Vapaus, January 26, 1923

              2 Perjantaina, tainmikuim 2^p. — FrL Jan. 26 No. 11
i
VAPAUS
jCaoadan saomalalsea työväestön äänenkannattaja, Qmes-
W Sudburyssa, Ont, joka _ tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
' (liberty) ^ ,
The only organ of Finnish W0rkew fe Canada. Pol>-
iahed in Sudbury. Ont, cvery Tnesday, Tbnrsday and
jafarday. i
Ädvertisintt »tes 40c per col. inch.; Mtmraam^narge
& T singie insertion 75c. Diacount on standing advertise.
taent. The Vapaus is the heat advertising medium among
^FinnishPeoplein Canada. '
Canadäan yksi vk. $4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
S1.60 ja yksi kk. 76c. . . , u t
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoh vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76. . . , „^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi aaiamiesten joilla on takaukset. ^
IlmotBshinta kerraii iulaistuista ilmotulsista 40c.
Balstatunmalta. Suurista ilmotuksista sekä flmotuksistn,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetahn tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta-ja 50C. lisaä
jokaiselta muistovärsyltäv nimenmuutosUmotukset BOc.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilraötukset $2.00 kerta,
88.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ga osoteilmotukaet 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-
. kana. - •
Avustaakseen osastoja ja erinäisiä työväen j j ä r -
jestöjä, on kansallisvirasto lähettänyt puhäjia "Itautta
niaan, julaissul ilmoituksia, kirjallisuutta ja hankkinut
tarpeita. Näihin julkisuus- ja vetoomuskuluihin on
kansallisvirasto maksanut seuraavasti, joista yksityis­kohtainen
tilitys on julaistu:
Ensim. vuoden ajalla . . . . . . $93^.71
Toisen vuoden ajalla . . . . . . 20,871.91 114,760.62
Jos ette milloin tahanas saa vastausta ensimaiseer
Krjoeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-ooonalUsella
nimeliäA , . "
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja,
Vapauden konttori ja toimitus on» Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. v-Po8tio80te: '
@ox 69, • • - ' Sudbury, Ont.
Begjstered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond claso m"a tter.-
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-totissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina jä lauantain
lehteen torstaina kello 8";
'Industriaiistin^ katala konnuus
«Indu8trialis*ti»-lehden kanta' Venäjän Vallankumo­ukseen
ja neuvostohallitukseen nähden on siksi tun­nettu,
ollen se voittanut siinä suhteessa räävitlömim-inä
»kin noskelaislehdet ja mustimmat mustasothialais-
Venäjän-syöjälchdet, ettei sen -konnuuksiin juuri ehään
kannattaisi kajota, elleivät suomalaiset työläiset olisi
niin saakelin herkkäuskoisia, että he, huolimalta jat­kuvista
tosiasioista, mitä meikäläisten lehtien taholta
on anneltu Venäjän vallankumouksesta ja Venäjän neu­vostohallituksesta,
Venäjän nälänhädästä y.m. Venä­jää
koskevista seikoista, jok» kerta kun «Induslrialis-lin
» toimitus keksii uuden räävittömyyden, milfä -va­hingoittaa
Venäjää tai sen vallankumousta puoltavia
järjestöjä, arvelevat, että lieköhän sittenkin noissa
Industrialistin kataluuksissa jotain perää.
Tämänkin tosin ymmärtää, kun käsittää, etteivät
rehelliset työläiset uskoisi, että lehti; joijka he ovat
perustaneet, ja jonka pitäisi ajaa heidän asiaansa,
alentuu sellaiseen -konnuuteen, Ja. toisekseen, tämä
johtuu siitä orjamaisuudesta, mikä työläisille on omi­naista,
että he aina epäilevät omaa asiaansa, sekä ovat
pelkureita, kun heidän pitäisi asettua sitä urhoollisesti
puolustamaan.
Industrialislin viimeisin kataluus esiintyy sen tä­män
vuodin 10 n:ssa, missä nimerkki «Nixi», otsikol­la
«Löydettiin pluffista», kirjoituksen loppuosassa on
' ottanut rääpiäkseen ja solkeakseen Friends of Soviet
Russian (Neuvosto-Venäjän Ystäväin) tilejä. Maini­tut
tilit on juloistu «Soviet Russia Pictoriäl» kuukau­sijulkaisussa,
tämän vuoden tammikuun numerossa, si­vuilla
14 ja 15, Näistä tileistä on «Industrialisti»
ottanut muutamia numeroita, tavalla, jotka parhaiten
sopivat sen tarkoituksiin, osottaakseen kuinka ne va­rat,
mitä on kerätty, eivät ole edes riittäneet kulun-keOiin
ja että näin ollen eivät Venäjän nälkäiset ole
hyötyneet mitääfl.. Täten siis, tällä Icerlaa,- maitiittu
lehti, joka on tehnyt kaikkensa sahoteeratakseen VenH'
jän nälkäisien avustusta, esiiiit^^y heidän puolestaan,
ja nälkäisten auttajia vastaan. Kuinka todellakin ja­loa
tältä kopnalta, joka iloitsisi sydämensä pohjasta,
että joka ainoa kommunisti Venäjällä ja muuallakin
kuolisi nälkään!
