Canadan uutiset, May 11, 1922

              SIVtT?
CANADAN UUTISET
suomalainen Banomalelitl Canadassa,
ilmöstyy jokiilsona Torstaina.
Kustantaja .
The Canada New8 Publishing Co.
Erlck J. Korte, Liikkeenhoitaja,
• Lauri Maunu, Toimittaja.
vilpillisen saävpn. Koston Sieme­nestä
k q s va^a "vj^jriset liedeliiaät.
M«idänV luielemiuc ovat ylitti
0msmm.mmm£, E O E T KBTHUI, im., CASMiJi, Torstaina, TöukoE i% 1922! *• NUHEEÖ 13
erilaiset k\i m kas vom ino k in. Me
olemme kulk emassa sa luaaiii piiä-
TILAUSHINNAT.-
Ganadaan: $2.50 koko Tuodelta,
$L50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.;
- • •• • • - . • .] , ^
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju*
laistuna. Pitempiaikaisille llmoituksil.
le kohtuullinen alennus. Halutaantle-tö-
ja nimeniriuuttoilmotultset 76 8en^
tlä kelata, $2.00 kolmo kertaa. Naimar.
ilmoitukset $2.00: kerta, $3.00 kolme
kertaan Avioliitto- ja kihlaus-llmol-tukacL
60c pälstatuumalta. Kuolonll-moltukset
$2.50. muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avloeroll-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerftys-luettolot.
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmol-tuitsista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
.^id sontt. Postissa tulevia ilmoituksia
el hvväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovati lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
miiiiräiiii — cuincUisimtcen,
va in 11 air va t ,k u Ik c v at tm nii:
td. Oolton.!
mutta
a tie-liei-
ätkäälmmc iiyiny kasvoil­lamme;
ileh k äiUmm e työtä hymyil­len.
Siten kii in anrinko valaisee
maailniJ^a, si ken pitäi.si meidän­kin
rakastavaji ystävällis;^'ytein-me
valaista aspriinliiioiiettamme.
K. 1;, Slcvonso/n.
O m a n <i l ä* m ä 1 n m e to d e 11 i se s t a
enem-
;jäiity-syvyyili''
stii cu.iiiie tiedä sen
pää kuiin \;\\)^ i, joka.; kulkee
neen jjärv c-ii yli käsitlihnätiä
kuinka .syvä] .se on: llän ei edes
tiedä, I ettiji siinä on syvyyttä.
Kaikki'näy ttää hänestä pinnaltui.
Canskdan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin selcä vanha että uu­si
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Kinnlsh New8paper In Canada.
Published every Thursday by ,
The Canada New8 Publishing Co.
Eriek ;J. Korte, Manager.
: Lauri Maunu, Editor.
Drvily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is welcomed and read in every Finnish
home in the Dominion. Tt is the"omy
direot advertising medium for tliose
Jnanufacturers and merchants who
\vislv to create and build a profitable
and ivormanent demand for their prod-ucts
and merchändise by the large and
cvcrgrowing Finnish populationresid-iu^
m Canada. .Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 50c per inch.
Politicaladvs. $1,00! per inch!
: Advertisemcnts mu^t reach our of-fico
XVednesday noon to appear on
Tlmrsday's Issue.
Subscription price in Canada $2.50
per year, United Stiates äTid other
countrics $3.,^i0 per year in advance.
— 0;n i M c l k e i n kokonaan yk.si-tyiseu
lihrnisen ..syy ellei Jiän ole
onnellinen, sillä onnellisuus on
uMcleni heijastus. Yksi suurim­mista
i;unoilijoista sanoo: " li^i ole
mitään] paijaa eikä hyvää tä.s.sä
nuiailnui.s'»sa, ajattelemisesta joli-l
u u kumpikin." Onni ei dlc> tas-kussM
eikii etlosTuumiin tervey­dessä,
vjuin siinä, miten mielem­me
suhtautuu ympäri.stuönsä ja
tyytyy (xsiiansa. K\ikiian ei täy­dellisesti
voi IjaiIita ympäi'istö-töään,'
mutta, jokaiueu on oman
sielunsa (»iiämies. Kiitlälväännne
J u m a l tl a. k a i k e s t f i, m i t ii o Ien 1111 e
.saaneet. — Sij- Alfred Fri])p.
Entered as second class mail mat'-
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur," Ontario, Canada.
T H E AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To hefp preserve the Ideals and
sacred traditiona of this, our adop'ied
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and Inspire others to
rcspect and obey them: To str^ive
unceasingly to quicken the public'8
sense ofclvic duty: ^ In ali ways to aid
In making this country grcater and
better than we found It.
f^anatulvy d ole uuu-kki vii­saudesta.
llimi.sellä, , joka ei ystäviä
taivvitse, on niitä palioil.
i
. - - - Edeltäkäsin nähty vaara" on
puoleksi vältetty.
