tervehdittyä runoilijan nousi Kän kukitettuun katederiin ja- alkoi lukea. Kieltä taitamattomasta ja erääseen^ portaitten nurkkaukseen liimautuneesta tun tui ;^ kuin olisi Kän pikemniinkin samankin maan liikkeet ovat kes-1 laulanut kuin lukenut: hän veti kenääri käyneet. Suomalaisia' vokaaleja omituisen-melbdisegti liikkeitä ön Buenos Airesissa e-' koko ajan samassa tahdissansa sa-dustettuna vain kolme, nimittäin ^ «lalla äänenkorkeudella. Yhtä- Suomen Valtamerentakainen,Oyi ^ väliaii kun hän saapui portille Mercator ja Oy. kahma. valkoisella, koruloiminvveJ^hotul- ' Äliiä tulee erikoisesti Suomen -lä;elefantilla ratsastaen, lyhtävH-jar Ari^entinan väliseen kaiipiJa- h^a, hän luki papyruskäärösfäf vaihtoa, ,.on se tayaliisinakitt- ai- \H'Ä^^ . autonsa oli tavalimen T V I V * 1 ~ X * . X i ^^^^^ nykyinen kongressi riennä Li^ttohalhtuk^n avustus taiste- kiireesti apuu'n, niin täytvv liit-lussa sukupuolitauteja vastaan, tohallituksen lakkauttaa avus^ Sitte aselevon solmiamisen ovat tuksensa kesäkuun 30 päivän jäl-eri valtioiden terveyslautakunnat keen. Katsoen siihen, että suku- Yhdysvaltainv yleisen terveysvi- puolitaudit ovat todellinen vaara raston avustaminen perustaneet ja uhka yhteiskunnalle, puhu-patantoiojta : j a sairaaloita, noin "lattakaan siitä, että ne ovat tur nelisen sataa, sukupuolitautisten hoisia niitä sairastavalle yksityi" hoitamista varten. ' Nämä hoito- selle>6lisi suotava^ --että^uupmnäV lat j a sairaalat ovat järj^estetyt y- tonta taistelua niitä vastaan käy-leisten sairaaloiden yhteyteen u- täisin, tietoa niiden /vä^i^tlisuii-seimmassa tapauksessa, ja tapah- desta kvitettäisiin ja sair^stu-tui niiden perustaminen sen y- neille hankittaisiin hoitoloitjj^ leisen taistelun y -"'-i'--' - -^ o l i . y l i koko maan alettu näitä maalle j a kansalle vaarallisia tauteja vastaan.' Liittohallitus myönsi puolestaan kaksi ^ ja puoli miljoonaa tähän tarkoitukseen jaettavaksi eri valtioiden kesken sillä . ehdolla,, että ne ^puolestaan myöntävät yhtä paljon, j a jokainen'valtio on nyttemmin,hyväk-sSynyt tämän liittohallituksen tarjouksen. ;;Kaikissa , siten~ järjestetyissä S|ira^oifisa;:^aaya|:';;suk^ kä ett^^iittohallitusvntyöskiit tit-taisi osak tähän työhön- myöntämällä varoja sitä varten.' ;v — Kartuttakaa Suonien OHyni* \ plirfattTOhaätoa. Sieviä Suomeii emaljilippuja, joita myydään v 3 u ä , men.. olympilkisrahjaaton^ ön vielä' pienempi k^rä saÄvÄ^ nat.1.,konttorista. HinU oä.lt ;käp^alifölta. , kansalaiset^ Uki^i kiitä itsellenne ja ediiifilää
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, July 21, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1921-07-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada210721 |
Description
