1923-09-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iMumtmm, Bm% S p> — Sai S®p 8 Sp^aiygBfl. Pot, joka tJistai. totBtai ia toaaotal V A P A U S > (Lfbeit?) m OBly ojgaa of FiniMf^etlien ia Cenada. Pob-fn Sodbory. Oat^ mry Tocaday, TSiojsday and * Äd7ertisiDgT8tM40epe?eoLlnch. MinlmomcflMge Esv dagie insertton 76c DiEflöimt on otariaing adverttee» a^ect The Vapaus is tiis best odvevtioing medinm emoni l^e Fipnigh People in Canada. Vapaoden konttori Ja toiadtn» on Libejty BsHIdinf, lane St, Puhelin 1038.^- Postlosote: ' • ^ ^xi9, Sndbnry, Ont. Canadann^^^vk. 54.00, pooli vk. $2.25, kolm© kL ^^^ÄSySÄn^ja Suomeen, ykai vL ?6.60, pnoli vk. ja koUne kk. $1.76. tauksia, joita ei seuraa raha, ei tolia U&etlfimaSn, ipaitsi aaiamieatcn joill* on takankaet DmotUBhinta kerran jolaistoista ilmotukaista. 40c. ^tatonmalta. Snnrista ilmotoksista sekä ilinotaksista, Jddeii te&stiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva filennus. Knoloilmotnkset $2.00 kerta ja 60e.. lisäS joUiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotokset 50c, kerta, $1.00 kolmekertva; avioeroilmotukset $2.00 kerta, iioo Scaksikartaa; syutymäilmotukliet $1.00 kerta; ha-ntaantieto » ja osoteUmotukset 60c. kerta, $1.00 k<>lme- Icertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana, v ... , •„ • ' --• .V • • 'Jos ette milloin tahansa saa - vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen : liikkeehoitajan pe^- «oonalliselia nintePä. J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja, yhdysvaltalaisen emäjärjeston suhteet phäisi olla'sellaisella pobjalla^ että Nova Scotian xnainarit voisivat valita virbilijansa silloin Icun heidän yhteisen jouk-kojärjestönsä toiminta sitä edellyttää. Neljän tunnin työpäivä Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitäS olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 8. ' ' Betrlntered at the Pnet Office Department, Ottawa, as Hulluna vallasta Italian pääministeri Mussolini on hämmästyttänyt maailmaa uusilla häikäilemättömillä teoillaan. Uutiset kertovat Italian asettuneen päättävästi sotajalalle " K r e i k k a a vastaan eräiden alueiden liittämiseksi Italian lipun alle. Kun me nykyään puhumme Italialta, tävlvv. ennen kaikkea puiiua Mussolinista. Mustapu-seroiftennseenkanlajainsa tukemana on hän joka tapauksessa suuri tekijä Italian politiikassa, itänen per-sonalliset ominaisuutensa ovat aivan kuin tehdyt Italian nykyistä tilannetta, vastaavaksi. Mussolini p|tää ; itseään kohtalon suurena miehenä, jonka ra^^kaistavaksi historia on jättänyt suuria asioita. Napoleon, Grom-well, Mussolini, siinä Italian nykyisen mahtajan taivaanranta. Nimellisesti hän on pääministeri, mutta Jfäytännöjlisesti on hän taantumuksellisen porvariston personoitu ,diktaattoi'ii Tähän asti on hätien Jnusta politiikkansa rajottunut Italian sisäisjin asioihin. Nyt se on tunkeutumassa käytännöllisenä vallotusretkenä; ., piaan rajojen ulkopuolelle. «,rf,,^'r.':v'-'iiT?»^:!^'?''' ^ ^ E n s i m ä i s e n askeleensa otti> Mussolini Corfun Valtaamisella sen tekosyyn nojalla, että muutamia Italian ageniieja murhattiin Albaniassa; Suunnitelmat näiden sotatoimien; alkami ovat kuitehl^in olleet jo aikoja sitten kypsät. Itse asiassa Mussolinin valtaannousu tapahtui Adriaii meren alueille kohdistet-v4^ van valtauspolitiikan merkeissä. Niinpä hän^^^ olikin ensimäistä tekosyytä hyväkseen käyttäen ilman mitään neuvotteluja Ja hetkeäkään epäröimättä valmis, komentamaan Italian laivaston Corfun edustalle tuhoamaan 'omaisuut^ ja surmaamaan avuttomia, viat-v.:..; tomia.^ihmisiäy^^;.Äv,-v;..vrr. '\v.vr.s.:^ Vallotusretkensä yhteydessä unelmoi Mussolini Rooman vanhaa keisarikuntaa. Hän haluaa olla muinaisen Rooman luhistuneen m mahtavan niinen pelastaja. Tämä mielettömyyteen tähtäävä unelma lyö »yhteen imperialististen nationa' listien pyrkimysten kanssa Adrian meren itäisten rantamien liittämisestä Italian vallan alle. Italian impe<< rialistien lehdet puhuvat rauhansopimusten noudattamisesta Jugo-Slavian ja Balkanin maiden kanssa ainoastaan niin kauan kuin se on pakollista. Viimeisenä uhkauksena on kieltäytyä tunnustamasta kahsojen liiton välitystä paraikaa käynnissä olevissa sotatoimissa, huolimatta siitä, että Italian hallitus on itse kansojen 'liitoo jäsenenä sitoutunut alistumaan sen vaatimuksiin. ^ f SilÄitön' häikäilemättömyys on ollut alunpitäen Mussolinin 4öl>t»kankannu9tiihena ja tässä silraittö-myydessään on Mussolini löytävä perikatonsa, h ' ^ Union asioiden järjestäminen Nova Scotiassa Useat Nova Scntian mainarien järjestön paikallisosastot ovat tehneet vaatimuksen vaalien toimittamisesta järjestönsä toimeenpanevien virkailijain valitsemi seksi./Lewisin antamien erottamismääräysten ja lakossa olleita kaivostyöläisiä vastaan annetun estetuomion ta kia on hiilenkaivajain järjestön päävirasto' nykyään sellaisen sekaannuksen vallassa^ että parhaimpana kei nona siitä selvittämiseksi pidetään uusia virkailijain vaaleja. , . Vaikka'kaivosmiesten joukot ovatkin pysyneet eheä nä yhtä hyvin lakon jälkeen kuin lakon aikanakin, on heidän käytännöllinen uniotoimintansa nykyään vält-tämättöraästi hajanaista. Suuri osa jäsenistöstä'ei tun> pusta sitä väliaikaista virkakoneistoa, jonka. Lewis nimitti erottamiensa radikaalien titalle. Joukoilla ei ole