Canadan uutiset, June 19, 1924

              GAHADÄH U U T I S ET
Quoifialaloen ' sanomalehti Canadassa
Ilmestyy Jokaisena Torstailta.
Kustantaja i
The Canada New8 publishing iCo.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: 12.50 böko Yubfl<*lta,
*?1.50 puolelta vuodelta, 76c. 31 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuubaudcdta.
Yhdysvaltoihin Ja' Suomeen: 1 fS.BO
:cko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­lteita.
ILMOITUSHINNAT/
60 senttiä palstatuumalta kerran JQ-lalstuna.
Pitempiaikaisille llmoituksl»
le kohtuullinen alennus. Haliitaantie-to-
ja nimenmuuttoilmotukset 76 sent>
tiä kerta, $2.00 kolm^ kertaa. l<Taima-ilmoltukset
$2;00i kerta, $3.00 ikulme
KtsrtvtJA. A-rtoliittö- ja kihlaus-ilmol*
«ikset fiOc palstatuumalta. Kuolonll-moitukäet
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
KyntymäilmoitukBet $1,50. Avloeroil-moltukset
$2.00.
P(Jytäklrjat. tiliselvitykset, keräys,
luettelot, luento-Ilmoitukset y. im. 80
eenttlä tuumalta. I
Uutisten joukkoon aljotulsta i Ilmoi­tuksista
perttään 15 senttiä rlylltä.
Plenlmmänkln Ilmoituksen hinta on
BO sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­balta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, t,i-
'ankset ja rahat ovat. lähetettävät
•«oltteella: f
CANADAN UUTISET,
•prt Arthur, Ont., Canada
— Kahdentoista kuukauden ai-kana,
maaliskuun 31 päivään
saakka tuotettiin Canadaan ulko­mailta
tavaroita-893,335,491 dol­larin
arvosta, joka merkitsee 91
miljoonan dollarin lisäystä edel­liseen
kahdentoista kuukauden
aikaan verrattuna. Ulosvien^
teki 1,015,141,056 dollaria, ollen
lisäys 110 miljoonaa dollaria.
Kauppavailidon kokonaissumma
lisääntyi lyhteensä noin 210mil­joonalla
dollarilla.
Canadan Uutisista lainattaessa on
<Shde mainittava.
I Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
C A N A D A N U U T I S ET
(The Canada New8)
rhe Finnish Newspaper In Canada.
, Puhlished every Thursday by
tfie Canada N«5W8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager;
Lauri Maunu, Editor« :
Daily New8 Bldg., Port Arthur, Ont.
CANAD;JkN UUTISET
l8 welcomert and read in every Finnish
home In the Dominion. It is the only
nrect advertislng medium for those
ccanufacturers and merchants who
nish to create and bulld a profitable
and^permanent demand for thelr prod-
»ictsand merchaudise by the large and
ever grawlng Finnish populatlon resld-ing
In Canada. Place your trial ad
vertlsement land get results. i .
Advertislng rates 50c per Incb.
Politiealadvs. $1.00 per inclL
Advertlsements must reach our of-fico
Wedn€sday noon to appear on
Thnr8day' 8 issue.
Subscription prlce in Canada $2.50
per year, United States and other
eountries $3.50 per year In advänce.
— Kullantuotanto Pphjois-On-tarion
Ikaivoksista teki viime
huhtikuun aikana, ennakkolaskel
mien mukaan, suunnilleen 2,100,-
000 dollaria. Tähän tulokseen v a i ­k
u t t i yhdeksän kaivostaj joiden
k a i k k i e n tonnimäärä osoittaa
nousevaa] suuntaa j a siis myöskin
suurempaa tuotantoa. Kuluvan
vuoden aikana odotetaan kaikki­en
entisten saavutusten tulevan
rikotuksia Paitsi sitä, että Poh-jois-
OntRrio on nykyään maail­man
. kolmanneksi suurin kuUa-kaivos^
eiitu, on se myös yksi
maailman rikkaimmista liopeaa ja
köbaltia tuottavista alueista.
tilien tarkastuksen ja y k s i t y i s -'
kohtainen t i l i t y s julkaistaan pi^
akkoin useimmissa Araerikaa
suomalaisissa lehdissä.
