Vapaus, December 4, 1924

              Tanttua, JmäaL 4 ^ — Timr^ Pec; 4fli^ 1924
VAPAUS
jmratalidara ^5väe«tön Slnenlcannftttoja, One»'
Sodborm, OnL. jok» tiirtsi. torstai js UasstBi.
ONNI SAABI, AEVO VAABA,
VAPAUS (Uberty)
Tbe cnif oican of Finnish W<»lcer8 in Canada. Pob-
UAed in Sndbory, Ont, every Toesday, Thnrsdajr and
Bntcrday.
' Advefttsing rates 40e per coL ioeh. Hinimom ehance
t» tänifie inaertion 75e. Disconnt on standing «dvertise-auBt
The Vapa^ts is tbe best advertising mediasi
> «nong the Rnnifh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
/ 11.60 Ja yksi kk. 75e. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. f 6.50, puoli vk.
#3.00 i a kolme kk. $1.76.
, Tilauksia, joita ei seuraa raha, el toUa lähettämään,
:; yaitai asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmoitnshinta kerran julaistnista ilmoituksista 46e
pahttatuumälta. Saurista ilmoituksista sekä flmoitok-sista.
Joiden tekstiä ei Joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva-alennus. Euolonilmoitukset $2.00 kerta j a 60c
lisää Jokaiselta mnlstovärssyltä. Nimenmuuttoilmpituk-set
60c kerta, $1.00'kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
12.00 kertb, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
'•LOO kerta. Halutaantieto- j a osoteilmoitukset 50c
Icerta. fl.OO kolme kertaa. lHapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana.
Segistered at the Post Office Department, Ottawa,
u second class matter.
HiAtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. 'Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury. Ont.
- r
Jos ette jniiloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Jdrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Canadan haUitiis suurten riistäjien
käsissä
Äskettäin kierteli Canadan pääministeri, Williani
. Lypn Madcenzie King British Co^umbiaa ja preeri-retken
kuluessa tämä entinen Rockefellerin palkkalis-
' talla ollut canadalainen propagandisti avoimesti myön*
•i Canadan hallituksen nyt olevan suurten pääoman
ombtajien käsissä ja ajavan johdonmukaisesti suur*
; pääoman etuja.
Harvinaisella avomielisyydellä Canadan pääminis­teri
selitti, että Canadan sotavelka on vielä kuonaan
, koskemattomana. .Siitä ei ole maksettu muuta kuin
' koiioja sekä kotimaisille etta ulkomaisille bondien
omistajille. Canadan sotavelka on kaikkiaan $2347,-
000,000, ja siitä Canadan kansa joutuu maksamaan
vuosittain'' korkoa $137,000,000, eli $15. jokaista mies-iS,
naista ja lasta kohden.
Edelleen myönsi Canadan pääministeri avoimesti,
fe«ttS^C»aiiadan sodan aikuinen hallitus oli sallinut sota-ivoittollljoitten
suolata itselleen pitkäaikaisia 5% pros.
\ , bondeja. Jotka ovat kokonaan'vapautettuja kaikesta ve-f^^
rotukseBta. HSn myönsi myöskin, että nuo bondit olisi
. \ yoitu, JianUda lyhenjpiaikaisiksi, etta niitä olisi voitu
^ lylicntaS, taikka ainakin vaihtaa alempaa korkoa ime-viksi
sodan jälkeisenä aikana, ihutta sitä ei ole tAty.
: / ^ Sen sijaan on Canadan^koti- ja ulkomaisUle riis,
lajille varetm kymmeniä vuosia kestävä lypsylehmä
I : •ola^ndeissa jä sen jälkeen'on ryhdytty laajakantoi.
if^jjilt y^lmiftuksiin ulkomaiselle pääomalle tUaisuuk-
4 < »idi inyontämiseeh CmiBdan lupnnQJirikk|i\^ien ja
^ f kansan riistämiseen. ' Erittäinkin ovat lassä suhteessa
|rilfMjwvaltain panHtiirit asetettu etualalle ja niitten
pyytektcn edistäxniseksi on Canadan hallituksen toi-
,<imesi]Bi Canadan pääministerin omien lausuntojen mu­kaan
rytidytty haalimaan Europasta suurta määrää
If tiirtolaisia halvan työvoiman takaamiseksi.
^ / JTanaan politiikan seurauksena vallitsee Canadassa
A \ i J y t yleinen työttömyys, kaikkialla poljetaan palkkoja
r/valas ja särjetään unioitten vastustuskykyä, samalla ai-
^ ' l kaa kun suurten pääomien omistajat sekä koti että ul-
^svkomaina, käärivät, taskuunsa satoja miljoonia dolla-
Mitä'^-voittoina yhddcsän miljoonaisen kansan, kus-tannidcsella.