olit}!:, tilaisuutta sanoa ratkaisevaa sanaansa järjestönsä^ asioiden suhteen. Joukot hab saada monien kohtaamiensa selkkausten perästä ,taas uutta vakuutusta elimellisestä voimastaan järjestössään. Vaadittujen virkailijain vaalien muodollinen järjestäminen kuuluu Leivisille. Onko hänellä edes sen vertaa elävää järkeä, että hSb suostuu tähän joukkojen luonnolliseen ja oikeutettuun vaatimukseen. Mitä pikemmin vaalit voitaisiin toimittaa, «sitä terveempää se olisi Nova Scotian mainarien järjestön nousemiselle. Pitkittämisillä ja luonnottomilla vastaanhankaamisilla Voi Lewis aiheuttaa suurta vahinkoa mainarien järjes- Kerran taas on singonnut työn ja tieteen säihkyvästä ahjosta kirkas kipinä ihmiskunnan toivojen {taivaalle. Tämän kipinän lennättäjänä on tällä kertaa viime aikoina juurta kuuluisuutta saavuttanut säh-kötaituri tri Steinmetz. Hän selittää, että ei kulu enääiT pitkiäkääij aikoja, kun ihmisten" ei tarvitse tehdä kuin korkeintaan neljä tuntia työtä päivässä. Ke hitetyt tuotantotavat ja ennen kaikkea sähkö tekee tämän mahdolliseksi, y Tämä ajatus tuntuu häikäisevältä ja on se omian sa sytyttämään innostuksen kipinän jokaisessa ajattele vassa ihmismielessä. Koittaako ihmiskunnalle vihdoinkin ikiaikoja unelmoitu onnen aika? Tuotantolaitokset ovat niin käytännölliset, että ihmisten korkeimpia vaatimuksia vastaavat elintarpeet voidaan tuottaa nelituntisella työpäivällä. Sama käytännölli-, syys siirtyy työpajoista kodin piiriin. Taloustyöt tapahtuvat kuin siivellä pyyhkäisten. Ruuan valmistaminen rajottuu vain jonkun nappulan painamiseen. Huonekalut siirtyvät sähköjohtojen avulla. Astiat puhdistuvat automaattisissa pesulaitoksissa. Lattiat puhdistuvat aivan kuin itsestään kun'niille ohjataaa sähkövirta ja samoin tapahtuu mattofjen suhteen. Perunat kuorivat itse ^ itsensä hinkkautumalla toisiaan vastaan sähköllä käyvässä laitteessa. Vuoteet vetäytyvät kokoon; yöllisiltä tiloiltaan nappulaa painamalla. Vaatteet peseytyvät kuin' ihmeen kautta ja, silittyVät kun niihin ohjataan sähköaalto seinässä olevasta johdosta. Ja näin satumaista työn ihmettä loppumattomiin, niin että varsinaista työtä jää ja voidaan jättää vain seri verran kuin ihminen nautinnokseen tarvitsee. Lyhyt työpäivä kuuluu jokatapauksessa jo automaattisesti maailman kehityksen menoon, mutta kehittyneiden tuotantovälineiden siunaukset eivät silti suo-raiiaisesti ja ilman muuta lankee itse työntekijäin hyväksi. Jo nykyaikaisilla välineillä voisi työpäivä olla yleensä paljon lyhempi kuin mitä se on. Mutta niin ei kuitenkaan ole asianlaita s i p syystä, koska kehitetyt tuotantovälineet efvät ole tarkotetut' lyhentämään työläisten työpäivää,' vaan tekemään voittoja 'omistajilleen. • >• . Yllä kuvatun h^il^isevän unelmfm toteutuminen lopputingassa riippuu siitä, että itse työvälineiden käyttäjät saattavat teknilliset saavutukset «^palvelemaan unelmoidun työpäivän asiaa. " ^'Valtiopetos''^ Suomessa tapahtuneiden työläisten jähtausten johdosta kiriottaa Tukholman «Pölitiken» m.ra.' eeuraä- •vaa: • • ^ ) ' : : ^ - . ~ Valkoinen terrori Suomensa alkaa ilmeisesti nostaa päätään yhtä r^vokkaana kuinpikaisemmin huolimatta siitä^ että maan ^^alonpoikaishallitus Kallio^-Vennola pitäisi ollaväriltään hieman «liberaalinen» jV «demokraattinen ». Sähkösanoma ei ilmoita ..lähemmin, mitä hirvittäviä rikoksia suomalaiset kommunisitt ovat tehneet ja mikä on antanut aiheen tähän valtaiseen vai-tiotoimintaan koko . puolueen hallintoa, valtiopäivä-miesryhmää ja sanomalehdistöä vastaan. Puhutaan tosin valtiopetoksesta. Valkosuomalaisilla oi^ kuitenkin merkillinen käsitys «valtiopetoksesta». Kun Suomen vasemmistolaissosialistit ja ,kommunistit^pari vuotta sitten antoivat ju^listuksen Suomen' Karjalaa vastaan harjoittaman sotaprovokatsioonin joj^dosta —-yks kaks o|i tämä rauhanpropaganda valtiopetosta. Vielä tänäkin päivänä ^tuomitaan tSmän «rikoksen» johdosta, valtiopetollisena. Kun saadaan osoitetuksi, että-^ joku työläinen qn tullut taikka raenilyt luvatta Venäjän rajan yli - / h e t i saa hän joitakm vuosia kuritushuonetta «valtiopetoksesta». Valkoisessa Suomessa on yli päänsä valtiopetosta Jäsenyys kommunistisessa taikka vaseinmistososialistisessa puolueessa. /"^•^"^Palkat Venäjällä *" Neuvostohallituksen suhtautumisesta palkkojen järjestelyyn on eräässä viikkolehdessä .«Industrial and Labour Information» julkaistu huomiota ansaitsevia tietoja. Palkat määrätään tätä nykyä'kahdella eri ta-^ Valla.VValtio' määraa ensinnä alimman paikan, joka ön maksettava kaikissa liikelaitoksissa, mutl£^ sen l i säksi voivat asianomaiset puolet tehdä vielä tariffiso-pimuksia. Valtion iisetustietä määräämät minimipalkat ovat voimassa kaikellaisissa liikkeissä, olivatpa nämä sitten valtion liikkeitä tai yksityisiä. Mutta vain viimemainituissa voidaan palkkoja saada kohotetuiksi ryhmä-tai yksityissopimusten kautta. Valtion laitoksissa voidaan palkkoja muuttaa ainoastaan ryhmäsopimusten kautta. Niisiä valtion laitobissa, missä tällaisia rj^- mäsopipiubia- ei tehd$, korotetaan palkkoja, elleivät olosuhteet sitä jphdottomasti vaadi, harvoin 'valtion määräämää minimipalkkaa korkeämtnibi^ Valtio lopetti työläisten palkanmabun luonnossa lokakuussa 1922 j a siitä saakka on palkka suoritettu vain rahassa. Palkat ovJQt yleensä kohoamana. Tilastot