Title | 1921-07-21-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Pellavanviljelys. Pellavänviljelyksen menestymisen edellytyksiä Ganadassa ja tuotteiden valmiille markkinoille saantia osoittaa parhaiten se seikka, että pellavantuotanto Venäjällä aleni 1,151,998,320 pannasta 1913 :90,282;00O pai|naan vuonna 1920, siis y l i biljodnan paunan vähennys. Näin ollen on ruvettu ^hä suuremmassa i(iäärässä kiinnittämään liuomiota pellanvanvil-jelykseen Canadassal Ottawassa on kylvetty useita eri laatua käytettäviksi kutom|a tarkoituksiin. Pääasiallisesti viljellään kahta pellavalaatua, joista toista käytetään loimeksi ja toi«lta kuteeksi, Pellavan arvo on ensi kiidessä riippuvainen sen lujuudesta. Vär i n tulisi yleens o l l a samanlaisen, vaikkakaan kulvjat eivät siihen kiinnitä niin suurta huomiota kuin lujuuteen ja laatuun. Ensi-l^^ kkaineui tavara tunnet^apn sil-kiijihienoudestaan - ia..öl5yiBäisyy-destään. Kaiken mullan ja roskan poistaminen pellavien juuresta on myöäkiu välttämätöntä. : Hyönteisiä syövät lintumme. Varmaankin tuntuu ihmeelliseltä, yaikkakin 'asia on aivan tosi, että jos kaikki kylvöjämme tuhoavat hyönteiset voitaisi poistaa ja istutuksemme ja puumme niistä vapauttaa ja siten lisäntyneet tulot luovuttaa Dominion rahastoon, ei verotusta tarvitsisi ottaa kysymykseenkään. Tämän ajatuksen näyt tää suuressa määrin todeksi Dominionin maanviljelys-de part emen t in hy ön t e ist ieteil i jä, joka kohtuullisen arvion mukaan laskee tuhohyönteisten tuottaman-vahingon Canadan viljelyksille ja puutarha- ja kasvisviljolyksille kohoavan yli 200,000,00*0 dollarin. Tähän huikeaan'summaan on vielä lisättävä metsiärnm|e tuhoavat hyönteiset, varastotuotteiden tuhohyönteiset y. m. Esittämiensä numeroiden nojalla puoltaa hyön-teistieteilijä hyön^teisiä, syövieif lintujen suojelemista. Imvan valtiossa on laskettu, että kolme varpusta syö vuodessa noin Sy.") tonnia rikkaruohon i>iemeniä! Torontossa on eräs havainnontekijä laskenut että kultarint.akert-tu (rollin) syö pätvässä 165juuri-he saada I tavanaa huokeamriakUa .;...^.)3.teism3j:yjin«illä.>vähentää kustannuksiaarl, saada luotetta-vampia imarkkinoita ja päivän hinnat. Kuvaavana esimerkkinä siitä miten paljon farmarit voivat yhteisostoilla ilsäästää, - voidaan mainita munani äskettäin tapahtunut lannoitusaineiden yhteisosto N)ewberryn kauntissa S. Garöli-nassa. - Sanotiin kanntin maan vii-lysneuvoja saif farmarit ostamaan tarvitsemansa 14:00 tonnia fosfaat- CANADAN m/TISEt, P O M ARTHUB, 6^% CANADA, Toistama Heinält. 21 p. 1921 ECKVILLE. ALTA. Ihmeellistä kun, Oänädan Uoitir sissa näkee kirjoituksia monelta päikkäklihnalta,^^^^^^ m^ ka an Eckvillestä. IT(skon, että tänne tulee useita numeroita Canadan Uutista. Haluaisin teiltä, tia yhteisoston kautta farmarien' paikkakunnan suomalaiset, ky-osuustoimintäliitolta.- Vähittäis- syä, mikä .teitä vaivaa. Oletteko kaupassa 1 vaa'dittiin silloin 20 ja tehnyt sopimuksen olla vaiti kuin 21 dollaria tonnilta, mutta yhteis- piilossa? Minä en kyllä ole siinä ostolla saivat i farmarit fosfaatin 17 dollarilla i tonnin lastattuna heidän omiani ajoneuvoihinsa eri osissa 'N'ewberrvnkauntia. Far-marit säästivät sen lisäksi 10 dollaria tonnilta i sekoittamalla fosfaatin kdtonaaii, säästiien siten 800 tonnilta kojtisekoitettua fosfaattia 8;000 j dollaria. Monilta muiltakin i seuduilta eri osista maata saapuui itietoja siitä, että kokouksessa ollut ja \niin ollen i l maisen Canadan Ulutisten lukijoille että löytyy täällä tavallisen iso j a hyvin toimeentuleva suomalainen asutus Länsi-Albertas-sa, joka voidaan yhdistää nimellä: Kuusamo-^Kurjala-Hesbero- Eck ville, ja ala-osiin jaettuna löytyy nimet: Sylvan Lake-E-varts- Penalto. kuuluvat kaikk i yhteen alaan j a koko tästä suu-farmarit ovat vhä yleisemmin ru- resta maailmasta ei tiedä Cana- ^ 1 .."1 I .... 