Vapaus, August 31, 1922

              Torstaina, elok. 31 p. ^ Thiirsday, August 31.
VAPAUS
Canadan suomalaisen tyaväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Ont, j^ka tiistai, torstai ja lauantai-
H. PURO. '
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Lfterty) ^ ^
The only organ of Finnish Workerfl Canada. Pub-ished
in Sudbury, Ont. every Tuesday, Thursday and
gaturday. ---================^^
Advertising rates 40c per col. inch. Miniraum cnarge
Jordnglelnsertion 75c. biecount on standing advert^*
ment. The Vapaua is the best advertising medium among
tie Finnish People in Canada. --
Ilmotushinta kerran julaistaista ilmotuksista 40c.
palstatunmalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden teskstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus." Kuoloilmotukset 32.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, ?1.00 kolmekertaa; avioeroilmotrikset $2.00 kerta,
13-00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c, kerta, $1,00 kolme­kertaa,
— TilapäisilmotuksiBta pitää raha seurata mu­kana.
•
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk,
$1.60 ja yksi kk. 75c.
^ Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiatajesten joillg on fakaukset.
. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimel'ä.
I. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lortie St., Puhelin 1038. ^ - Postiosöte:
Böx69. Sudbury, Ont.
Rejds^ered at the Poat Office Department, Ottawa, as
eecond class matter.. / ' .
Tiistain lehteen •aljotjif ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. -
Puoluetoimintaa elävöittämään
yKesän aikana tahtoo virkeimmätkin ja tunnokkaim-matkin
puoluetyön tekijät jossain määrin herpaantua
toiminnasta. Tähiä ei ole puolustettavissa, sillä tosi-vallankumoukficllis^
työläisen pitäisi olla aina rinta­malla.
Mutta näin on asianlaita kuitenkin. Ja mitä
tulee suureen osaan jäi'eni8tÖä, jonka mukana olemi­nen
riippuu vielä suuremmaksi osaksi tilapäisinnos-tuksesta
ja muodinvuoksi järjestyneisiin työläisiin kuu­lumisesta,
kuin tietoisesta vallankumouksellisesta va­kaumuksesta,
niin tämä joukko tietysti on vielä sangen
kernas käyttämään jokaista tekosyytä puolustuksena
puoluetoiminnasta poissaoloon, se hukkuu vielä, kai-,
kenkaltaiseen huitiiiuri,'ief-antaa kaikenlaisten yksilöl­listen
sivuvaikultimien ja etujen jäävätä itsensä pois
luokkataistelutoiminnasta. Ja talliaisla ainesta on osöt-taulunut
paljon olevan «vakaantuneina» pidettävien­kin
puoluejäsenten keskuudessa.
. ^ , Tämä^kiikki osottaa, että nje emme ole vielä pääs-
. .'isefctkovinlManpilkäl^iMö olemme itseasiassa aivan
* alussa, mita tulee todellisen konimunistis-militantttisen
toimintainnostuksen ja tietoisuuden kasvatuskeen. Van­hemmatkin'
jäsenemme ovat si|äpaitsi vielä aivan sur­kuteltavan
suuressa määrin vanhan sosiälidempkraatr
lisen velttouden aallokoissa. Vaikkälcih''niin'eJli^esti hy­väksyvät
uuden suunnan ja sen periaatteet, ovat joko
sangen vähäisessä määrin, tai j ei-ollenkaan; tutustuoM^
todellisten vallankumo^smie6ten:ja^ haisten velyollit
suuksiin. Näin ollen ovat ja pysyvät vain niraivallan-kumoukselliBinai
niin kauan kunnes heihin kyetään is­tuttamaan
syvä ja perinpohjainen vallankumoukselli­nen
vakaujaus, tietoisuus ja taisteluhenki. Ainoastaan
näiden avujen tunkeuduttua jäseniimme, me voimme
heihin todella luottaa, ilman näitä edellytyksiä he ovat
.<)(9i^eJiin^l!ni8n ihmisiä», jotka menevät minne sat­tuu,
eivät ole paljon parempia kuin kokonaan luokka-tiedottomat
ihmiset.