Kerättyjen varojen avulla on
saatu lähetetyksi Suomeen ja
eiellä tapahtuvan lopullisen val­mennuksen
jälkeen P a r i s i n olym­pialaisiin
kisoihin seuraavat tun­netut
urheilijat: juoksija Ville
R i t o l a , painija Eino Leino (joka
Antverpenin olympialaisissa k i ­soissa
V. 1920 pääsi sarjassaan
maailmanmefitariksi) sekä höy-hensarjan
painimestari Jaakko
Fränti. Vielä tulee lähetettäväksi
raskaansarjan painija J . Penttilä
j a mahdollisesti myös tunnettu
kuulan- j a kiekonlieittäjä Armas
Taipale; ^ (viimeksimainittuun
nähden ei vielä olla täysin var­moja).
Amerikan suomalaisten ' ' m a -
r a t l i o n ' ' o n tuloksiinsa nähden
suurin keräys mitä täällä on Suo­men
hyväksi milloinkaan toimi4
t e 11 u, • Kerä y k ses t ä k oit u v a t, k u s -
tannukset nimittäin supistuvat
verraten pieniksi.
Entered as second clasa mail mat-fer,
Dee. 1, 1915, at th^ Post Office at
Port Arthu|, Ontario, Canada. I
THE. AIM OF T H E CANADAN ;
UUTISET.
To hefp preserve the Ideala and
^acred traditiona of this, ouradopted
::ouT>try, the Dominion of Canada: To
ibserve Its lavys and Insplre ethera to
>Bpect and obey them: Toi strlve
-nceaslngly to quicken the publlc's
»cnae of Civic duty: In ali vvays to ald
In maklngthls country greater and
better than we found It.
— Canadan rautatiet ansaitsi­vat
kuluvan vuoden neljän en^i-mäisen
kuukauden aikana 6 mii-.
Joonaa dollaria enemmän kuin
vastaavana ajanjaksona vuonna
1923. Tämä ^suotuisa tulos joh­tuu
pääasiallisesti, liikerclämän
vilkastumisesta. Kaupallinen toi­minta
muuttuu aina rautateillä I
kuljetettaviksi tavaratonneiksi,
joten kaupankäynnin vilkkaus
tai lamaannus kuvastuu suora­naisesti
rautatieliikenteen lisään­tymisestä
tai vähenemisestä. A-eiantuntijat
ovat yksimielisiä sii­nä
kohden, että suotuisa lilanne
rautateiden liikkeessä merkitsee
liikevaihdon kasvamista.
— Helsingin Sanomat, selostet­tua
an tuonnottain IleKingin
y 1 i o ju st o SS a t o i m i t c t u n de k a a n ie n
vaalin, jossa ruotsalaiset anasti-va
t ka ikk i pa i k a t, su om a 1 a is t e 11
saadessa vainyhden, n i i n että de­kaaneja
ja heidän varamielirään
on nyti yliopistossa 8 ruotsalai,sta
j a 4 • suomalaista, lausuu lehti
m. m . :
''>Se]vemmin kuin tämä ilmiö
— Kuudenkymmenentuhannen
eekkerin suuruinen maa-alue E -
jonka " v a n - ,
— Ajatusmaailmamme on mei­dän
• todellinen maailmaimne.' —
J . Birclev.
7- Rohkeus on ]ierWoston ter­veyden
välttämätön ehto. — F r a -
de Sadoliu.
— Joka reippaana j a rohkeana
käy elämää vastaan, Miänelle 0-
jentaa onjii raJelellään kättä.
— Vähäinen hikoliraattomuus,
pieni la iminlyönti tänään voi
huomenna tuoda * mukanaan suu­ren
onnettoyiiuudeu.
— Harvoin saJvat ilimiset
kaikkea sitä, jnilä he toivovat.
Se on i).>;vämuutoin he k n r i t t o -
main lasien tavoin heti itkisivät
j a potkisivat, kun heidän toi­veensa
ei toteutuisi.
' — Sillä pimeällä tiellä, jota
ihmiset vaeltavat, iläkce hyvyys
y k s i n selvästi. Se näkee, mitä
kukaan muu, ei näe. Siksipä sen
pelkkä läsnäolo jo riittää. —-
Wagner.
— Sikäli kuin tiede pystyy
ylksityiskohtaisesti iselvittämään
ansion mukaisen oikeuden toteu-tumismuotoja,
lisääntyy usko i n ­himillisen
elämän mahdollisuu­teen
ihmiskunnassa.
—• U-seiden tyytymättömien ih­misten
onnettomuus ei ole siinäj
että heillä on liian vähän vaan
siinä, että he haluavat liian paU
j " " -
:rr Suurimman menestyksen
saa\Hittavat aina sellaiset ihmi­set,
jotka ovat vaikean kohtalon-mylljm
läpikäyneet.