1 , . X • *d Ja„n„ UTTu tii.s- tie. n l1u .k1 i•j a• ti . muuall1a1 maailmassa mifään. " v , ; ; Jötteiko täältä sitten ole mitään kirjoittamista ? Jollei täältä ole niin ei sitten mistään. Toimitaan sitä tjiällä niinkuin maailmassa, i Sen t odis taa sek in, kan suomalaisten farmarien kes- että täällä on kaksi uskonnollista venneet .käyttämään yhteisostoja siemeniä, j lannö|itusaineita, kar^ j a n r u oka a \ - y. m. ta r ve a i n e it aa n ostaessaan. Suomessa ovat maanviljelijät jo kauan .sitte.joppijieet osuustoiminnan: suuren i ii hyödyn. Ameri- SIIRTO Äskettäin saapui Englannin kautta iSuomeen liikemies Eino Heinonen; joka on 3 vuotta yhteen menoon oleskellut Bufenog Airesissa erään suomalaisen suurliikkeen sikäläisenä edustajana. Uixiden Suomen edustajalle on hra nä aikana on ^(juomi saanut Ar- «eiitiiiasta^s;y«hnää, jäänyt inu»ta-. mgiXi viimeisen vuoden aikariä nielkein kaikki raakavuotansa, jotka ennen tuotiin ulkolaisten välikäsien kautta. Suomesta on taas vähin viety ^rgentinaan paperia. Argentinaan muutti puolisen-tpistakymmentä vuotta sitten jou-kottain suomalaisia maanviljeli. joiksi. Haastateltavamme antoi heistäkin mielenkiintoisia tietoja Heinonen kertonut Ai-gentinan o-loista m. m. seuraavaa: Buenos Aires on täysin europa-lainen kaupunki seka asukasin- heidän luokseen tekemään moni-kunsa (n. 1,600,000) että uiko- vaiheisen matkan perusteella, näkönsä puolesta. Siellä ilmestyy, r^nssionesin: metsissä.Posadas on m. m. kolme suurta riippumaton- j lähin kaupunki, elää suomalainen ta poliittista sanomalehteii. La siirtokunta,^'- joka puutteiden ja kuudessa on tosin siellä täällä o-suustoimintaa i|olemassa, mutta toivottavaa ölisi;j;että sitä yhä y-le ise mm i n ; r u vbt t a is i i n harrastamaan lii t ty mällär jäsenenä a merikala isiin osuustoimintayrityksiin tahi i)erustainalla uusia, missä niitä entisestääiiiiei ole olemassa. Perunan kasvatiajäin vihollisia. Valtion hyönteisten tutkija sanoo: '.'Meille maksaa enemmän meidän ' hyönteisvihollistemme ruokkiminen, kuin lastemme vaatetus, ravinto ja'koulutus." Pe-ninia turmeleva|t; hyönteiset tuottava meille^ paljon enemmän vahinkoa kuin olsaamme" aavistaakaan. Ja ^ voidakseen näiltä v i hollisilta i säilyttää perunansa, täytyy maanviljelijän turvautua my r ky 11 is i iii ai ne ksi in. On kolmea eri lajia hyönteisiä, jotka hävittäväti meidän peruna-vainioitamme, j l : k s i sellaisia,! ijotka pureskelevat perunan lehdet. 2.:ksi sellaisia, jotka imevät mehun lehdistä j a ' i 3:ksi sellaiset|,1 jotka kaivavat reikiä perunain varsiin, Kun on kolmea lajia näitä hyön-sän kuluessa. Uiseilla seuduilla ManitObassa on havaittu monien matoa. Toinen kertoo eraanpree^ rilinnun hävittäneen niitä 400 teisiä, täytjT olla myös kolme kappaletta päivässä. Sama mies,' keiifoa, joilla |niiden hävitystä Dominionin hyöntDistieteilijä Ma-1 ostetaan. Toisen ja kolmannen nitobassa, kertoo kuuden varik- luokan