Niitä asioita, joista tässä puhutaan, eivät mahdolli*
sesti kaikki ymmärrä, eivätkä näitä seikkoja ota va­kavalta
kannalta mUut kuin etuvattlojoukot. Mutta
^ juuri niitten tämä onkin oteltava huomioonsa. Ja kun
nyt kerran tÄtklttuamme joukkojamme, huomaamme,
että ne eivät ole vielä rintamalle kelpaavia harjaan­tuneita
ja pelottomia taistelujoukkoja, on meidän tin­kimättömäksi
pyrkimyVsekieinme tultava niiden taisle-lukelpoisiksi
saattaminen.' Tämä tulos taas saavute­taan
vain peräänantamattoman, johdonmukaisen ja ah­keran
kasvatuksen kautta: Meidän örivedeltävä vä
linpitämätön jäsenistömme toimintaan mukaan, an­nettava
heille tehtäviä, osotettava työväen luokkatais
telun suuret, vakavat ja ylevät velvollisuudet, totutet
tava heidät aste asteelta yhä vakavampiin tehtäviin
kasvateltava jatkuvasti heidän tietoisuuttaan ja ennen
kaikkea luotava heihin luja, horjumaton vakaumus ja
kuri, ja näiden yhteydessä mitä korkein tietoinen vai
lankumouksellinen taisteluhenki.
Olettakoon tämä perin tärkeä ja suuremmoinen teh
tävä, jossa emme koskaan pääse kylliksi pitkälle, taas
tämänkin toimintakauden alussa jokaisessa osastossa
tinkimältömäksi tehtäväksemme.
Miten tätä työtä sitten on suoriteltava? Sitä on
suoritettava kaikin keinoin: kokoustoiminnan, iltamien
k^kusteluseurojen, työmaatoveruuden, vieraskäyntien
ja persoodallisen seurustelun kautta. On kaikin mo
komin kasvatettava tyÖläistoverien lukuhalua, pantava
heidät sanömalehliemme ja kirjallisuuden kautta tutus­tumaan
luokkataistelun suuriin ja tärkeisiin kysymyk
siin ja kaikin tavoin innostettava heitä sy\'entymään
ja vakaantumaan kunnon vallankumoussotureiksi, jois-
. ta muodostuu kerran vankkumattoman urhoollinen ja
voittamaton luokkataistelurintama.
Mutia siitä huolimatta tupruavat imperialistiset sota-soihdut
yhdessä ja toisessa maailmankolkassa. Veristen
yhteentörmäysten mahdollisuudet ovat yhtä suuret kuin
koskaan. Rosvokilpailu menekkimarkkinoista multa
ennen kaikkea tuotantolähteistä on häikäilemällömäm-pi
kuin milloinkaan. Kaikki yritykset varustusten vä­hentämiseksi
käyvät mahdottomiksi kapitalistisen jär­jestyksen
oman logiikan lakia, koko kapitalistinen «jär­jestys
» kun pohjautuu väkivaltaan. Ja kapitalistisen
maailman taloudellinen kuva vastaa sen poliitlista.
Vallitsevan tuotantotavan puitteissa yliulotlumalon
kuilu eroittaa maat toisistaan. Täällä maila, jotka
sodan aiheuttamassa romahduslilanteessaan eivät voi
tuottaa edes kaikkein välttämättöminläkään, tuolla toi­sia,
jotka tukahtuvat liikatuotantoon; mutta olipa ky­symys^
yli- tai aliluotlavista maista, kasvava työtäteke­väin
kansanjoukkojen kurjistuminen on niille kaikille
yhl^stä. Proletariaatti maksoi verellään ja hengel­lään
suursodan välittömät kustannukset. Nyt saa se
vastata voitettujen kapitalistien «hyvitysvelvollisuu-desta
» ja suorittaa «voittaneiden» kapitalistien kärsi­män
voittotappion. Nälkä ja kurjuus, kenhkolauli ja
joukkokuolema on ollut proletariaatin osuutena «voi-tokkaaslaJ
» sodasta ja sen seurauksista, joiden piti mer­kitä
koko ihmiskunnalle uutta onnenaikaa,, kuten väit­tivät
kapitalistit ja näiden lahjomat toitottajat. ,
Mutta miljoonain proletaarien verivirrasta kasvoi
yhtäkaikki rosvokapitalisfeille ja näiden ajokoirille
odottamaton, ylväs oras: työväenluokan vallankumous.
