1919-06-05-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
- f' & OlNADlir PUTllSET, PORT ARTHUR, DNT.. OSN-ARS; Torst; KesäKuun 5 p. 1919 f N U M E R O 23' CANADAN UUTläET ainoa suomalainen sanomalehti Cana* ydassa. Ilmestyy Jokaisena Torstaina. I Kustantaja The Canada News Publisltine Co, E r i c k J . Korte, LtikHeenho^taja. ! T I I i A U S m X N A T: Cariadaan: ?2.00 koko vuodelta, ^1.60 ? Icuukaudelta,'$ii25 puolelta vuodelta, 6C senttiä 3 kuukaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta. Yhdysvaltoihin ja Suomeen:', $2,60 koko vuodelta Ja $ 1.50 puolelta vuo- I I L M O I T U S H I N N A T : V senttiä p a l a t a t u u m a l t a : kerran ju-. 4a'stunaj P i t e m p i a i k a i s i l l e i l m o i t u l c s i l - le k o h t u u l l i n e n a l e n n u s . H a l u t a a n t i e - t o - Ja n i m e n m u u t t o i l m o t u k s e t 50 senttiä k e r t a , $1.00 k o l m e k e r t a a . N a l m a - ilmoltuldset $2.00 kerta, $3.00 kolme k e r t a a . , r A v i o l i i t t o - j a kihlau.->"ilmoi-lukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset ?1.B0, muistovärsyllä $2J00. Syntymäi l m o i t u k s e t $1.00, A v i o e r o i l m o i t u k - set $2.00. Pöytäkirjat, t i l i s e l v i t y k s e t , keräys-luetteloti. l u e n t o - i l m o i t u k s e t y. m. 15 eenttiä t u u m a l t a . 1 i Uutisten J o u k k o o n aijotulsta i i l m o i - tuksJstal peritään ] O aenttiä riviltä. Pienimmänkin ilmoituksen'hinjfa. on BOsevttiä; Postis.<5a t u l e v i a ilmoitUksia el hyväksytä v e l a k s i t u n t e m a l i i o m i l i a / Poliitii.'.'et jimoilukset- $nOO t u u - m a l t a . ^-i- •; • ' K a i k k i l i i k k e e l l e a i j o t u t k i r j e e t , t l - l a u k s e t i j a rahat ovat lähetettävät oaöitteella: C A N A D A N UimSRT, P o r t A r t h u r , ' Ont„ Canada. C a n a d a n - U u t i s i s t a l a i n a t t a e s s a on iähdc m a m i t t a v a , I O s o l t e m i n i t o l i s e . s t a . t u l e e i l m o i t t aa l e h d e n k o n t t o r i i n sekä vanhateitä uusi o.snite. i ^ "CANADAN IHJTISBT I (The Canada Xcws) TIne only F i n n i s h - News]>ape'r In Canada. Pia lvi i.«hed every Thuraday toy TiW5 C a n a d a News P u b l i s h i n g C o . B r i c k J . K o r t e , Manager. ; D a i l y . N e w s B l d g . , P o r t A r t h u r , Dnt. 1 CAN/V1>AN U U T I S KT ia w e l c o m e d a n d r e a d i n e v e r y F i n n i sh home jn the D o m i n i o n . It i.s t h e onlj dire^cc ädvertising m e d i u m for those m a n u f a c t u r e r s and merhants wh( v i « h toi c r e a t e a n d h u i l d a p r o f i t a b lt and per.manent d e m a n d f o r their|prod-ucTs a n d m e r c h a n d i s e by the l a r g e a nd ever grrJAV.ing i<"'innish p o p u l a t l o n r e s l d - i n g i n C a n a d a . . -Place y o u r t r i a l ad-verti. sement and get resuUs. i " Veljey^! Onko sisältörik-kaampaa sanaa 9 Siihen sisältyy k a i k k i , inikä on ihmiselle kor-keintaypyhintä- Mutta se ei r a joitu ulkonaisiin suhteisiin — se on .sisintä, mitä voi olla. Sen pe-reustus i p n sielun syvyyksissä. Sen vuoksi ei pelkällä ulkonaisell a veljeydellä pitkälle päästä/ jota vastoin sisällinen veljeys ratkaisee k o i ^ elHniän kysymyksen. E i tarvitse :inuuta kuin toteuttaa tämän sanan sisäinen aate j a elämän tn rkoit us on saavutettu. V e i - jeyssuliteesecn ov{# ihmiset aina pyrkineet, mutta ovatko he siihen tulleet? e sojen olemukseen, niiden elämään j a tapoihin/ että j o pelkkä sodan ajatuksin ' saa ihmiset 'kauhuöta värisemään. , ' Sangen usein v i i t a t t i in kansainväliseen kristillisyyteehj rauhanliikkeeseen j a sosialismiin, vedott i i n näiden likkeiden voimaan ja merkitykseen rauhan asiassa. ' M u t t a kuitenkin näiden samojen- kansojen keskellä istui k u n - nioiletui 1 la pnikoilla arvohenki-löitä, jotka, hflutoivat mielissään hallitusa^ioista,. . Oikeudellinen väkivallalla bolshevikeille. Tämä lakiehdotus, tunnettu n i mellä " L a k i Supmen hallituspe-rusteiden määräämiseksi, " s ä ä t ää lyhyesti, esitettynä sein*aavaa: Suomi on tasavalta. Iiakia säätävä valta uskotaan eduskunnalle j a toimeenpaneva^e valta presidentille. Tämän .lisäksi tulee ministeristö, johon kuulun pää-ministeristö ja muut tarpeelliset ministerit huolehtimaan maan VAPAUS TAIKKA KUOLSMA. Advei^tising rates 40G. per i n c h. P o l i t i ? a l advs. ?1.D0 p e r Inch. . A d v e i t i . ^ e n i e n t s must reach our of f i c e /VVr-dnesday noon to appear 'Or T h u r s d a y ' s i s s u e . S u b f i c r i p t i o n price in C a n a d a $2,0t per ;year, L^nited States and othej c o u n t r l u s $2.00 per y e a r .