No niin, mainittu iroskalehti On lainannut «selos­tukseensa
» mielinmäärin numeroita, jotka sopivat sen
kataliin tarkoituksiin, mutta ei sellaisia numeroita,
jotka osottavat, että varat on todella käytetty Venäjän
nälänhädän avustamiseen ja Venäjän vallankumoi^kscn
tukemiseen. Niille jotka malidollisesU epäilevät In-,
dustrialistin «selostuksessa» olevan sittenkin totuu­den,
tahdomme me puolestamme lainata myöskin J o i ­tain
numeroita tiliselosluksesla, joka on valtion lupa-kirjalla
toimivan tilintarkastajan laatima ja aUekir-joittama..
ti V ' ^
Tuloja ensimäiselläuoimihlavuodella, joka
päättyi heinäk. 31 p. 1922
Toisella toimintavuodella
Marraskuulla . . . . . . . . ...
Korko pankissa ensim. vuodella ..
Korko pankissa toisella vuodella
S7M,^22.79
29,129.82
11,673.26
878.96
211.41
Kokonaistulot
Menot:
Knsimäisellä vuodella
Toisella vuodella .
. $29,222.40
,. 9,068.30
$776,816.18
38,290.70
Tulot virastomenoja suuremmat . . . . . . . . $733,142.68
Osa näistä varoista on,kä\1etty julkisuuspropagan-
4aan ja vetoomuskuluihin, seuraavasti:
a) rahallisten tulojen lisäämiseksi >
: b ) vaatteitten keräykseen
. . cXNeuvosto-Venäjän avustukseen, ystävällisten tie­tojen
«uittamisella
d) lopuksi, ystävällisten tietojen levittämisellä on Isen. Joten ei tässäkään suhteessa ole mikään petos
ollut pääasiallisena tarkoituksena Russian—American S takana lal\joittajia kohtaan.
jlndustrial Corporationin'(Amalgamated Clothing Wor- Sitäpaitsi, Neuyoslo-Venäjän Ystäväin ja muiden
Jääden puhdas jäännös aineelliseen avust. $618,382.06
Tästä summasta on avustukseen jo suurin osa jaet­tu
seuraavasti:
American Federated Russian Famine
Relief Committeen kautta, joka on FRS:n
ostojen välittäjä, elintarpeisiin ja mui-:
hin elintarpeisiin . . . . . . . . 8512,640,12
Arheiterhilfe, Auslands- . -
kom., Berlin (Työläisavun
ulkomainen komitea) • .54,787.50
Elintarpeita lähetetty suo-rssn
«.*;• • • « « • • f.,» *"« • •'• •
Koneita ostettu ja lähe­tyskulut
niisiä 865.00
Lahjoitus Venäjän Punaisel­le
Ristille 1,967.50
Teetetty 4,000 vaatekappa­letta,^
vapaalla työllä . . . . . ^2,288.94
Tekniikkojen kouluutuk-seen,
Society for Technical
Aid to Soviet Russia . . . . 4,105.00
Rahtiin, expressiin, kuor-ma^
ajoon,: tavaravarastohuo-vuokriin,
pakkaukseen, lasta-
.ukseen ja läivavtiokriin lah­joitetuista
vanhoista vaatteista 10,167.78
Liittojen, Kansainvälisen
ja Venäjän konferenssien ku-luihih,
joissa on keskusteltu ;
j a ' Suunniteltu seuraavista
avustugtoimenpitclslä . v^.. 18,021.43 607,049.00
2,185.73
•Jääden käsillä olevaksi balanssiksi . . . . $11,333.06
Tästä summasta on suuri o^a käteistä, valmiina
avustukseen, kuin myöskin osa on sijoituksina avus
tushahkinlatarpeisiin, konttorikalusloon jne^-.
Nyt jo lukija saaneekin käsityksen-,-«fla kerätyillä
varoilla on todella avustettu Venäjän nälänhätäisiä,
ja että varat on käytetty Venäjän nälänhädän hyväksi,
eivätkä ole joutuneet, kuten Industrialisti koittaa saa­da
työläiset käsitykseen, että ne olisivat menneet vi-rastohenkilöilten
taskuihin.
