Vapaus, August 31, 1922

              i | . f ö l L A t S I L L Ä OM; YKSIVIEOLLINENI YKS!TÄfSfELU!. SIKSIj YKSI PUOLUE! YKSI UMO! YKSI EMf AMÄ! YKSI fÄMMMl
jyöväen vapautus tapah­du
sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä voi
työväenluokka voittaa!
Torstaina, elok. 31 p« — Thursday, August 31. VI Vuosikerta-VoL VI'
[|n»i «opirau» alijtetaan kaiToimiei-te„
ylei8ääne»tyk«eHe.
Sydney. — Konferenssissa, mikä
iesti lauantai aamuyöhön saakka,
pääsivät
Jorationin virkailijat ja United Mine
1 fforiersin 26 piirin toimeenpaneva
sdyintoon Nova Scotian huUkaivos-lakossa.
,
.lakkolaiset fcivät ole vielä palan­neet
töihin.
['Lakon päättyminen riippuu nyk
L kokonaan siitä, että 12,000 union
!miestä tulee sopimuksen hyväksy-ijään
yleisäänestykseim, joka toi-uitetaan
elok, 81 p.
S'^u«ta pidetään voittona lakko­laisille.
Klo 1 lauantaita vasten yöllä kai­vosmiesten
edustaja eversti Gordon
Harrington F,. W. Gray British Em­pire
Steel Corporationin edustajia
ja professori Clarence MacKinnon,
jonka unio oli kutsunut ylimääräi­seksi
edustajakseen, poistuivat kon­ferenssista,
ilmoittaen, että sopimus
on saatu aikaan. Sovintoesitykseen
sisältyy:
(A) — Miniimipalkka tulee ole­maan
$3.25, merkiten, tämä 40 sen­tin
palkankorotusta päivältä ja kor­keampaa
palkkaa maksetaan sopi­mukseen
sisältyvän taksan mukaan.
(B) — Palkkataksa Sydneyn kai­voksissa
on kohotettava samaan mi-niimiin
kuin muuallakin.
(C) — Urakkatöissä kohotetaan
palkkoja 12J prosenttia. '
' (D) — Sopimus tulee käsittä­mään
kaikki ye miehet, jotka si-
«ältyivät Montrealin sopimukseen
1921.
(E) — Sopimus kestää tammik.
15 päivään 1924 jä tulee jatkumaan
edelleen, ellei kummaltakaan puo­len
tehdä, ilmoitusta 40 päivää en­nen
sopimusajan päättymistä.
(F) — Sopimuksen säädökset as­tuvat
voimaan heinäk. 15 p. 1922.
(G) — Sunnuntai ja juhlapäivil­tä
on maksettava puolitoista aikaa.
(H) — Glace Bayn konepaja­työstä
laaditaan erikoiset säädökset.
Yleisesti' tunnustetaan, että uusi
sopimus merkitsee kaivosmiehille
huomattavaa voittoa, käsittäen pit­käaikaisen
sopimuksen ja tuntuvan
palkankorotuksen.
Union miesten alkuperäisenä vaa­timuksena
;ioli 1921 vuodien palkka-taksa,
joka oli $3.80, tämän vuo­den
alussa komppania alensi minii
mipalkan $2.44 päivältä, •. mutta sit-
, tenimin ylensi |2.85, uuden sopi­muksen
mukaan' tulevat saamaan
• ?3.25 päivältä.
• Kaivosmiehet eivät palaa töihin
ennen kuin pnestyksen tulokset
On laskettu. Toiselta puolen sota­joukkoja
tuskin poistettanee ennen
lakon päättymistä.
Sopimuksen uskotaan tulevan hjr-kyrasjrtjrksi.
Huolimatta siitä, että union mies­ten
keskuudessa lienee vieläkin mie­lipidettä
seisoa jyrkästi alkuperäi­sen
vaatimuksensa kannalla, usko­taan
sopimus tulevan yleisäänestyk-se!!
ä hyväksytyksi. '
British Empire Steel Cor-i
KakostyöläisteD kan­sainväliselle
bn-gressie
Punaisen Ammatillisen
nalen julistus.