osoittavat, että palkat vajpaita «markkinoita varten työskentelevissä ja valtiosta vähemmän riippuvissa liikkeissä; kohoavat nopeammin. — Kreikan ja Italian välillä puhjenneet sotaiset selkkaubet ovat omiansa osottamaan paljon ylistetyn kansojen liiton tehottomuuden sotien' ehkäisemisebi. Kreikan < ja Turkin välisen ristiriitaan liittyvät itse kansojen liittoon" kuuluvain, imperialististen maiden rTstirifdat.: Ne jotka odottavat kansojen Hitolta jotain todellista työtä sotamaiden rauhottamis^si, saavat l|autoa ^toteutumattomia unelmia. Paljon pohuvaa kirjotusta fliuutamassa Toronton lehdessä oli painettuna näyte Torontossa olevan Doihlhion meteorolo^sen obser-votorin virallisen seismografin merkinnästä Jaapanissa muutama päivä sitten tapahtuneesta maanjäristyksestä. Toronton seismografin neu la alkoi piirrellä tökerön näköisiä viivojaan paperille perjantai iltana noin kalcsitoista minuuttia yli kymmenen. Ensin riipoi tuo salaperäisten voimain liikuttama kynä - harvempaan, ikäänkuin epäröiden, mutta vähitellen piirtely vilkastui, ollen kiivaimmillaan kello 11 aikana illalla. Tavallinen ' ihminen askartelee vaan huolettomana ja tietämättömänä omissa edesottamisissaan, mutta jossakin Toronton observa-torin kammiossa ' pieni vaatimaton laite kirjottaa ikäänkuin suuren hermostuneisuuden vallassa mitättömälle paperinauhalle_ mieltä järkyttävää kieltä 6,150 mailin päässä myllertävästä miljoonia ihmisiä kohdanneesta kamalasta onnettomuudesta. Tämän koneen kynä ei valehtele, ei luo harhakuvia, vaan vetää paperille suuren ^tietäjän tulisia piirtoja laajan mantereen ja maailman mahtavimman Weren takana tapahtuneesta mullistuksesta. Jokainen, joka hänen «puustaviaan» ymmärtää, voi tyrmistyneenä lufiea niiden hälyyttäväa puhetta yhdestä suurimmasta onnettomuudesta mitä ihmislasta ön koskaan kohdannut. Ja muutaman' hetken perästä, kun Toronton seismografi on jo sanonut .sanottavansa, kierivät ikäänkuin kaikuna masentavat tur-manViestit, jotka toteavat •. prikulleen mykän piirtäjämme paljon puhuvat koukerot.. \ Inhimillinen tiede j a sen ihmeelliset välineet ^ötati-^jo- kehittyneet niin korkealle, että ne huimaavat tavallista vlhmisjärkeä; > — Loire-joki on pisin joki Ranskassa I » » • — 'Manitobassa, Saskatcbewanis-sa ja Albertassa on nykyään käy tännössä vähintäin 35,000 traktoria, eli peltoveturia. Noin kymmenen vuotta sitten olivat nämä uudenaikaiset maanviljelysvälineet kokonaan tuntemattomia. «• » • — Englanm'n suurimmat satamat ovat Lontoo ja Liverpooli. Uusia kysymyksiä - T Mitä • ymmärretään voimakoneen hevosvoimalla- ja mitenkä se ) määritellään? — Kuinka paljon Canadan väkiluku on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana? ; — Kuinka kauan lasin valmistus on ollut-tunnettua? — Kuka rakennutti paljon puhu tut Babylonian riippuvat puutarhat? * — Kuinka monta pÖstikont'toria bnCCanadassa? •' - Naimleönin arvon-merkit^ Kun.. Napoleon aikoinaan tallasi Italian jalkansa alle, julisti hän itsensä vmyöskih Milanon kuninkaaksi ja otti haltuunsa tälle kuninkaalle kuuluvat koristukset ja arvomerkit. Nämä merkit 'ja hepenet jou-^ tuivat sitten "Napoleonin kukistuttua itävaltalaisten , haltuun ja kuljetettiin Wieniin v. 184«. Italian hallitus on niitä TlSeinpyjrtänyt takaisin, mutta Habsburgin suku ei suostunut luovuttamaan. Nyt kun Itävalta on muuttunut tasavallaksi, eikä luule tällaisia kuninkaallisia arvomerkkejä tarvitsevansa/ on ne luovutettu Italialle. Näistä arvon merkeistä mainitaan yksihihainen kuninkaallinen^kauh-tana, joka ikuulua olevan i erittäin hieho ja kullalla sekä muulla kauniisti koristeltu, niin että asiantuntijat: Väittävät sen olevaii kauniimman ; ja kalliimman kauhtanan, mitä mikään kruunupää on koskaan kantanut Edelleen kuuluu niihin kuninkaallinen tounu, joka on myös kullalla ja' jalokivillä kalliisti koristettu.; Historia kertoo^ että Napoleon noustessaan (Milanon kuninkaallisellevaltaistuimelle toukokuun 26 päivänä v. 1806,* oli itse omin käsin painanut täm^n kruunun päähänsä ja lausunut seuraavat historiaUiset sanat: citse jumh-lä on sen minulle antanut ja voi sitä, joka siihen kajoaa.» Kruunun historia ja . niiden ihmisten kohtalo,, j jotka tätä kruunua ovat himoinneet, ja hallussaan pitäneet, osoittaa kylläkin oikeaksi Nopoleonin lauseen^ että «voi sitä joka siihen kajoaa». Napoleon itse kukistui ja 'Hahsburgin suku on kukistunut ja. Italia saa kraununsa takaisin., Ennustaako se nyt myöskin It^an lauunupään kukistumis-tei jää tulevaisuuden nähtäväksi. Jotkut kyllä arvelevat, että itse Mussolini aikoisi pistää kruunun omin käsin pIShäAsä, kuten-N^o-leon aikoinaan teki, mutta hänenkin on silloin muistettava, että <voi sitä, joka siihen kajoaa». ja vasta- Canadan hrmeijassa maailmansodan aikana • palveli 2,000 ca-nadalaista intiaania. Sodankäyntiä avustaviin rahastoihin lahjottivat intiaanit sodan aikana kaikkiaan yli 20,000 dollaria.' PÖYTÄKIRJA / tehty Canadan työläjspuolu-een suom. järj. toimeenp. komitean ylimääräisessä ko-kokouksessa elok. 23p.' 4923. ^Saapuvilla oli Aino Gröndahl, O. K. Jokela, J. 