Niin, suurin osa raha-avuSluksista on käytetty elin­tarpeiden
ostoon ja lälietyfcseen Venäjälle. Mitä tulee
menoihin ylitse virastonienojen, niin on erikoisesti:
pantava merkille, että suuri oso menoisia on käytetty
vaatteiden, arvoesineiden, työkalujen jne. keräykseen,
jotka eiväl näy rahallisina tuloina Friends of Soviet
Russian tileissä ja niin ollen tekevät menot suhteelli­sesti
suureksi. Toimelta puolen ystävällisen propagan­dan
harjoittaminen on vaatinut huomattavan summan.
Mutta, senkään tuloksia ei nähdä rahallisissa tuloissa,
kuitenkin esim. «Soviet-Russialle» on annettu $2,900,-
00, jota on julaistu oikeiden tietojen levittämiseksi
Neuvosto-Venäjästä — Industrialistin ja muitten sen­kaltaisien
lehtien valheitten ja parjiausten oikomiseksi.
Samoin himehomaan mainitaan tiliselostuksessa, että
ystävällisen propagandan avulla on tehty tunnetuksi
Venäläis-Amerikalainen työläisten yhtiö, jonka, mer­kitys
nyt jo on suuri ja tulee olemaan yhä suu­rempi
lähitulevaisuudessa. Venäjän uudestaanrakenta-mistyössä.
E> yoida äkkipäätä ensinkään arvioida, kuin­ka
suurta palvelusta Friends of Soviet Russia on teh­nyt
propagandallaan' Venäjän uudestaanrakentamisen
hyväksi. J.i että varsinkin viime aikoina on toiminta
kohdistettu tiiman julkisuuspropagandan ja teknillisen
avun muotoon, niin se on jiiuri Työläisten Kansainväli­sen
Avustusjärjestön ; ja itse Neuvosto-Venäjän oh­jausten
ja määräysten mukainen. Sikäli kun nälän­hätä
meni varsinaisesti ohitse, ettei ollut suorasti puu­te
enään leivästä niin huutavasti, käännettiin avustuk­sen
muoto teknilliseksi. Nälänhätä nimittäin ei. yhtäk­kiä
voinut peittää hirveitä seurauksiaän. Näiden seu­rausten
toujuminen ja Venäjän uutestaanrakentamiseiL
avustaminen on nyt siis tullut tärkeimmäksi Neuvosto-
Venäjän Ystävien tehtäväksi. '
Industrialislin mielestä kerätyt varat olisivat vasta
silloin^oikein käytetty, jos ne olisi kokonaisuudessaan
käytetty Venäjän, vallankumouksen parjaamiseksi ja
mustaamiseksi tässä maassa, kuten tämä lehti itse
on tehnyt; Muunlaiselle työlle ei tämä lehti voi an­taa
tunnustusta, sitä on tui^aii odottaa. Jos siis Venäjän
lyöläistasavallalle ystävälliset työläiset haluavat jo­tain
oikeita tietoja Venäjän työläislasavallasla ja sen
ystävienjoiminnasta, niin muistakaa, ellei tuo lehti voi
teille antaa muuta kuin Venäjälle vahingollisia ja i l ­keämielisessä
tarkoliuksessa keksittyjä parjauksia.
Mitä lulee siihen, että me edelleen avustamme
Venäjää, vaikka meidänkin lehdessä julaistujen tie­tojen
mukaan siellä lähetetään viljaa ulkomaille, niin
on muislellava, että jo viime kesänä teinune selvää
neuvostohallituksen suunnitelmista, että maan tavat­toman
laajuuden ja kulkuvälineitten keljjiouden takia,
on välttämätöntä, että jos Etelä-Venäjällä~ tulee yli­jäämää
viljasta, se myydään edullisesti ulkomaille,
lähimaihiu^JsjJten Jlaliaan y.m., ja että pohjoisiin maa­kuntiin
ostetaan viljaa ulkomailta. Tämän, suunnitel­man
järkevyyden ovat kaikki tunnustaneet^ jotka tun­tevat
asiat tarkoin tässä suhteessa, m.m. kuuluisa Ve­näjän
nälänhädän suurin avustuksen järjestäjä tri Nan-lers
of America union) edistäminen. Raha- ja avustus­vetoomukset
ja tiedonantojen levitystyö' on suoritettu
suureksi osaksi paikallisosastojen kautta.
avustusliitlojen työ onkin nyt kohdistettu, paitsi tek­nillisen
avunantoon, etupäässä nälänhädän ja pitkä­aikaisien
sotain ajalla ontoiksi Jääneitten lasten huol­tamiseen.
O© muistettava, että sellaisen jättiläiskaa-oksen
ja nälänhädän läntse, minkä Venäjä on kulke­nut,
jäljet eivät ole yhdellä keskinkertaisella viljan-tulolla
kadonnut yht'äkkiä jäljeltömiin, vaan näkyvät
sen ammottavat lyönnit pitkän aikaa.