' — Voi niitä, jotka unhottavat.
Ei ainoastaan! kokemus mene
heiltä hukkaan, vaan myös per­soonallinen
tietoisuus. He eivät
tiedä enää, keitä ovat, eivätkä
mitä tahtovat. —; Quinet.
telä-Manitobassa,.;
haan suuntaan" kuuluvat ' men-noniitit
omistavat, mutta jonkun,
aikaa sitten siii'tyi\'^t Meksikoon^
kun "heidän ei s a l l i t tu pitä^l lap-.
silleen koulua oman mf^leDsii
mukaan, asutetaan uudeUaan
^"•enäjältä saapuvilla, samaan
lahkoon kuuluvilla, matta valis­tuneemman
näkökannan: omaa-
\illa siirtolaisilla. Tudet tulok-kaat
olivat aikoinaan varakkaita
ia hvvinvoipia maanviljelijöitä
kotimaassa, mutta soviettien val­taan
päästyä riistettiin 'heiltä
kaakki omaisuus. Senjälkeen 0-
Hvat he useita kuukausia pako­l
a i s i n a saaden •toimeentulonsa ; u s -
konveljiensä 'lähettämästä avus­tuksesta.
Osa on jo saapunut
tänne luitecn kotimaahan, missä
he niin pian: kuin mahdollista
ryhtyvät omintakeisesti maanvil-;
jelystä harjoittamaan.
maammo ensimäi«essä korkea­koulussa
ei mikään voisi valaista
^itä vallanjanoa ja itsekkyyttä,
mikä : ruotsalaistemme taholla
kieliolojamnie koskevis^a kysy-mvksissä
viiä vallitsee. - He. ovat
vanhoilta ajoilta tässä maassa
tottuneet liallitsemaan. siitä he
eiVät tahdo mielisuosio 11 a 1 uopua.
Jos olojen pakosta tämä asenva;
j o i l l a k i n , tahoilla muuttuu.. sil­loin
he lieti valittavat sorrolta ja
eristäytyvät, — se, että kielellis-:
tä enemmistöä syrjäytetään, ei
heistä ole mitään. Aivan äsken-kinhäu
ovat kysymykset kieli-rylimäin
välisistä sovinnpllisi;sta
sovitteluifsta olleet täällä päi-vä-järjestyksesf^
ä, ruotsalaisten moit
tiessä: es im.. ed u s k u n na n pu he m 10. -
hen :;vaaliu jolidosta suomalaisia
muka puuttuvasta myötämielisyy
de«tä. Yliopiston dekanuksin-vaalit
osoittavat nyt sattu^astl,
minkälainen mieliala, on Iveidäu
omalla tahoUaan. ^
Suomalaisten;, on luonnollisesti
menettely i h insä n ä hd en täi n ä n-luontoisis
«a .kvsvmy.ksissä tchtä-vä
esiintyneistä tosiasioista joh­topäätöksensä.
Seuraavassa kirjotelmassa on
uusi siirtolaisuuslaki esitettynä
lyhennetyssä muodossa. L a k i as­tuu
voimaan lieinäkuun 1 päivä­nä.
Se ei kumoa yleistä siirto-iaisuuslakia,
vaan. on lisäys: s i i ­hen.
Mitä tarkoitetaan"811110.
laisella."
Nimityksellä • ' ' s i i r t o l a i n e n " ,
kun sitä käytetään tässä asetuk­sessa
, tarkoitetaan jokaista .ulko­maalaista,
joka lähtee niistä pai­kasta
hyvänsä Yhdysvaltain r a -
j a i n ulkopuolella päämääränään
Yhdysvallat, p a i t s i:
1. Hallituksen viranomaiset,
heidän perheensä, ••. .a{)ulaisensa,
palvelijansa ja henkilökuntansa.
. 2 . Ulkomaalaisia, j o t k a vierai-lc\
at Yhdysvalloissa hetkellisesti
turisteina taikka . väliaikaisesti
li i k e a« ioi i la t a i k k a hu v im a tk a 1 Ia.
. 3. Ulkomaalaisia, j o t k a ovat
matkalla Y l u l y s v a l t a i n läpi.
4. Ulkomaalaisia, jotka ovat
laillisesti i)ää^seet Yhdysvaltoi­hin
ja myöhemmin . siirtyvät- jos­tain
"osasta maata toi.seen, kulki­en
viG r ei s en n a a |) u r i 1 n a an k a u t r a.