^ Suomalainen musiikki
ulkomailla. •
— Jtsensä. hillitseminen on kan­salaisen
ensiimiinen hyve.
— On parempi onuitelhi kuin
surkutella itseänsä.
- - \\ o li emus on va in ni D» 1, jon?
kji ihmiset antavat crch'äyksil-leen.
— Älä sulje kirjettä sitä lukc-juatta
äläkä, juo vettä sitä katso­matta.
.
— On mieletöntä sanoa, että
joku ihminen on liyvä tai paha —
hän on sekä, hyvä että italia.
— Ellette voi .saada mitä^halu-atte,
koettakaa tyytyä sihen mitä
teillä on.
— Ihmisellä, joka enimmän tio-tää,
ei useinkaan ole enimmän sa­nomista.
L - . • I
— Jokaisella ihmisellä on omat
heikkoutensa. Usein lie Ilmene-yät
haluna saada itselleen jotain
tyhjästä.
— Ihmisen täyt;iy kokea petty­myksiä
eläiliän pienemmissä asi­oissa
ennenkuVi hän voi suurem­pien
arvon käsittää. --Bulvver.
] — Kaikki^ minkä annatte asua
sydämessänne ja raieleslisänne, tai
tulla ajatuksiinne, ovat siemeniä;
jotka elämässänne kehittyvät
tuottaen .senmukaisen sadon. Vi^
han siemenet sydämessä eivät voi
Icehittyä rakkauden kukiksi elä-tmässä.
..Vilpiniiien .ajajtus:; tiiittaa
(Janadalaisille, niiden.mukana
1 a d n n s u o m a 1 a i s i 11 e !< i ] i, o n k 11 -
luvan toukokuun aikana tilaisuus
tutustua suureen skotlantilaiseen
soittokuntaan (UIN Majesty's
Sfots' Guards' Hand), .säkkipillin
SOi 11 a j i in j a t a nssj j i i ji. j oi k' a En\i-lannin
kuninkaan erikoisluvalla
ovat" lälileneel: konserttikiertueel­le
(.'iinadnan j a esiintyvät tämän
maan suurimmissa ke.skuksissa.
Ensimäiset konsei"lit ]vi<lettiin
Qucbeeissa t. k . 1 p:nä, .Monti-i-a-lissa
2 ja ;5. OtlaAvassii 4 ja To­rontossa
S p:nä. Näiden'lisäk.^i
annetaan konsertteja v i e l ä | m. m.
Poi't Arthurissa, Eort \Viiliamis­sä,
Hrandonissa, \Vinnii)e^nssä,
lief?inassa, >Sa sk a toon issa .Edm on-lonissa,
(/al^arys-^^a. Vancouveris­sa
ja Vietoriassa. 1
Tai'kastellessa s a n o t u n . s o i t t o ­kunnan
olijclnuui -" Montrealin
Royal Areualla pidetyssä 1 kon-serttitilaisuudessa,
j)istääi ohjel-n
I a n a m ero id en pa I j on d en. jo 11 k os -
ta s u o ma laisen s i 1 m ii ä n i k a k s i
kuuluisan sä,veltiijäuu'starimme
Jean Sibeliuksen yli m a a i l n um
tuinu'ttua tuotetta. ''Finlandia"
ja "Valse Triste''. yhdessä siui-rienmestarien,
kuten AVaguerin,
l>(!ethovenin. T s e h a i k o A V s k y n y.m.
kuolemaVtomien sävellysten rin­nalla.
Vaikkakin /Sibeliuksen J i i -
mi epäilemättä on varsin'hyvin
tunnettu täällä Canadassakin, on
kuitenkin tyydytksellä merkille­pantava,
että yMäniainittu soitt*^-
kuntajxnika tuloa tänne on: ma an.
edustavimpain seurojen ja fyhdis-tysten
taholta innokkaasti odo­tettu
ja järjestetty, siten osoittaa
suomalaisellekin musiikille huo­miotaan.
' '
Soittokunnan nmtka taijahtuu
(•anadan hallituksen pyyuniistä,
jota brittiläinen hallitus puoles­ta
a n k a n na tt i, n i i n e 11 ä k o n .s e r i t
varmaankin muodostuvat tavalli­suudesta
• poikkeaviksi. Tulot
niistä annetaan; Canadan sotave-teraaniyhdistyksen
hyväksi. Suo­ma
lai Sten ki n musii kinha i*rasta-j
a i n on .syytä p i t ä ä nämä tilaisuu­det
muistissaan.
yk.sinoikeudeksecn tavoitellut.