Muuten olkoon nyt sanottu tämän selvityksen li­säksi
uudelleen, eöä vallankumousmielisten ja Venä­jän
proletaarivallalle ystävällisten työläisten pitäisi
jo toki olla sen verrafi miehekkäitä, etteivät tarttuisi
kaikkiin katalain konnien virittämijn pauloihin ja al­kaisi
heti aina epäillä kun joku tällainen konna yrit­tää
parjata meidän asiaamme. Pitää oppia luottamaan
meidän asiaamme ja uskaltaa sitä puolustaa, -vaikkei
aina yksityiskohtia tietäisikään. Kommunistinen liike
ja sen apujärjestöt eivät ole keinottelua eikä petosta.
Ne ovat tietoisen vallankumouksellisen työväen kont­rollin
alaisia faistelujärjestöjä, Sitäjpaitsi, meidän leh-dissämme
on julaistu sellainen määrä oikeita, luotetta-
Ivja ja perinpohjaisia tietoja Venäjän suuresta vallan­kumouksesta
ja sen taisteluista, että joka on viitsinyt
väivfiutua niitä lukemaan ja niihin innostunut, pitäisi
omata jo., ainakin pääkohdissaan niistä sellainen järk­kymätön
vakaumus, niin ettei jokainen v ^ e i l i j ä pys­tyisi
konnuuksillaan sitä järkyttämään.
sotaa yastaan
Iestä
Radekin puhe Haagissa' marrask.
12 pna'.
Tä mä' raaailmanrauhakonglessi
kutsuttiin koolle keinojen pohtimi­seksi
Kansainvälisen Ammattiliiton
Ropinan, kongressin päätöslauselman
täytäntöönpanemiseksi. Vaikka em­me
.'olleet" ottamassa osaa tähän
kongressiin otamme me kernaasti
tämän päätöslajiselman lähtökohdak­semme.
Sallikaa minun lähemmin
kosketella tätä päätöslauselmaa.
Päätöslauselman pääkohta on
seuraava: ; ' ^
cKansäinvälinen kongressi selit­tää,
että järjestyneiden työläisten
velvollisuutena on kaikilla työväen­liikkeen
käytössä olevilla keinoilla
vastustaa kaikkia tulevaisuudessa
uhkaavia sotia ja estää tosiasiassa
puhjennut, spta julistamalla ja to-'
teuttanialla kansainvälinen yleisr
lakko.>
Mitä merkitsee kansainväliniSn
yleislakko uhka sptatapauksessa? Jo:
kaisen Sodan torjumista, joita ka­pitalistiset
valtiot käyvät: olipa tä­mä
sitten puolustukseksi somisteltu
taikka kävivätpä avoimesti imperia­listista
r osvosotaa. Kansainvälisen
yleislakon velvoitus sotaa vastaan
merkitsee kapitalistisen isänmaan
puolustamiseo-*törjumista.
Isänmaan puolustuksen tunnuk­sen
nimessä vuodatti proletariaatti
vertaan neljä pitkää vuotta- por-varistori
, etujen hyväksi teidän
enemmistönne johdolla. Jos te nyt
huomaatte, että tämä oli virhe, niin
lienee teillä rohkeutta sanoa tämä
suoraan julki. Me emme vaadi sitä~
iloa,' että näkisimme Fellain., ja
Grassmanniri, Hendersonin ja :Tho-maksen,
Renaudeliii. ja Jouhaaxin
vaeltavan Oanossaan, me 'vaadim-,
me tätä vain siksi, koska joukkopo-litiikka
qn oltava selvää politiikkaa.
Jotta kansainvälisen yleislakon uhr
'ka ei olisi mitään onttoa uhkausta,
pn kapitalistisen maailman työläi­sille
päivä päivältä rsanqttava: teil­lä
kapitalististen maiden" työläisillä
ei ole 'mitään isänniaatä puolustet­tavana,
teidän on vasta isäinne maa
valloitettava.
Olette kai, herraiseni nähneet,
monet tÄstä ehkä tunteneetkin,
niitä sota on. Toivon, ettei ku­kaan
teistä näiden, kokemusten pe­rusteella
otaksu, että jcapitalistisj^t
hallitiikset jättävätteille sodaiv
puhkeamisuhan tapauksessa' töimiri-tavapaUden.
, Poryaiisto. tulee esiin-,
tymään hampaisiin asti aseistettu­na.
Pitäisikö proletariaatin astuä^
turvattomana sitä ,vastaah^; Sen
täytyy olla varustettuna. Sen on
ennenkaikkea oltava poliittisesti va­rustettuna
tietoisuuden kautta teh­tävästään,
poliittisesta osastaan.