*n advanne. Entorert as setxmd clu.ss luail mat MT, Doc. 1, 1915. at tho Poftt Office a\ l'ort. Arthur. Ontario, Canada, i T H E AIM OF T H E C A N A D AN U U T I S E T . To help preserve the Ideals and sacred traditions of this, our adopted country, tiie Dominion of Canada: Tc rcserve its Iaws and inspire othera tc respect and obey them: To strlve unceasingly to quicken the pUjblic's eense of civic duty: In ali ways t'o aid )n making thIs country greater and better than we found It. V Yleensä on tapana, että kuolioisia ei puhuta pahaa. Jos joku y .st ä vist il m m e kuolee, josta em m e oikein kaikkina aikoina pitäneet, u i i 11 II n oh d a n i m e liänen kuoltu aa n kaikki JjäncM heikot puolensa ja m v i i s t c l o v n n K v iiänen hyviä puoli-a a n , »7 o' k o 111 eli a i sn us yksistään ja m y i i l H l n i i t o kuolleen jälkeen-jääjifitä omaisia kohtaan vaatii meiiäunhoittamaan kaiken pahan ajatteltvmisen kuolleista. P a - li a n ])uli II minen edesin enn eistä ei l i y ö d y t ä ketään, eikä ainakaan p u l m ja Ue - i t s e l l een^ oi e se ka un is- I u ks e k s i.. Kos tonhalui n en sielu voi tietenkin parhaiten silloin t y y d y 1 1 ä ii • i n li o i t ta v a a: i nt o h im o - an.sa, k u n hiin kuolleesta lausuu loukkaavasti, mutta p y y t ä k ä ä mr nro me jokainen py.syä poissa sellaisesta, -(t kaameita suunnitelmia/"ja sano-malehdety nuo sivistyksen etu-vartijat, " jotka puhuivat• rauhan puolestaj julkaisivat noiden miesten . kuvia huomatuilla paikoilla ja kertoilivat heidän tuumiaan tulevista mahdollisista tapahlu-i n i s t a . . . V—a. Jos joku suomalainen rähi- ~ iMeidän ei ko.skaair ])itäisi silloin tehdä vääryytl"i kun ihmi set katselevat, sanoi IMavk Tv.V-n. ^lios, jokli '^väröi, voi menet-tiiii, muHn nain.^n jolyi epäröi, on varmasti voitella. ' — Hullujen sydän on heidän suussaan, mut'a vii.span suu on häiiKiu svdämessuin. ' — Omien virheittensä tnnnus-taminen. on enÄimäin|u askel pa-raulumiseen/ m utta ikävä • k^rllä, u.sein myö.s viimeinen. ' i — Ale em ui e pidä ymmärtäväisinä sellaisia, jotka ymmärtävät meitä,- vaan sellaisia, jotka ymmärtävät totuutta. — Mehiläiset eivät tiedä, tulevatko syömään kokoamansa hunajan, kamoin emme mekään tiedä, kuka on hyötyvä siitä hen-kist'Stävoininsta, jonka me tuom-m(^. maailmankaikkeuteen. Älkäämme vaivatko aivojamme saadaksemme s»'lkoa siitii, mutta r a - vitkaam me sitä tunteillamme mielikuvillamme, kaikella, mikä n ä k y y . Tuntuu. k u u l u U ; ymmärre-läiiti. Silloin tulee hetki, jolloin k a i k k i kiiantyy n i i n luonnollisella tavalla parhaaksi hengelle, joka on alistun\it tosi-inhimillisen vaivo 1 lisuuden Jiyvän tahdon alle, uttä c-päilys yeii ponnistusten hyödyttömyydestäkin tekee sen tut-kimisinnon vain. vielä kirkkaani-in a ksi, puh t a a mmaksi, epä itsekö käämmiiksii itsenaisemmäksi ja jalommaksi. • -~ Veljeys j a ylipäänsä tdisiaan ymmärtäminen on mahdollinen ainoastaan sentiihdenj että oiji olemassa ivaikille ihmisille yhteinen sielu. N i i n k u i n vapaus on hallitusi-ten ainoa suoja. niin järjestys^ ja maltillisuus ovat yleensä välttä-niättömät vapauden säilyttämiseksi. — Ei'äs sanomalehti huomaut- Ina, että amerikalainen tapa on tämä; jos perheellä on 10 dollaria käytettävänä vaatteisin, saa siitä' tyttö osalleen 5 dollaria, äiti 3 d ollar i a^ p oi k a 2 doll ari a j a isän - k i n vanha hattu silloin harjataan jos sattuu. ' 3 ' ~- Rakk^aus ilman totuutta on valheen ilveilyä ja totuus ilman rakkautta, on itse valhe. Silla kaikkien lakien viimeinen laki ja kaikkien totuuksien viimeiiip •totuus, koko olemassaolon viimei-nen perustus on Jumalan rakkaus. u\ *• — Kun ihmiskunta nautti muiitamia Vuosikymmeniä rauhau siunausta ja kulttuuri k u l k i j i i t t i - iäisaskelin : eteenpitin/ kun nero keksi ja loi uusia tekotapoja, paljasti tuntemattomia luonnonvoimia, alisti ja sovitteli niitä käy-tännöUiscu elämän palvelukseen, niin alettiin jo uskoa, että veristen sotien a i t a olisi jo vihdoinki ohitse. Uskottiin, ettil ne monenlaiset hämmästyttävät keksinnöt, joita oli tehty yhteiskunnallisen j a taloudellisen elämän alalla/ poistaisi vat sodan syyt, ko.ska. näiden keksintöjen avulla kukin kansakunta olisi nyt tilaisuudessa järjestämään yhteiskunnallisen ja taloudellisen elämänsä tarkoitustaan vastaavammalla tavalla. Olihan tämän lisäksi vielä kansainvälinen lähentyminen nopeast i edistynyt,. Yhdistiväthän maailman kansoja nyt samanlaiset si-teet: tai oudelliset, valtiolliset ja ennenkaikkea henkiset; uskonnolliset j a aatteelliset. Jo silloin kun ensimaisiä käänteentekeviä' keksintöjä oli tehty sotatieteen, alalla: räjähdysaineita saatu soviteiuksi käytännöllisiin sotatarkoituksiin, arveltiin sotilaspiireissäkin, että nämä keksinnöt tekevät sodat mahdottomiksi, koska tuhoisat sota-aseet hävittäisivät suunnattomat määrät kulttuurityötä ja -elämää. K u n suunnattomia sotalaivoja rakennettiin jättiläistykkeineen, selitettiin niitä rakennettavan rauhan säilymisen vuoksi: kun torpedo ja vedenalainen vene kek sittiin, vahvistui, tämä usko yhä. Ilmalaivan keksimisen jälkeen k i r j o i t e t t i in paljon kirjoituksia, joissa k u v a i l t i i n se kauhistuttava tuho, mikä olisi seurauksena, jos syttyisi sota ja näitä neron viimeisiä keksinnöltä käytettäisiin hävitystarkoituksiin... Eihän siis sovi ihmetellä, jos usko maailman rauMn pj^syväi-syyteen voittikin mva. enemmän alaa. / Ihraiset ylpeilivätkin 30 suiiris-ta saavutuksistaan ja sanoivat: ''sivistys on syöpynyt ja vaikut" -tanut niin syvästi kulttuurikan-see yä hä n päissään, ta i puhuu ko-valla äiinellä suomea kaduilla, niin joutuu hän aina tavallisesti tuomarin kovan kouristelun alaiseksi ja saa sakkoa ilkeämmän jälkeen. Toiskieliset sanomalehtien uutistenottajat, jotka joka^ l>äivä kyselevät, ketä kulloinkin on sakoitettu, eivät vahingossakaan jätä kirjoittamatta luitis-ta, jos joku suomalainen on joutunut syytteeseen. Toiskielisen synneistä, ei varsinkaan. ]nkkusynnistä, puhuta mitää n. Mainitessaan u utisena suomalaisen syytteeseen joutumisesta mainitsee lehti tavallisesti, ettii syytteeseen joutunut oli suomalainen— Tällainen on ollut tapa poikkeuksetta, mutta on: tapa ollut inuutt limassa:usealla paikkakunnalla,: jossa suomalaiset 0- vat tuon asian puolesta nostaneet tapinan j a tehneet valituksia sanomalehdille. mutta usealla paikka kunnalla näyttäii tapa olevan vielä muodissa. . 