Kisittäikseeo täyddlleen denokraattl&^oitraljstisen
jirjeetomuodon tehoisuuden, tulee to\-erianme vertailla
sitä sosialististen ja sosialidemokraattisten puolueiden
höllään federatiiviseen järjestomuotoon. Pintapuoli*
seeti kalsoea iwUa {edeiatmvam järjestomuoto, jovka
alaisena jokainoi puolueyksikko voi menetellä miteo
ikinä itse haluaa, voi mahdollisesti näyttää demokraat­tisemmalta
sekä myöskin «radikaalisemmalta».' Tosi­asiassa
kuitenkin sellainen järjestomuoto, jolla «i ole
keskitettyä auktoriteettia eikä johuijistoa, ajautuu jul>
keaan opportunismiin ja reformismiin. Vanderveldc,
Scheidemann, Henderson, MacDonald y. m., ovat kaik-kf
soslalidemolcraattisten järjestöjen tuotteita. • Lenin
oli demokraattisen sentralismin huomatuimpia kannat­tajia,
jonka tähden Martoff ja men^evikit taistelivat
häntä vastaan. Sellaisiin järjestöihin, jotka eivät vaadi
kurinalaista, vallankumouksellisb toimintaa jäsenil­tään,
voivat kuulua kaikellaiset annamennä cvallanku-mookselliset
» ja vieläpä täysveriset oppoilunistitkin.
Reformistien annamennä taktiikka, se on toisin sanoen,
tehkää kuten haluatte, ajatelkaa, arvostelkaa ja kriti­koikaa
mbsä ja milloin vaan ikinä haluatte, on joh
tanut heidät itsensä mukautumaan kapitalismiin. Rosa
Luxemburg, eiväUca toisetkaan Länsi-Europan kuului
sat kommunistit voineet taydelleien käsittää demokraat­tisen
sentralismin suurmericityksellisyyttä ennen Venä­jän
vallankumousta. He ala-arvioivat Kommunistipuo-lu^
n osan vallankurooidcsen suorittamisessa ja luotti
vat «pohjajouldcojen itsestään heräävään toimintaan.]
Mutta Venäjän vallaidcumouksen jälkeen ovat Saksan,
Unkarin ja Länsi-Europan maiden joukkojen liikehti­miset
todenneet sen seikan, että pelkän pakon aiheit-tama
proletaarijoukkojen liikehtiminen sellaisenaan
on riittämätön vallankumouksen onnelliseen suoritta­miseen.
Proletariaatin täytyy muodostaa raiitapatal-j
Oonansa kaikkien kehittyneimmistä aineistaan kurin­alaisessa,
demokraattisesti sentralisoidussa bokheviki
sessa puolueessa.. '
l i
SMS
•m! Demokraattinen sentralismi
/ Puolueemme virallinen äani^nkannattaja cThe Wor
f ^ ker> kirjottaa tästä asiasta seuraavaa:
\pi-p,l Senjfilkeen kun puolueen päämajasta oli lähetetty
olos ouUetini, jossa selostettiin puolueemme järjestol*
lista penutaa, ovat jotkut osastot t^neet kyselyjä sii*
mitä /taikotetaan demokraattisella sentralismilla
i^l(kattsanvaltaisella keskittyneisyydellä). Kraununisti-
4;piio1tteeD Järjestöllisiä perustassa on ensimäisenä de*
iMoluraattiDen sentralismi. Demokraattisuus tarkottaa
f tita, etta puolueen kaikkijylenunat elimet, kuten osas-
^j^tojjorf viikulijat, kiaupunginkeskuskomiteat, piirikomi-f^^
teat ja lopuksi puolueen keskustoimeenpaneva komitea,
M^^^r^at'kaikki kansanvaltaisesti valittuja niiden alimpain
fl^'^nten; toimesta, eika niitä ole vaan yksinkertaisesti
,^|:^nukajmsa nimitetty. Sentralismi tässä bolshevikissa
>il^jO|Btid»^^ sitä, että valituksi tultuaan ovat
.^^^l^ääiJ yienömät puolue-elimet valtuutetut vaatimaah
/^,hiiä^ seuraan olevilta puolueyksiköiltä järjestö-kurin
;>^aista puolueen menettelytapain ja päätösten
Vc^!tSytanloan panemista... Konventsionien väliajoilla on
s^^sii*/puolueen keskustoimeenpaneva komitea «sen ylin
•y^L^lm,^ jörika paatokset • täytyy toteuttaa järjestökurin
^^«i^kyttamassa hengessä. Järjestökuri ei kylläkään
'y%^ak<aaL sita, etteiko puolue sallisi asioiden keslchstele-xj^^
tioäista ja kritikoimSsta. '
;5,^^.Ptiölueen .menettelytapakysymyksistä voidaan kes-
O . k n ^ l a puolueen lehdistössä vapaasti niin-kauan, kun-
6^nesl-tekustöimeenpaneva konoitea päättää, että määrä-s^
iynlaineh nnsnettelj^pa tullaan hyväksymään. Sen-
.-jokeen, tulee kesldislelun ja arvostelun, muuttua teh-dyn-
päati^csax toiminnassa toteuttamiseen, vieläpä sei-
!tiaistenkin puolueyksiiäojett ja jäsenten keskuudessa,
j:joilla onr-erimielisyyksia kesku^oimeenpanevan komi-
'>''l^n hyv3csyittäan'Menettelytapaan. Keskostolmeenpa^
hfne^ koBiitea,^ säim*^ k u » koko puoluekin, ovat taa-
-m
ibtoiniehpileiden ^aSsena..