Internatio-
Marty ja ne muut
Ranskan kommunistipuolue on
jälleen asettanut Martyn valtuus-mie.-
eiidokkaaksi tällä kertaa La
Santen piirissä Pariisissa. Tätä en­nen
on hän jo kolmasti valittu eri
kurinallishallinnoihin ilman, että
iäntä olisi vapautettu.
Viisi poliittista vankia oli elokuun
6 päivään mennessä oHut jo kuusi
päivää nälkälalcossa protesteeratak-seen
epäinhimillistä vankilakomen-toa
vastaan Fresnesissä ja La San-tessa.
Yhdys valtain armeijaa
supistetaan
^ashington.— Yhdysvaltain ar-
*"6iJa.on nyt uusien järjestelyjen
perusteella supistettu 125,000 mie-
''een,' huolimatta siitä että presi­dentti,
sotasihteeri armeijan yli­päällikkö
kenraali Pershing y.m. mi­litaristit
vastustivat supistamistoi-fflenpiteitä
ankarasti
Toverit!
Punaisen Ammatillisen Interna-tionalen
toimeenpanokomitea pitää
vallankumoulcsellisena velvollisuute-naan
huomauttaa teitä amerikkalai­sessa
kaivosteollisuudessa riehuvan
jättiläismäisen taistelun merkityk­sestä
kanainväliselle työväenliikkeel­le.
Hiili ja metalli muodostavat mail-mantalouden
perustukset. Kaivos­työläiset
ovat kansainvälisen pro­letariaatin
hyökkäysjoukkoja, jotka
uhkaavat kapitalistisen maailman
pääperustuksia. Tästä syystä ovat­kin
kaivostyöläiset niitä, joita vas­taan
kapitaali kohdistaa raivokkaim­mat
rynnistyksensä. Valtaisia yh­teentörmäyksiä
kehittyy aika ajot-tain
kaivostyöläisten ja kapitaalin
välillä milloin yhdessä, milloin toi­sessa
maassa. Taistelut voat hu(/
mättäviä suunnattoman laajuutensa
takia ja kiinnittävät koko maailman
huomiota. Kalkille on vielä tuo­reessa
muistossa Englannin hiili­kaivostyöläisten
sankarillinen ^ tais­telu,
kaivostyöläisten, jotka 13 viik­koa
puolustettuaan oikeuksiaan oli­vat
pakotetut hellittämään sen joh­dosta,
etteivät saaneet riittävää tu­kea
muiden teollisuusalojen työläi­siltä.
Tuottamalla rikkurihiiltä man­nermaan
maista ja Amerikasta on­nistuivat
englantilaisjBt työnantajat
murtamaan Englannin kaivostyöläis­ten
jäykän vastarinnan.
Nyt toistuu sama historia Ame­rikassa,
Yhdysvaltain kaivostyöläi­set
ovat olleet jo viisi kuukautta
lakossa ja iskevät päättäväisesti
takaisin kapitaalin hyökkäykset.
Työnantajille kelpaavat Icaikki kei­not.
He käyttävät työläisiä vas­taan
aseistettuja rikkurijoukkoja,
salamurhaajia ja jopa tukahduskaa-suakih.
Tällaisten olosuhteiden val­litessa
on syytä pelkoon, että ame­rikkalaistenkin
kaivostyöläisten tais­telu
päättyy hirvittävään tappioon,
elleivät he saa aimmattiveljiltään
muissa maissa riittävää tukea. Tu­sinoittain
laivoja kuljettaa europ-palaista
hiiltä, jotta tehtäisiin tyh­jäksi
amerikkalasten hiilikaivostyö­läisten
urhokkaat ponnistukset ja
jotta he, huolimatta päivästä toi­seen
osoittamastaan taistelu-uljuu­desta
ja kestävyydestä, pakotettai­siin
alistumaan kapitaalin rautakan-nan
alle. Ainoa pelastustie ja va­pautuksen
toivo työnantajiston kah­leista
on kaikkien maiden kaivos-työläisliittojen
kiinteässä yhteydes­sä
yhteisen luokkataistelun tehok­kaaksi
käymiseksi.
Kongressinne tärkeimpänä tehtä­vänä
on kaivostyöläisten internatio-nalen
muuttaminen proletaarisen
taistelun tehokkaaksi aseeksi. Yk­si
tämän tehtävän toteuttamisen
perusehdoista • on kaikkien maiden
kaivostyöläisten yhdistäminen yh­teen
teonvalmiiseen, lujasti liitet­tyyn
kaivostyöläis-intemationaleen
joka _ on riippumaton yksityisten
kansallisuuksien liittojen poliittises­ta
vaikutuksesta ja sympatiasta.