'Latva, J. Kahila, J. Rajala sekä , Vapauden toimittaja tov. Saari ja Vapajidesta tov. N. Terho. _ : Sihteeri ilmoitti kutsuneensa. kokouksen koolle siksi kun toverit Saari jä Terho olivat tulleet kaupunkiin ja tov. Saari ei vielä • ole persoonallisesti ollut kosketuksissa t. p.'komitean kanssa ollessaan Vapauden toimittajana ja t. p. komitea Vapauden toimitustavan valvojana, niin hyvän yhteisymmärryksen säilyttäiniseksi on persoonallinen keskustelu terveellistä, jota aikaisemmin olleiden toimittajien kanssa on hyvällä menestyksellä käytetty. Tovr Saari jkertoi tekemistään havainnoista lehdessä olbaikanaan 'ja" niistä muutoksista, joita hän on tehnyt lehden toimitustavassa, pitäen silmällä sitä, et-tä^ lehti voitaisiin ulos antaa aina niin inonipuolisena kuin mahdollista/ ja siksi joutuu toisihaan sivuuttamaan monia sellaisia pitkiä periaatteellisiakin selostuksia, joita päivälehdet julkaisevatj mutta kuitenkin koetetaan niin paljon kuin mahdollista antaa lehdessä tilaa kolmannen kansainvälisen periaatteita selventäville kirjotuksille; toivoi, että lehti saataisiin toimitet-. tua sellaisena että se järje'3tyneitä työläisiä yhä enemmän tyydyttäisi ja että lehden tiläajamäärä yhä kasvaisi, joka merkitsee sitä, etta yhä lukuisammat joukot kokoontuvat lehden ehdustaman kannan kan- ;iattajiksi. Tov. Saaren tulkinnan lehden ^toimitustavasta t. p. komitea hyväksyi edelleenkin^menettelyr-tavabi. " ^ . j ' Toisen piirin, piiritoimikunnan kirje luettiin,-- jossa tiedusteltiin, josko t p. komitea voisi antaa heidän piirinsä , tupa-akitaattorille korvausta i$20 knussa. ^Korvaus myi^nettiih,. mutta ; kuitenkin tiedustellaan' koska, he aikovat tupar aki&attorin lähettää liikkeelle - ja kuinka kauan aikovat sitä pitää piirissään.' ' , Yhd. Suomen jäij. t p. komitean kirje luettiin, jossa ilmoitettiin, että yhtyvät meidän päätök-seeny Suomesta tulleiden todistuksien hankinnassa. Asiasta päätettiin ilmoittaa Suomen Työväenpuolueen puoluetoimikunnalle. Yhd. Suom. järjestön t. p. "komitean kokouksen pöytäkirja luettiin ja liitettiin failiin. Springtimen johdosta syntjoiee-seen kahnaukseen päätettiin kir-J jbitaa Thd. järj. t. p. komitealle ja asianomaisille liikkeille. _ Organiseeraajan, tov.' Hendrick-sonin, kirje luettiin, -jossa hän selosti matkansa alkua lännen osastoissa. ' V Tov' J. W. Ahlqvistin raportti luettiin, jossa hän selosti uudelleen käynnistpn Veri)[^lli,on I^tyerin o? sastossa ja lähetti sanotun osaston varoja $400 tr^p. komitean säilytettäväksi siihen asti kun osasto ^alkaa rakentaa huoneustoa itselleea, jolloin varat on heille takasin luo-vuettava.' Varat päätettiin ottaa vastaan ja liittää järjestön rahastoon säilytettäväksi panldssa,. sekä raportti hyväksyttiin. ManyberiTn osaston Brjs luettiin, jossa he vaativat toimeenpanevan komitean Ikyväksymäan tahi hylkäämään heidä^ tekemänsä päätös, jolla he osastostaan ovat erottaneet Mrs. ja Eveft Piefssan. Sa-' Egyptin felläh lämmittää kurjaa savimajaansa Faraoiden, noiden ijätisäilyvien pyramiidien rakennuttaJain muumioilla. Tavat, valiiolii. tot, hallitsijabuoneet, valtiot ja kansat tulevat ja menevät loppumat, tomana jabona. ^Mutta näitä mahtavampana, koskaan kaioamattomans, ijäti kasvavana, aina joonilaisen filosofian varbaisimmasta alusia ääi avautuen yhäti lisääntyvässä loistossa, sivuuttaen kaiken muun, leviten maasta''maahan ja kansakunnasta toiseen - jatkuu yhä - don majesteetillinen eteqpminen. Meidän aikamme suuri tehtävä, jota muinaiset tieleell JjQ ivMiuTo, jo-tt ujumaiset pimeät aikakaudet eivät käsittäneet, vielä vähemmin saavuttivat, on tieteellisenUiedon levit-täminen kansanjoukkojen keskuuteen. Tämän tehtävän vaikeudet voi. vat kylläkin olla suuret ja me voimme niitä laaijentaa mielemme mii-kaan, mutta meidän pyrkimyksenämme on kamppailla noita vaikeuksia vastaaiv ja meidän unettomat yömmekin ovat pyhitetyt niiden voittami. seksi.'' !' .'. ' Siinä yleisessä rapjleutunlistilassa, joka, kuten kaikki historian fiyvim. pien Etuuksien tuntijat myöntävät, on päässyt valloilleen kapitali^foQ maailman kaikissa suhteissa^, löytyy, ainoasjaan kaksi tekijää, jotka ovat säilyttäneet elin- ja lisääntymisvoiraansa keskellä kaikkea sitä turmele vaa itsekkyyden ruostetta, joka on syöpynyt porvarillisen maailraan. elämään. Nämä kaksi mahtia ovat tiede ja kansa, tiede ja työväenluokka. Ainoastaan nämä yhteisvoimin kykenevät elvyttämään kulttuurin uudelU elämällä.; _ JlCun nämä nykyisen yhteiskunnan kaksi äärimmäisiä tukikolitaa. tiede ja työväki, yhdistävät voimansa, tulevat ne rautaisella kädellään inuis-kaamaan kaikki esteet kulttuurm tieltä ja juuri näiden voimain yhteisyydelle olemme me järjestyneet työläiset päättäneet pyhittää elämämme viimeiseen hengenvetoon asti. massa-yhteydessä luettiin E. Pies-Iettä Suomesta, on taas tulossa iän-ian kirje, jossa'hän tselosteli syytöksiä, joitai häntä vastaan on tehty, muun muassa että hän olisv-kavaltanut sikäläisen osaston varoja 12 dollaria. T. p, komitea jb edellisessä kokouksessaan velvoitti osaston näyttämään todisteet sanotusta rahaerästä, mutta koska sitä ei ole tullut, niin ei t. p. komitea vielä nykyään ratkaise asiaa vaan velvoittaa sihteerin kirjoittamaan uudelleen ja selostamaan"'-yhteisymmärryksen tarpeellisuutta, ja vaa-tibaan osastolta todisteet tuon rahaerän kavalluksesta. - Toiselle piirille' päätettiin lähet-. tää tov. Terhon mukana Torontoi^ osastolta lainattu varjokuvakone. Luettiin tov. Tenhusen kii<je työn alla oleviin kirjoihin^ nähden; joita toveriliikkedt , tulevat-kustantamaan. Erikoisemmin emme katsoneet- asiasta vielä päättää ennen^ kuin Vapauden johtokunta sanoo ajatuksensa, sillä he ensikädessä tuntevat . mahdollisuudet. esimerkiksi kuinka paljon'voidaan mitäkin kirjaa myydä, tällä puolella, kuten nyt juuri valmistuvaa runoteosta.