Itsekasvatus ja työläiset
Työläisten henkinen kehitys on kautta aikojen «ta­pahtunut
itsekasvatuksen kautta, sillä kapitalistisen
yhteiskunnan heille suoma kouluopetus ei juuri ole
mistään merkityksestä. Koulut ovat olleet ja ovat edel­leenkin
porvariston nuorisoa varten, varsinkin mitä tu­lee
ylempiin oppikouluifain nähden, sillä työläisillä ei
ole uhrattavana niitä suuria varoja lastensa opetuk­seen,-
joita nämä korkeammat oppilaitokset edellyttä­vät.
Viimebten vuosikymmenien afkana suuresti elpyiiyt
työväenliike on ollut suurena tietoisuuden herättäjänä
työväestön keskuudessa, sill^ juuri s$n ansioksi on en­sikädessä
luettava ne suuriarvoiset tulokset itseopiske­lun
alalla, mitkä viimeisen vuos^ymmenen aikana työ­läisten
keskuudessa ovat ilmaantunet. Yhteiset illan­vietot,
ohjelmansuoritukset ja keskustelut, taidelaitok­set
ja opintokerhot y. m. ovat työväenliikkeen helinäs­tä
syntyneet ja niiden kautta on lukeroaton<stnäära^tvlk^^
sityisiä työläisiä tullut johdetuksi itseöp^^
Srauian suumiaan ovat vaikuttaneet työväestön sanoma­lehdet
ja kirjallisuus. Näiden kaikkien tuloksena on
ennen tafadottomastav • porvariston talutusnuorasta kul­keneesta
raatajasta kehittynyt itsenäisesti ajatteleva ih­minen
— luokkatletoinen työläinen.
Mutta onko tämä: kafkki j o johtanut työväestön opis-pelun
alalla päämääräänsä, onko sen tietomäärä riittä­vä
nykyisen ajan vaatimuksiin nähden?
Ei suinkaan. Vaatimukset ovat kasvaneet ajan mu
kana samaten kuin työväen tietomääräkin. Taloudelli
nen luoldcataistelu on kuluneena aikana laajentunut
yhä useammille aloille, tullut temmatuksi mukaan uu­sien
ja taas uusien yhteiskunnallisten liikkeiden pyör­teeseen,
ja meidän on surulla myönnettävä itsellemme,
ettei heiddnen kasvatustyö sittenkään suuriarvoisista
saavutuksistaan huolimatta —-ole jaksanut kulkea yh
tärinnan vaatimusten tasalla, vaan että työväenluokalta
tietoisuuteen nähden on vielä paljon, toivottlnrana, Si
tä suuremmalla syyllä, kun työväenliike nyttemmin on
jo kehittynyt taisteluksi vallasta, joka asettaa entistä
suuremmat vaatimukset ja velvollisuudet vastaisuuteen
nähden työväenluokan tietoisuudelle.
Paljon siis on vielä uhrattava aikaa ja vaivaa itse-kasvatdcsen
hyväksi, yhä uutterammin öh uurastettava
itseopiskelun parissa. Se on monellekin, ollut ja on
edelleen raskasta, sillä siihen käytettävissä oleva aika
on työläisellä perin niukka, jokapäiväinen leipätai8te\
kun sitoo ajan itseensä. Lisäksi puuttuvat työläisiltä
melkein poikkeuksetta ne tarpeelliset pohj atiedot, jotka
laajempaa opiskelua helpottaisivat, sillä vain aniharvat
heistä ovat päässeet edes kohtalaisista koulutiedoisl |
osallisiksi. Useimpien on täytynyt lähtea opiskelun
tielle aakkosista alkaen. Monet ovat myÖs olleet tilai­suudessa
aloittamaan opiskelunsa vasta myöhemmällä
iällään, jolloin eivät ajatukset enää ole tiedon sieme­nille
yhtä vastaanottavaisia kum nuoieiia, muistin ja
ajatusjuoksun ollessa virkeimmilläan. Nuorisolle on
opiskelu paljon helpompaa kuin vanhoille, eikä sen
tähden olekaan kummeksittavaa; jos työläispiiretssäkia
tapaa voimidckaammin itseopiskeluharrastt^ben elävän
juuri nuo4cison keskuudessa.
• Mutta vanhempienkin täytyy pysyä aikansa tasalla,
eivät hekaan saa laiminlyödä itsekasvatustaan. Osit>
tain korvaavat lieille väsähtänyttä ajatustoimintaa ja
muistin virkeyttä kokemusten monivaiheiset sarjat, jot­ka
ovat heidän elämänsä takana ja jotka vielä putit>
tuv^ nuorisolta. Nekin ovat suuriarvo^ia tiedon j a
opin «distajiä.