hyönteiset voidaan hävit-sen kykenevän syömään kolme f täii niitä varten! ihankitulla rayr-bushelia heinäsli-kkoja yhden ke- ^ kyllä. i' Tarkastakaamme tätä ensimiiis^ tä lajia, joka imee mehun lehdis-vilja- alueiden säästyneen heinä tä. Se on tavallinen perunakop-sirkkojen tuholta sen kautta, että piainen. Se on | tavallisin ja sa-lähettyvillä, asusti suuria ^ o k k i - maila suurinta vahinkoa tekevä, parvia^. Näiden esimerl^l^ien va-hSe ilmestyy ensm kovakuoriaise-lossa bliki erittäinl^ii^ fämarien na ja munii lehden alapuolelle, ja hedelpiänviljelijäin^ y i i Ä ' s u u - ! jossa ne 4—8 päivässä muodostu-remmassa määrässä käsitettävä ^ vat punai-siksi toukiksi. Sitte ne syövät perunanlbitiä 10--14 päivää, ; sitte:], pöistiiy^ maahan ja ovat inaan siMllä 10 lahkokuntaaj,_J^ presByteerinen, _2 saarnaajaa^- delUsessä _ja lalMmmäisessä^ vakinaiset, J n ^ . Sitten on nuomjo-liaali, sosialisH-haali ja hautausinaa^ Pyrinnöistä ovat valtavimmat tanssit^ja^ pallopelit, niinkuin y-leinen tapa nuorison kesken kaikkialla on. Tulevaisuus kai näyt-tää mihinkä satamaan ajan laiva suunnataan. Näyttää vähän pelottavalta, että se kansa, joka tarttuu ajan laivan peräsimeen, on kotoisin tanssisalista j a pyhäpäiväin pelikentiltä. Kirkolliseen tmmlntaan^^ ylimalkaan vanhem[)i-ikäiset. ~Tvesän kauneus on meilläkin y-limmillään. Sadettakin olemme saaneet niin, että vuodentulotoi-veet näyttävät lupaavilta, lukuun ottamatta niitä kansalaisia, j o i l ta rakeet löivät kaikki viljan alun. Sairauttakin .ilmenee toisinaan. Joitakin tulirokkotapauksiakin on ilmestynyt tämän kesän aikana, vaan en tiedä, onko siihen ketään kuollut. Kuoleman tapauksia on silloin tällöin, niinkuin se kuolevaisten mailmassa sääntönä on. Niistä mainitsen : Toukokuussa tänä kesä nä nuorukainen Edvvard Kaila, sai tapaturmaisen kuoleman Prensa, La' Nbtion j a La Razon, varakkaita, monipuolisesti toimitettuja sanomalehtiä^ joista esim. viimeksimainittu ilmestyy kolme kertaa päivässä, klo 1, 5 ja 9 i p. Äskettäin suunniteltiin L a Razo-nin ilmestymistä viisi kertaa päivässä, mutta katsoi yhtiökokous kuitenkin, että kysymyksen toteuttaminen -on lykättävä soveliaampaan aikaan. Kommunistista - liikettä ei ole maassa ollut havaittavissa muuten kuin siinä muodossa, että satamissa oleskeleva espanjalainen j a italialainen irtdlaisväestö silloin * on lakkoillut. Levottomat-ainekset yrittävät toisinaan järjestää maatalouslakkojakin, mutta kun lakon järjestajV pidätetään ennakolta, eivät lakot oikein onnistu. Tästä tulee suuri ansio Suomen suojeluskuntaa vastaavalle suurelle järjestölle, jonka nimi on *' Liga p a t r i o t i e a S en tarkotuksena on yhdessä maan laillisten järjestysviranomaisten kanssa kaikin voimin toimia laillisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja siis m. m. työnhaluisten suojelemiseksi lakkojen sattuessa.'" hyödyllisten lintujen merkitys j a ryhdyttävä niitä suojelemaan. • Elonkorjuualpua nittävästi. (Sikäli kuin m a an vi 1 j ely sde p a r-tementti -On saanut tietää abiamie hiltään eri osista maata ei tämän vuotisessa vehnänkorjuussa tule' se saattaa lehdejt käpi-istymään.