^ Pöytäkrijan tarkastajiksi valittiin J. Bajala ja |[. Kahila.' Kokous fopetettiin. Vakuudeksi v Jiissi Latva, v. tsihteeri. Olemme tarkastaneet edelläole-van i pöytäkirjan ja hyväksymme sen sellaisenaan. ; ' John Katöla, . ; John Bajala, pöytäkirjantarkastajat ne lahtareita, varustettuna väärennetyillä todistuksilla. Heidän nimet ovat: jääkäri Jaakko Erikoinen ja suojeluskuntalainen Toivo Eko!», Ala-Härmästä. J ä ä k ä r i Elias Her-nesmemi ja suojeluskuntalainen Jaakko Ollila, Lappajärveltä. Piiritoimikunnan puolesta J . Oksanen, Eri paikkakuniiilla •I*. : p . ^piiritoimikunnan ••haltuun on jätetty ^muutamia todistuksia; ne.on lähetetty Vaasan 1. etel. piiritoimikunnan toimesta ja ovatyhe pyytäneet näistä todistuksista ilmot-tamaan toisilla! paikkakunnilla ole^ ville, ^äsa^iMäfidoUisesti nämä a^- anomaiset henkilöt nykyään oleskelevat, r Sikäl^sen piiritoimikunnan kirjurin on täytynyt ohranan vainoamana hävitä paikkakunnalta. Toinen kirjuri on lähettänyt nämä käsillä olleet todistukset. Todistuk-sia> jon seuraaville henkilöille: Arvi Hakala, Kauhajoelta. Hän, on ollut jäijjestyneiden työläistei^ luottohen-kilönä ennen ja jälkeen sisällissodan. Iisak Peräkorpi, Kurikasta, on ollut valkoisten riveissä, idutta kutsunnan kanttaa' Ori viimeaikoina kuulynut sikäläiseen^ sos.-dem. työväenyhdistykseen. Ei ole lakonrik-kuri eikä lahtari, joskaan ei ole LADYSMITH, B. C. ^ Nyt I ne on ollut ne kesäjuhlat ja saan myös mainita, että ne on- .nistuivat mitä. parhaiten jos jiinilt- •'täin' siitä'voidaan luoda miaVääti-lainen johtopäätös että kuinka runsaasti on osanottajia, niin näihin juhliin oli saapunut kaikki, likeltä, ja kaukaa, jotka tunsi vähänkään, tämän vielä heikon, mutta samMli tosivallankumoulkselii.sen 1 i ikieen kutsua. Ensinnä toveri P. Parta. kutsui juhlavieraat koolle, lausuen kaikki tervetulleeksi ja lyhyesti selostaen mitä juhlissa tullaan tarjoamaan ja mihinkä ,tulot juhlista käytetään, ja lopuksi esittäen ohjelman jakajan Mrs. E.'Lindin suorittamaan t«b-täväänsä,; joka vuorostaan esitti, toveri ^testo^ Altiinin puhumaan. Hän tehden selvää päivän tarkoituksesta. Puhujina esiint.vi myös' •A. Kotila ja Wester Sillanpää Chase Riveriltä. Sitten vallankumousta •uhkuvia runoja lausui E l i Palo, Ida .Somppi, A, Wahkuri ja Kivelä. U-dysmithin toverittaret Mrs. L Luth-rien johdolla lauloivat hyvin soin-tuvasti pari yhteislaulua ja laululla myös innosti yleisöä nuorukaiset Häkki ja Elsi Äitiin. Muuten päivä meni mitä parhaiten, jota oK. avustamassa sula yhteisymmärrys. 'Puhdas tulo juhlista oli 42 dollaria 50 sentitiä, joka tullaan luovuttamaan agitatsioonirahastgon. Y/ksi asia joka vaatii vähän huor mioon ottamista, on seuraava: Koska metsälkämpille on myönnetty 8" tunnin, työpäivä, niin olisi suotavaa että paikkakuntamme kämpillä olevat urakkatyöntekijät eivät pyrkisi tekemään ylityötä ja sunnua-taisin, koska se on vahingoksi teille itselle ja samalla alalla tyfl's-kenteleville tovereillenne, ei ainoastaan sillä kämpällä missä tällaista harjotetaan, vaan koko raaakun-n^ ssa työsbfenteleville työläisille. . iPoismenokuume on tullut kansalaisille. Paikkakunnalta lähti Yhdysvaltoihin toveri S. Luhtala perheineen, jplle paikkakuntamme to-verittaref : hommasivat lähtöjuhlatr jonka toveritar ja toveri Luhtala oli paikkakuntamme väestön m«- lestS ansainneet. Aikaisemnun järjestyneen työväen toiminnalle o- mmuuuuvttui SO aÖmU IuUlHinU maahan ^ too^ ^äjj a>t•, sannut paljoa arvoa antaa, siten. Jlaapa pörheinecn ja IMrs-kuuluu todistuksen^ sanamuoto. Fe- son. lix Sillanpää, Kauhajoelta. Hänelle on johonkin tänne C^nadaan lähetetty todistus, jossa on sanottu, että" lian on ottanut vapaaehtoisesti i^saa lahtarien puolelle. Tämä tiedonanto kuitenkin erheellisenä peruutetaan. Tuo kysymyksen alainen lahtari on yllämainitun veli ja hän on -edelleenkin valkaisemassa Suomea. F. Sillanpäätä vastaan el heillä ole mitään sanottavaa. \ v . Suomesta tnileilla kirjejUS on meitä pyydetty jäijjestyneille l^öläi-siile tässä maassa huomauttana^ Kirjeenvaihtaja. - O -— COmAUGHT, ONT, Olemme saaneet sattumlta i^' simme erään Hrfeen, jonka' eräs ;Lappajärvefäinen Mtati on tänne hiottanut, rtoin puolitoista vuotta sitten.' Kirjeessä on .hän tahton^^ siliteilä Jahtariha ofiaan.'; Sosb mainittu lahtari M , ! Vutitm nykyään saapunut tä^ne ja iosi» hän on vielä pyydellyt, ettei mvss' tefla sitä hänen Mpettm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 8, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-09-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230908 |
Description
Title | 1923-09-08-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
iMumtmm, Bm% S p> — Sai S®p 8
Sp^aiygBfl. Pot, joka tJistai. totBtai ia toaaotal
V A P A U S
> (Lfbeit?)
m OBly ojgaa of FiniMf^etlien ia Cenada. Pob-fn
Sodbory. Oat^ mry Tocaday, TSiojsday and
* Äd7ertisiDgT8tM40epe?eoLlnch. MinlmomcflMge
Esv dagie insertton 76c DiEflöimt on otariaing adverttee»
a^ect The Vapaus is tiis best odvevtioing medinm emoni
l^e Fipnigh People in Canada.