Kun ei ole odottittavissa, etö työläiset piäiiin aäcii-hin
suuremmassa määrin olisivat tilaisuudessa pääse­mään
koulujen suomasta opetuksesta osallisiksi, orSon
sen vuoksi, edellämainitut nykyisin kasvaneet vaatimuk­set
huomioonottaen, lieadän-^tista enemmän kiiniiit<ä^
tävä huomionsa Itseopiskeluun, niin r a ^ a ^ 'kuin se
useimmassa •taj>atdcsessa IvnRe onkin.
10. Vililliset vMUnakMt,
Kommunistisen Kansainvälisen
taktiikka ei missään suhteessa hyl­kää
osittaisia, välillisiä vaatimok-sia,
vaan päinvastoin painostaa nii­den
käytäntSon ottamista agitatsio-nissamme
j a politiikassamme. Nii­tä
totcuttaessamme on kuitenkin
tarpeellista pitää seuraavat kolme
seikkaa mielessänmie;
a) Edesottamillamme välillisillä
vaatimuksilla tulee oUa käytännöl­linen
merkitys jokapäiväisessä elä­mässä,
se on toisin senoen niiden
täytyy olla sellaisia, että ne saa­vat
suurten työläisjoukkojen kan-
.natnksen.
b) Näiden vaatimusten tulee olla
sopusuhtaisia - - vallankumouksellisen
kehityksen kanssa.
c) Näiden, vaatimusten tulee jo­katapauksessa
olla yhdistettynä lo­pullisen
päämäärämme kanssa; yk­sityiskohtaisesta
tulee meidän pyr­kiä
yleisperäiseen; osittaisväatimuk-sista
sellaisten- vaatimusten paljou­teen,
joiden kokonaissumma johtaa
meidät sosialistiseen valiankumonk-
;seen, ;
Kun reformistit muodostavat osnt-.
taisvaatimuksistaan proletariaatin
vallankuinouksien sijaisen, niin kom­munistit
käyttävät osittaisvaatimuk-siaan
keinoina/ joiden avull»'''val­mistaudutaan
/Voittoisaan proletari­aatin
vallankumoukseen. Kaikki se
agitatsioni, jota kommunistit käy­vät
osittaisvaatimuksien puolesta,
yhdistää sellaiset vaatimukset lä­heisesti
lopullisen vallnakumouksen
suorittamisen .ohjelmaan, j a erikoi­sesti
juuri' sellaisissa maissa, joissa
kapitalistinen järjestelmä on joiu
tunut kriisitilanteeseen.
11. Penioki4atia-pasifistiaet h«r-hakoTitt.
Demokraatis-pasif ististen harha­näkyjen
ilmeneminen proletariaatin
erään osan keskuudessa on väittä
mätön seil^d'''^ykyisenv -kansainväli­sen
tilanteen vallitessa;' Sosialide­mokraattiset
johtomiehet ""tekevät
kaikkensa elvyttääkseen sellaisia
harhakäsitteitä. V
Sellaisia : harhakäsitteitä vastaan
käytävä taistelu, joka kommunisteil­le
on 3 ^ i päivän tärkeimpiä tehtä­viä,
ei mitenkään saa syrjäyttää yh-teisrintamataktiikan;
t toteuttamista.
Vaan pinvastoin se i.onkin juuri yh-tejsrintsmataktiikan
^ toteuttaminen
(laajojen sosialidemokraatisten työ­läisjoukkojen
vetäminen yhteiseen
taloudelliseen taisteluun kommunis­tien
kanssa, sekä myöskin alkeelk-simpain
poliittisten, .vaatimusten to­teuttamiseen,
joita eivät nykyiset
demokraattiset "työväenhallitukset"
voi aikaan saada) .joka. parhaiten
voi edistää demokraatis-pasif ististen
harhakasitteiden poistamista;-^'
Yhteisrinianiataktia^än • toteutta­minen
voi ^edistyä ainoastaan, yhdel­lä
ehdolla nim., etteivät demokraa-tis-
pasifistiset harhakäsitteet -ole>
tunkeutuneet meidän omiin rivei-'
himme; että kommunistit tuntevat
ne vaarat,~i«)tka yhdistyvät yhteis-rintamataktiikan
ja, työläisten ja
talonpoikain hallituksen tunnuslau­seen
kanssa ja jotka Komintern on
niin useast^ osottanut.
12. L i n u jk i t i.
Kommunistinen Kansainvälinen
on .maaihiian; vallankumouksen jär­jestö.
' Siitähuolimatta . o n Ko­mintern
kuitenkin keskittänyt liian
paljon. huomiotaan läntisiin mai­hin.