Verimurhaajasola rintamilla muuttui riistäjäin ja työ­väenluokan
väliseksi luokkasodaksi. Maaliskuun päi­vistä
vuonna 1917 seurasi toinen vallankumousaalto
toistaan.. Prplelariaatti hyökkäsi kapitalismin linnak­keita
jasla^q. Se voitti, lyötiin, ryntäsi uudestaan
ja lyötiin jälleen. Multa taislelulahlo kävi, yhä jää-väämätlömämmäksi
ja työväenluokan aivuihin ja sydä­miin
syöpyi lählemällömäksi päätös porvarillisen luok-kavaltion
kukistamisesta. Ja Venäjällä säilytti proleta­riaatti
valloittamansa asemat. Ulvottuna ja häväistynä,
koko kapitalistisen maailman kuristamana, sekä ulos-etlä
sisäänpäin vihollisiaan vastaan sotaa käyden, sei­soo
proletaarinen Venäjä horjumattomana ja neljän
vuoden kuluttua imperialistisen suursodan päättymi­sestä
ainoana maailmanproletariaatin järkähtämättö­mänä
etuasemana. Ja Neuvosto-Venäjältä vierimään
lähtenyt vallankumousvirta on temmannut mukaansa
maailmanproletariaatin suuria kerroksia, jotka ovat
ryhmittyneet Kommunistisen Inlernalionälen taistelu­lipun
juurelle, joka jpp^tava järjestö yksin ja ainoas­saan
käy tosi laislfclyi^ . I^utfä.impefialislisen sodan
vaaraa vastaan. Ja i|yi^pä,;jo?, maailipassa todella on
olemassa voima, joka yoij'estää»:,etteivät työläiset enää
taistele toistaan vakta^^ja vuodata^ virtoina vertaan
yhden tai toisen rögvop6'rv'ariT^yhhiSn etujen puolesta,
niin ovat sitä köhimunistipuöTueet, jö'iden ydinjoukot
juuri maailmansodan aikana jatkuvasti osoittivat pro­letariaatille
kapinantien omaa porvaristoaan vastaan.
Sillä 2 Internationale ja sen tarkoitukseton äpärä,
2i Internationale/tulevat tästedeskin konttaamaan por­variston
kohotetun miekan edös^fi;'kulfeft Internationale
1914. Vuoden 19l41i^|jki häöl.elää edelleenkin maail­man
sosialidemokra^^sa. Pettävätpä sosialjdemo-kratiset
johtajat kuninkaan salaneuvoksina Englannin
lakkoilevat, kaivostyöläiset taikka entisinä solavarus-tusministereinä
rautätielakkolaifeet • hiiii, että työväen­liike
lamautuu siitä vuosikausiksi eteenpäin, taikka
tekevätpä he, kuten Saksassa, missä he ovat solmi­neet
Hiton työväenluokan verivihollisten kanssa, niin
eitä maan työväenluokka on täysin turvattomana alis­tettu
Stinnps-kapitalistien määräysvaltaan, aina on hei­dän
kannustajanaan linnarauhanhenki vuodelta 1914,
jonka muotoina ovat työyh^eisyys ja kokoomuspoli-tiikka,
•
Ja jo9 toden Iteolla tnielitään taistella imperialis-tisla
sodanvaaraa vastaan, oö etisin juuriaan myöten
hävitettävä sosialipalrioottien kokoomuspoliliikka vuo­delta
^^1914, samoin kuin kokoomuspoliliikka vuodelta
.922. Tämä taistelu on .kuitenkin vain osa suuresta
luokkataistelusta, jota" proletariaatin on päiväsiä toi­seen
käytävä yhä kasvavaa kurjistumista ja sen aiheut­tajaa,
kapitalismia, vastpan. Ja koska sosialidemokra­tian
kokoomuspoliliikka on suurimmalta osaltaan syy­pää'slmen,
elta suurien työväenjoukkojen elintaso las­kee
päivä^ päivältä, se kun estää proletariaatin yh­teisen
taistelurintaman muodostamisen, kantaa se syyn
siitäkin, jos proletariaatti ei uuden imperialistisen
rosvosodan- puhjetessa kykenekään sitä torjumaan. Si­täkin
suurempi velvollisuus on työväestön vallanku­mouksellisella
osalla lujittaa järjestöjään ja valloit­taa
ihanteilleen järjeslymällömiä ja harhateille joh­dettuja
joukkoja.
Toisen InteniafionaieD
Niiden ydin: viha proletaari«ta
vallankumouita kohtaan*
Maailmansodan puhjetessa, kun
sosialidemokratisen intemationalen
oli näytettävä, että se asetti rak­kauden
sosialismiin ja taistelun sen
ihanteiden toteuttamiseksi kaiken
yläpuolelle, kuten se oli vannonut
useasti ja äänekkäästi — osottau-tdi,
että se heitti kaikki kauniit
periaatteensa helvetin tuuseen. Yk­sikään
sosialidemökratinen interna­tionalisti
ei välittänyt oikeudesta,
ihmisyydestä ja veljeydestä vaan
heittäytyi (kaaresta lukuunottamat
ta) vertayainuavain porvarien sy­liin
palvellakseen kukin maansa
patriotismia. Oikeudelle annettiin
palttua, alkeellisimpiakin ihmisoike­uksia
pilkattiin, herjattiin ja tal­lattiin
jalkain alle. Mikään ei sito-ihit
enää eri maiden sosialidemo-krateja
toisiinsa, <ikansojen vapaut­tava
» kansainvälinen sosialidemo­kratia
hajaantui joukoiksi raivoavia
elukoita, jotka repivät -toisiaan
kappaleiksi porvarillisen oikeusjär­jestyksen
ja cmoraalin» l{unniaks!.