Toinen ehto on selvä luokkataistelu-politiikka
internationalen taholta,
joka ei saa tyytyä pelkän tietotoi­miston
osan suorittamiseen vaan on
sen pääasiassa johdettava kaivostyö­läisten
taistelua kansainvälisissä
puitteissa asettamalla kansainväli­sen
proletariaatin edut kansallisten
osastojen etujen edelle. Vasta sit­ten,
kun on muodostettu koko mail-man
kaivostyöläisten voimakas Juok-karintama,
on teidän kongressinne
edessänne olevain tehtäväin tasalla
ja ymmärtää kapitaalin hyökkäyksiä
vastaan asettaa voittamattoman so­lidaarisuuden.
Punainen Ammatillinen Interna­tionale
ja siihen lukeutuvat liitot
ovat puolestaan valmiit tekemään
kaikkensa kaivostyöläisten vallanku­mouksellisen
rintaman ja voitok­kaan
taistelun käymisen hyväksi
hyökkäävää kapitaalia vastaan.
Punaisen Ammatiliisen Internatio­nalen
toimeenpanokomitea,
Losovski, pääsihteeri,
— o —-
SosialhralJsdkiimoiik-
Mm
Kommunistisen Internationalen
toimeenpaneva komitea ön osoitta­nut
kaikkien maiden työläisille ju­listuksen,
missä se ilmoittaa ole­vansa
solidaarinen vallankumous-tribunaalin
päätöksen suhteen, ja
korostaa, että vallankumouksellis­ten
työläisten ja talonpoikain hal­litus
inhoo kostopolitiikkaa ja tun­nustaa
pyrkimyksissään vain val­lankumouksellisen
s o p u s o i n tiun.
Kommunistisen Internationalen toi­meenpaneva
komitea hyväksyy niin­ikään
sen Yleisvenäläiseri i toimeen­panevan
kesku^oimiteah päätöksen,
ettei kuolemantliomioitä panna täy­täntöön,
mutta kehöittaa työläisiä
kaikissa puolueissa avoimesti selit­tämään
2 ja 2/ Internationalen
johtajille seuraavaa:,
. «Teidän on pakotettava sosiali-vallankumoukselliset
liittolaisenne
lopettamaan sisällissodan neuvosto­hallitusta
vastaan sekä itse teossa
luopumaan kunniattomista suhteis­ta
kapitalistihallituksiin. Neuvos­tohallitus,
joka inhoo porvarishalli-tusten
verenhimoisia metoodeja, ön
lykännyt tuomioiden täytäntöön pa­non.
Kansainvälisen proletariaatin
velvollisuutena on tunnustaa neu­vostohallituksen
humaaninen aloite
sekä tukea Neuvosto-Venäjää sen
taistelussa saaliinhimoisen maail-manimperialismin
suunnitelmia vas­taan
ja olla sallimatta uutta sisäl-lissotaa.>
Radekin lausunto.
Radek lausuu tuomioiden johdos­ta
Pravdassa;
«Kahden kuukauden oikeuskäsit­telyt
eivät jätä mitään epäilyn va­raa
tuomioiden oikeudellisuudesta.
Proletariaatin on saatava selitys,
miksi neuvostohallitus pidättää val­lankumouksellisen
oikeuden kosta­vaa
miekkaa. Koska sosialivallan-kumouksellisten
puolue on poliitti­sesti
murskattu saattaa neuvosto­hallitus
myöntää sosialivallankumo-uksellisille
tämän koemahdollisuu-den.
Lontoon ja Wienin Interna-tionalet
tulevat selittämään tämän
seuraukseksi niiden painostuksesta.
Neuvostohallitus ei kuitenkaan ole
sovelluttanut lempeyttä tehdäkseen
Toisen Internationalen johtajille
mieliksi, vaan on tehnyt tämän työ­tätekeväin
kansanjoukkojen tähden,
jot3ca eivät vielä ole selvillä Ve­näjän
olosuhteista pitäessään so-sialivallankumouksellisten
puoluetta
työväenpuolueena. Jos sosialival-lankumoukselliset
jatkavat vastaval­lankumouksellista
politiikkaansa, on
jokainen Europan työläinen tilai­suudessa
näkemään, että sosialival-lankumoukselliset
ansaitsevat sen
rangaistuksen, mikä tällöin tulee
heitä kohtaamaan.»