Voiko se olla näin varustettu so-danpuhkeamisvaaran
tullen, jos sen
jöukkopuolue sitä voivuttaa vuo­sikausia
kokoomuspolitiikallaan por­variston
kanssa?
Jos ei kaikki mitä te sotaa vas­taan
puhutte ole . käsitettävä vain
korulauseiksi, niii),-täytyy ensim­mäisenä
Ohtona < olla kokoomuksen
rikkominen pörvaristMi kanssa. Por­variston
lamauttavasta kokoomuk­sesta
vapautetun • proletariaatin ön
päästävä sen poliittisesta ja henki­sestä
vaikutuksesta. Sen on opit­tava
ymmärtämään kaikki poVvaris-ton
juonet ja metkut. Minulla on
itässä edessäni Hendersonin laatima
päätöslauselmaluonnos. Siinä ei
vaadita edes Versaillesin rauhanso-.
pimuksen peruluttamista. Neljä
vuotta sodan jälkeen, jolloin jokai­nen
liberjialikin käsittää Versaille­sin
rauhansopimuksen pitämättö-myyden,
vaaditaan teidän päätös­lauselmissanne
vain eräiden rau­hansopimuksen
kohtien tarkistusta
sanomatta edes, mitä kohtia tarkoi­tetaan.
Uskotteko te, että moinen
agitationi nostattaisi ranskalaisia
ja saksalaisia työläisiä uhrausta
vaativaan toimintaan Ruhrin alu­een
miehittämistä vastaan? Miksi
ette määrittele kantaanne sen joh­dosta,
että Lausannessa paraikaa
valmistellaan uutta yersaillesin rau
hansopimusta Turkkiin- nähden? Us­kotteko
te, ettei mikään sota ole
•Mosulin peetroolista mahdollinen
taikka ettei se koskisi proletariaat­tia?
' . :
Mutta proletariaatin henkinen
valmistaminen, jopa sen protestitoi-mintakaan
sotaa vastaan ei ole riit­tävä.
Porvaristo ei taltu argumen­teista.
Ellei teidän kaikki uhkauk­senne
ole vain uhkausta pabvimie-kalla,
niin on välttämätöntä ryhtyä
toimenpiteisiin, jotta ^des osa niis-
^.tä, jotka kantavat aseita, käyvät
meidän kanssamme. Voitteko teh­dä
tämän kaiken ilman vastaavia
toimenpiteitä? Ette!
Olette päästänyt suustanne suu-,
ren sanan kansainvälisestä lakosta
sotaa Viastaan. Olemme sitä • miel­tä,
että ellei työväenluokka . nouse
kapinaan, ennenkun kanuunat- aje­taan
esille, nousevat työläiset sitä
. vähemmärf kapinaan, kun he ovit
saaneet , niskaansa sotalain, kun
kaikki kiihkokansaliisBudien paholai­set
on laskettu irralleen, kun heidät
on sidottu käsistä ja jaloista. ;
Me- kommunistit, jotka mielimme
.tänään ja huomenna valmistaa työ­väenluokan
vallanl^u.moukselliseen
'taisteluun sotavaaraa vastaan, me
emme velvoita itseämme organisoi­maan
suurlakkoa sodan puhjetessa.
Joukkolakko sotaa Vastaan on yh­teiskunnallinen
vallanl^umous, ja
yhteiskunnaUisen vallankumouksen
hetkeä-emme me voi ennakolta mää­ritellä.
Jos te siihen kykenette,
niiri emme mekään tule jäämään
syrjään, vaikka empe olekaan mi­tään
termiinisankareita.. Mutta yh-
,den voimme teille toki sentään sa­noa:
Jos mailmankapitaali ajaa uu­delleen
työtätekevät kansanjoukot,
joissa me vielä olemme vähemmis­tönä,
teurastuskentilie, kiitos siitä
-teidän - kokoomuspolitiikkanne ja
^pasifististen harhakuVittelujenne,
niin .emme me,' kommunistit, tule
heittämään aseitamme, emmekä kiel
täytymään sotapalveluksesta,- vaan
lähtemään sotaan, ottamaan asett,
lähteinä^';^ sotaan, • ottaöiaan 'aseet,
lankumouksellisen hengen ja kään­tääksemme
aseemme porvaristos
vastaan.
Ja nyt lopuksi sananen kokeesta
esimerkin vuoksi. ' Jos te nyt' tääl­lä
viikonpäijfät puhutte voimasano­ja
ja sitten palaatte kotiinne val-
Ujistautuaksenne sankarilliseen te­koonne
epämääräiseen aikaan puh­keavaa
sotaa vastaan, ,niin tulee
porvaristo nauramaan ja syystä kyl­läkin.