'i'uonnottain oli eräs kansamme tyttäiiä normaalikoulussa lukujaan jatkamassa. Hän seuratessaan lehtiä, huomasi erään uuti-: sen, jossa .sanottiin miehen, joka kuoli viinaan.:olleen suomalaisen. Jonkun ])äivän periisi ä kehuttiin e I 'ä s t ä f a 1' m a r ia j a hän en f a r m i - aaiv maasta taivaaseen, mutta ei sanallakaan annettu huomata, että farmari oli suomalainen; ICimpaantuneena tuollaisesta puolueellisuudesta, 7\yhtyi kansani m e tytär kirjoittamaan k i r - jettä sanomalehdelle, jossa kuinpa inenkin uutinen oli julaistuna; Kirjeensä oli terävä ja täy.sin selvä vaatimuksessaan. Hän ei k u i tenkaan läliettänyt kirjettään he-: ti lehdelle, vaan vei sen koulun j o h t a j an n ii 1 )\[\v ä k s i j a sei it t i täi - le asian, miksi hän haluaa lähettää lehdelle tuollaisen kirjeen. Johtaja luki hänen kirjeensä läpi ja. k i r j o i t t i samalla omasta puolestaan lehdelle kirjeen, joka o l i V i el ä n a se va m p i ku i n: m eikäl ä i - sen kirjoittama kirje. Pität\ssäiin esitelmää k^-rran koulun juhlassa, otti tuo kansamme tytär aiheeksi nuot kaksi uutista, ja omansa sekä' johtajan, kirjeet sanomalehdelle. Silloin sai hän veret poski.ssaan punottamaan ja ajatukset mielessään liikkumaan. Hän puhui suomalaisten sorretust a erikoisasemasta tässä mahassa j a todisti, että tois-, kieliset sanomlehdet painavat suomalaisten kunniaa enemmän alas, kuin k a i k k i suomalaiset juo^ pot j a rentut. Johtajansa kirjeestä lainasi hän sanat:^ ' ' J o^ omenatynnörissä on y k s i pahentunut omena, heitättekö te k a i k k i omenat silloin/^ulos.'' — Hän selosti sitä voimakasta työtä, jota suomalaiset tekevsjt kansallisen kunniansa kohottamiseksi j a pyysi avustamaan suomalaisia tässä työssä, eikä vastustamaan. — Oi, jospa kansamme tyttärien joukossa olisi paljon sellaisia, j o t k a r6hkenisivat sanoa sanan aikanaan ympäristömme heikkojen kohtien puolustukseksi, niin helpompaa olisi kansallisen kunniamme kohottaminen. •V-~a. valta tulee riippumattomalle tuo-mioishiimelle* Oikeus esittää uusia lakeja tai korjauksia entisiin eli peruuttaa niitä kuuluu presidentille ja e-duskunnalle. Jos presidentti käyttää tätä oikeuttaan, tulee ministeristö laatimaan kyseessä olevan lakipykälän. Senjälkeen kun edu.skunta on laatinut ja va h \ i s t a n u t j on ki n 1 a in,' esi t et ää n se presidentille ministeristö kouksessa. Tämä ta as iTiääritWS' julkaistavaksi esitetyssä mi sa. tai toisessa tapauk^^ hän mäiirätä sen käsit'eTt|yiiksi 8nomen hallituksen kokoonpano. Vaikkakaan Suomen tasavalta ei ole lopullisesti järjestetty, on uskottavaa, ^ että hallitus tul^e järjestettäväksi -niiden< periaatteiden mukaan, jotka esitetään e-duskunnassa jouluk. 4 p. 1917 esi-tetyssä lakiehdotuksessa, minkä käsittelyn keskeytti bolsheviki-kapiha tammikuussa v. 1918 ja yritys saada maan hallitusvalta uudelleen uusien edujS|c^Vn'javaa-iien toimitettua. Täjiilt^. antaa presidentille vallan liajottaa e-duskunta, milloin maali paras sitä hiinen mielestään vaatii, Presidentti valitaan välittömällä kansan äänestyksellä, kuuden vuoden ajaksi. K a i k i l l a kansalaisilla, joilla on äänioikeus e/lus-kunta vaaleissa on oikeus äänestää iire.sidenttiä. Kaikilla on y h - täläin<ni äänioikeus j a jokainen ä änest a ja ant aa yhden äänen y h - delle ehdokkaista. Vaali toimitetaan ta mmik. 15 j a 16 p :nä lain määräämällä tavalla. Ehdokas, joka .saa enemmän kuin puolet kaikista annt^tuista äänistä/ tulee valituksi. Jos kukaan elidokkais- Ta ei saa tällaista enimmistöä, toimitetaan helmik. 15 ga 16 päivinä uudet vaalit, joissa jokainen ää- •n es t ä j ä ' ää n estä ä y ht ä kolm esta edellisessii vaalissa eniten ääniä s aa n e e s t a e h d o k k a a s t fi. Tässä vaalissa tulee enin ääniä saanut ehdokas valituksi. Presidentin virkakausi ' alkaa huhtik. 15 p.. jolloin^liän eduskunnan läsnäollessa tekee virka- V ala n, 1 uv a te n t e h d ä vi r ka to i m en - sa maan lakien mukaan. Presidentillä on oikeus antaa asetuksia, joista hallitusta koskevissa laeissa tarkemmin määrätään, järjestääkseen lähemmin 1 a 1( nm A: oi ma an pa n emi st a - j a h ai - l i tn k' S(ui o maisu u d en h oi toa, -sekä hallituksen eri osastojen j^Vs^*^ laitosten huoltamista ja vj taa. iMikään noi.sta | asetuksista ei k u i t e n k MW saa muuttaa silloin voimjÄsH" olevia lakeja. AV-:;. Nämä ovat peruspykälät esitetystä Suomen tasavaltaisesta lial-litusmuodotsa ja voidaan olettaa, ett ii 1 a k i j o n k a nykyinen eduskunta tulee vahvistamaan ei tule pääkohdissaan -paljoakaan eroamaan ennen esitetyn j a ylempänä pääpiirt(nKsään kerrotusta laista. Kansalaisten oikeudet Suomessa. Suomen lait takaavat samoin k u i n Yhdysvaltojenkin yksilön vapauden. Ketään ei voida tuomita muuten k u i n laillisessa'oikeudessa, eikä ketään voida asettaa oikeuden eteen muuten kuin oike-udenkäyntiä koskevan l a i n määräämällä tavalla. Jokaisella kansalaisella on oi- .keus omistaa kiinteimistöä. Laki myöntää kaikille toiminta- ja elinkeino-oikeiiden. Kauppa- tai teollisuus-yritykseen, j o k a ei ole sitä laatua, että se täytyy tulla hallituksen pe-riiänkatsannon alaiseksi ci tarvita lupakirjaa. Osakeyhtiöiden