Siksipä onkin tarpeellista, et­tä
sanan laajimmassa merkitykses­sä
paljon enemmän- huomiota tul­laan
antamaan itäisille maille kuin
tähän saakka on annettu^ iNyt justiin­sa
päättyneen ajanjakson kuluessa
on Indiassa, Kiinassa, Japanissa Ja
Turkissa muodostettu : ensimäistä
kertaa kommunistisen . liikkeen^ so­luja.:
Kaikissa niissä maissa on
laajakantoinen taloudellinen tais­telu
alkamassa. Kominternin täy­tyy
antaa enemmän ' huomiota n i i -
kainen kehitysmahdollisuus; j a h)
maa kapitalismin jalkain alta on jo
siinä määrin kaivettu j a kapitalis­min
ristiriitaisnudet kokonaisuudes­saan
ovat kehittyneet aksi nopeasti,
tttä kumousmyKiy voi alkaa yh­dessä
tai toisessa maassa aivan lä­hitulevaisuudessa.
Kominternin täytyy pohjustaa
taktiikkansa kummankin mahdolli­suuden
varalta. Kominteroin ma-nooveraukset
tulee siten sovitella,
että se on kykenevä nopeasti mu­kautumaan
vaihtelevaan kehitysti-lanteeseen,
ja jokatapauksessa -rie-iäpä
pitkistyneenkin tapahtumain
kulun kehityksessä, pysytellä prole-tarieatin
vallankumouksen leppy-mättömänä,
kommunistisena jouk-kopoolueena.
14. Pao5ueen boIsheTltoiminen ja.
ainoastaan ybden maailman-paolneen
maodoataminen.
Nykyisen toimintakauden aikana
on Kominternin yksi kaikkein tär­keimpiä
tehtäviä 8en eri osastojen
bolshevisoiminen. Missään tapauk­sessa
c i bolshevisoimista kuitenkaan
tule käsittää Venäjän bolsheviki-puolueen
saavuttamain kokemuksi­en
mekaaniseksi jäljentämiseksi
toisten puolueitten taholta. Todel­lisen
bolshevikipuolueen •^tunnus­merkit
ovat seuraavat:^ -
a) Puolueen täytyy olla todelli­nen
joukkopuolue, se tahtoo sanoa,
että olkoonpa puolue laillinen tai
laiton, täytyy sen säilyttää mitä
lähimmät ja särkymättömät siteet
työläisjoukkojen kanssa ja olla hei­dän
tarpeidensa ja pyrkimyksiensä
tulkkina. '
b) Sen täytyy olla kykenevä ma-nooveraamaan,
se on to^in sanoen
sen taktiikka ei saa tuila kaavoi­hinsa
kangistuneeksi uskonnollisuu­deksi
eikä virallisuudeksi; sen täy
tyy olla kykenevä käyttämään kaik­kia
strateeg^isia manooverauksia vi-hollistaan
vastaan, jotka manoove-raukset
antavat sille mahdollisuu­den
pysytellä uskollisena itselleen.
Meidän puolueittemme suurin virhe
löytyykin juuri siinä, etteivät ne
useinkaan käsitä edellä olevaa.
c) Sen - täytyy olemukseltaan olla
jehdottomasti vallankumouksellinen,
marxilainen puolue- j a huolimatta
ympäröivistä olosuhteista, tulee sen
aina pyrkiä päämääräänsä, tehdä
kaikkensa sen hetken lähentämfeek-si,
jolloin proletariaatti kukistaa
J>orvariston.
d) Sen tulee olla keskitetyn puo­lueen,
joka kieltää jakautumisen j a
ryhmittymistaipumukset.
Puolueen bolshevisoiminen tarkot­taa
sitä, että eri osastoissamme ote
taan kä3rtäntöön ne menettelytavat,
jotka Venäjän bolshevismilla "olivat
ja yhä edelleenkin ovat yleisesti ja
kansainvälisesti käytännössä.
Ainoastaan sikäli; kun Kominter­nin
osastot muuttuvat todellisiksi
bolshevikipuolueiksi,^ muodostuu Ko­minternista
todellinen leniniläisyy.
den täyttämän maailman bolsheviki-puolue.—^
Suom. A. V . f
tMttSs SsDlt Ste. Marien osM.
ton vaUtseroan komitean kirje, kos­kien
järjestömme lehden Vapauden
periaatteella kastaa. Kajeessa
osotettiin, että nykyinen vastaava
toimittaja Onni Saari on kojotta-nut
j a jnlaissnt lehdessä useista eri
kysymyksistä^ Kommunistisen Kan­sainvälisen
ja puolueemme periaatr
teitä ja päätöksiä vastustavia kirjo-tuksia,
viimeirienr ollen "Palnriaa
puoluemme uudelleen Takentamises-ta'/,
julaistu lokakuun SOmnen päi­vän
< numerossa, ja vaadittiin toi­meenpanevaa
komiteaa; viipymättä
den "maiden taloudelliselle taistelul­le,
sekä samalla kertaa: avustaa
toisen 'maailmankongressin' päätös­ten
mukaan kaikkia niitä sorrettu­j
a kansallisuuksia, jotka . käyvät
taistelua imperialismia vastaan, p i ­täen
mielessään sen : seikan,- että
sellaiset kansalliset liikkeet 'ovat
täi^eänä osana siitä - vapautusluk-keesla,
joka aänoastaan, "voi joh­dattaa
voittoisaan vaUanSnimouk-;
seen <ei ainoastaan Europon maissa,
vaan tnyösldn koko maailmassa.