Trotsky sanoo punaista armeijaa
tarvittavan suojelemaan neuvos-'
tovaitaa kapitalistimailroan hyök­käyksiltä.
Reotsin «työväenhalli-fiB))
ja ty$tfÖMt
Sosialiministeri suosittelee
mille vaivaishoitoa.
tyottö-
Moskova. — Sanomalehdille an
tamassaan . haastattelussa lausuu
Leon Trotsky, että' Venäjä tulee
ylläpitämään ,800,000 käsittävän pu­naisen
armeijan vihamielisten naa­puriensa
hyökkäyksien varalta. Sa­malla
hän lausui, että mailma tulee
kärsimään Venäjän kärsimyksestä
ja puutteesta niin kauan kuin ta­loudellinen
saarto sitä vastaan jat­kuu.
Kun Trotskylta tiedustettiin tu­leeko
Venäjä edelleen vähentä­mään
armeijaansa, vastasi hän: «Me
olemme jo vähentäneet sep 5,300,-
O00:sta 800,000 mieheen. Ja jos
meidän toivotaan edelleen tekevän
vähennyksiä täytyy kansainvälises­sä
tilanteessa tapahtua suuria muu­toksia.
Seikka että meidän naapu­rimme
ovat kieltäytyneet ottamasta
osaa aseiden riisumisneuvotteluun,
ei helpota aseistariisumiskysymyk-
Paljastetusta säilästJi
työttömille Wienissä
126 vuoden vanha
maanviljelijä kuollut
Clarksburg, W. Va. — John
Drusdale niminen maanviljelijä kuo­li
sunnuntaina kotonaan 126 vuo­den
vahhana. Vainaja oli syntynyt
Skotlantissa 1796.
Mitä hedelmiä kantaa adlerilais-ten
tosi sosialistinen 2ä internatio-nalelainen
taktiikka, näkyy tavasta
millä Wieniläinen pappis-sosialistis-demokraattinen
mielivalta, kohteli
äskettäin kurjia nälkiintyneitä työt­tömiä.
Nämä pyrkivät elokuun 9
pnä 1,500 hengen suuruisena jouk­kona
parlamentin puheille-välittääk­seen
kurjaa kohtaloaan, mutta pii­rittivät
heidät «sätkällä poliisit, jot­ka
paljastetuin miekoin pakottivat
heidät pysähtymään eräälle sivuka­dulle.
Neuvottelujen jälkeen pääsi­vät
he kuitenkin jatkamaan mat­kaansa
parlamentin edustalle, mut­ta
täällä piiritti heidät kokonainen
armeija poliiseja, jalan ja ratsain,
jolloin useita työttömä vangittiin.
Kaikkien nöyryytysten ja hävyttö­myyksien
jälkeen saivat he vihdoin­kin
lähettää edustajistonsa parla­menttiin,
missä se esitti nälkäisten
vaatimukset.
Täällä taritsi hallituksen edustaja
heille sievistellyin puheenparsin tyh­jiä
sanoja, ja työttömäin suuttu­mus
oli yksistään sen tähden sano­maton,
etteivät he saaneet tavata
edes ministeriä vaan virkamiehen,
jolla ei olisi ollutkaan mitään val­tuuksia
antaa joitakin lupauksia. Tä­mä
kyllä ilmoitti, että hallitus tu­lisi
antamaan myöhemmin vastauk­sensa,
mutta sen kielteisestä sisäl­löstä
ovat wieniläiset työttömät jo
ennakolta varmat, siksi «lnpaava>
oli heidän saamansa kohtelu ja vas­taanotto
viranomaisten taholta —
m a a i 1 man «demokraattisim massa
maassa.>
sen ratkaisua.^
Trotsky myönsi, että pienempi­kin
armeija kykenisi pitämään yllä
sisäisen järjestyksen Venäjällä,
mutta hän huomautti ,että Venä­jän
armeijan täytyy olla varuillaan
sitä vastaan tehtävien hyökkäyksien
varalta.
Ventijä voi tulla toimeen omin
voimin.