Osoittakaa heille taistelutah­tonne
nyt, jolloin he valmistautu­vat-
kuristamaan Saksan kansan uu­silla
reparationimä|räyksillä,^ sa-
Tnaag aikaan kun he valmisteleval
uutta sotaa läheisessä idässä. Tais­telutahdon
osoituksena ehdotamme
me teille - seuraavaa:
1. kansainvälisen viikon pikaista
järjestämistä agitationin harjoitta­miseksi
imperialismia vastaan ja
2. sen päättämistä yhtenäisellä
protestilakolla Vers'äi]lesin rauhan­sopimusta
ym. vastaask
Joka kerta'Wör'me teemme teille
ehdotuksia, sanotte te aina: tämä
tapahtuu Venäjän ulkopolitiikan hy­väksi.
Voimme nyt teille sanoa:
Me venäläiset emme nyt pelkää en-tenteji
hyökkäystä, se ei saata roh­jeta
sellaista. Me emme ehdota
teille: lukekaa Neuvosto-Venäjää.
Me sanomme: älkää tehkö mahdot­tomaksi
proletariaatin yhtymistä
taistelun käymiseksi sodan seurank­in
vastaan, jotka tulevat jauha­maan
länsi-europpalaisen: proleta-,
riaatin nuuskaksi. Ojennamme teil­le
kätemme yhteiseen toimintaani
Jos te hylkäätte sen hetkellä, jol­loin
te saarratte meitä porvarillis­ten
pasifistien kanssa yhdessä, niin
on proletariaatti huomaava, että te
ette tahdokaan mitään taistelua. ~
Radekin puhe nostatti raivon
myrskyn kongressin sosialirefor-mistisessa-
enemmistössä, Thomak-sen
ja Jouhauidn, noiden kahden
porvarillisen sotasosialistin, joiden
luopuruuden Radek on useammin
kuin. yhden kerran päin naamaa
ujostelematta osoittanut, vimmäises-ti
hyökätessä Rad^skin kimppuun.
Näille . vastasi Losovski huomautta-:
en, että olivat vain löysäleukaisia
suunsoittajia, jotka eivät ajatel-leetkdbn
mitään tekoa. Hänenkin
•puheensa nostatti hirmuisen häli­nän.
Minkä jälkeen kokouksen
enemmistö äänestyksellä. hyväksyi
reformistien paperipäätöslauselman
venäläisten valtuutettujen ääniä
vastaan.
Tämän päätöksen johdojsta ei ber-liniläinen
toverilehti suotta huo-mäutakaan,
että työväestö on jäl­leen
yhtä harhaluuloa köyhempi.
Sosialidemokraattien suurella tou­hulla
kokoonkiitsuma rauhankong-ressi
on sen "sijaan, että olisi ojen­tanut
kätensä vallankumouksellisil­le
työläisille, pasifististen korulau­seiden
varjolla riistäjäetujen vuok­si
luonut yhteisrintaman liberaali­en
porvarien kanssa ja hyljännyt
Kommunistisen Intemationaleh avoi
men kirjeen, missä miljoonani kom­munistien
nimessä ehdotettiin pro­letaaristen
voimain yhteenliittämis­tä.
Mutta järjestyneet työläiset
tietäkööt vetää petolliset johtajansa
tilille tästäkin.
Taloudellista opportu­nismia
' Opportunistinen: suunta tällä
mantereella työväenliikkeessä on
joutunut ojnituiseen , ristiriitaiseen
asemaan. Periaatteessa he ovat por­varillisen
yhteiskunnan kannattajia
sekä kommunismin vastustajia •
kuten he itse ilmituovat ajatuksiaan.
Ja kuitenkin, voidakseen pettää
alempaa ^ kansankerrosta, s.o. työ­väenluokkaa,
täytyy mielistellä, ja
kutkutella niiden hermoja^ ja on
koetettava näyttää, että me ollaan
työväen riveistä nousseita taisteli-joita.
Onnistuakseen tässä niin pitkäl­le
kuin mahdollista, iäytyy heidän
jättää pois luokkambraalinsa ja kai­ken
johdonmukaisuuden ja hosutta­va
vain summassa mitä sattuu ja
mikä On omalle edulle hyödyllistä.
Pääasia on se, että työläisistä kuo­leutuu
pois vallankumouksellinen
innostus, sekä luottamus omaan
työskentely- ja toiminJ;atarmoonsa
ja että viha kasvaisi sellaisiiiiT jot­ka
\ ovat Kolmannen Kansainvälisen
permatteita kannattavia.;
>fäytteitä tämänkaltaisesta huo­paamisesta
ja soutamisesta yleensä
asiain vääristelyistä on antanut «In­dustrialisti
». Tuo*Vainotuote, ei näy
tä sitä että se oliy .kirjoitettu joh­donmukaisesti
eli paremmin sanoen,;
sitä ei ole «pilattu asiallisuudella».