Ylen suuri Kautsky keksi kau­niin
selityksen tälle kaikelle. Inter­nationale
ei ollut sota- vaan rau­han
instrumentti. Ja sodan vallites­sa
oli sosialidemokratien täytettävä
kansalaisvelvollisuutensa. Ja yhden­mukaisesti
tämän velvollisuuden si­sällön
kanssa muuttui heidän käsi­tyksensä
moraalista, tavoista ja ih­misyydestä.
Nämä urheat «vallankumoukselli­set
» pitivät sopivana Kerenskin val-tiokeikauksen
• aikana asettua mitä
lähimpään kosketukseen imperialis­tien
kanssa ja mitä julmimmasti
vainota kaikkia — bolshevikkeja —
jotka, vastustivat sodan jatkamista.
Kun lokakuun vallankumous osotti,
ettei Venäjän kansa tahtonut mi­tään
sotaa, loppui «sosialivallanlku-mouksellisten
» rakkaus venäläiseen
isänmaahansa käden käänteessä. He
eivät karttaneet mitään keinoja ei­vätkä
vieroneet liitessaain "kaikkein
mustimpiakaan koti- ja 'ulkomaisia
pyövelivoimia taiatellessaan omaa
maataan vastaan Ja häviltäessaäii
ja raiskatessaan atä., Vijiji'^jdl^ij|ku-n^
ousta vastaan oiiSeifi^''aöiMMiäriI
ja rakkaus isänmaahan niiin pieni,
.^ttei heihin lainkaan koskenut täl­le
aihieuttamansa haavat ja onnet­tomuudet,
Ja nämä merkilliset «sosialival-:
lankumoukselliset» saivat osakseen
öikeistolais-internationalien. täyden
myötätunnon. H^''''tekiyä^'•kaikken­sa
pelastaakseei?''' iniskijyalälsten
murhaajain hengen'; 'taatallfseeri" heil­le
vapauden ja ^nkkiäkseen "heil­le
Europan työväMluokaii'.sympa^^
tian ja osanoton, fä veijäuitsessM^
onnistuakseen puhelevat 'liäiclen'' iri-ternationalien
asianajajat kapitalis-timaidensa
työläisille ihmisyydestä,
vapaudesta ja -tuhansista muista
kauniista asioista, jotka cVenäjän
eläimelliset, laumat», joiksi he ni­mittävät
kommunisteja, ovat muka
tallanneet jalkainsa alle.
Ja kuitenkin olisi sosialidemokra-tisten
internationalien herroilla ai­koja
sitten ollut tilaisuus osoittaa,
että he tahtoivat todella taistella
ihanteiden puolesta, joiden tallaa­misesta
he kantavat kommunistien
päälle. Samat sosialidemokratit,
jotka nyt kehoittavat taisteluun
«kommunistista terroria vastaan»
(joka vetää oikeuteen murhaajia)
ovat antaneet siunauksensa, kun tE
taantumuksen kenraalit ovat teu­rastaneet
vallankumousta. Venäjällä.
Itsepä herra Thomas matkusti Rans­kasta
Venäjälle • suunnitellakseen
juonia Venäjän vallanikumouksellis-ta
kansaa vastaan. Saksan sosialide­mokratit
sallivat, että saksalaiset
kenraalit yhdessä . Mannerheimfii
kanssa iskivät veriin Suomen prole­tariaatin-
ja että samaiset kenraalit
yhdessä Itämeren maakunnan pa-roonien
kanssa tukahuttivat näiden
maiden vapaustaistelun. Englantilai­set,
ranskalaiset ja belgialaiset so­sialidemokratit
sallivat, että heidän
hallituksensa järjestivät hyökkäyk­siä
Venäjälle ja varustivat valko­kaartilaiset
aseilla ja varustuksilla.
Ja samoin suhtautuivat he keskus­valtoihin
nähden, vallankumouksen
kukistaessa niissä vanhan vallan.
Versailles'n rauhansopimus kantaa
heidän nimikirjotuksensa. Kansain
itsemäärä|ämisoikeus ei ollut (ko­peekankaan,'
toinen. . ,:,f.