Vapaoden konttori Ja toiadtn» on Libejty BsHIdinf,
lane St, Puhelin 1038.^- Postlosote: ' • ^
^xi9, Sndbnry, Ont.
Canadann^^^vk. 54.00, pooli vk. $2.25, kolm© kL
^^^ÄSySÄn^ja Suomeen, ykai vL ?6.60, pnoli vk.
ja koUne kk. $1.76.
tauksia, joita ei seuraa raha, ei tolia U&etlfimaSn,
ipaitsi aaiamieatcn joill* on takankaet
DmotUBhinta kerran jolaistoista ilmotukaista. 40c.
^tatonmalta. Snnrista ilmotoksista sekä ilinotaksista,
Jddeii te&stiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
filennus. Knoloilmotnkset $2.00 kerta ja 60e.. lisäS
joUiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotokset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertva; avioeroilmotukset $2.00 kerta, iioo Scaksikartaa; syutymäilmotukliet $1.00 kerta; ha-ntaantieto
» ja osoteUmotukset 60c. kerta, $1.00 k<>lme-
Icertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana,
v ... , •„ • ' --• .V • •
'Jos ette milloin tahansa saa - vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen : liikkeehoitajan pe^-
«oonalliselia nintePä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja,
yhdysvaltalaisen emäjärjeston suhteet phäisi olla'sellaisella
pobjalla^ että Nova Scotian xnainarit voisivat
valita virbilijansa silloin Icun heidän yhteisen jouk-kojärjestönsä
toiminta sitä edellyttää.
Neljän tunnin työpäivä
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitäS olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. '
' Betrlntered at the Pnet Office Department, Ottawa, as
Hulluna vallasta
Italian pääministeri Mussolini on hämmästyttänyt
maailmaa uusilla häikäilemättömillä teoillaan. Uutiset
kertovat Italian asettuneen päättävästi sotajalalle
" K r e i k k a a vastaan eräiden alueiden liittämiseksi Italian
lipun alle. Kun me nykyään puhumme Italialta,
tävlvv. ennen kaikkea puiiua Mussolinista. Mustapu-seroiftennseenkanlajainsa
tukemana on hän joka tapauksessa
suuri tekijä Italian politiikassa, itänen per-sonalliset
ominaisuutensa ovat aivan kuin tehdyt Italian
nykyistä tilannetta, vastaavaksi. Mussolini p|tää
; itseään kohtalon suurena miehenä, jonka ra^^kaistavaksi
historia on jättänyt suuria asioita. Napoleon, Grom-well,
Mussolini, siinä Italian nykyisen mahtajan taivaanranta.
Nimellisesti hän on pääministeri, mutta
Jfäytännöjlisesti on hän taantumuksellisen porvariston
personoitu ,diktaattoi'ii Tähän asti on hätien Jnusta
politiikkansa rajottunut Italian sisäisjin asioihin. Nyt
se on tunkeutumassa käytännöllisenä vallotusretkenä;
., piaan rajojen ulkopuolelle. «,rf,,^'r.':v'-'iiT?»^:!^'?'''
^ ^ E n s i m ä i s e n askeleensa otti> Mussolini Corfun Valtaamisella
sen tekosyyn nojalla, että muutamia Italian
ageniieja murhattiin Albaniassa; Suunnitelmat
näiden sotatoimien; alkami ovat kuitehl^in olleet
jo aikoja sitten kypsät. Itse asiassa Mussolinin valtaannousu
tapahtui Adriaii meren alueille kohdistet-v4^
van valtauspolitiikan merkeissä. Niinpä hän^^^
olikin ensimäistä tekosyytä hyväkseen käyttäen ilman
mitään neuvotteluja Ja hetkeäkään epäröimättä valmis,
komentamaan Italian laivaston Corfun edustalle
tuhoamaan 'omaisuut^ ja surmaamaan avuttomia, viat-v.:..;
tomia.^ihmisiäy^^;.Äv,-v;..vrr. '\v.vr.s.:^
Vallotusretkensä yhteydessä unelmoi Mussolini
Rooman vanhaa keisarikuntaa. Hän haluaa olla muinaisen
Rooman luhistuneen m
mahtavan niinen pelastaja. Tämä mielettömyyteen
tähtäävä unelma lyö »yhteen imperialististen nationa'
listien pyrkimysten kanssa Adrian meren itäisten rantamien
liittämisestä Italian vallan alle. Italian impe<<
rialistien lehdet puhuvat rauhansopimusten noudattamisesta
Jugo-Slavian ja Balkanin maiden kanssa ainoastaan
niin kauan kuin se on pakollista. Viimeisenä
uhkauksena on kieltäytyä tunnustamasta kahsojen liiton
välitystä paraikaa käynnissä olevissa sotatoimissa,
huolimatta siitä, että Italian hallitus on itse kansojen
'liitoo jäsenenä sitoutunut alistumaan sen vaatimuksiin.
^
f SilÄitön' häikäilemättömyys on ollut alunpitäen
Mussolinin 4öl>t»kankannu9tiihena ja tässä silraittö-myydessään
on Mussolini löytävä perikatonsa,
h '
^ Union asioiden järjestäminen
Nova Scotiassa
Useat Nova Scntian mainarien järjestön paikallisosastot
ovat tehneet vaatimuksen vaalien toimittamisesta
järjestönsä toimeenpanevien virkailijain valitsemi
seksi./Lewisin antamien erottamismääräysten ja lakossa
olleita kaivostyöläisiä vastaan annetun estetuomion ta
kia on hiilenkaivajain järjestön päävirasto' nykyään
sellaisen sekaannuksen vallassa^ että parhaimpana kei
nona siitä selvittämiseksi pidetään uusia virkailijain
vaaleja. , .
Vaikka'kaivosmiesten joukot ovatkin pysyneet eheä
nä yhtä hyvin lakon jälkeen kuin lakon aikanakin, on
heidän käytännöllinen uniotoimintansa nykyään vält-tämättöraästi
hajanaista. Suuri osa jäsenistöstä'ei tun>
pusta sitä väliaikaista virkakoneistoa, jonka. Lewis nimitti
erottamiensa radikaalien titalle. Joukoilla ei ole
olit}!:, tilaisuutta sanoa ratkaisevaa sanaansa järjestönsä^
asioiden suhteen. Joukot hab saada monien
kohtaamiensa selkkausten perästä ,taas uutta vakuutusta
elimellisestä voimastaan järjestössään.