Sen toimittajat sekä avustajat tie-teellis'yydessääii
selittävät materia­listista
historiankäsitystä pelkän
terveen järjen (s.o. vaan aateperäi-sen
idealistisen perustan) avulla vaik­ka
jokaisen pitäisi käsittää nämä
asiat kahdeksi vastakkaiseksi osak­si;
Sieltä löytyy jatkuvasti kirjoi­tuksia,
joissa selostetaan kapitalis­min
kehitystä IWW ohjelmalla,
vaikka kapitalismin kehittymisestä
pitäisi, löytyä I'WW:n, samoin kuin
kaikkien muidenkin, työväenjärjestö­jen
syntymisen ja ohjelman lähtö­kohdan.
Sillä Icapitalistinen [ kehityn
luo itse itselleen sovittamattomia
ristiriitoja ja näiden ristiriitojen,
vallitessa ja kehittyessä muodostaa
työväenluokka myös luokkajärjes-tönsä
aikakautta vastaavaksi. In­dustrialistin
kirjotokset ovat täh­dätty
kommunisteja vastaan, joten
yleensä huokuu kirjotuksien ytimeiiä
se, - että taistelu kapitalismia vas­taan
on mennyt yliaikäiseksi ja että
ainoana vihollisena on kommunis­tit.
Mutta samalla on kirjotuksia
luokkasotavankien puolustamisesta,
joka silloin jo sotkee johlonmukai-suuden,
kun ottaa huomioon sen,
että samal kirjotukset kieliä otta­masta
osaa valtiolliseen poimintaan.
Ei se ole työmaalla taistelua eikä
tehdaskontrolliä kun oilaan puolus­tamassa
valtiollista vankia ja tut­kimassa
lakipykäliä, se on poliittis­ta
.taistelua. Sitten vielä se työläis­ten
diktatuuri, sitä kielletään otta­masta
käytäntöön, kaikki toiminta
täytyy olla vapaaehtoista. Tässä
pieni näyte joka on ollut Indust-rialistissa.
«Tuleva yhteiskunta johon IWW
liitto pyrkii, voidaan saavuttaa ai­noastaan
proletariaatin: vaatimana
ja taistelemana, sillä se ilmeisesti
pn ainoa luokka, joka uuden yhteis­kunnan
saavuttamisen kautta voi
pelastaa ihmiskunnan». Ja edelleen
on selostuksia, että voittoisa uuden
yhteiskunnan saavutus tapahtuu sit­ten
vasta, kun työläiset saavat riit­tävän
määrän ppetusta vapaassa yh­teistoiminnassa
ja taistelussa.
Kun katsomme asiaa materialisti­sesti,
niin voiko . olla mahdollista,
6ttä työläiset Ovat liittyneet «va­paaehtoisesti
» luokkataisteluun ? Ot­takaamme
pieni esimerkki Nyt tie­dämme
hyVin, että tuo vapaaehtoi­sen
tpimirinah suosittelija rakastaa
allekirjoittanutta yhtä vilpittömästi,
kuin eroahakeva aviopari rakastaa
toisiaan. Mutta jos me joutuisimme
metsään, jossa villipeto ahdistaisi
meitä ja me huomaisimme että yh­dessä
me voisimme suojella henkem­me,
olempa varma että- me "teki­simme
sopimuksen, että yhdetä
taistellaan petoa, ^vastaan. Oljkoj
tässä ;nyt liitto, vapaaehtoinen. £
suinkaan. Päinvastoin pakollinen toi.
mehpide. Aivan sama on luokka-iaistelussäkiii.
Sillä ' jokainen joka
väittää, että luokkataistelu on <7a-paaehtoista
», ei ymmärrä vielä mi.
tä on luokkataistelu. Sillä luokia-taistelii'
pn ollut ainoastaan mahdoU
linen syntymään riistoyhteiskunta^
muodon vaikutuksesta, jpssa työläi.
set pvat olleet pakotetiit yht>-niään
toistensa kan?sa sekä tilapäisesti et-tä
jatkuvasti säilyttääkseen olemas­saolonsa
ja saadakseen elämän mah-doUisuudet
Vielä mennään niin pitkälle asi­attomuudessa,
että sanotaan että
Kolmas Kansainvälinen on pelkäs-tlän
kaikkiin luokkiin kuuluvista
ihmistä keinotekoisesti muodostettu
lauma, liittouneet -'yäliaikaisesd
pimuksen perusteella ja mielipiteit-tensä
mukaisesti (vaikka toisesn
paikassa taafs sanotaan että siellä
vallitsee diktatuuri jota he eivät 3u^
vaitse). Ensin sanotaan että liitto
on väliaikainen sopimus, joka tie­tenkin
on ymmärrettävä vapaaehtoi­seksi.