Mutta ei sillä hyvä, että länsi­maiset
•••sosialidemokratit hyväksyi­vät;-
B^esf in ja' Versaiires'n rauhan-sopimiikset,
hfr 'olivat myös' muka­na
kunnostamassa murhajoukkoja,
joiden omallatunnolla on Rosa Lu­xemburgin,
Karl Liebknechtin ja
tuhansien proletaarien- henget. Ja
kun verikoira Noske riehui ja
Ebertin kenttäoikeudet antoivat
tappotuomioitaan ilman että uhreil­la
oli mitään puolustautumismahdol-lisuiltta,
(illoin vaikeni Toinen In­ternationale,
tällöin eivät sen joh­tajat
kohottaneet joukkoja lausu­maan
vastalausettaan, silloin eivät
he lähettäneet asianajajiaan vallan-kumoökselljsten
työläisten puolusta­jiksi.
|IIHIHIIIIIHIIIiHlillIIIHIII«milfyaiIIIIIIIIIHllllHHnillii||„,,,,„,^^
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
S Postissa 15c kaikiKa sumulta. Sähkösanomalla $3.50 kaiimu
2 Kysykää erikoiskurssia" suurille aummille.
5 Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 j
S view Ave.
I Pilettejä Suomeen ia Suomesta tän
= Tiedustelkaa hintoja y. m.
5 Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
E BOX 69. SUDBURY,
VAPAUS,
Pilettiliike tehtävä J, V. Kannasten nimejjsä.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiNiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiii,,,!;^
Vandervelde & kumppanit palaa­vat'Venäjältä
sen jälkfeen kun nä­kevät,
etteivät voi .pestä, puhtaaksi
suojattejaan vastayaU^iumQuJfs^l'i
-lisistä rikoksistaan. Mutta .voimat­tomuutensa
pukevat he raivokkaik­si
hyökkäyksiksi kommunisteja yas-u
taan saaden osakseen,.kajkkien, .nii­den
suosien, joita ei kannusta rak­kaus
vapauteen ja oikeudellisuu­teen,
vaan viha proletaarista val­lankumousta
kohtaan. Mutta tällä
raivollaan ovat kaiken väriset ja
kaikkea kansallisuutta olevat Van-itierveldet
osoittaneet,, '.eltei heitä
lainkaan liikuta kansainvälinen pro­letaarinen
yhteys, kuiii sitä'.biisi
puolustettava kapitalistisia hyök­käyksiä
vastaan ja ..etteivät he' vi­haa
mitään enemmän. kuin' toteu­tuvaa
vallankumousta.
Heidän internatiohalensa kun ei
ole mitään muuta" kuin kapitalisti­sen
lakeijapalveluksen Internationa­le,
heidän «vallankumouksensa» vas­tavallankumous
ja heidän oikeamie­lisyytensä
työläismurhaajien oikea­mielisyyttä.
takseen tekonsa. Kun hohenzoUerj
nilainen monarkia, kapitaalin jää-väämätön
herravalta ja sotilasmie-livalta
ovat uudelleen pysytetyt, on
t>i©)9-i .tehnyt .tehtävänsä, porvaristo
potkaisee hänet hallitiiksesta, ja
jälleen alkaa se'loistava .Ijausi, jol­loin
proletariaatti on ^'dottuna. kä­sistä,
ja jaloista, ja «kansoja vapa­uttava
» sosialidemokratia prostestee-raä
ontoilla korulauseilla omaa pys-tyttämäänsä
kapitaalin ylivaltaa vas­taan,
ilman että sen protestista välit­täisi
.leukaan.
Kahdeksan vuoden kuluttua
Kahdeksan vuotta on kulunut siitä, kun kapita­listiset
rosvovalliot hyökkäsivät toistensa kurkkuihin
ja levittivät hävitystä ja kuolemaa yli sivistyneen maa­ilman.
Melkein neljä vuotia on kulunut siitä, kun
maailmanproleläriaätli lopetti, tämän omantunnollo-jnan
porvarismaailman käyntiinpaneman verilöylyn.
Mutta uusien imperialististen verilöylyjen .vaaraa
ei estetä sellaisilla viehkeillä «Ei enää koskaan sotaan-mielenosoituksilla,
joihin sosialdemokratit ovat juuri
monissa maissa "viehättyneet viidessä muiden pikku­porvarillisten
"haihaltelijain kanssa, vaan kovan koval­la
luokkataistelulla> ainoalla sodan muodolla, minkä
aikaamme historia oikeuttaa.