Mitä tulee taloudellisiin olosuh­teisiin,
lausui Trotsky, että Venä­jä
voi tulla toimeen omin voimin,
jos välttämätöntä. «Minä toivon
ettei 150,000,000 käsittävä kansa-
Igjnta tule joutumaan perikatoon,
vaikkapa siltä kiellettäisiin ulkomai­nen
apukin,
Kun kirjeenvaihtaja tiedusti hä­neltä
mitä Venäjä tekee ellei se
saa ulkomaista luottoa, vastasi
Trotsky, että epäilemättä se hidas­taa
neuvostovallan uudestaanraken
tamistyötä ja lisää kärsimyksiä,
mutta nämä Venäjän kärsimykset
lyövät leiftiansa myöskin kansainvä­liseen
elämään ja saattavat kärsi­myksiä
kaikille kansoille. «Me me­nemme
eteenpäin kaikista vaikeuk­sista
huolimatta. Vallankumous he
rätti kansanjoukoissa suunnattomat
luovat voimat, jotka järjestyneinä
ja krystalloituina saavat suuria ai­kaan.
»
«Meidän kansamme on juuri pää­semässä
lävitse teollisuuden alkeis­koulusta,
ja kun he suorittavat tä­män
alkeisasteen, niin koko mailma
tulee tuntemaan sen seuraukset,
koska se vapauttaa nämä suunnat­tomat
edistyksen voimat.»
Venäjän suhde ranslcalais-saksalai-seen
ristiriitaan.
Viidelletoista ulkomaiselle kir­jeenvaihtajalle
antamassaan haas­tattelussa
sotaministeri Leon Trots­ky
selostaessaan Venäjän .sisäisiä
ja ulkomaisia suhteita, lausui, että
Venäjällä vallitsee nykyisin niin
hyvä järjestys, että pääministeri
Lenin voi huoletta ottaa kipeästi
kaipaamansa pitkäaikaisen levon ja
samalla kuitenkin kiinteästi seura­ta
asioita.
Selostaessaan kansainvälistä ase­maa,
sanoi Trotsky Ranskan käyt­tävän
juuri sellaista menettelyä,
joka välttämättä ajaa Sak.san val­lankumoukseen.^
Kun häneltä tiedu-stettiin tuleeko
Venäjä py.symään puolueettomana
jos Ranska hyökkää Ruhrin alueel­le
ja. nostattaa Puolan sekaantu­maan
samaan sotaan,, lausui Trots­ky:
«Minä epäilen sitä.»
Vapaus sitten kun kapitalismi on
kukistettu.
Trotskylta tiedustettiin vielä ai­kooko
neuvostohallitus palauttaa
täydet poliittiset vapaudet vastus-tuspuolueille
Venäjällä, johon Trots­ky
vastasi: «Sitten kun kapitalismi
on kukistettu.)
Tukholma 10/8. •-- .Työttömyys-komissionin
päätöksen johdosta, et-tä
kaikki työttömyysavustus lak­kautettiin
elok. 1 pstä, kääntyi
Tukholman järjestyneiden työttö­mäin
puolesta lähetystö sosialimi-nisterin
puoleen kirjelmällä jossa
viitattiin niihin huoliin ja vaikeuk
siin, niinkä päätös on synnyttänyt
kautta maan työläispiireiasä, jotka
kärsivät pakollisesta työttömyydestä.
Mikäli ei työttömyyskömissionin
mainittua päätöstä kumqta taikka
muuteta, odottaa suuria työläis­joukkoja
nälkäkuolema taikka pa­kotetaan
heidät henkensä säilyttä»
miseisi ryhtymään tekoihin, jotka
tullaan laskemaan rangaistaviksi.
Vaivaishoidon puoleen, osoittaminen
ei tällaisessa tapauksessa riitä: työ­läisten
itsetunto sotii vaivaishoidon
auttamistapaa vastaan, ja on vai
vaishoidon kautta saatava avustus
sitä laatua ja tuottaa se .sellaisia
seurauksia ,että useimmat hätää^
kärsivistä kieltäytyvät siihen tur
vautumasta. Kaiken tämän johdosta
ehdotettiin kirjelmässä, että työt
tömyyskomissionin avustuslakkau-tuspäätös
peruutettaisiin taikka
muutettaisiin siten, että kaikki työt­tömät,
karkeis- ja rakennustyöläi­setkin
sekä ei-huoltovelvolliset, joil-le
ei voida varata hätäaputöitä, sai­sivat
avustusta samassa määrässä
kuin ennen sen lakkauttamistakin
sekä että heille myönnettäisiin avus
tus siltäkin ajalta, minkä he ovat
olleet sitä vailla.