Puolueettomilla mailla on nyt ti­laisuus
palatata todelliseen itse­hallintoon
(lenuttssa. päätetyn
saksalais-venäläiscn soivimuksen
avulla, jota liittolaiset katsovat
nuden kostosodan synnyttäjäk.'>ii.
Eiittolaiset saattavat kyllä muo-dolli.
sesti kieltäytyä tunnusta­ma
st a sa ksa 1 a i s-v enä läi st^l k a n p -
pasopimusta, mutta mitään niah-doUisuufcla
ei ole 'estää Saksan ja
Venäjän- lähentymistä. ^litä e-nenunän
liittolai.set .osoittavat
pelkoaan sa..notust,a. ylitymästä,
sen varjnemniin se tulee tdteutu-maaii.
Venajfällä ja Saksalla on
liian paljon y/iteisiä etuja valvot­tavanaan
totellak.seen niitä erot­tamaan
|)yrkiviji voimia.
l'uoIueettoman mielipiteen pai­no
lisättynä liiltolaisnuiiden vai­kutusvaltaan,
on yksinäiin kyllin
voi ma k as va s t ust'.a ni aan Ts h i t s lie -
r i n i n j a lii a t h e n a u.n C en u a ssa sol­mimaa
uutta. entinnteä. Jos liit­tolaiset
jjittävät Europalle va­paa
t to i min t a m a.li.do 11 isu ude t, jos
jokaisen kansan sallitaan esteet;
tä kulkea onma päämääräänsä
kohti, niin uuden sodan nmhdol-lisiiu.
s- on Jiyvm vähä/'nen. : M uita
kaikki, erikoisesti Kanska, eivät
se 11 a i .see n su u n n it e I m;ta n anna
suostumustaan. Sentäli.den Iiii-tolaisten
täytyy saada avukseen
\) uo Inc e i t o m I e 11 \u a id e n m \ o I ipi -
de, jos ne edelleenkin tahtovat
lu11 h o t a Sa ksa a j a Von ä jiiä, M u t -
ta liittolai.sten onnettomuudek.sl
l)uolueettoniat eivät tiillii, kerral­la
ole heidän kanssaan samaa
mieltä. Xe kaikki haluavat näh­dä
kansainvälisen ka ujia n vi Ika.s-t
n va n j a Sa k sa n j a Ven ä j än saa
van takaisin taloudellisen voi­makkuutensa.
'PuohuH'tt oma l va liat kiisi 11 iivii t.
.^('i västi. et tä niiden oma hyvin­vointi
riippuu yhtil paljon kaik­kien
Ihrropan maiden varallisuu-desta.
ja tästä syystä Saksa on
voittanut u o lell o e n -n i id en n i y ö t ti
tuiuion. Vaikkakin ne yhä vielä
e pä 1 u uloiscs tt ka tse 1 e va t Ven ä jä n
bolshevismia eivätkä stiinkaan
luota siihen, että venäläiset/ siinä,
samassa lakkautlaisivat: kansain-viilisen
pj'o|)affandansa. tiiin ne
kaikesta hiiolitnatta uskovat, että
saksalaisten konservatismi on
\arj)eek.si voimakas vastustamaan
k (u n m 1111 i s ti s(.' n t o i in i n n a n v il kas -
tumista.
Oenuan konl-erensi (ui siis .muo­dostumassa
])ahaksi kolaukseksi
I ii 11 oi a i;S t en, er i 11 ii i 11 k i n H a n sk a 11,
i > a i n os t us p x 11 it i i kai le. 1 J 1 o yd («e o r-
Joenkin va 11iotaito on kova 1 la koc-t
u k sei I a. Ve n ä 1 ä i s-sa k sa 1 a i se e n
sopimukseen ei itse asiassa sisälr
ly. mitään sellaista, jota hän vii­meaikoina
ei kaikessa hiljaisuu­dessa
f)lisi kannattanut, Jniitta
hän olisi aiot teen halunnut tehdä:
itse, itse sanella liike-elämän jäl­leen
raken ta mi.sen ja Europan i'a-hatalouden
nudistussiiännöt. Xy!:
(Ml alote luisunut pois hänen kä­sistään
ja joutunut Saksalle, jon­ka
tal.oU;S^stL'ratö},nan menestys
tienuassa 'm.erkitseiv. Lloyd Geor-
.^^en-fti-vovällan pienentyniistii ko-timaassai.:
'
varalle opittavaa. -Monelle kor-k
G A m m a n si \' i s ty k se n sa a ne e 11 e
henkilöi 1 ekin, jon ka eri koisa Ia na
ci ole ollut historian ja kansanta­loustieteen
lähempi tutkiminen,
on varmaan mielenkiintoista tu-t
n s t ua j I ä i h i n e s i mc r k k e i h i n. j o i 11 e
kaikille on yhteistä se, että rahan
arvo 'on .saatu eniialJeen vasta pi-'
te m m än a j a n k u 1 u 111\ a j a ett e i ra -
hataloudelliseen häiriötilaan jon-.