— «Samalla tavoin kuin mahufaktUurjteollisuudeh
harjottajat joutuivat ristiriitaan vissillä kehityksen as
teellä feodaalisen luolantörtiudoon kanssa, samoin on
suurteollisuus liittynyt porvarillisen teollisuusjärjes­telmän
kanssa, voittaakseen itselleeii pysyvän sijan.
Tämän, järjestelmän vaikutuksesta, johtuu tuotanto­menetelmän
ahtaista rajoista, ilmenee jatkuva kansan
pohjakerrosten'muuntaminen proletariaatiksi, ja loi­sella
puolen lakkaamalla lisääntyvä sellaisten tuolteil-ten
kasvaminen, joille ei löydy markkinoita. Ylituo-j— monarkistisen taantumuksen kas-eii
maista
2 ja 2i Intemationalen ja Ams­terdamin
sankarit seuraavat tätä
murhenäytelmää klovnikarkelolla.
Ne lupaavat raukkamaisille, kaikkea
taistelua karttaville, kumpaakin vä­riä
olevalle sosialidemokratialle ja
ammattiyhdistysbyrokratialle apu­aan.
Jos Scheidemannien ja Ditt-mannien
on Saksan monartkistien so-sialistilain
takia paettava maasta
on Henderson Lontoossa ja Re-naudel
Pariisissa kyllä varaava heil­le
turvapaikan.
..Eräässä julistuksessaan heinä­kuun.
AS. pltä antavat. Amsterdamin
Ammatiilineri 'Internationale, 2 ja
2i Internationale heille siunauksen­sa.
. .Pelastuksena'Suosittelevat nä­mä'
saiikarit propagandaa Kansain
Liiton hyväksi, vetoumusta rikkaa­seen
setään Amerikassa, jotta se va-,
panttaisi Englannin ja Ranskan so-taveloistaan,
jotta.|lnglanti3ä Rans­ka
olisivat tilaisuudessa välttämään
Sa^an ikuoUaaksi kuristamista ros-voniaisella
. kii;tstykselään,, vaan te­kisivät
.seA.vain 'piioliksi. taikka kol­melta
neljännekseltä.. Nämä kol­me
internatipnalea. ovat kylliksi^j^äi-
,käil,eraättön4t, , »vaatiakseen te^tä,
työläisiä,; astumaan propagandapal-velukseen
ententeporvariston hyväk­si.
Kolmen poliittisen Intematio­nalen
toimeenpaneväin komiteain
konferenssissa esiitnyivät 2i Inter-nationalen
valtuutetut meidän kom­munistien
kanssa taistelun puolesta
Versailles-rauhaa vastaan. Nyt vaa­tivat
he teitä yhdessä 2 Intematio­nalen
ja Amsterdamin ammattiyh-distysliiton
kanssa Lloyd Georgen
propagandapalvelukseen.
• Työläiset, miehet ja naiset! jos
te vieläkin annatte näiden kumppa­nusten
pettää itseänne muistelemal-
Kommuni^tisen Inter-nationalen
julistus
Saksan työväellie ;
Kommunistisen Intemationalen.
toimeenpaneva komitea on antanut
Saksan työväestölle julistuflfsen, jo?-,
sa osoitetaan, että Saksan sosialide­mökratinen
puolue, kuten Toinen
Internationalekin, on jälleen osoit­tautunut
työväenluokanv etujen mi­tä
hävyttömimmäk^i pettäjäpUölu-eeksi,
kuten 1914, kuten raiQhante-on
jälkeen ja kuten vihdoin Erz-bergerin
murhan jälkeen. Samaan
.aikaan kun se oli kannattavinaan
proletariaatin yhteiafrintamaa, juo­nitteli
se porvarien ^anss^ kulissien
takana ja antoi alttiiksi puolet
omista vaatimuksistaan, minkä joh­dosta
tasavallan suojeluslaista tuli
täysin tehoton rmonarkisteja vas^
taan, vankiloissa viriivia vallanku-mötiksellisia
taistelijoita ei vapau­tettu,
se on estänyt Vanhain halli-tusslikujen
karkoituksen Saksasta,
ja, mikä tärkeintä estänyt monar­kistisen
rikkaruohon kitkemisen rau­taisin
käsin hallinnasta ja armeijas­ta.
Siten on se saanut aikaan poik­keuslain
jota monarkistiset tuomarit
voivat käyttää vallankumouksellisia
työläisiä vastaan, jotka taistelevat
porvarillisen tasavallaii muuttami­seksi
proletaariseksi, ja raukkamai­suudellaan
rohkaissut _vastavallan-kumouksellisia
siinä määrin, että
vannoutunut monarkistinen puolue
lanto ja pohjajoukkojen lisääntyviä kurjuus, kumpi­kin
aiheuttaen toinen toisensa, tämä on se mieletön
ristiriitaisuus johonka kapitalistinen tuotantojärjestel­mä
johtaa, ja joka välttämättömästi vaatii tuotanto­voimien
kontrollia muuttuneiden tuotantomenetelmien
kautta.» — Fr. Engels.
sa-arkku —• Stinneksen puolue roh
kenee tavoitella hallitusta.