säännöt tulee kuitenkin alistaa hallitukselle, ennenkuin lupakirj a niille myönnetään. Verotukseen ja sotapalvelukseen nähden ei Suomessa ole mi-tään sääty- eli luokka-rajoituksia, eikii mitään luokkaetuja tunnusteta oikeutetuksi yleisten virkojen täyttämiseen. Yleiset kou^; lut ovat kaikkien säätyjen sille ja nuorisolle. Perust lisäys vuodelta 1906 tak^ Europa on vanhan V^äjän aikana saanut täällä katsella pas-si- ivista vastarintaa perintäsivis-tyksemme ja oikeuksiemme puolesta, suoraan tai kiertoteitä käytyä, jollaista taistelua vain harva ,' m a i n e h i kk a a m}) i k an sa oi i s i jaksanut käydä kuin Suomen kansa. Kaikkine puolella j a toisella tapahtuvine erehdyksineen on se sittenkin ollut mainitsemisen arvoinen näyte europalaisessa kulttuuritaistelu.ssa. Siinä on e-siintynyt paljon sitkeätä yl^silöl-listä uhrautuvaisuutta^ iMutta monta miestä ei tässä karussa, pohjoisessa maasssa ole henkiin j ä ä f )ä, j O S m ei d ii t m u od ossa ta i toistossa aiotaan alistaa tulevan Venäjän • suverniteetin alaisiksi tai siitä jollain tavoin valtio-oike-udellisesti riippuviksi. Me olemme aikanamme tehneet voitavam lie, saadaksemme pysytetyksi oi-perustuvan valtio-oikeu-yhteyden Venäjän kans-sa. 'enäjä on aina, lopuksi vie-nyt nämä yritykset haaksirikkoon, itse tapauksen logiikka on meidät velvoittanut seisomaari 0- milla jaloillamme. Näin saavu-tettua itseniiisyyttämme; liihtevät tämän maan k a i k k i asukkaat, loppujen, lopuksi suurin osa punai-simpia sosialistejammekin, aktiivisesti, vaikka paljain käsin puolustamaan. Tämä kansa, mitä suuria vikoja siinä lie ja onkin, ei ol(^ pelkuri, ei raukkamainen kansa. Sen esi-isät ovat kunnialla taistelleet lukemattomilla tappoi a Iiterei 11 e Ruropa ssa, j a myös-k i n tämä polvi osaa kuolla — el lei se näe henkiin jäii m istä elä inisen arvoiseksi. i\le tunnemme ve-ressämme, että ine, tähän asti n i in huomaamattomasta osastamme liuolimatta, kuulumme n i i h i n har-v o i l i i u m a a i l m a n kansoihin, joit ten esi-isätkään missään yhteiskuntaluokassa (dvät koskaan ole alistuneet orjuuden häpeällistä, tärveleviiii ieslä kantamaan. , Me emme siihen nytkään alistu. Alieluummin vaikka paljas käsi nyrkissä kaadumme niin viimeiseen mieheen kuin tähän asti m a a il m a ssa y ksikä än kansa on kaatua osannut. Ja mitä jälelle jää, se on herkeämättä vain elävä koston ajatuksesta j a sen täytäntöön panemisesta missä muöVlossa ja niissä oloissa tahansa, k un sen sijaan itsenäiseksi julistetun Suomen valtakunnan parhaat ai^ nekset talitoisivat kasvattaa kan-^ naapureilleenkin siunaukseksi ja kaiken hedelmällisen kansainvälisen vuorovaikutuksen välittäjäksi ja edistäjäksi. Suomen kansa on sydänjuuri-a an in yöt en va k uu t e 11 u si i tä, et t ä jos pienten kansain oikeudesta kansainliitosta ja kansallisesta kysymysten oikeudesta jotain totta talidotaan tehdä, on se tehtävä ainakin entisen Veniijän alaisiin kansoihin nähden. j\litä on ollut kansallinen sorto ja vapauden sorto Itävallassa j a Saksassa verrattuna siihen mustien voimien raakaan puristukseei;!, jota Venäjän alaisten kansojen on täytynyt kestäii, niinkuin sivistyneen E u - ropan, nimenomaan Englannin, k i r j a i l i j a t ja tutkijat o^\at itsek i n ennen maailmansotaa asian esittäneetI Elävä, kokemuksesta saatu tietoisuus tästä on myöskin antava Suomen kansalle lisävoimaa yhtä hyvin—• kaatuen muis-torikkaasti kuolla k u i n elää... kumman sivistynyt maailma sen kohtaloksi tahtoo asettaa, jättä-miillä tämän kansan itsenäisyyden tunnustamatta tai titnnusta-malla sille ne oikeudet, jotka se on kaikille kansoille historian lahjomattomien kasvojen edessä luvannut. — U. S :ssa J . N . R; kaukaa hakea/ Jos katsotaan ulkonaista elämää kaupungeissa, niin huomaa helposti, miten suur i ero on vanhan kultuurin sivis-tämän maailmankaupungin ja nuoren/ vasta kehittyvän kaupungin välillä. Maailman kaupungissa liikutaan ja eletään tavalla, joka osoittaa tottumusta a-jattelemaan toistenkin olemassaoloa, rauhaa j a mukavuutta eikä vain omaansa. Kaikkialla koete-taan välttää ^toisten häiritsemis-tä. K a d u i l l a l i i k u t a a n kohteliaasti, yhteentörmäyksiä varoen. Teattereissa, konserteissa ja kokouksissa saavutaan paikoilleen, a-joissa ja meluamatta, niin ettei e-silys tule häirityksi j.n.e. Täiri-nniiset hyvät tavat kehittyviit V ä h i t ellen. 1 h m iset t ot t n va t kun - nioittamaau toisensa oikeuksia, oppivat sopivalla tavalla toisiinsa suhtautumaan. Samaa tapojen hienostumista voi huomata vanhoissa suvuissakin —- ei ainoas t aan ^ ylimys-, vaan myös porva ris- ja talonpoikaissu^niissa. 0- lemmehan usein tunteneet tuot.' turvallisuuden j*.x miellyttävän rauhan tunnetta tullessamme tuollaisen vanhan suvun perhekotiin, jos.sa k a i k k i houkuu tyyntä sopusointua. Tosihienoissa tavoissa onkin jo jotain sisäisyyttä. Niitten takana on sisäistäkin -si-l vistystä. #a tietysti on ainoa.s-taan sisäinen sivistys itse asiassa tosikultuuria. Mutta tällainen sisäinen kultuuri on tavattoman hitaasti kehittyvä kasvi. Sillä niin paljon kuin, sivistystyötä tehdäänkin kaikilla aloilla — koului.ssa, kirjallisuudessa,' taiteessa jaj kaikenmoisissa yhdistyksissä ja seuroissa niin on Pyydämmeilmoittaa että edelleenkin toimitamme lä-hetyl^ siä Suomeen alempana mer-k i t n ykurssin jälkeen, POSTIN K A U T T A J A SÄHKÖTEITSE, sekä myÖmme maksuosoituksia markoissa Suomen pankkien päälle. Nykyinen kurssimmeoii . 