tuneen maan valuuttaolot ole tul­leet
terv(!ik.si ennenkuin maan ta-l
o u d . e l ä i n ä kokonaisude.ssaan on
>pa 1 a u t un u t sä än n ö 11 ise 11 e t öla He.
Ensi mä inen.. esimerkki on otett u
lluotsi-Suonien. rahataloudessa
sattuneista, vaikeuksista: hattujen
ja myssyjen vai ta ka udella 174")--^
177(). Tästä yli :10 vuotta kestä-^
neestä Juoniva iheisestaj)a peri ra­hataloudesta
selvittiin kuitenkin
jotakuinkin onnellisesti vuodeji
17 7() i*a hai i u i i.d i st u k se 11 a. iM u 11 a^
1) a 1 j o a su f u 11 i s e m j) i a e s i m (u* k k e j ii
ovat kaksi seuraavaa v Itävallan
va 1 tion va ra ri k Ico v. 1811 ja Tans­ka
n ra nlia n u udistus 18l.'l. Pa koi t-timcna
molempiin näihinkin toi-
Länipö ;.> 100 1,249,8 1^240,0
Tupälckä . . . it
«anoniaLclidct 100 i,tJ79^4 l,b79^j^^^
Verot v.;..^.../lito
iKäikki eliiik.. 100: i ; 124,4 1,119,9
'K ut e n tä s t ä n ä.k y y, ei el in luis­ta
nhusindeksi Ji el in i k uussa- o i e
juuri lainkaaiiniuuttuiiii
kuuhun verraten. Ai Van vähäi­nen
lasku • (0,4 j u-os.), j oh 1 u e ii ra -
vinnon^^lämiiiöii ja;tiipakait; him-jis
t u mi^est ä, o li los i n: Ji.u o ma ttct^
yissä,:mtttia ylimalkaan;oyat ryii-liiäindeksitkin
. nielkein vsairiai
kuin •taininikiiiissa.j'V
hehniknuhuti 1921; on -el tukusta
nusiiidöksi;nyt nöiii o pVos. kor­kea
mpi, ,; ntikä Hi>hiiinä. joivtuii
yu0k ivien ; ii oiihiusta \-iioden k ui n-
Qiihn. ;'•••'•;;• ^ c ' - - - - ' - ' ; ; - " ' - \ > - - ' ; ' ; ; . ' -^
K[ ^v^\lJIfpl;vJln)!eh iniieivsittsa-inbi
n kti i ii | )u 11 n i tsenui t (Ui. ra v in t o -
inddvsikint ovat vt^
yeri'ateii -sangeii vähäiseissä miia-;
rässä niuutturieef: Viiiiieksimai-n
itt u on ny t (),() j > i'(.»s. a le lii j riku ii i
edellisessä :kiiiis.sä ja se ()n si is las-k
(.'j 1 u| • 111 e 1 k ei n y I itä j > a T j o ri. ji i ri 11
pun u i t u n i nd e k s i - sa r j an i- a vi 111 o-meiipiteisiin
olivat 17- ja 18-sata- indeksi. Eri ryhmistä on aiuoa'.'-
.1-
Suometi markan tulevaisuus.
Saksalais-venäläinen sopimus ja
Europan tulevaisuus.!
Genuan konferensissa Europan
asiain kontrolli on luisumassa
pois liittolaisten käsistä ja i"vnn-h
a maanosa" onpa la a ma sfsa'; ta-kaisin
sodanedellisiin aikoihin,
jolloin mitkään kansanryhmät ei­vät
voineet toisiaan hallitai Aina
Gönuan konferensiin saakka niil­lä
ei ollut mitään sananvaltaa, sil­la
voittoisat sotamaat olivat sen,
etuoikeuden itselleen ottaneet.