Otti ja tuota, ymmärtäiää
nyt miksi ei voida yhtyä kun liit­to,
on vapaaehtoinen ja siihen voi
liittyä omilla mielipiteillään ja kos­ka,
IWW ''sekä -kaikki Ihdustrialis-tin
lukijat hyväksyvät vapaa ?htoi-sen
toiminnan. ^ ,
Mutta tosiasia on,, että sellaiset
kirjottajat ovat itse edustettuna sel­laisella
periaatteella ja vaatisivat
K.K. samaa edesvastuuttomuutta
sekä samoin P.T.K:ltä. Ja kun näh­dään
että se on mahdottomuus käy­tännössä
toteuttaa, niin koetetaan
sotkea ja hämätä tosivallankurao-uksellineh
liitto vapaaehtoiseksi, ei­kä
muisteta mitä itse ovat sano­neet.
Mutta kyllä se on nj1 silla
tavalla että fe.K. ei leikittele näin
vakavissa asioissa, että se pistäisi
luokkataistelun vaan vapaaehtoi3e'\-
si. Sillä jokainen joka ymmärtää
yhteiskunnallisia kysyinyksiä, käsit­tää,
että kun luokkavastakohdat
kärjistyvät taistelupisteeseen., ei voi
tulla kysymykseen vapaaehtoisuu.-;,
vaan ankara diktatfiuri. Sillä me
emme puhu luokkataistelusta sik.d,
että sitä kukaan haluaisi, mutta me
tiedämme, että se tulee pakosta ja
ymmäträmme että kapitalistinen
riistojärjestelmä pakottaa siihen,
vaikka tiedämme että siinä pn pal­jon
kärsimyksiä. Siinä on" paljon
epämukavaa ja epävakaata.. ilutca
kukistaessa riistolle perustuvaa yh­teiskuntaa,
on meidän luotava itse
työväenluokalle diktatuuri, jonka
avulla voimme alkaa rakentamaan
vapaata yhteiskuntamuotoa.
Työläistoverit, ajatelkaa itse asi­oita.
Antakaa tuollaisten kapitalis­min
kesyttelijäin jäädä yksinään
parjaamaan vallankumpuksellista
jpukkpliikettä, sillä jpkaisella teil­lä
on tieto siitä, että ei mikään
muu voi luoda-.'uutta yhteiskuntaa
kuin itse /työväenluokka yhdistynee­nä.
Hajallaan pienissä järjestöissä
me sorrumme nykyisen järjestel­män
prjiksij sillä kansainvälinen ka­pitalismi
suurena jättiläisliittona ei
kukistu, ellei työläiset myöskin lii­ty,
yhteen, koko. maailmaa käsittä­vään
luokkataisteluun.
. t E. Kuusela.
Tyoläispuolueen S- Järjestän
organiseeraajan
Ä. Hautamäen
MATKAOHJELMA
• Tammikuulla:
Bowie 27 p.
Salmon Arm 28 ja 29 p.
White Lake ja Carlin 30 j a 31 P-Helmikuulla:
^ebsters Corner 2 ja 3 p.
Port Moody 4 ja 5 p.
Vancouver 6 ja 7 p.
Ladysmith 8 ja 9 p.
Chase River 10 ja 11 p.
Sointula ,17 ja 18 p.
Myrsky 19 j a 20 p.
Sointula 21 ja 22 p.
Ohjelma» jatketaan myöhemmin-Ösastojen
' on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdoUisimmin hyvin ja
paikkakunnilla missä ei ole osis-toa
tai on toiminta lamaannuksis­sa,
pyydämme tovereita ottamaan
ylläesitetyt päivät huomioon järje.-
taen ja ilmoittaen tilaisuudet, iil­lä.
siten vain voidaan koota työ­läiset
joukkoina kuulemaan ja saa­da
matka ; onnistuneeksi.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu­lee
antaa tilaisuus keskusteluun pu­heen
johdosta ja organiseeraajai
tehdä asianmukaisia selityksiä.
Organiseeraajan on neuvoteltu--
va osastojen agitätaonikomiteam
ja johtokuntien kanssa toiminnan
järjestämisedh nähden yleensä. Siel­lä
missä ei ole osastoja tulee neu­votella
päikkaktinnan toimintakyjcyi-sempien
toverien kanssa koettae i
saada, osaston pystyyn, tai ainakin
saada yhteistoiminiian keskusviras­ton
kanssa ja työskentelj-n toi-nvin-nan
laajentamiseksi. ,
Toverillisesti,
A:,T. HILL, siä:-