9 : 3 0 DOLLARILTA. Kurssi taataan ainoastaan sen päiv.än_ iltaan, jolloin se viimu kerran julkaistiin. Kaikki lähetykset toimitetaan postin kautta, jos ei erityisesti 'vaadita sähkösanoma lähetystä. Lähetyskulut sähkösanomalla on il^v{.50 kaikilta summilta. Lä- Iietyskulut postin kautta on IGe. kaikilta summilta alle .^'iO.OO; s i - ,tä suuremmilta, summilla ei m i tään lähetyskuluja, [x^rilil. Kiiyttäkäii. kaavakktutamme, jossa on sitoumus ja selitys lähetyksen tarkoituksesta, Foreign Department, Fir^t National Bank HANCOCK, MICK. Per. v. 1874. Varat y l i $:i,(H)0,OUO. Käyttäkää Minardi Liniment SISÄINEN SIVISTYS. selle Suomen kaiisalaisell^^l^v paan .pulieoikeuden. Sa^naleh-tien vapaus ja oikeus kOkousteh pitoon ja liittoutumiseen niinikään suojattuja. ovat rv ^ L u o n t o ei aseta ihmistä milloinkaan muita käskemään, ennenkuin hän on oppinut tottele- Sivistyksestä puhutaan paljon ja siihen pyritään. Mutta omituista kyllä, tämä käsite on siitä huolimatta sangen epämääräinen, ä tarkoittaa sillä oppineisuut-^ ^ulkonaisia hienoja tapo-mikä ylellistä herrasväen elämää — mikä mitäkin. Mikä sitten oikeastaan on sivistys? XTlkonaiset tavat eivät suinkaan ole merkitystä vailla ihmisten keskinäisessä elämässä. Ii|i ole yhdentekevää/ miten ihmiset ulkonaisesti käyttäytyvät. Tavat iilinaisevatkin tavallisesti sitä kulttuuritaso, jolla . ihminen tai kansa on. Erimerkkiä ei tarvitse siitii huolimatta tosisivistyk.sellä sanan syvemmässä merkityksessä vielä verrattain vähän jalansijaa. Ollen sisäistä se alkaakin kehittyä sisästäpäin — ku.ssakin yksityisessä ihmisessä. Oa siitä johtuu se tosiasia, että sillä on sitä A ' ä h (u n m ii n j a 1 a ns i j aa, m i t ii ui o m - mas julkisuuteen mennään. Ajatelkaamme vain esim. puolue-elä-män ilmanksia. Täytyy tunnustaa, että siellä tosisivistys usein kokonaan unohdetaan. Tuskin mitään a.seita halveksitaan, kun on kysymyksessä,, vastustajan voittaminen. Vastustaja on kukistettava ja silloin ovat kaikki j keinot luvallisia. Vähääkään haikailematta voidaan käyttää ju Ikistä 1 lii v a i s t y s t ä, pa i* j a us t a, valhetta tarkoituksen saavuttamiseksi. lOntä sanomalehdet. Millaista on useinkin se arvostelu, jonka alaiseksi joutuu k i r j a i lija: tai joku muu esiintyjä. Sitä sanotaan u.sein, sattuvasti kyllä, "murhaavaksi.^' Ja se voi todella olla murhaava sanan täydessä merkityksessä. Useinkaan ei arvostelija tyydy ainoastaan siihen, että panee pataluhaksi k i r j a i l i j an tai, taiteilijan teoksen kiiyttämäl-lä ivan myrkyllisiä as(Mta, vaan sen lisäksi hän käy vielä mitä säälimitttömimmällä tavalla käsiksi esiintyjän persoonaan ja runtelee sitä niin, että asianomaisesta tuntuu siltä kuin hän olisi villipedon kynsissii. Etsimällä etsitään ihraisen arin kohta j a siihen isketään armottomalla julmuudella. Tämmöinen "murhaaminen" voi olla pahempaa kuin puukonisku sydämeen. Kuinka toisin arvostelu vaikuttaisi, jos se olisi sitii, mitä sen pitiiisi olla. Tässäkin nyt puuttuu se, minkä pitäisi läpitunkea kaikki ihmisten keskinäiset suhteet — sisäinen sivistys. Afutta tällainen sivistys voi päästä vallalle puo-luetaktiikassa, sanomalehdissä eikä yleensä missään julkisessa elämässä ennenkuin se tulee siksi s i veelliseksi päämääräksi, jota k a i k k i pitävät välttämättömällä. J a se päämäärä on saavutettavissa. On olemassa vanha sääntö: '*älä tee toiselle sitä, mitä et soisi itsellesi tehtävän.'^' Kuinka yk-sink(^ rtainen ja päivänselvä se on. Lapsikin sen ymmärtää. Sen sisältö on tämä: jokaisessa esiin-tulevassa tapauksessa asetu toisen sijalle j a ajattele ensin asiaa hänen kannaltaan, ennenkuin sanot sanan tai teet teon. Ajattele, miltä tuntuisi,, jos sana i a i teko sinuun kohdistuisi. Kiin niin teemme, emme sen tarkemptia puntaria tarvitse. MeilleTheti selviä, miten meidän on kuloinkin meneteltävä. Onhan^ 3^^ tunnettua se tosiasia, että usein j u u - Espanjan Lentsuun Yskään Kylmyy. teen Kurkkumätään Kipeään kurkkuun Y. m. y. m. -jBuy AV. S, Stainps- ENSILUOKAN Ruokatavaraa kaikesta lajista ja kohtu-hinnoilla myy ID E A L GROCERY A. E. Wideman, omistaja. 210 Algoma St., South. ; Port Arthur. Puhelin 505 HUOM.! l^injatilaukstit täy-tetään huolellisesti ja jou-tuin. -Buy W. S. Stam])s- Jätkoa seuraavalla sivulla. AI m HUONO VERI ^ Risa t a u t i , MarkivLl i h o t a u t i , Näpyt, P i n n i t , MUrkUhaavat Ja kaikki iiiutit t a u d i t j o t k a j o l i t u v a t l i o i k o s t a oli ilLIU-N O S T A VERESTÄ ovat l i y v i n tuvalli.siii,, Ja jos ei niitä ajois.sa paranneta vui niistä syntyä paraiiematoii l a u t i , juUa ,VOl h e l k o n l a a elinvoimaa j a intoa. Meidän läilko on valmistettu parhaista Ja valkuttavimmista lääkeainelHta Jotka puhdistavat veren siten ettii veri vapau- , t u u kalkista vieraista ja epilpuhlalsta aineksista, joten näpyt j a keaJmlnen el ^ voi enään uudistua. L u k e k a a mitä tämil kan.salalnon sanoo lääkkeestämme: Goldneld, Nev. K . Toveri P. A . L i g n e l l . i J o l t a k i n kuukausia sitten tilasin toiltJi / verenpuhdlstuslääkkeen jonka olen nauttinut nyt, j a olen nähnyt että ne ovat garhalta siihen tautiin Josta olen teille Irjottunut, Ja olen päU.ssyt vapaaksi kalk i s t a niistä näpyistä jolta oli niin hirveästi ajottain. Minä nyt vaan annan tietää n i i n k u i n lupasin Jos niistä on m i tään apua. Tämä on kyllä vlipvnvt