•Nyt' on Europan politiikassa
muodostunut' uusi tekijä^ joka
puolueettomillekin maille antaa
osan siitä vallasta, jota jokainen
Europanicjsjinrvalta; tähäna^ti on
;^;^'•:^••;lv;1:;•:;::; •••t-v;:-
Pankinjohtaja K. 'Kivialho Suo­messa
on äskettäin julkaissut ly-jiyehkön
tutkielman otsakkeella
''.Markkamme tulevaisuus" Suo­men
rahan arvon vastaisesta kehii
tyksestä. Pääsyynä kirjasensa
laatimiseen mainitsee tekijä ol­leen
1 uoda sei vyy 11ä sii h (ui ra ha-talouden
tila.sta useissa kansalais
pii reissä i y a 11 i tseva a n käsi ty ksec n;
e t t ä nykyinen ; a n kara. a i ka p nii­neen
'Suomessa on pian ohimene­vää.
Moni näet haaveilee markan
n o pea st a; p a ra n e m i se s ta j a y 1 e en -
sil talouselämämnoususta. Niämä
kuvittelut ovat kansakunnalle va­hingoksi,
.sillä tavalla, että ne eh­käisevät
yritteleväi.syyttä ja työ­intoa.
Ihminen, joka odottaa jo­takin
suurta tapausta ei:suhtaudu
todellisuuteen niinkuin se, jonka
tarmoa turhat haaveet ja kuvitte­lut
eivät ole häiritsemässä. Teki­jän
päätarkoituksena on ollut ha­vahduttaa
suuri yleisö Suomessa
huomamaan, että taloudellinen-ahdinko
johtuu, vaikeasti poistet­tavista
tekijöistä.
Mielenkiintoisinta varsinkin suu­relle
yleisölle i lienevät kuitenkin
tekijän esittämät historiall. esi­merkit,
raha-asia iji tilassa useissa
valtakunnissa aikaisemmin sattu­neista
vaikeuksista ja millä taval­la;
niistä I on selviydytty ja mitä
luvun vaihteessa .sattuneet monet;
/ufkälllsel sodfit. UiivaJla.s.sa oli.
ra 11 a n ar v on a 1 ei i e m i 11 e n alkanut
jo 179-'{ ja Tanskassa 1807maan
jouduttua uvyiiskin N'aiK)leonin
sotien pyörteeseen.. iMoleinmissä
mais.sa koetettiin ; \-alt/ova)Ja/j
puolelta keinotekoisilla toimenpi-teiliä
yhtälvkiä rahan arvoa pa­rani
aa, mutta o l i v a t ive hariiais-k
u j a; j o t k a x a i n i) a h e n s i\' a t a s i a 11 -
ti 1 aa. a i I te u 11 a en Mu k' i lis ia.it se -
murhia, murhetta ja hätää •.•ja
sään n öll is i in o I o i h in j )ä ii st i i n va s-ta
vuosikymmenieu kuluttua. Xii-mii
kaksi esimerkkiä osoittavat,
ett ii rahan parantaminen puoska­rin
keinoilla, (ui johtanut'erittäin
V a i k e i s i i n j ä 1 k' i t a u t e i 11 iti. '' .A in o -
astaan sellaiset lääkkeet, jotka li­sää
viit potilaan elinvoimia; ja . e-distilvät
t(M-veyden liu>ntaista' py-
1 aa m i s t a. o \- a t. j o litan e (;• t | )y sy v iin
tuloksiin.'' Tiillaisen j>eriaattee/i
111 u k a ises t a ra 11a ta I ou den u usi m i-sesta.
annetaan kirjassa my()skin
esimerkki kerrottaessa; mitenk/r
Hiiotsissa' sata. vuotta sitten saa^
•tiin [»aperiraha entiseen arvooni
sa.
' Kirjasen viimeisessä, luvussa
tekijä hiusuu mielipiteitään siitä,
mitä olisi tehtävä Suomen ny­kyisten
raIiaol()j(Ui parantami­seksi,
liiisimäisenä eliton.i hän
pitiiä siinä kohdin niai'k{i.n kurs­sin
vakaannuttamista. Tämä saa­vutetaan
tuonnin ja viennin väli­sen
nykyiscii epäsuhteen i)oista-misella.
Ou tätä silmälliipiläen
|)yrittävii etnpää.ssii maa- ja met­sä
ta 1 ou 11 a. edistä mää n. (Maa ta 1 o-udeii
elvyttämiseksi ou tekijä e-s
i t t ä n y l useita varteenotettavia
keinoja. —- liahaolojen. va kaan­it
n tt a m i s e k s i o lis i k i r j o i 11 a j a n
m i e le s t ii TT i i n ] i i a n k u i n m a 11 d o l -
lista päästävä takaisin kultakarir
nalle ja hänellii tähän piiiimaii-rääu:
|>yrittäessil on varteenotetta
vik.si c s i t e t t ä v ä nä tärkeitä suun­ta
viivoja.—. Eo[)nksi: (UI kirjasen
lopu ssa k a t sa us ra 1 la n un d ist a m i -
s e im liittyviin sosiaalisiin seik­koihin.