Kaikella tällä ovat sosialidemo­kratia
ja Saksan ammattiyhdistys-bjTokratia
osoittaneet, etteivät ne
kykene puolustamaan edes porvaril­lista,
demokratia^ tuota kaitaa
luokkataistelun maaperää, puhumat­takaan
sen käyttämisestä taisteluun
sosialismin puplesta. Ja tällä Sak-säi?
sosSlidemo^ratian lopullisen ro­mahduksen
hetkellä, romahduksen
ei ainoastaan ..j»roletaarisena vaan
, myös '^'demokraattisena puolueena,
•laskee' 'Saksan ,riippumatoii spsiali-demokratiakii][
aseensa! Tämä puo­lue,
jollä^ on;.,ohjelmassaan proleta­riaatin
diktatuuri ja neuvostotasa­valta,
joka on tuhannesti selittänyt,
että työväenluokan etuja voidaan
puolustaa vain luokkataistelulla por­varistoa
vastaan joka on tuhannes­ti
ruoskinut sosialidemokratian ko-koomuspolitiikkaa,-
tämä puolue se­littää
olevansa valmis astumaan por­varilliseen
kokoomushallitukseen.
Työläiset, miehet ja naiset! lau­sutaan
julistuksessa. Saksan sosi­alidemokratia
ja riippumaton so­sialidemokratia
muodostavat nyt
parlamentissa tyl^hteisyyden.. Tä­mä
merkitsee, että vaikka itse por­varisto
On kieltäytynyt pestaamas­ta
riippumattomia lakeijoja, niin
toimivat riippumattomat avoimesti
nykyään puhtaasti vastavallanku­mouksellisen
hallituksen suojakaar­tina
ja kantavat sen laahustinta.
Enemmistösosialideinokratia lu­keutuu
2 Internationaleen, riippu­maton
sosialidemokratia .2i. Ku­ten
elokuun 4 pnä 1914 Haase, jo-ka
myöhemmin perusti riippumatto­man
sosialidemoikratian, ja Kauts­ky,
sen pääteoreetikko, harjoitti­vat
samaa politiikkaa, kuin Schei-demannit
ja Ebert, kuteiThe yhtei­sesti
luovuttivat proletariaatin por­varistolle
ja marraskuussa 1918
avustivat Saksan vallankumouksen
luovutusta porvaristolle, niin yh-dist3rvät
ne nyt kolmannen kerran
Saksan proletariaatin historian rat­kaisevassa
käännekohdassa kruuna-a
parempaa menneisyyttä kurin ja
järjestyksen nimessä, niin olkoon
se teille sallittu 1 Saksan kommu­nistit'.
tietävät; varsin, hyvin ,ettei
porvarillinen tasavalta' ole mikään
miekka proletariaatin - kädessä, mut­ta
siitä huoUmatta olivat he ne ai­noat
jotka . vaativat tasavallan to­dellista
puolustamista,' .jkoska se jo­ka
^^pauksessa tarjosi eräänlaisen
liikkumatilan taistelun käymiseksi
proletariaatb diktatuurin ja sosia­lismin
puolesta. Se hylkäsi kaiken
erikoistoiminnan niin' kauan kuin
oli pienintäkään toivoa siitä, että
^psialidemokratia ja ammattiyhdis-tysbyrokratia
taistelisivat omain
vaatimustensa puolesta. Saksan pro­letariaatin
luovuttamisessa monar­kistisen
taantumuksen käsiin eivät
komm\inistit voineet eivätkä tahto­neet
olla mukana.
Ja tänään,, viimeisellä hetkellä sa­nomme
me teille: teidän itsenne on
toimittava! Tehkää "kaikkenne pa-kottaaksenne
johtajanne luopumaan
kokoomuksesta, porvariston kanssa,
hajoittamaan valtiopäivät ja astu­maan
taisteluun työväenhallituksen
puolesta!
Jos epäonnistutte tässä, niin sysät
kää syrjään johtajanne ja astukaa
itse _ liikkeelle, sillä monarkistis-ka-pitalistisen
taantumuksen voiton
sattuessa eivät teidän johtajanne
vaan te itse joudutte valtiossa, teh­taissa,
työmailla monarkististen
murhaajajoukkojen hillittömän ter­rorin
alaiseksi. Johtajain petos te­kee
taistelun äärettömän raskaaksi.