13. Kaltti ttahdöllistnitta.
Kansainvälisen r vallankumouksen
iqanjakso 'on alkanut 'Sen kehi-;
tyksen 'nopeutta kokonaisuudessaan
tai osittain, vallankumonksellisten
tapahtumain nopeutta jossakin vis­sissä
maassa t a i maanosassa, e i voi­da
tarkalleen etukäteen määritellä.
Tilanne kokonaisuudessaan on sel­lainen
etta. kaksi mahdoIHsnutta on
huomattavissa: . a) proletariaatin
vallankumouksen hidas ja i^itklal-
Pöytäkirja
Canadan Kommunistipuolu­een
Suomalaisen Järjestön
Toimeenpanevan Komitean
ylimääräisestä kokouksesta
marraskuun 16 p., 1924.
Saapuvilla olivat Ahlqvist, Latva,
Jokela, Kahila, Hill, Kivi ja sihtee­ri.
Puheenjohtajana toimi A h l -
.gvist. , , •
: Luettiin Qaibeirin, ~ Ont, osaston
•kirje, jossa se ilmotti olevansa jä­sentensä
paikkakunnalta poismuut­tamisen
takia pakotettu lakkautta­maan
toimintansa . ensi huhtikuun
alkuun saakka ja tiedusteli, miten
sen tulee menetellä' osaston raha­varojen
ja muun omaisuuden ^ l y t -
tämiseksi. : lieduscteluun. päatettun
vastata, että heidän tulee lähettää
'osaston kassassa oleva raha toi-
1 meenpanevan 'komitean säilytettä­väksi
sika kunnes osasto alkaa uu-deUeen
toinnntansa ja jättää lärjat
j a mnm ^ri;san omaisuus jonkun
P£a&{äainitall8 .<>levan luotetun to-verin
huostaan.
:. STI'O m-fe-n Kernmanuäpvolneen
Keskuskomitean kirje, k o ^ e n Han­nes
Sulalle täysien jäsenoikeuksien
myöhtämistä, luettiin. : Komitea 11-
motti • ^ 'hyväksyvänsä järjestömme
viimeisen edustaj^ökottksen pää­töksen
:täysien ^ jäsenoikenkäen
myöntämiseksi Hannes^ SuIalle.^Kos-ka
edustajakokous 'jätti asian SK-P:
n Keskuskomitean ratkaisusta
riippuvaksi, päätettfin sen päät%.
s^tä ilmottaa Sudbnryn -osastolle,
jonka välia^cäista - toverOnottoa
nauttivana jäsenenS;'iSula on 'ollnt^
erottamaan Saaren ja ryhtyinään
toihenpitei^in -uuden vastaavan toi­mittajan
hankkimiseksL '
Asiasta käydyssä keskustelussa
kävi ilmi, että se, mitä Sault Ste.
Marien osasto j a useat ykstyiset
toverit kirjeissään lehtemme vas­taavan
toimittajan kannasta sano-vat,
pitää paikkansa. Sitten jär­jestön
viimeinen edustajakokouk­sen,
missä tov. Sa^en lehdessä*^ ot­tamaa
kantaa, m. m . "Norjan puo­luehajaannukseen"
nähden, jo ar­vosteltiin
ankarasti, on lehdessä
jatkuvasti julaistu kirjotuksia, joi­den
suhteen olisi ollut paljon huo­mauttamista.
Useat toimituskirjo-tuksetkin
ovat olleet suorastaan so­sialidemokraattisia
ja pasifistisia.
Parin kirjotuksen suhteen katsoi
toimeenpanevakomitea' olevansa pa­kotettu
antamaan hänelle julkisen
huomautuksen, jota aikanaan leh­dessä
perustelimme.
Viime syyskuun 28 päivänä pide­tyssä
toimeenpanevan komitean yli­määräisessä
kokouksessa oli tov.
Saari personakohtaisesti saapuvilla.
Tässä kokouksessa arvosteli. föi-meenpanevakomitea
häntä näiden
kirjotusten julkaisemisesta, osotta-en
niiden olevan ristiriidassa Kom­munistisen
Kansainvälisen ja puo­lueemme
periaatteitten j a menetie-lytapojen
kanssa, ja vaati suun­nan
selventämistä. Saari myönsi
että toimeenpaneva komitea on oi­keassa
j a lupasi ottaa huomioon ar­vostelun
lehden sitältöön nähden.