'
'Kirjanen on .omiaan kaikille
kansan kerrok.si I le va kuu t tain aa n.
että taloutta on työllä ja hiellä
l)a ra n n e t ta v a , o n n en k i iin m a r k ka
ulkomailla saavuttaa suurempaa
arvoa: '"'Kenties meidän täytyy
V u o s i ky 1 n m e n i ä r ii m p i ii x ai k e u k -
sien suossa, ennenkuin jiääsehime
kuivalle.! iNlutta Jiiin on .ollut:
pa k k o e n n e n k i n t e h dii sekä 11 te i-dän
että monen inuun kansan."
taan liha kallistunut, 1,1 pros,.
njikii Hcikku /ä/intiä jo/itiiu kai k -
kieu muiden lihalajieu jiaitsi sian
lihan hiutojeii noususta. Sen si­jaan
muut ryhmiif ()\-al . ' c i i l s ki
h i em a n • h 11 o j i s t u n e e t. • 11 u u u a 11 a -
v}i o n kuitenkin. e( l ä r;.';:m;issä
'Mucijeritnotteet ja munat" kuo­rimaton
maito 011 kalliNtitnut LM
pros., joskin i i i i i i d e j r i-yjjmään
kuulu y i e n ta r v i k k e i (l v 11 hi i o j i st 11 -
D i i t i e n aikaansaa i' y ) i m ä i j K i e k < i ( ' ti
laskun. Ivalaryhmään kutihiv i en
tarvikkeideu liiniianniiuiicksiin
nälK.len on panta\'a. iVierkille; e t tä
i y (• i I ä i s le tl 1 tl t n k se st a 11 ni t" i tarke i r.
1\ a J a I a ji; 111 o re s i I a k ka, on lii toj i s -
t u u u t ,U).2 pros.. samoin l a u i k i in
ja ahvenen iiinla on laskenul ( l u i -
t itvasti.: .joi a vastoin y k s i n kerta i-
•sessa kulutuksessa harvinaiset l a ­jit
l a l i n a ja kuha ovat kallistu­neet
huomattavassa iiiäariissä. '
Verrate.ssa piinnit.seinat toman
indcksi.sarjan loiipo- ^rvlimä i i : -
d e k s i c u miiittoksiii liMnVikuus^a
1921 v.oidaan todet a . e t l i i meijeri­t
u o t t e e t j a munat o v a t ' huomalia-vasti
kaliisiuneel. 14,9 p r o s . . h' i -
pfi. jaiiliot y, III. o v a t m i j l e i sa­massa
hinnassa, liha j a k a l a - o v ai
k a l l i s t u n e e t, j ji l k i m i i i n e 11 11),4
J>ros., ja ryhmä "•muut raviiito^ii-
^'('(•t" on l i u o j i s j u u u t . l;l.l p r o s.
S( M1 ra.i i k s e n a eri r \vh iniiiiu 1 e le s i e i i
noususta ja laskusta onJetlä l o j ) -
puinileksi nyt o n -'1.9 pros; korke­ampi
kitin e d e l l i s i M i ä vuointa h e l ­mikuussa.
Verraitiiua iMiMiiit un
r a v i i i t o i n d e k s i u v a s t a a v i i n i i i u u -
t o ks i i n o n I) 11 n n i t S';' m a t ( n 1 i nd e Ivs i
kohonnut t u n t u v a s t i eneiiimiin.
Elinkustannusten muutokset
Suomessa.
'Sosialisen 'Aikakauskirjan vii­meksi
ilmestyneessä nitmerossa
julkaistaan sosialihallituksen ti-la.
sto-osastoii laskelma elinkus-^.
tannusten yleisistä -tnuutoksista.
Suomessa viime helmik. aikana.
Laskelma on laadittu* valtioneu­voston
v. 1921 vahvistamien pe­rusteiden
mukaan; sen pohjana
on sellaisen työläisperheen kulu­tus,
jonka tulot vuosina 1908—09
olivat 1,600—1,200 .markkaa vuo­dessa
ja perustuu se olettamuk­seen,
että kulutus on pysynyt
muuttumattomana.
•Viralliset indeksiluvut olivat;
seuraavat:
Ensipuolisko
• Tammik.
Helmik.
Ravinto
1914 - - v i m y
100 1,751,4 1,144,5
Vaatetus'...., 100 1,096,2 1,097,6
.Vuokra J . . ' . . 100 602;^ -;6D2,^,
: (Toukok... toisena suntmnf aiinr
(Janada.ssa ja Vli(lys\allois.sa vie-t
(' t ii i i n. Ä i t i e n I) ä i \' ii i i, S II o 11 iV» ss'a
kolmantena siuiniitila ina. Alla-ol(;
va • puhe on pidetty Kajaniii
äitiejipäivillä. Lähetti: Vilho
Keima").