Sosialiministeri, joka otti lähetys-tön
ystävällisesti vastaan, vastasi,
että kirjelmä lähetettäisiin ensin
työttömyyskomissionille lausunnon
antamista varten minkä jälkeen hal­litus
vasta tekisi päätöksensä, mut­ta
selitti ,että oli itsestään selvää,
ettei kaupunki eikä valtio pitkän
päälle voinut jatkaa tähän asti har­joitettua
avustustoimintaa. Työttö­mäin
oli sen takia pyrittävä koske­tukseen
niiden yhteiskuntaelinten
kanssa (vaivaishoidon) jotka vas­taavat
tällaista tapausta. Mutta
mitä tuli työttömyyrfkomissioniin ja
kunnallisiin h ä t ä apukomiteoihin,
jotka tähän asti ovat hoitaneet työt­tömyyspolitiikkaa,
oli sosialiminis­teri
sitä mieltä, että ne olivat suu­rin
pirtein tyydyttävästi hoitaneet
tehtävänsä ja tehneet kaikkensa mi
tä ovat voineet työttömäin avusta
miseksi.
Lännitfäjät ja veturi-niiehet
ubbavat
otkia «I
Huomattava käänne rautatielakossa
mahdollinen.
Länsi-Canadan hiilen-kaivajat
hyväksyvät
sopimuksen
Uusi palkkasopimus hyväksytty seit
semällä äänellä yhtä vastaan.
Calgary. — United Mine Worker-sin
18 piirin jäseni.stö on yleisäänes-tykscssään
hyväk.synyt Western Ca­nada
€oal Operators Associationin
kanssa tehdyn uuden palkkasopi­muksen
seitsemällä äänellä yhtä
vastaan, joten lakko, joka kesti yli
viisi kuukautta on täten päättynyt,
ilmoittaa piirisihteeri Robert Pea-cock.
Union miehet luvultaan 7,000
ovat nyt palanneet töihin, oltuaan
lakossa sitten maalisk. 31 päivästä
saakka.
Kaivosmiehet palaavat töihin tä­män
sopimuk.sen mukaan 15 pro­sentin
palkan alennuksella, joka kui­tenkin
poistetaan heti kun 75 pro­senttia
Yhdysvaltain pehmeänhiilen
kaivosten omistajasta on allekirjoit­tanut
Clevelandin sopimuksen.
Kuten muistetaan, alensivat kai­vosten
omistajat viime kevännä
mainarien palkkoja 35-—40 prosen­tilla,
joten lakkolaisten voitto tässä
taistelussa oh huomattava.
Ruotsi äänestänyt kiel­tolakia
vastaan
Cleveland. — Täällä pidetään
mahdollisena että lämmittäjät ja
veturinkulettajat tulevat ottamaan
pitempiaikaisen (juhlapäivän> ases-tettujen
pyssyhurttain ja kehnon
rautatiekaluston takia. Tämä toi­menpide
tulisi epäilemättä halvaa­maan
koko rautatieliikenteen.
Neuvottelu, joka piti tapahtua
maanantaina «neljän suuren» veljes­liiton
johtajan välillä, siirrettin sen
takia ettei vaihdemiesten ja konduk­töörien
edustajat olleet vielä saa­puneet.