Lehden sisältö ei kuitenkaan ole
muuttunut tarkotustaan vastaavam
maksi..'Mit^ tulee hänen kirjotuk
seensa "Pakinaa puolueemme uu
delleen rakentamisesta" johon Saul
Ste;' Marien osasto kirjeessään viit­taa,
niin siinä hUn ..tahallaan vää-ristelee
puolueen Keskustoimeenpa-nevan
Komitean .päätöstä suunnitel­man
toteuttamiseen nähden. Tämä
suunnitelma selviää niistä kahdesta
kirjotuksesta, jotka tov. Tim Buck
kirjotti kysymyksestä, ja jotka sih-teerimme
lähetti Vapaudessa j u -
laistavaksi, samalla selostaen asiaa
kahdessa Saarelle lähettämässään
•kirjeessään. Näitä kirjotuksia
ajan 45
•-«ifl—-a^mji päätettiJn^Tv*-**»-
ottavaksi, it^SSS V a ^ J -
•Työmiehessä. E t e e ^ ' ^ ^ '
" f a . kaksi k e r t a a ! ^ *
1 ^ määrättiin p ^ ^ . ^
luk. 6:teen p ä i v ä ä n - ^ ! ?'
tettiin ihnotuksessa i i l ^
toimeen vaKtan ^u^r^tS- ^
«een mahdollisimman p i ^ ^
vaateessa, jos mahdoIlC'
Pöytäkirjan taritastaiilt^- ^t-'
Kokous lopetettiin
Vakuudeksi,
S. G. NEIL, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edeUi^^
van K. S. Jm toimeenpani
mitean yKn^ääräisen k o ^ n
Jussi Latva. j g, .
(Pöytäkirjan tarkakia^
hän kuitenkaan julaissut lehdessä
aikanaan. Kun järjestyksessä toi­nen,
ensimäisen sijasta, viimein jur
laistan, otsakkeella "Puolueemme
uudelleen järjestäminen", niin jul­kaisi
hän samassa, lokakuun 30
päivän, numerossa ' kirjotuksensa
"Pakinaa puolueemme uudelleen, r a ­kentamisesta".
(Järjestyksessä - en-simäinen
kirjotusT' julaistu marras­kuun
8 :nnen; päivän numerossa ot­sakkeella
"Tehkäämme jokaisesta
tehtaasta kommunistinen linnake"j
sai lehdessä tilaa vasta, sitten, kun
sihteerimme suomensi ja lähetti sen
julaistavaksi uudelleen.) Sen si­jaan,
että tov. Saari olisi tutustu-r
nut noihin kirjotuksiin ja niiden
perusteella -kirjotuksessaan selosta­nut
kysymystä, selitti hän puolu­eemme
uudelleen järjestämissuunni-telman
sisältävän sen, että nykyiset
osastot hajotetaan j a sijalle muo­dostetaan
työmaasoluja, eli työmaa
ryhmiä, jotka perivät jäsenmaksut
j a muutenkin toimivat, kuten ny­kyiset
osastot ja uskotti järjestöm­me
jäsenistölle j a lehden lukijoille,
että Puolueen Keskustoimeenpane-vakomitea
aikoo pirstoa puolueem­me
ottamalla käytäntöön uuden jär-jestömuodon,
mikä muka e i sovi Ca­nadan
puolueoloihin.
, Väärinkäsityksien ' välttämiseksi
mainitsemme tässä yhteydessä, että
Canadan Kommunistipuolueen Kes-kustoimeenpanevakomitea
;. e i ole
vielä laatinut sellaista uudelleen
järjestämissuunnitelmaaj joka edel
lyttäisi nykyisten osastojen haijot-tamista.
Sittenkin, kun työmaaso-lut,
jotka muodoitovat puolueen jä­senistä
työpaikoilla, ja tehtaissa, t u ­levat
asiallisesti puolueen perusyfc
siköiksi, tarvitsemme me vielä osasr.
toja^ Osastoon kuulnrätV.6illoin
kailäi paikkakunnalla, ja suurim-mfssa
kaupungeissa kaupunginosas­sa,
toimivat työmaasolut ja ne työ­läiset;
jotka työskentelevät sellaisis­sa
työpaikoissa, joissa ei ole työ-maasolua,
jonka kautta he voisivat
kuulua puolueeseen. Osasto' on sit-löin
solun -jälkeen 'seuraava ylempi
puolueorkaani,; hankkii puolueen
ylemmiltä orkaaneilta kaikM tar­peet,
ildrjalfisuuden^ . lentolehdet y.
m. ja jÄaa ne alueellaan toimiville
soluille V Ja yksityiaUe jäsenilleen.
Solujen jäsenet maksavat jäseur
maksunsa solulleen, mutta covat siitä
huöHmatta mysldn osaston jäseniä
solun kantta. ^
Koska. neuvottelut, joiden tarko-tnksena
on ollut saada tov. Saari
toinuttamaan 'lehti Kommunistisen
KansuiHiSSses ja pe-
Työn kirous ja siimaug
Orjan työ.