pitkään, mutta olen tahtonut katsoa että lähteekö ne sillä lääkkeellä'Ja nvt uskon täydellisesti, että teidän liikkeenne on sitä varten, että tahdotte parantaa ettekä alnoaataan^rahaa vaataan ottaa, j a suosittelen teldänslllkettilnno toverlenl keskuudessa niin paljon k i i l n on mahdolllHta Ja nyt ei muuta, tällä kertaa kuin hvväatl. Kunnioituksella, Jacob Sirviö. iErikoisläUke No. 500 dn mainio liiSke ^ m a i n i t t u i h i n tauteihin. Kuukauden hoitoon k u u l u u .suuri pullo lääkeltii. r a s i a verenpuhdistu-spilleriä Rlsällisesll n a u t i t t a v i k s i . H u o m ! ,los teillä on näp-p y j ä ^ l i finniä kasvoissa, n i i n pyytäkää rasia '•KasvojenkaunistusvoldeUa*' ja taas Jos on syyhyä e l i k u t k e l m a a ihossa, missä oäassa hyvänsä r u i u n l s l a , . n i i n s pyytäkää " K l i n i k a n «yyhy-voidetta",;^ Nämä salvat lähetlimnie lääkkeen m u kana samasta hinnastal " S i i s tilatkaa lääke N o l 5 0 0 J a l l m o t t a - kaa minkä 1 salvan haluatte'lääkkeen* ^ mukana. — Lääke lähetetään; poslissfil lähetyskulut s u o r l l e t t i ^ $2„ '/^hlnnaöta. *-LlgnelIin apteekki on fiuurin Suom.— , "-'Apteekkiliike Vhdysvalloissa— Puk. LIQNBU 90.» «ujiorlor, Wli^ m m-' BEST COPY AVÄILABX.E McLaren Mlcropublishing Limitod
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, June 5, 1919 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1919-06-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada190605 |
Description
Title | 1919-06-05-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
- f'
& OlNADlir PUTllSET, PORT ARTHUR, DNT.. OSN-ARS; Torst; KesäKuun 5 p. 1919 f N U M E R O 23'
CANADAN UUTläET
ainoa suomalainen sanomalehti Cana*
ydassa. Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
I Kustantaja
The Canada News Publisltine Co,
E r i c k J . Korte, LtikHeenho^taja.
! T I I i A U S m X N A T:
Cariadaan: ?2.00 koko vuodelta,
^1.60 ? Icuukaudelta,'$ii25 puolelta
vuodelta, 6C senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen:', $2,60
koko vuodelta Ja $ 1.50 puolelta vuo-
I I L M O I T U S H I N N A T :
V senttiä p a l a t a t u u m a l t a : kerran ju-.
4a'stunaj P i t e m p i a i k a i s i l l e i l m o i t u l c s i l -
le k o h t u u l l i n e n a l e n n u s . H a l u t a a n t i e -
t o - Ja n i m e n m u u t t o i l m o t u k s e t 50 senttiä
k e r t a , $1.00 k o l m e k e r t a a . N a l m a -
ilmoltuldset $2.00 kerta, $3.00 kolme
k e r t a a . , r A v i o l i i t t o - j a kihlau.->"ilmoi-lukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
?1.B0, muistovärsyllä $2J00. Syntymäi
l m o i t u k s e t $1.00, A v i o e r o i l m o i t u k -
set $2.00.
Pöytäkirjat, t i l i s e l v i t y k s e t , keräys-luetteloti.
l u e n t o - i l m o i t u k s e t y. m. 15
eenttiä t u u m a l t a . 1 i
Uutisten J o u k k o o n aijotulsta i i l m o i -
tuksJstal peritään ] O aenttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen'hinjfa. on
BOsevttiä; Postis.<5a t u l e v i a ilmoitUksia
el hyväksytä v e l a k s i t u n t e m a l i i o m i l i a /
Poliitii.'.'et jimoilukset- $nOO t u u -
m a l t a . ^-i- •; • '
K a i k k i l i i k k e e l l e a i j o t u t k i r j e e t , t l -
l a u k s e t i j a rahat ovat lähetettävät
oaöitteella:
C A N A D A N UimSRT,
P o r t A r t h u r , ' Ont„ Canada.
C a n a d a n - U u t i s i s t a l a i n a t t a e s s a on
iähdc m a m i t t a v a , I
O s o l t e m i n i t o l i s e . s t a . t u l e e i l m o i t t aa
l e h d e n k o n t t o r i i n sekä vanhateitä uusi
o.snite. i ^
"CANADAN IHJTISBT
I (The Canada Xcws)
TIne only F i n n i s h - News]>ape'r In Canada.
Pia lvi i.«hed every Thuraday toy
TiW5 C a n a d a News P u b l i s h i n g C o .
B r i c k J . K o r t e , Manager. ;
D a i l y . N e w s B l d g . , P o r t A r t h u r , Dnt.
1 CAN/V1>AN U U T I S KT
ia w e l c o m e d a n d r e a d i n e v e r y F i n n i sh
home jn the D o m i n i o n . It i.s t h e onlj
dire^cc ädvertising m e d i u m for those
m a n u f a c t u r e r s and merhants wh(
v i « h toi c r e a t e a n d h u i l d a p r o f i t a b lt
and per.manent d e m a n d f o r their|prod-ucTs
a n d m e r c h a n d i s e by the l a r g e a nd
ever grrJAV.ing i<"'innish p o p u l a t l o n r e s l d -
i n g i n C a n a d a . . -Place y o u r t r i a l ad-verti.
sement and get resuUs. i
" Veljey^! Onko sisältörik-kaampaa
sanaa 9 Siihen sisältyy
k a i k k i , inikä on ihmiselle kor-keintaypyhintä-
Mutta se ei r a joitu
ulkonaisiin suhteisiin — se
on .sisintä, mitä voi olla. Sen pe-reustus
i p n sielun syvyyksissä.
Sen vuoksi ei pelkällä ulkonaisell
a veljeydellä pitkälle päästä/ jota
vastoin sisällinen veljeys ratkaisee
k o i ^ elHniän kysymyksen.
E i tarvitse :inuuta kuin toteuttaa
tämän sanan sisäinen aate j a elämän
tn rkoit us on saavutettu. V e i -
jeyssuliteesecn ov{# ihmiset aina
pyrkineet, mutta ovatko he siihen
tulleet? e
sojen olemukseen, niiden elämään
j a tapoihin/ että j o pelkkä sodan
ajatuksin ' saa ihmiset 'kauhuöta
värisemään. , '
Sangen usein v i i t a t t i in kansainväliseen
kristillisyyteehj rauhanliikkeeseen
j a sosialismiin, vedott
i i n näiden likkeiden voimaan ja
merkitykseen rauhan asiassa.
' M u t t a kuitenkin näiden samojen-
kansojen keskellä istui k u n -
nioiletui 1 la pnikoilla arvohenki-löitä,
jotka, hflutoivat mielissään hallitusa^ioista,. . Oikeudellinen
väkivallalla bolshevikeille.