-^ 14 päivää, jonka jälkeen ne taas tulevat täiysikasvuisina peruna-kautta muuttaa pois. Haudattiin kotoaan lukuisan surusaaton läsnäollessa Uvuusamon kalmistoon. Heinäk. 12 p. Henry vMämmelä inlemlnän aikaisen sisällisen taudin murtamana vaipui kuolon u-neen, •: haudattiin keskiviikkona 14 ,p. lukuisan surusaaton läsnä ollen Kuusamon kalmistoon, sekä kesäkuussa JWilIiäSk.Jllai^^ kuun va tiin a pienokainen, haudat- Juhannuspyhänä Kuusa- Koppiaismaj Toinen laji ei ole niin näkyvä ; l i e k i i r ^ t ^ ^ 7 toivon"\o7eutumis-olemaan -puutetta työväestä. Päin ' vastoin osoittavat mer.kit, että miehiä on paikka paikoin tarjo?if liikaakin. 'Kansasissa, jonka jeteläisissä kaunteissa vehn^nkorjuu alkoi* kesäkuun puolivillissä, oli miehiii saatavana yli tarpeen. Palkka ei riou se yli k oi m en dollarin pä i v äl-tä ylöspidon kanssa. ' Texasissa, jossa vehnänkorjuu oh niinikään täydessä l^äynnissä, ön apuväkeä ollut useimmin paikoin riittävästi saatavissa. Palkat ovat Jt;2^2.50 päivältä. Pohjoisemmissa vehnävaltioissa ei Vielä voida varmuudella sanoa miten asema kehittyy ja tarvitaanko lisää l^orjuumiehiä. Kumminkin näyttää luultayalta, ettei ainakaan suuTempaa puutetta työvoimasta, tule olemaan ja että paikka ei tule olemaan yli,kolmen dollarin päivältä> Ensimäinen laji on turmiollisin ja se on poistettava, ruiskuttamalla pariisin vihriällä. raoon. Toivomukseni on; että jäl-kenjääneet kääntävät katseensa pois kuolemasta, unhoittavat surunsa Ja katsovat elämää, johon kuoleman kylmä käsi ei voi koskea. Toivon vielä lopuksi farmareil-k i . Kotieläinten hoito ja kohtelu. Jos luulet että i^let tehnyt kaik-kun ole; ruokkinut eläimet ja Panaarien yhteisostot. Ön tunnettua, että farmarit voivat osiiustoimiunalla säästää pai jb nrahaa. Yhteisostoilla yoiva* t a j a nurinasta vapaata loppukesää.. Kirjeenvaihtaja. MANYBERRIES, ALTA. Kesäkuun 6 päivä oli merkkipäivä naisilla kun he saivat kan-salaispaperit ensikerran €anadas-sa. Nyt naiset ajattelevat: H i l - antanut niille raivintonsa j a vettä, niin petytJ Ilnvan hyvää hoitoa, lempeätä k'ohteliia, jalottelua ui- jaajäyt, miesväki, naisilla on kona ja jokapäiyäistä harjaamis- myös jotain sanottavaa. NIaiset ta, ei eläimen rayinnolla ole täyttä voimaansa. Tallin j a navetan ottivat papepreita oikein porvoon mitalla, koska vielä jälkeen kärä-tulee olla valoisan ja raitisilmai- jienkin niitä otettiin. i Nyt on taas vaalit 18 p., silloin kaikki taas omilU aivoilla vetä-saanut .nauttia alkuperäisessä mään risti nimen perään. Sade se luonnontilassaan. Miksi et seurai'- maamiehen pellon höystää, vaan si silloin luonnon viittausta tässä suhteessa, koska sillä ^voitat vielä rahaakin? ; Oh kokeiltu, että lehmä lypsää enem^pi kun sitä harjataan joka päiväj j Varma on myös, ettei hevonen j kasva täysikokoiseksi ellei se kasvamisajallaan saa: runsaasti ulkoilmaa. Huomaa:! sinä ansaitset rahaa ollessasi ys-; tavallinen ja hyVa hoitäinäanriö-tielämiäsiri Mindaö suurfarmari Cobaltin-herrain pellot kyntää. , 'Viljapellot täällä Mindassa ^- vat melko hyvät, lukuunottamatta niitä jotka kyntävät pyhät ei- Vätkä^anna hevosten edes senverran ievähtää, että menisivät ja mj^rkyttäisivät. ne