Oi, t e ihm eel 1 isi m mä t i hmist en
joukossa, te kantajat kalliit, teil­le
tahtoisin nyt' virittää sydäme­ni
korkean veisun. Ihanin: ilmes­tys
Jumalan, suuressa; liiomakMti:-
nassa on äiti ja äidin rakkaus.
Siinä se on Jumalan rakkauden
kaltainen, ettei se iiiilloinkaan
voi itseään kieltää. Äiti rakastaa
siksi ettei hän voi muuta. • Jo,s
laj>si unohtaa, ei äiti silti tmohda.
Toj)eIiu.s. .sanoo kannii.ssa; "Äiti­n
i " runossaan, että kaikki muu
rakkaus ta voitelee, vastarakkaut-t
a, '' m u 11' äiti y k si n se n unho t.
taa." Mutta rakkaat äidit, ja
samalla kaikki äitien tyttäret ja
lapset, ei unohda iiiti sitä sillä tä
valla, ett(n Jiän kaipaisi lastensa
rakkautta, ymmärtämystä ja kii-tollisuutta.
Lukemattomat ovat
ne ä i t i (ni su r u n, t u s k an j a. k a i p a
uksen kyyneleet,, joita itketään
juuri sen vuok.si, etteivät lapset
tunne tarvetta vastata heidiin
äärettömään kaikki uhraavaan
rakkauteensa. Äiti kaipaa rak­kauttanne.
'Kuinka monet ovat­kaan
ne kodit, joissa äiti kyllä on
kaiken keskipiste, jonka- luokse
jokainen menee pienimmästä
suurimpaan asti saadakseen tar­peensa
tyydytetyiksi, purkaak-seen
sydämensä huolet ja elämän-sii
vastukset, saadakseen avun
milloin missäkin suhteessa, mutta
jossa el koskaan hänelle sanota
mit^n ylen kallis ja välttämätön j
hän on. Ja sanat merkitsevät
niin paljon. Pieiiet' huomaavai­suudet
ja erikoiset rakkauden o-soitukset
tekevät elämän stUoi-seksi
ja/kuormat keveiksi. Kal­leimman;
huomenlahjan sai synty-mä.
ssään SG ].af)si,: jota oma äiti
alkoi hoidella ja hoivata. Emme
voi kyllin surkutella sitä poloisia
lasta, joka jo kehdosta saakka jäi
äidistään. orvoksi, fla pai j(ui
piiuttitii myöhemminkin kodista,
missä sen sielua, ä i t i ä , c i ole.
Lapsen ainoa haave S(>M itkei.s-sää
n ; i k' ii vä ii n sä pienoisena o n air
ti. Kaikki: ou hyvin, kun saa iiai-naa
jiäänsii äidin rinnoille. Ja
enemmän kuin yhden, aikuisena
maailman matkoilla t i i i i M i n e e n,
äidin lapsen on täyltiinyt norja­laisen:
runoilijan laulussa, lausu­ma
ajatus: ^'T.';htoisiii olla lapsi
j ä l l e en . ja . iiälidii; äit ini liymyile-viiii.''
.. Kiitän J iimalaaoinasi a ii idistä-tii
sydämeni polijasia. iliin oil
kristitty liiti. ..Mutta triinpii: ininä
en voikaan kuvailla mielessäni
oikeaa, i i i t i i i miiutta kulu todelli­sena
krjstittyrvä. Olen sitä iniel-tii
.että hienoin tuoksu /luiilliiu,
jotain olleellista uupuu iiidissä.jo-k
a e i rti k oi i k s i n k a 1111 a lastaa n;
anuoisluiu\en luo. v iXvvihän inh-loo
japsclleen- kaikkea .. [»arasla.
En voisi ajatella iiii iä, joka e1
tahtoisi käyttiiii hyviikseen iiii-re
11 (i m i ii. m a h (1 o 11 i s m I k' s i a a n.. j oi (a,
1 lii n e 11 ä () n l a \ > se e n s a n ä h de.i i j u u -
j ' i JMikouselätnässii jo sillfjin,! kun.
hiin K"antoi pt.(moistaan svdämen-sä
alla. Jiimahifiaiioii ottanut
(Iin vallan erikoisella Ia\-alla lyo-t
o \' (M- i k s (H', n. 1 11 1VI i s t a i 11 v en s i e 1 u j en
muo\fiilus.sa. Ja iiiyötiemmin.
lasti'nvai'1 tuessa, kun äiti rinta
riemtitiliiytcnä katsoo o m i e n s\--.