Vaadittujen virkailijain vaalien muodollinen järjestäminen
kuuluu Leivisille. Onko hänellä edes sen
vertaa elävää järkeä, että hSb suostuu tähän joukkojen
luonnolliseen ja oikeutettuun vaatimukseen. Mitä pikemmin
vaalit voitaisiin toimittaa, «sitä terveempää se
olisi Nova Scotian mainarien järjestön nousemiselle.
Pitkittämisillä ja luonnottomilla vastaanhankaamisilla
Voi Lewis aiheuttaa suurta vahinkoa mainarien järjes-
Kerran taas on singonnut työn ja tieteen säihkyvästä
ahjosta kirkas kipinä ihmiskunnan toivojen
{taivaalle. Tämän kipinän lennättäjänä on tällä kertaa
viime aikoina juurta kuuluisuutta saavuttanut säh-kötaituri
tri Steinmetz. Hän selittää, että ei kulu
enääiT pitkiäkääij aikoja, kun ihmisten" ei tarvitse tehdä
kuin korkeintaan neljä tuntia työtä päivässä. Ke
hitetyt tuotantotavat ja ennen kaikkea sähkö tekee
tämän mahdolliseksi, y
Tämä ajatus tuntuu häikäisevältä ja on se omian
sa sytyttämään innostuksen kipinän jokaisessa ajattele
vassa ihmismielessä. Koittaako ihmiskunnalle vihdoinkin
ikiaikoja unelmoitu onnen aika? Tuotantolaitokset
ovat niin käytännölliset, että ihmisten korkeimpia
vaatimuksia vastaavat elintarpeet voidaan
tuottaa nelituntisella työpäivällä. Sama käytännölli-,
syys siirtyy työpajoista kodin piiriin. Taloustyöt tapahtuvat
kuin siivellä pyyhkäisten. Ruuan valmistaminen
rajottuu vain jonkun nappulan painamiseen.
Huonekalut siirtyvät sähköjohtojen avulla. Astiat puhdistuvat
automaattisissa pesulaitoksissa. Lattiat puhdistuvat
aivan kuin itsestään kun'niille ohjataaa sähkövirta
ja samoin tapahtuu mattofjen suhteen. Perunat
kuorivat itse ^ itsensä hinkkautumalla toisiaan vastaan
sähköllä käyvässä laitteessa. Vuoteet vetäytyvät kokoon;
yöllisiltä tiloiltaan nappulaa painamalla. Vaatteet
peseytyvät kuin' ihmeen kautta ja, silittyVät kun
niihin ohjataan sähköaalto seinässä olevasta johdosta.
Ja näin satumaista työn ihmettä loppumattomiin,
niin että varsinaista työtä jää ja voidaan jättää vain
seri verran kuin ihminen nautinnokseen tarvitsee.
Lyhyt työpäivä kuuluu jokatapauksessa jo automaattisesti
maailman kehityksen menoon, mutta kehittyneiden
tuotantovälineiden siunaukset eivät silti suo-raiiaisesti
ja ilman muuta lankee itse työntekijäin hyväksi.
Jo nykyaikaisilla välineillä voisi työpäivä olla
yleensä paljon lyhempi kuin mitä se on. Mutta niin
ei kuitenkaan ole asianlaita s i p syystä, koska kehitetyt
tuotantovälineet efvät ole tarkotetut' lyhentämään
työläisten työpäivää,' vaan tekemään voittoja 'omistajilleen.
• >• .
Yllä kuvatun h^il^isevän unelmfm toteutuminen
lopputingassa riippuu siitä, että itse työvälineiden
käyttäjät saattavat teknilliset saavutukset «^palvelemaan
unelmoidun työpäivän asiaa.
" ^'Valtiopetos''^
Suomessa tapahtuneiden työläisten jähtausten johdosta
kiriottaa Tukholman «Pölitiken» m.ra.' eeuraä-
•vaa: • • ^ ) ' : : ^ - . ~
Valkoinen terrori Suomensa alkaa ilmeisesti nostaa
päätään yhtä r^vokkaana kuinpikaisemmin huolimatta
siitä^ että maan ^^alonpoikaishallitus Kallio^-Vennola
pitäisi ollaväriltään hieman «liberaalinen» jV «demokraattinen
». Sähkösanoma ei ilmoita ..lähemmin, mitä
hirvittäviä rikoksia suomalaiset kommunisitt ovat tehneet
ja mikä on antanut aiheen tähän valtaiseen vai-tiotoimintaan
koko . puolueen hallintoa, valtiopäivä-miesryhmää
ja sanomalehdistöä vastaan. Puhutaan tosin
valtiopetoksesta. Valkosuomalaisilla oi^ kuitenkin
merkillinen käsitys «valtiopetoksesta». Kun Suomen
vasemmistolaissosialistit ja ,kommunistit^pari vuotta
sitten antoivat ju^listuksen Suomen' Karjalaa vastaan
harjoittaman sotaprovokatsioonin joj^dosta —-yks kaks
o|i tämä rauhanpropaganda valtiopetosta. Vielä tänäkin
päivänä ^tuomitaan tSmän «rikoksen» johdosta,
valtiopetollisena. Kun saadaan osoitetuksi, että-^ joku
työläinen qn tullut taikka raenilyt luvatta Venäjän
rajan yli - / h e t i saa hän joitakm vuosia kuritushuonetta
«valtiopetoksesta». Valkoisessa Suomessa on yli
päänsä valtiopetosta Jäsenyys kommunistisessa taikka
vaseinmistososialistisessa puolueessa.
/"^•^"^Palkat Venäjällä *"
Neuvostohallituksen suhtautumisesta palkkojen järjestelyyn
on eräässä viikkolehdessä .«Industrial and
Labour Information» julkaistu huomiota ansaitsevia
tietoja. Palkat määrätään tätä nykyä'kahdella eri ta-^
Valla.VValtio' määraa ensinnä alimman paikan, joka
ön maksettava kaikissa liikelaitoksissa, mutl£^ sen l i säksi
voivat asianomaiset puolet tehdä vielä tariffiso-pimuksia.
Valtion iisetustietä määräämät minimipalkat ovat
voimassa kaikellaisissa liikkeissä, olivatpa nämä sitten
valtion liikkeitä tai yksityisiä. Mutta vain viimemainituissa
voidaan palkkoja saada kohotetuiksi ryhmä-tai
yksityissopimusten kautta. Valtion laitoksissa voidaan
palkkoja muuttaa ainoastaan ryhmäsopimusten
kautta. Niisiä valtion laitobissa, missä tällaisia rj^-
mäsopipiubia- ei tehd$, korotetaan palkkoja, elleivät
olosuhteet sitä jphdottomasti vaadi, harvoin 'valtion
määräämää minimipalkkaa korkeämtnibi^ Valtio lopetti
työläisten palkanmabun luonnossa lokakuussa
1922 j a siitä saakka on palkka suoritettu vain rahassa.