Jo varhaisemman lapsuutemme ki-sakentiUa
se vainui meitä ahnain fl
mein,. jäätäen hymyn huoifltamme*
vaimentaen iloCun. Päivä pS
jälkeen se seurasi uhkahaasteineea-
Huomenna on vuoronne. Huomenna
on Jätettävä kotiahojen leppoisat
lonkat ja järvien rantakaHloL
V Se seurasi askeleitamme unelma-
»kkaan nuoruutemme teitä, joUojg.
päivien raadanta ei estänyt Utahet-kien
tuhansia toiveita ja pudotti
parhaimmatkin toiveet, saria jolai^
sen unehnan. Ja miehuutemme Toi-mantäytteisimmät
päivät se pimen­si
riutuvan rinnan tuskiin ja ne e-lämänuskon
rippeet, mitä ikuinea
pyrkimys oli saattanut säilyttää, ne
särkyivät hiipivän sairaadea kyl-mänkosteisiin
kouriin.
"Työn siunaus", huutavat isän­maalliset
sanomalehdet ja nuoriso­ja
maamiesseura puhujat.
Rahalla ostettujen hookkioideft
puhetta.
Käykää tehtaiden porteille ja kat-'
sokaa niiden . ulostyöntäniää ryysy-läisvirtaa:
kuihtuneita, mihei-lap-suosijässä
olevia nuorukaisten kas­voja,
surkastuneita äitejä, köyrty-'
neitä, harmaahapsisia vanhdoia.
Kuvastuuko tässä joukossa, joka te­kee
arvoja luovaa työtä, työn siuna­us?
Puhuvatko työn siunaulfflesta'
köyhälistökorttelien pölyiset, ahtaat
kujat, murtuneet talot, ummehta-neirie'
porraskaytävineen ja kosteine
kellarikerrosasuntoineen? Tai feen-ties,
työn siunaus levittää lempeät
siipensä työnraatajan suojadcd elä­män
ilohetkinä, hyvin täytetyn, pit­kän
päivätyön palkkioksi? Katso­taan:
Tuolla näemme köyhien van^
husten ja nuorempienkin, työkyvyt­tömiksi
joutuneiden olinpaikan: vai­vaistalon.
E i täälläkään liitele työn
siunauksellinen henkäys. E i tarinoi­da
täällä kahvikupposten ääressä,
ei puhalleta käyrävarsipiipusta sa­vukiehkuroita
ilmaan ja verestetä
nuoruuden kulta-ajan muistoja, ei'
kuluteta' iltahetkiä hyvien idrjoJeB^'
ääressä."
Harmaus, ikuinen harmaus, joka
monessa tapauksessa saapui heidän
seuralaisekseen ensi päivän saras­tuksen
koittaessa ja on poistuva
vasta, kun laskeva päivä »errehtif
heitä viinteiseri kerran. Tai, ehka
yön siunaus' on sallittu väin niille^
jotka vapaina vaivaistalo-oriuu^esta
kulkevat kaduiUa j a kujilla? ?... •
Juuri eilen sanottiin monelle heis­tä
työpaikassaan, jossa he vuöden_^
toisensa jälkeen olivat raataneet:
Olette Vapaa, työt ovat käyneet
niin vähiin. Annettiin lopputili ja
kiitettiin monivuotisesta yhteistyös­tä.
Tänään he kulkevat oudoksellen
kaduilla. Käyvät kuppiloissa saadak­seen
ilmaiseksi ruuan jätteitä, sillä
tämän viimeisen tilin olisi kestettä­vä
määräämättömiä aikoja.
Me olemme orjia. Teemme orjan
työtä. Voi, kurottu olkoon, tuhansin
kerroin kirottu tämä orjan työ. Se
riistää ruumiimme voimatj sammut--
taa aelnmme valon. Se kahlehtii s.-
. atuksemme orjan ajatuksikä, Juh­amme
orjain. juhliksL Met^läimen
lonhetket:^ luolansa edustalla tai:
riistansa ääressä ovat ruhtinoiden
riemujuhlia meidän vapaahetäriem--
me viettoon verrattuna...... • • • •
Työn sirinaus; Niin senkin nähdä
voitte. Kuin mufnoih Moosös vuo­relta
katseh' luvattua maata, m'in
samoin tekin nouskaa kukkuloille ja
näkötomeihin, YletAäkää katseenne
puistokaupunkiosien huviloain, noi-^
iin-graniitti- ja marmoripalatseibn,
arkkitebtnuri-taideteoksiin, ;o*a
i>eimasis^" tehtyine ikkunoineen
vakähtdevät monin värein ilta-an-rinkon
kskiessa. Tai viheriöitsevien
merensaarien valkohuviloihin, ^
nune uiraahuonefneen Ja
rcineen. Siellä nurmikoilla Ja J ^ J '
kakäytarillä kurmaavat lapset leSas--
« l ja tennfemai&t ^ralähtdevät val­kopukuisten
heilqstai j a
ten käsuÄ & soouati. ^kytteifi^.