(länkäjiyjensji keliitystii; en voisi
uinuta ymmiiiMää kuin et tii. iiiti
pukisi («arliaa ( l o i \-(M II uksensa ja
armaimma t oi m en unelma n su; ra le­ka
iti en.sa . tttlevai.suudcsta. rtiko-
.uksen mnolooii. T i ' rnkoile\".at äi­dit,
missä teitä lieneekin, telikiiä
u.skossa työti i n i K " , työnne ei ole
oleva t u r 1.1 a a. t ei l i i si n n a a v a t l a ])-
senne kiM-.ra n. Ieitä siunaa\'a t t ii-leva!
jvolvef. teitä parliaalla siii-naitks(
dlaan siunaa ..se 1sä. joka
salaisuudessa nJik'e • ja iiiaksaa
julkisesti.
Te kristityt iiidit ' Teillä (ui lu­paus.
Eivät riilcoiisleniie lap.sc;:
joinln huikkaan. ' Onmdlin -n s,v
1 tl tilaaja la psi jot a seuraa va l_ii id iiv
riikouksel. jo.skiii hän • liarharet-killiiän
us(=:in itsensii juuri niiden
tähden onii:'ltoinak.si-1ittttee.: Jo.s
kuulijain: .joukossa o n .jcdcu tuh-laaja^
lapsi, kuule, äidin liuokau.s
on sydäntiisärkevä luinen välit­tä
essaa n silmä insä . ilon samttiu-m-
ista,: sydämensä > lohdut ukseii;
iirenetvstii. kun hänen valihuu-
Ny&yinen kurssimme rahaläl^
tyksille SUOMEEN"
Pps|:in kautta ja
sätiköteitse on
Dollarilta.
Myö» myöraiiiL- pankki-osoituk­sia]
(shekkejä) markoissa yllä»
m ai ni t. i kurssin jälkeen ja erikoi-'
sia, kolmen prosentin korkoa ve»
täviäi matkustajien shekkejä d.ol-'
larcissa, jotka Suomessa lunaste­taan'jsiellä
voimassa-olevan doU^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksillfl
postin kautta on löc. summille
alle $20.00; s i tä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ci peritä.
Lähety.tkulut sähkötcitse on
$3.Ji[li kaikilta summilta.
jKaikkV. lähetykset osoitetaan
postin, kautta, jos .sähkösanoraa-lähelystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va»-;
taanottajan ja lähettäjän osoit-.
teellä vaTUstettuna osoitteella;
) Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—' ' •
Varat yJi $3,000,000.00,
Kirjoittakaa stiomeksi; meillä
on kuusi suomalaista iiikkeessäm-teusa
iliasfus ''orjana synnin
itsensii l)uk]<aa."' llän tietää, et-t
; i : maailmalla *'iiyl lyiivät ja
(lie ksa viii häntii himon tuulet ja-
Vui|uelaiv tuisku ja räntä, ja sie­lunsa
soriuu ja ruuntinsamyös."
Ja. häiii piiiikeaa. valitukseen:
'.'Oi, turilaanko. Jesus sä teit liy-viil
työs.'' " O i auta. ettei sitä
maailiua . hukkaa,: mun sieluni
:aarrelta. . ..sydämeni kukkaa I Ja
vaikka j o j kaiivaksi ek.synyt ois,
vi(d" e t s i s e sieltä ja kuljeta pois.'
Aii i: Ijaksaa . ra ka.staa virlieineen.
Äidii : Tekin oleite tyttäriä. 0-
l i i i .e,i-iiäss; i kodissa, jossa äitieti
|);iiViin;i jirliliMiin kodin fiitiä;:ku-kllla
i y. . m., mut ta hänen iiitivan-liuksensa
kuva oli; vallan unoh­duksissa.
:Oi, j o s . t e i l l ä , te aikui­set
lapjset \'ielii on äitinne elossa,
t (' 11 k ii ii l Iva i k k e n n e, te 11 k ä ä mi n k ä
\ - o i t t i ' osoltaalcsenup. , . rakkaut­tanne,
vanha Ih^ äidillenne, hän
tarvitsee; sila, c i hän maailmalta
tullilta onnea enää pyydä, liän e-läii.
elämänsä uudelleen ^lap.sis-saam
Oi iiiiten siunaan Iteitä te
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
; ^
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KUEfiSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MÄE£kAACANA]i)ÄN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos
kösanomalähetystälei erikoisesti vaadita. Sähkötys,
maksu on $4.30. LähetyskMut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-'
dalta 25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastlaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjöitlfcaa hyvin tar-kasti.
: ^•-•:•;;
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
V mmm