Tämä lakiehdotus, tunnettu n i mellä
" L a k i Supmen hallituspe-rusteiden
määräämiseksi, " s ä ä t ää
lyhyesti, esitettynä sein*aavaa:
Suomi on tasavalta. Iiakia säätävä
valta uskotaan eduskunnalle
j a toimeenpaneva^e valta presidentille.
Tämän .lisäksi tulee
ministeristö, johon kuulun pää-ministeristö
ja muut tarpeelliset
ministerit huolehtimaan maan
VAPAUS TAIKKA KUOLSMA.
Advei^tising rates 40G. per i n c h.
P o l i t i ? a l advs. ?1.D0 p e r Inch. .
A d v e i t i . ^ e n i e n t s must reach our of
f i c e /VVr-dnesday noon to appear 'Or
T h u r s d a y ' s i s s u e .
S u b f i c r i p t i o n price in C a n a d a $2,0t
per ;year, L^nited States and othej
c o u n t r l u s $2.00 per y e a r .*n advanne.
Entorert as setxmd clu.ss luail mat
MT, Doc. 1, 1915. at tho Poftt Office a\
l'ort. Arthur. Ontario, Canada, i
T H E AIM OF T H E C A N A D AN
U U T I S E T .
To help preserve the Ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, tiie Dominion of Canada: Tc
rcserve its Iaws and inspire othera tc
respect and obey them: To strlve
unceasingly to quicken the pUjblic's
eense of civic duty: In ali ways t'o aid
)n making thIs country greater and
better than we found It. V
Yleensä on tapana, että kuolioisia
ei puhuta pahaa. Jos joku
y .st ä vist il m m e kuolee, josta em m e
oikein kaikkina aikoina pitäneet,
u i i 11 II n oh d a n i m e liänen kuoltu aa n
kaikki JjäncM heikot puolensa ja
m v i i s t c l o v n n K v iiänen hyviä puoli-a
a n , »7 o' k o 111 eli a i sn us yksistään
ja m y i i l H l n i i t o kuolleen jälkeen-jääjifitä
omaisia kohtaan vaatii
meiiäunhoittamaan kaiken pahan
ajatteltvmisen kuolleista. P a -
li a n ])uli II minen edesin enn eistä ei
l i y ö d y t ä ketään, eikä ainakaan
p u l m ja Ue - i t s e l l een^ oi e se ka un is-
I u ks e k s i.. Kos tonhalui n en sielu
voi tietenkin parhaiten silloin
t y y d y 1 1 ä ii • i n li o i t ta v a a: i nt o h im o -
an.sa, k u n hiin kuolleesta lausuu
loukkaavasti, mutta p y y t ä k ä ä mr
nro me jokainen py.syä poissa sellaisesta,
-(t
kaameita suunnitelmia/"ja sano-malehdety
nuo sivistyksen etu-vartijat,
" jotka puhuivat• rauhan
puolestaj julkaisivat noiden miesten
. kuvia huomatuilla paikoilla
ja kertoilivat heidän tuumiaan
tulevista mahdollisista tapahlu-i
n i s t a . . .
V—a.
Jos joku suomalainen rähi-
~ iMeidän ei ko.skaair ])itäisi
silloin tehdä vääryytl"i kun ihmi
set katselevat, sanoi IMavk Tv.V-n.
^lios, jokli '^väröi, voi menet-tiiii,
muHn nain.^n jolyi epäröi, on
varmasti voitella. '
— Hullujen sydän on heidän
suussaan, mut'a vii.span suu on
häiiKiu svdämessuin.
' — Omien virheittensä tnnnus-taminen.
on enÄimäin|u askel pa-raulumiseen/
m utta ikävä • k^rllä,
u.sein myö.s viimeinen. '
i — Ale em ui e pidä ymmärtäväisinä
sellaisia, jotka ymmärtävät
meitä,- vaan sellaisia, jotka ymmärtävät
totuutta.
— Mehiläiset eivät tiedä, tulevatko
syömään kokoamansa hunajan,
kamoin emme mekään
tiedä, kuka on hyötyvä siitä hen-kist'Stävoininsta,
jonka me tuom-m(^.
maailmankaikkeuteen. Älkäämme
vaivatko aivojamme saadaksemme
s»'lkoa siitii, mutta r a -
vitkaam me sitä tunteillamme
mielikuvillamme, kaikella, mikä
n ä k y y . Tuntuu. k u u l u U ; ymmärre-läiiti.
Silloin tulee hetki, jolloin
k a i k k i kiiantyy n i i n luonnollisella
tavalla parhaaksi hengelle, joka
on alistun\it tosi-inhimillisen
vaivo 1 lisuuden Jiyvän tahdon alle,
uttä c-päilys yeii ponnistusten hyödyttömyydestäkin
tekee sen tut-kimisinnon
vain. vielä kirkkaani-in
a ksi, puh t a a mmaksi, epä itsekö
käämmiiksii itsenaisemmäksi ja
jalommaksi.
• -~ Veljeys j a ylipäänsä tdisiaan
ymmärtäminen on mahdollinen
ainoastaan sentiihdenj että oiji olemassa
ivaikille ihmisille yhteinen
sielu.
N i i n k u i n vapaus on hallitusi-ten
ainoa suoja. niin järjestys^ ja
maltillisuus ovat yleensä välttä-niättömät
vapauden säilyttämiseksi.
— Ei'äs sanomalehti huomaut-
Ina, että amerikalainen tapa on
tämä; jos perheellä on 10 dollaria
käytettävänä vaatteisin, saa siitä'
tyttö osalleen 5 dollaria, äiti 3
d ollar i a^ p oi k a 2 doll ari a j a isän -
k i n vanha hattu silloin harjataan
jos sattuu. '
3 '
~- Rakk^aus ilman totuutta on
valheen ilveilyä ja totuus ilman
rakkautta, on itse valhe. Silla
kaikkien lakien viimeinen laki ja
kaikkien totuuksien viimeiiip
•totuus, koko olemassaolon viimei-nen
perustus on Jumalan rakkaus.
u\ *•
— Kun ihmiskunta nautti
muiitamia Vuosikymmeniä rauhau
siunausta ja kulttuuri k u l k i j i i t t i -
iäisaskelin : eteenpitin/ kun nero
keksi ja loi uusia tekotapoja, paljasti
tuntemattomia luonnonvoimia,
alisti ja sovitteli niitä käy-tännöUiscu
elämän palvelukseen,
niin alettiin jo uskoa, että veristen
sotien a i t a olisi jo vihdoinki
ohitse. Uskottiin, ettil ne monenlaiset
hämmästyttävät keksinnöt,
joita oli tehty yhteiskunnallisen
j a taloudellisen elämän alalla/
poistaisi vat sodan syyt, ko.ska.
näiden keksintöjen avulla kukin
kansakunta olisi nyt tilaisuudessa
järjestämään yhteiskunnallisen
ja taloudellisen elämänsä tarkoitustaan
vastaavammalla tavalla.
Olihan tämän lisäksi vielä kansainvälinen
lähentyminen nopeast
i edistynyt,. Yhdistiväthän maailman
kansoja nyt samanlaiset si-teet:
tai oudelliset, valtiolliset ja
ennenkaikkea henkiset; uskonnolliset
j a aatteelliset.