Tässä neuvottelussa tul­laan
keskustelemaan rautatietyöläis-ten
suurten järjestöjen uudesta suh­tautumisesta
konepa jatyöläisten
lakkoon. ,
—o——
Työnjuhlan vietto Neu­vosto-
Karjalassa
Sunnuntaina heinäk. 9 p. alkoi
Karjalan työrahvaan työnjuhlan
vietto Petroskoissa kauniin kesä­päivän
vallitessa, Puolenpäivän ai­kana
aloitettiin juhla soitolla ja
kaunomarssilla vallankumouksen to­rilla,
Karjalan Toimeenpanevan
Komitean puheenjohtaja, tover
Gylling piti tervehdyspuheen venä
jaksi ja suomeksi, joissa huomautti
miten tähän asti Karjalassa oli täy­tynyt
vain ehtimiseen kutsua työ
Iäisiä taistelemaan ja ponnistele
maan työnrintamalle, eikä ollut jä<
nyt tilaisuutta työn juhlimiseen. —-
Kaupunginneuvoston puheenjohtaja,
tpv. Danilov venäjänkielisessä pu
heessaan lausui juhlayleisön terve
tulleeksi. — Vapauden torilla pu
hui Karjalan Kansanvälistusosaston
johtaja tov. Nuorteva, joka seloste
li näiden juhlien tarkoitusta ja oh­jelmaa,
kutsuen lapsia »euraavaks
illaksi Kesäpuistoon nauttimaan oh­jelmasta
ja virvokkeista. — Vapau
den torilta siirryttiin urheiluken
tälle, jossa eri urheilujärjestöt ja
koululapset esiintyivät esittäen voi
misteluliikkeitä. Erikoista mielty
mystä herätti Kansainvälisen Sota­koulun
suomalainen voimistelu jouk­kue
tov Dufan johtamana. — Kesä
puistossa oli maksullinen iltama mo
nipuolisella ohjelmalla. Puheita p
tivät tov, Gylling ja Medvedovskj
— Suomenkielisten iltamassa illä
«Triumfissa» piti arvokkaan ja mie
lenkiintoisen puheen tov, Sirola,
Ensimäinen työnjuhlapäivä on
nistui kaikin puolin hyvin.
Ranskan työläiset julistaneet 24
tunnin myotätuntoisuuslakon Hav*
ren lakkolaisten puolesta. .
Paljon työttömiä raata
jia Torontossa
Toronto, — Torontossa on vähin
tään 1,200-1,500 työkyvytöntä kai
kenikäistä työläistä ,jotka ruumiil
listen heikkouksiensa takia eivät ky­kene
työhön. Vaikkakin nyt jo ai
kaa olla töitä terveille ja voimak­kaille
työläisille parveilee hallituk­sen
työvälitystoimistonkin ympäril­lä
. satoja työhön kykenemättömiä
työläisiä,
«Minun täytyy sanoa, että löytyy
ainakin 1,500 miestä, jotka eivät
fyysillisten heikkouksiensa takia ky­kene
ruumiilliseen työhön. Meillä­kin
on näitä registeerattuina 1,200
ja kaikki ei tietystikään ole meillä
registeerattuna», lausuu hallituksen
työvälitystoimiston johtaja kapteeni
Meath, «Nämä miehet ovat anta­neet
meille vaikean probleemin. He
eivät kykene työhön ja kuitenkin
leidän asemansa pakottaa heidät
etsimään työtä.* Kapteeni Meath
ausuu ainoana toivomuksena, että
teollisuuden virkistyminen kehittäi­si
sellaisia aloja, joissa näitäkin
miehiä voitasin käyttää.
Tässä on yksi räikeä kuva kapita-istisen
järjestelmän rikollisuudes­ta.
Ensin tärveltyään työläiset raa­jarikoiksi
ja työkyvyttömiksi, jät­tää
kapitalismi nämä työläiset nään­tymään
nälkään.
75 kaivosmiestä hau-taantunut
elävältä
Tukholma. — Viime sunnuntaina
toimitetussa yleismaallisessa kiel-tolakiäänestyksessä
tähän asti saa-puneitten
äänestyksen tulosten mu­kaa
kieltolakia vastaan annettiin
48.5,000 ääntä ja puolesta 38.5,000.
Tukholmassa vastaan 142,000 ja
puolesta 22,000.
Jackson, Cal. — Kuuluisassa Ar-gonaut
kultakaivoksessa hautaantui
maanantaita vasten yöllä keskiyön
aikaan 75 kaivosmiestä 3,500 jalan
syvyydessä kun tuli hävitti pääau-koh.
Yrityksiä tehtiin pelastaa kai-voTcsessa
olevat miehet vanhan Mul-doon
aukon kautta, mutta kuiten­kaan
vielä onnistumatta.