prerioravansa. Sadetta on, saatu! pitkin kesää ja Argentinan tuotanto on vielä sodankin jälkeisinä aikoina ollut hyvin suuri, noin 7'5 pros. suurempi kuin Brasilian. Siitä syystä on maan taloudellinen asema aina ollut tyydyttävä. Kaupungeissa on voimakkaita pankkilaitoksia^ joissa maanviljelijöillä on suuria säästöjä huonojen aikojen varalle. Ja nämä huonot ajat o vat nyt tulleet Argentinaankin.' Ihmeenä kuitenkin voidaan pitää sitä tosiseikkaa, että maassa ei ole sattunut enemmän vararikkoja. Viime vuonna laskettiin Argentinan viennillään ruokkineen noin 50 miljoonaa europalaista, mikä ei olekkaan: mahdotonta, sillä maan vehnävienti oli y l i 5 milj., maissisato y l i 5 milj., pellavansiemen^ sato y l i 800,000 tonnia ja karjaa maassa on y l i >30 milj. päätä. K u u argentinalaiset eivät saaneet mielestään tarpeeksi korkeaa hintaa viime vuoden sado.staan, jättivät he sen yksinkertaisesti myymättä, supistivat menoja, nostivat silloin tällöin pankista pienen e- ^rän säästöjään ja antoivat Yhdysvaltojen ja Canadan myydä ensin satonsa Europaan. Hiljaisesta ajasta huolimatta on tehdasteollisuus Argentinassa el-pymässä," Tnutta eräässä suhteessa on Suomi saamassa Argentinasta vaarallisen kilpailijan. Ennen sö^ taa ei Argentinasta viety ulos voi ta, mut ta v. 1918 vietiin sitä lähes 2: milj. kiloa enimmäkseen Englantiin. Juustoa täytyi tuoda maahan ennen sotaa, mutta nyt viedään sitäkin maasta. Kuuluisilla Argentinan villoilla ei nykyään ole kysyntää. Näiden karja-taloustoutteiden vienti ei kuitenkaan merkitse suuria yleisen taloudellisen lamaannustilan rinnalla. Työttömyyttä on paljon, etenkin konttoristi- ja liikeapu-laisalalla." Siksi joutuvat maahan tulvivat siirtolaiset, joiden joukossa on paljon saksalaisia, tuka-- laan asemaan, etenkin kun eivät osaa maan kieltä, espanjaa. Nj^- kyisen pulakauden aiiana ovat monet ulkolaiset liikkeet lopettaneet toimintansa varsinkin monet skandinavialaiset toiminimet ovat lakkauttaneet maksunsa.' Tähän on suureksi osaksi oUiit syynä se kiihkeä, epäterve kilpailu, jota tautien seurauksesta on supistunut sangen vähiin alkuperäisestä. Vaikka Missionessiin on tiillut l i sää jooikko Brasiliaan v. 1911 muuttaneita .suomalaisia talonpoikia , ja maataloustyöläisiä, ei A r gentinan suomalainen siirtokunta ole kuitenkaan suurempi kuin n. 150 henkeä. Heitä on siellä yhteensä 40—50 perhettä, jotka elä- .vät erillään muusta ympäristöstä, viljelevät peltotilkku jaan ja ba-naanejaan, asuvat omatekoisissa rakennuksissaan, eivät puhu muii ta kuin suomea ja ovat kaikesta huolimatta vilkasta väkeä. Saavuttuaan suomalais-asutuk-selle, ilmoitti kertojamme järjestävänsä kahvikestit maamiehil-leen ,joita ratsain Saapuin paikalle n. 50 henkeä. Siellä hän tutust u i lähemmin heihin ja heidän e-läniäänsä, joka on vaatimatonta maanviljelijän elämään Toimeen he siellä kyllä tulevatj mutta säästöjä ei nykyaikoina voi tehdä. Toiset kyllä ilmoittivat kaipaavansa takaisin kotimaahan, mutta : monet oli jo kotiutuneita sinne. Alkujaan lähti suomalaij^- ten mukana Argentinaan paljon oppineitakin, maistereita y,m. sellaisia, mutta suurin osa heistä on jo kuollut. Jälclie on jäänyt etupäässä