Palkat ovJQt yleensä kohoamana. Tilastot osoittavat,
että palkat vajpaita «markkinoita varten työskentelevissä
ja valtiosta vähemmän riippuvissa liikkeissä; kohoavat
nopeammin.
— Kreikan ja Italian välillä puhjenneet sotaiset
selkkaubet ovat omiansa osottamaan paljon ylistetyn
kansojen liiton tehottomuuden sotien' ehkäisemisebi.
Kreikan < ja Turkin välisen ristiriitaan liittyvät itse
kansojen liittoon" kuuluvain, imperialististen maiden
rTstirifdat.: Ne jotka odottavat kansojen Hitolta jotain
todellista työtä sotamaiden rauhottamis^si, saavat
l|autoa ^toteutumattomia unelmia.
Paljon pohuvaa kirjotusta
fliuutamassa Toronton lehdessä
oli painettuna näyte Torontossa olevan
Doihlhion meteorolo^sen obser-votorin
virallisen seismografin merkinnästä
Jaapanissa muutama päivä
sitten tapahtuneesta maanjäristyksestä.
Toronton seismografin neu
la alkoi piirrellä tökerön näköisiä
viivojaan paperille perjantai iltana
noin kalcsitoista minuuttia yli kymmenen.
Ensin riipoi tuo salaperäisten
voimain liikuttama kynä - harvempaan,
ikäänkuin epäröiden, mutta
vähitellen piirtely vilkastui, ollen
kiivaimmillaan kello 11 aikana
illalla.
Tavallinen ' ihminen askartelee
vaan huolettomana ja tietämättömänä
omissa edesottamisissaan,
mutta jossakin Toronton observa-torin
kammiossa ' pieni vaatimaton
laite kirjottaa ikäänkuin suuren
hermostuneisuuden vallassa mitättömälle
paperinauhalle_ mieltä järkyttävää
kieltä 6,150 mailin päässä
myllertävästä miljoonia ihmisiä
kohdanneesta kamalasta onnettomuudesta.
Tämän koneen kynä ei
valehtele, ei luo harhakuvia, vaan
vetää paperille suuren ^tietäjän
tulisia piirtoja laajan mantereen ja
maailman mahtavimman Weren takana
tapahtuneesta mullistuksesta.
Jokainen, joka hänen «puustaviaan»
ymmärtää, voi tyrmistyneenä lufiea
niiden hälyyttäväa puhetta yhdestä
suurimmasta onnettomuudesta
mitä ihmislasta ön koskaan kohdannut.
Ja muutaman' hetken perästä,
kun Toronton seismografi on jo
sanonut .sanottavansa, kierivät
ikäänkuin kaikuna masentavat tur-manViestit,
jotka toteavat •. prikulleen
mykän piirtäjämme paljon puhuvat
koukerot.. \
Inhimillinen tiede j a sen ihmeelliset
välineet ^ötati-^jo- kehittyneet
niin korkealle, että ne huimaavat
tavallista vlhmisjärkeä; >
— Loire-joki on pisin joki Ranskassa
I » » •
— 'Manitobassa, Saskatcbewanis-sa
ja Albertassa on nykyään käy
tännössä vähintäin 35,000 traktoria,
eli peltoveturia. Noin kymmenen
vuotta sitten olivat nämä uudenaikaiset
maanviljelysvälineet kokonaan
tuntemattomia.
«• » •
— Englanm'n suurimmat satamat
ovat Lontoo ja Liverpooli.
Uusia kysymyksiä
- T Mitä • ymmärretään voimakoneen
hevosvoimalla- ja mitenkä se
) määritellään?
— Kuinka paljon Canadan väkiluku
on lisääntynyt viimeisen kymmenen
vuoden aikana? ;
— Kuinka kauan lasin valmistus
on ollut-tunnettua?
— Kuka rakennutti paljon puhu
tut Babylonian riippuvat puutarhat?
*
— Kuinka monta pÖstikont'toria
bnCCanadassa? •' -
Naimleönin arvon-merkit^
Kun.. Napoleon aikoinaan tallasi
Italian jalkansa alle, julisti hän itsensä
vmyöskih Milanon kuninkaaksi
ja otti haltuunsa tälle kuninkaalle
kuuluvat koristukset ja arvomerkit.
Nämä merkit 'ja hepenet jou-^
tuivat sitten "Napoleonin kukistuttua
itävaltalaisten , haltuun ja kuljetettiin
Wieniin v. 184«. Italian
hallitus on niitä TlSeinpyjrtänyt takaisin,
mutta Habsburgin suku ei
suostunut luovuttamaan. Nyt kun
Itävalta on muuttunut tasavallaksi,
eikä luule tällaisia kuninkaallisia
arvomerkkejä tarvitsevansa/ on
ne luovutettu Italialle.
Näistä arvon merkeistä mainitaan
yksihihainen kuninkaallinen^kauh-tana,
joka ikuulua olevan i erittäin
hieho ja kullalla sekä muulla kauniisti
koristeltu, niin että asiantuntijat:
Väittävät sen olevaii kauniimman
; ja kalliimman kauhtanan, mitä
mikään kruunupää on koskaan
kantanut Edelleen kuuluu niihin
kuninkaallinen tounu, joka on
myös kullalla ja' jalokivillä kalliisti
koristettu.; Historia kertoo^ että
Napoleon noustessaan (Milanon
kuninkaallisellevaltaistuimelle toukokuun
26 päivänä v. 1806,* oli itse
omin käsin painanut täm^n kruunun
päähänsä ja lausunut seuraavat
historiaUiset sanat: citse jumh-lä
on sen minulle antanut ja voi
sitä, joka siihen kajoaa.»
Kruunun historia ja . niiden ihmisten
kohtalo,, j jotka tätä kruunua
ovat himoinneet, ja hallussaan
pitäneet, osoittaa kylläkin oikeaksi
Nopoleonin lauseen^ että «voi sitä
joka siihen kajoaa». Napoleon itse
kukistui ja 'Hahsburgin suku on
kukistunut ja. Italia saa kraununsa
takaisin., Ennustaako se nyt myöskin
It^an lauunupään kukistumis-tei
jää tulevaisuuden nähtäväksi.
Jotkut kyllä arvelevat, että itse
Mussolini aikoisi pistää kruunun
omin käsin pIShäAsä, kuten-N^o-leon
aikoinaan teki, mutta hänenkin
on silloin muistettava, että |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-09-08-02