Jo silloin kun ensimaisiä käänteentekeviä'
keksintöjä oli tehty
sotatieteen, alalla: räjähdysaineita
saatu soviteiuksi käytännöllisiin
sotatarkoituksiin, arveltiin
sotilaspiireissäkin, että nämä
keksinnöt tekevät sodat mahdottomiksi,
koska tuhoisat sota-aseet
hävittäisivät suunnattomat määrät
kulttuurityötä ja -elämää.
K u n suunnattomia sotalaivoja
rakennettiin jättiläistykkeineen,
selitettiin niitä rakennettavan
rauhan säilymisen vuoksi: kun
torpedo ja vedenalainen vene kek
sittiin, vahvistui, tämä usko yhä.
Ilmalaivan keksimisen jälkeen
k i r j o i t e t t i in paljon kirjoituksia,
joissa k u v a i l t i i n se kauhistuttava
tuho, mikä olisi seurauksena, jos
syttyisi sota ja näitä neron viimeisiä
keksinnöltä käytettäisiin
hävitystarkoituksiin...
Eihän siis sovi ihmetellä, jos
usko maailman rauMn pj^syväi-syyteen
voittikin mva. enemmän
alaa. /
Ihraiset ylpeilivätkin 30 suiiris-ta
saavutuksistaan ja sanoivat:
''sivistys on syöpynyt ja vaikut"
-tanut niin syvästi kulttuurikan-see
yä hä n päissään, ta i puhuu ko-valla
äiinellä suomea kaduilla,
niin joutuu hän aina tavallisesti
tuomarin kovan kouristelun alaiseksi
ja saa sakkoa ilkeämmän
jälkeen. Toiskieliset sanomalehtien
uutistenottajat, jotka joka^
l>äivä kyselevät, ketä kulloinkin
on sakoitettu, eivät vahingossakaan
jätä kirjoittamatta luitis-ta,
jos joku suomalainen on joutunut
syytteeseen.
Toiskielisen synneistä, ei varsinkaan.
]nkkusynnistä, puhuta
mitää n. Mainitessaan u utisena
suomalaisen syytteeseen joutumisesta
mainitsee lehti tavallisesti,
ettii syytteeseen joutunut oli suomalainen—
Tällainen on ollut tapa
poikkeuksetta, mutta on: tapa
ollut inuutt limassa:usealla paikkakunnalla,:
jossa suomalaiset 0-
vat tuon asian puolesta nostaneet
tapinan j a tehneet valituksia sanomalehdille.
mutta usealla paikka
kunnalla näyttäii tapa olevan
vielä muodissa.
. 'i'uonnottain oli eräs kansamme
tyttäiiä normaalikoulussa lukujaan
jatkamassa. Hän seuratessaan
lehtiä, huomasi erään uuti-:
sen, jossa .sanottiin miehen, joka
kuoli viinaan.:olleen suomalaisen.
Jonkun ])äivän periisi ä kehuttiin
e I 'ä s t ä f a 1' m a r ia j a hän en f a r m i -
aaiv maasta taivaaseen, mutta ei
sanallakaan annettu huomata, että
farmari oli suomalainen;
ICimpaantuneena tuollaisesta
puolueellisuudesta, 7\yhtyi kansani
m e tytär kirjoittamaan k i r -
jettä sanomalehdelle, jossa kuinpa
inenkin uutinen oli julaistuna;
Kirjeensä oli terävä ja täy.sin selvä
vaatimuksessaan. Hän ei k u i tenkaan
läliettänyt kirjettään he-:
ti lehdelle, vaan vei sen koulun
j o h t a j an n ii 1 )\[\v ä k s i j a sei it t i täi -
le asian, miksi hän haluaa lähettää
lehdelle tuollaisen kirjeen.
Johtaja luki hänen kirjeensä läpi
ja. k i r j o i t t i samalla omasta
puolestaan lehdelle kirjeen, joka
o l i V i el ä n a se va m p i ku i n: m eikäl ä i -
sen kirjoittama kirje.
Pität\ssäiin esitelmää k^-rran
koulun juhlassa, otti tuo kansamme
tytär aiheeksi nuot kaksi uutista,
ja omansa sekä' johtajan,
kirjeet sanomalehdelle. Silloin
sai hän veret poski.ssaan punottamaan
ja ajatukset mielessään
liikkumaan. Hän puhui suomalaisten
sorretust a erikoisasemasta
tässä mahassa j a todisti, että tois-,
kieliset sanomlehdet painavat
suomalaisten kunniaa enemmän
alas, kuin k a i k k i suomalaiset juo^
pot j a rentut. Johtajansa kirjeestä
lainasi hän sanat:^ ' ' J o^
omenatynnörissä on y k s i pahentunut
omena, heitättekö te k a i k k i
omenat silloin/^ulos.'' — Hän selosti
sitä voimakasta työtä, jota
suomalaiset tekevsjt kansallisen
kunniansa kohottamiseksi j a pyysi
avustamaan suomalaisia tässä
työssä, eikä vastustamaan.
— Oi, jospa kansamme tyttärien
joukossa olisi paljon sellaisia,
j o t k a r6hkenisivat sanoa sanan
aikanaan ympäristömme heikkojen
kohtien puolustukseksi, niin
helpompaa olisi kansallisen kunniamme
kohottaminen.
•V-~a.
valta tulee riippumattomalle tuo-mioishiimelle*
Oikeus esittää uusia lakeja tai
korjauksia entisiin eli peruuttaa
niitä kuuluu presidentille ja e-duskunnalle.
Jos presidentti
käyttää tätä oikeuttaan, tulee
ministeristö laatimaan kyseessä
olevan lakipykälän. Senjälkeen
kun edu.skunta on laatinut ja
va h \ i s t a n u t j on ki n 1 a in,' esi t et ää n
se presidentille ministeristö
kouksessa. Tämä ta as iTiääritWS'
julkaistavaksi esitetyssä mi
sa. tai toisessa tapauk^^
hän mäiirätä sen käsit'eTt|yiiksi
8nomen hallituksen kokoonpano.
Vaikkakaan Suomen tasavalta
ei ole lopullisesti järjestetty, on
uskottavaa, ^ että hallitus tul^e
järjestettäväksi -niiden< periaatteiden
mukaan, jotka esitetään e-duskunnassa
jouluk. 4 p. 1917 esi-tetyssä
lakiehdotuksessa, minkä
käsittelyn keskeytti bolsheviki-kapiha
tammikuussa v. 1918 ja
yritys saada maan hallitusvalta
uudelleen uusien edujS|c^Vn'javaa-iien
toimitettua. Täjiilt^. antaa
presidentille vallan liajottaa e-duskunta,
milloin maali paras sitä
hiinen mielestään vaatii,
Presidentti valitaan välittömällä
kansan äänestyksellä, kuuden
vuoden ajaksi. K a i k i l l a kansalaisilla,
joilla on äänioikeus e/lus-kunta
vaaleissa on oikeus äänestää
iire.sidenttiä. Kaikilla on y h -
täläin |
Tags
Comments
Post a Comment for 1919-06-05-04