sellainen aines, joka oli tottunut raskaaseen ruumiilliseen työhön. Argentinassa on nykyään hyvin kallis aika, jopa niin kallis, että sitä voidaan sanoa maailman kalleimmaksi maaksi. Kun laskee sikäläiset hinnkt Suomen rahassa saadaan tulokseksi että Argenti nässa on hintataso nykyään y l i kolme kertaa kalliimpi kuin Suomessa. Siitä syystä siellä eletään-kin säästäväisesti. Suomeen tai tänne on edullisin ostaa al^ekirJQittaneelta. Valtuutettu suomalainen edustaja THE mTERNATIONAL MERCANTILE MARINE YRTKiLLE, johon kuuluu'' ^ AMERICAN LINJA I fi£D STAK LINJA LEYLANO LINJA WHITE STAR LINJA ATLANTIC TRANSPORT LINJA, WHIT£ STAR-DOMINION LINJAl Yhteensä 106 valtamerilaivaa. ; ^ — ^ • CANADIAN PACIFIC OCEAN SERyiCES, LTD. johon kuuluu 12 valtamerilaivaa. , CUNARD LINJA ANCHOR LINJA ANCHOR DONALDSON LINJA 15 suurta valtamerilaivaa. SCANDINAVIAN-AMERICAN LINJA 4 suurta valtamerilaivaa. Tietoja laivojen kuluista ja pilettien hinnoista "oleuj aina. valmis antamaan joko suullisesti eli kirjeellisesti. PORT ARTHUR, ÖNT., CANADA. PROFEETTA TAGORE BERLINISSÄ. U. S-:n kirjevaihtaja kertoo lehdelleen intialaisen runoilija Tagoren esiintymisestä Berliinissä. Tungos yliopiston edustalla oli niin tavaton, että itse rehtori pääsi sisään vain poliisin avulla. Kuvaus jatkuu: Lopulta sentään saatiin kapea ura salista autoon syntymään ja Tagore astui sisään poliisien saattamana. Hän on vanha, Hopeaki-harainen ja -partainen,' kuvankaunis mies, pitkä j a solakka, y-limys sormenpäitään. myöten. Hän oli puettu helmenvariseen i - Tulkaa: käymään Suuressa Sekatavarakaupasamme tai. postittakaa meille tilaiiksenne. Tilatkaa mitä tahansa haluatte, niin me täytämme tilauksenne. Meidän hintamme ovat paikallaan ja tavaramme elidottö-masti parasta laatua. ~ ' Me voimme lähettää tavaroita Kolmella ;Kautatiellä. Meillä on myytävänä De Laval Kerma-Separaattoreja. Antakaa meille koetilauksenne. Sunshine^ Ont, Tilaukset voidaan lähettää suomenkielellä. tämaiseen silkkikauhtanaan, joka känneissä laskoksissa putoili hä-kirjoituskoneella nakutettuja liuskoja. Ajatukset, ne vaan olivat itäiseltä maalta saapuneen tietäjän ajatuksia, Tagore puhui metsien kansasta, intialaisilta, ja meren kansasta, europalaisista. Hän y-listi suurten metsien rauhaa, joka yksin voi lähentää ihmistä Jumalaan ja luontoon ja johtaa hänen mielensä olevaisuuden lähteille.. don, minkä 'uudenaikainen tiede voi tarota. Arsphenaminea (G06) jq, muita kalliita lääkkeitä annetaan sairaille, jotka muuten eivät kykenisi niitä ostamaan. Ilman näitä sairaaloita jäisivät monet kokonaan vaille hoitoa ja tuhan^ net, jotka Imuuten olisivat vieläk i n eläviä tartunnan pesiä ja puoskarien uhreja, ovat tulleet parannetuiksi. Viime kuluneiden kahden' vuoden ajalla on y l i 200,000 henkilöä saanut hoitoa näissä sairaaloissa ja v. "^920 an- Meri pn synnyttänyt europalaiset ja merenlapsina ovat he levottomia, taistelevia,; intohimojen ja nen hartioiltaan. Vaikka hän'oli' yjhan tuulten ajettavia.Mutta yk- netiin 1,500,000 käsittelyä potir-saaniit istua paahtavassa aurin-1 si on kuitenkin silta, joka yhdis- \ laille. Viimainen kongressi ei kumminkaan: myöntänyt varoja