AmmattiyhdistysbjTokraateilla ja
sosialidemokräteilla on proletaarisis­sa
järjestöissä vielä käsissään vai­kutusvaltaiset
virkapaikat ja käyttä­vät
he vaikutustaan saboteeratak-seen
yhtenäistä taistelua.
Baierissa kohottaa vastavallankti-mous
avoimesti päätään. Hallitus,
sosialidemokratiset puolue-mattiyhdistysjohtajat
pg.
Kansainvälinen vastavallai
on ryhtynyt yleishyökkäyksi
parationikomissioni on ni
kaksi finanssitarkkaajaa kc
maan Saksan valtion tuloja
noja, ja hallitus alistuu siih,
sialidemokratiset puolue- ja
tiyhdistysjohtajat tulevat
maan hallitusta poliisiensa,
laitoksensa ja armeijansa
ententen finanssilarkkaajien
lun .mukaan riistäessä teitä
tä, ankarammin ja nylkiessä
nahkanne jopa yli korvien.
Työläiset, miehet ja naise
ka ette. vielä tähän menne:
yhtyneet taisteluun työtät
kansanjoukkojen etujen nime
lataksenne itsellenne porv£
valtion finanssiasioiden ja
listisen tuotannon kontrollir
lisuuden, niin kuristaa teitä i
ti- ja ulkomainen porvaristo
riataa teistä ulkomaisen koi
avulla viimeisimmänkin verip
.N^t jo . kohoavat hinnat pyö
.yijn ja; itävaltalaisen proleta
asemani on teidänkin kohtalon:
lette vihdoinkin ala yhteises;
tamassa. t a i s t e l u a monark
taantumuksen nujertamiseksi
ronkiskuriporvariston ja pet
pUj^ljie- ja ammattiyhdistysby
t i a i i ' k\ikistamiseksi, mikä by
tia tulee teidät tälläkin kerta,
tämään, jos sen sanoihin lui
antaudutte sen johtoon.
Vain Saksan kommunistip
vain Kommunistinen Internat
ovat teossa osoittaneet olevans;
miit taistelemaan ja kykene
johtamaan taistelevan vallani
uksellisen proletariaatin voi
Osoittakaa velvollisuutensa ur
neille, ettei Saksan proletar
ole mJkään lauma, joka. antaa
itsensä takaisin monarkian r
taan.
Johtajanne kavaltavat teidät
telun pelosta porvaristoa vas
Näyttäkää heille ,että heidän 0:
lättävä työväenluokkaa, joka
menettänyt kärsivällisyytensä
paljon petoksen jälkeen.
Alas kokoomushallitus!
Alas julkiset ja salaiset mona
tit!
Alas monarkian sosialidemok
set käskyläiset!
Eläköön taistelu työväenhall
sesta!
Eläköön vallankumoukseHisen
letariaatin. yhtenäinen taistelun
ma!
ISUUS
Kirja jota pitäisi luk
^ Hyviä kirjoja ilmestyy aitioast
silloin tällöin. Huonoja 'kirjoja £
sijaan on markkinat täynnii i
viä kirjoja luetaankin verranm
sesti vähemmän kuin huonoja ki:
Ja. Tämä johtuu siitä että hy
kirjat puhuvat tosiasioita, jotav
toin huonot kirjat pu.huvst mi
kuvia ja olettamuksia seku kiihoi
vat ihmisluonteen alhaisi.Tipia
tohimoja. "yksi sellainen ki;'ja, j<
todella voi'pitää hyvänä ja jota
tä huolimatta on ostettu verratt;
heikosti, on Ernest Untermani
kirjottama ja H. Puron suoxen
ma «Tiede ja Vallankumous-».
Tässä teoksessa sen kirjptti
kaivaa esille materialistise.i ma^
mankatsomuksen idut variiaiseli
unhottuneelta, miltei historia.ntak,
seita ajalta saakka, selostaen s
taistelua monien vanhan ja ^-es^^
jan suurien taantumuskausfen I
vitse. Samalla tekijä kuitenki
osottaa miten materialistinen maa;
mankatsomus on mitä synkimma
kin pimeyden lävitse kulkeirJt vai'
hohteena, viitottaen tietä niille Jo
ka ovat myöhemmin tulleet.
Seuraten a^te asteelta tieteellist
edistystä, merkitsee tekijä niuisn'
kehityksen saavutukset, kuitenki
tarkasti valvoen, ettei tämän
tyksen mukana syötetä joakoill