Pariisi. —• Ratsujoukot ja voi­makkaat
polisiijoukot ovat olleet
keskitettyinä kaikkiin teollisuuskes­kuksiin,
sen johdosta, että radikaa­lien
työväenliitto oli kutsunut tiis­taiksi
yleisen 24 tunnin lakon kaut­ta
maan, sympatiaksi Havren työ­läisille,
jotka menivät lakkoon viime
viikolla.
TySISisten veri vaotaa Havmsa. /
Havre. — Aikaisin lauantai aa­muna
tapahtuneessa ottelussa soti­laitten
ja lakkolaisten välillä barri-kaaditaistelussa
seitsemän lakkolais­ta
sai surmansa ja 13 haavotettiin.
Ankara taistelu syttyi sotilaitten
ja poliisieii hyökätessä työväentalon
edustalle rakennettua barrikaadia
vastaan, jonka takana satoja lak­kolaisia
oli suojassa. Sotilaat ja
poliisit käyttivät «vapaasti> aape-leitaan
ja ampuivat lakkolaisia, jot­ka
olivat pakotetut perääntymään.
Sunnuntaina tapahtui uusia tais­teluja
sotilaitten ja poliisien välil­lä,
jos.sa kummaltakin puolen usei­ta
haavottui, '
Ennen lauantain taistelua 20,000
lakkolaista marssi kulkueessa Zio-niti
vuorelle, jossa he pitivät jouk­kokokouksen
ja päättivät jatkaa
lakkoa, sekä vaativat vangittujen
toveriensa vapauttamista. Lakkoa
johtaa kommunistien perustama Ylei
nen Työväenliitto.
Hallitus on päättänyt murskata
lakon millä hinnalla tahansa. ,
— o —
Valittavat siirtolaisuu­den
vähentyneen
Ottawa.-— Huhti-, touko-, kesä-ja
heinäkuulta osottavat tilastot,
että Canadan siirtolaisuus jatkuvas­ti
vähentyy.
, Siirtolaisuuden vähentyminen
näiltä kuukausilta, verrattuna vas-,
taaviin kuukausiin Y.ijni.^, vuonna,
osottaa alentuneen 34 prosenttia.
Maahan muuttaneiden siirtolaisten
luku mainitulta ajalta on 32,849.
Tästä lukumäärästä .16,000 on tul­lut
Britannian saarilta^ 10,449 Yh­dysvalloista
ja 6,400 muista maista.
.Samoina kuukausina edellisenä
vuonna oli siirtolaisien lukumäärä
6,230 Britanniasta, 14,219 ' Yhdys­valloista
ja 9,447 muista maista.
Uudet rajoitukset siirtolaisuus-
]ai.s.sa, jotka koskevat siirtolaisten
maahan tuloa muista maista, pait­si
Englannista ja Yhdysvalloista, pi­detään
syypäänä siirtolaisuuden vä­hentymiseen.
Parlamentin ensi istuntokaudiella
mennään koko siirtolaisuutta kos-teva
lainlaadinta lävitse ja tarkis-etaan
ja poistetaan monet nykyi­set
rajoitukset.
Sisäasiain ministeri Charles Stew­art
on palannut juuri matkaltaan
annelta, missä hän on tutkinut
maan asuttamis- ja siirtolaisuus-probleemia,
lausuu myöskin, että
maa tarvitsee lisää siirtolaisia, eikä
ole enään väliä mistä ne tulevat,
cunhan vain saadaan «kunnollisia>
siirtolaisia.
Canadian Pacific ja monet suu­ret
työnantajat myöskin painosta­vat
siirtolaisuuden lisäämistä, sillä
työnantajat tarvitsevat nyt teolli-suuselämän
vilkastuessa lisää riis- •
tettäviä orjia.
-o
Manitoban sato parem­pi
kuin vuosikym­meneen
Winnipeg. — Manitoban viljasa­to
keskinkertaisesti on parempi
cuin vuosikymmeneen, maanvilje-ygdepartementin
antaman ilmoituk­sen
mukaan. Tämän vuotinen nistt
sato on keskimäärin 20 bushelia.
eelskeriltä, verrattuna 16.4 viimei­sen
kymmenen vuoden ajalla, kau-rasato
40—46 busheliin eeMceriltä,
verrattuna 34,6; obrasato 30 bush­elia
eekkeriltä, verrattuna
)U&heIiin eekkeriltä. Edellämaini­tut
arviot perustuvat, raportteihia
maakunnan kaikista piireistä.