tämän yhteistoiminnan^ jatkaiiiis^ert; ja gossa puolen tuntia ja autossaan tää metsien ja meren lapset, rak-portin ulkopuolella odottaa si- kaus. säänpääsymahdollisuutta, ei pieninkään ilme hänen kasvoillaan kavaltanut ärtymystä eikä tus-kastuneisuutta. Lempeän-näköi-nen hän oH kuin pyhimys. Ja jollei ryhti ja tapa olisi ollut y l häisen herran, olisi häntä helposti hairahtunut pitämään semm(Ti-sena joulutonttuna, jonka kiltit lapset, näkevät unissaan j a jonka -me;^\ aikoinamme itsekukin uskoimme ripustavan ijusia omenia kuuseen. Yliopiston korkeampain viranomaisten tervehdittyä runoilijan nousi Kän kukitettuun katederiin ja- alkoi lukea. Kieltä taitamattomasta ja erääseen^ portaitten nurkkaukseen liimautuneesta tun tui ;^ kuin olisi Kän pikemniinkin samankin maan liikkeet ovat kes-1 laulanut kuin lukenut: hän veti kenääri käyneet. Suomalaisia' vokaaleja omituisen-melbdisegti liikkeitä ön Buenos Airesissa e-' koko ajan samassa tahdissansa sa-dustettuna vain kolme, nimittäin ^ «lalla äänenkorkeudella. Yhtä- Suomen Valtamerentakainen,Oyi ^ väliaii kun hän saapui portille Mercator ja Oy. kahma. valkoisella, koruloiminvveJ^hotul- ' Äliiä tulee erikoisesti Suomen -lä;elefantilla ratsastaen, lyhtävH-jar Ari^entinan väliseen kaiipiJa- h^a, hän luki papyruskäärösfäf vaihtoa, ,.on se tayaliisinakitt- ai- \H'Ä^^ . autonsa oli tavalimen T V I V * 1 ~ X * . X i ^^^^^ nykyinen kongressi riennä Li^ttohalhtuk^n avustus taiste- kiireesti apuu'n, niin täytvv liit-lussa sukupuolitauteja vastaan, tohallituksen lakkauttaa avus^ Sitte aselevon solmiamisen ovat tuksensa kesäkuun 30 päivän jäl-eri valtioiden terveyslautakunnat keen. Katsoen siihen, että suku- Yhdysvaltainv yleisen terveysvi- puolitaudit ovat todellinen vaara raston avustaminen perustaneet ja uhka yhteiskunnalle, puhu-patantoiojta : j a sairaaloita, noin "lattakaan siitä, että ne ovat tur nelisen sataa, sukupuolitautisten hoisia niitä sairastavalle yksityi" hoitamista varten. ' Nämä hoito- selle>6lisi suotava^ --että^uupmnäV lat j a sairaalat ovat järj^estetyt y- tonta taistelua niitä vastaan käy-leisten sairaaloiden yhteyteen u- täisin, tietoa niiden /vä^i^tlisuii-seimmassa tapauksessa, ja tapah- desta kvitettäisiin ja sair^stu-tui niiden perustaminen sen y- neille hankittaisiin hoitoloitjj^ leisen taistelun y -"'-i'--' - -^ o l i . y l i koko maan alettu näitä maalle j a kansalle vaarallisia tauteja vastaan.' Liittohallitus myönsi puolestaan kaksi ^ ja puoli miljoonaa tähän tarkoitukseen jaettavaksi eri valtioiden kesken sillä . ehdolla,, että ne ^puolestaan myöntävät yhtä paljon, j a jokainen'valtio on nyttemmin,hyväk-sSynyt tämän liittohallituksen tarjouksen. ;;Kaikissa , siten~ järjestetyissä S|ira^oifisa;:^aaya|:';;suk^ kä ett^^iittohallitusvntyöskiit tit-taisi osak tähän työhön- myöntämällä varoja sitä varten.' ;v — Kartuttakaa Suonien OHyni* \ plirfattTOhaätoa. Sieviä Suomeii emaljilippuja, joita myydään v 3 u ä , men.. olympilkisrahjaaton^ ön vielä' pienempi k^rä saÄvÄ^ nat.1.,konttorista. HinU oä.lt ;käp^alifölta. , kansalaiset^ Uki^i kiitä itsellenne ja ediiifilää |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-07-21-06