3. Ulkomaalaisia merimiehiä,
j o t k a ni eri mi e 11 i n ä p ai vele va t ^ h -
dysvaltain .satamaan saai)uv.alla
l a i v a l l a j a jotka pyrkivät päästä
Yhdysvaltoihin sillä yksinomai­sella
tarkoituksella, että etsivät
ammattiinsa kuuluvaa lyötä.
fi. Ulkomaalaisia, jotka ovat
oikeutetut ' pääsemään . ninaliiin
y k sinomaan k a u i>i)a t a r k 01 u ks: ssa
nykyisin vo i massa ole vien ka u \) [ni
ja laivaliikettä koskevien sopi­musten
perusteella.
— Professori Lauri Ingmanin
ponnistukset Suomen uuden hal­lituksen
muodostamiseksi ovat
vihdoin: johtaneet tuloksiin, vaik­k
a k i n aikaisemmin iliuoitettiin,
että pro f. Ingmcjn oli katsonut
yrityksensä tuloksettomiksi edis­tyspuolueen
11 jinLVteriehdokkai-den
syrjään vetäytymisen vuok­si.
Uudessa hallituksessa ovat
k a i k k i porvarilliset puolueet e-dustettuinil
ja on se kokoonpanol­taan
seuraava:. Päär ja opetus­ministerinä
on "professori Lauri
Ingman, ; ulkoasiainministerinä
varatuomari Hjalmar Procope,
valtiovarainministerinä- yliasia^
mies Yrjö Pulkkinen, oikcuslmi-nisterinä
maaherra/ vapaaherra
Albert Alexander von Hellens,
maatalousministerinä koulunjoh­t
a j a Jalo Toivo Lahdensuo, apu-laismaatalousministerinä
johtaja
Ilmari Auer, apulaisopetusminis-terinä
pastori: A n t t i Kukkonen;
puolustusministerinä eversti Lau­r
i Malmberg, sosialiministerinä
osasto päällikkö Niilo; Liakka,:
kauppaministerinä toimitusjohta­j
a A x e l Palmgren, kulkulaitosmi-nisterinä
maanviljelijä Eero
V i l j a n i H a h l . Sisäasiainministe­rin
paikka on vielä täyttämättä.
5 >
^ A m e r i k a n suomalaisten 0 -
lympialaiskannatusyhdistylKen
keräyskomitea ilmoittaa, että
'' Amerikan suomalaisten marat-honiksi"
-nimitetty keräys on
tuottanut kaikkiaan $9,248.48 yn-nä
12,441 markkaa. New-yorki-lainen
tilintarkastajatoimisto on
kuluvan kuun alkupuolella: saa­nut
valmiiksi keräystoiminnan
— V; 1920 toimitetuissa Saksan
parlamentin vaaleissa, joissa so­sialistien
va ai i t u nn usl ause e n a oi i
' ' v a r m i n tie sosialismiin on. de­m
o k r a t i a " , sai . " S p a r t a k u s - l i i t -
t o " , joka silloin vastasi kommu­nistista
J puoluetta, ainoastaan 2
edustajaa. Vaalien jälkeeni syk-
.syllä V. 1920 Spartakus-liitto ja
Saksan : riippumattoman: sosialis-tipuolueen
vasemmisto — i ; l e-dustajaaj
— . m u o d o s t i Saksan
kommunistisen puolueen.. Täten
Saksan viime parlamentissa oli
]5 kommunistia. Nyt äskettäin
toimitetuissa pa r la me n 11 i v aa 1 e is-sa
ovat 1 kmmunistit viimeisten
tietojen mukaan saaneet ainakin
62 edustajaa. Tämän Saksan
kommunistien tuntuvan vaalivoi­ton
johdosta k i r j o i t t a a kommu­nistien
tarkoituksia palvelevaksi
tunnettu '' Työväenjärjestöjen
Tiedonantaja" m. m.:
i "Saksan vaalit ovat osoitta­neet,
että " k u o l e v a l i i k e ' ' alkaa
elää. Elää j u u r i voimakkaimmin
siellä missä
demokratian
" s o s i a l i s m i a kohden." Saksan
ty ö l ä i ne n on oppini^ t j o ta k in. Se
on oppinut sen, että yhta väh/in
k u i n "positivinen parlaraentta-r
i s m i ' * ennen vuotta 19X4 :sta
j o h t i sosialismiin, yhtä vähän s i ­tä
on kyennyt tekemään parla­menttikausi
1922—24. Se on t u l ­lut
huomaamaan, ettei;suinkaan
V i l l e - k e i s a r i ollut ainoa este py­rittäessä
sosialismiin, vaan yhtä
valtava tekijä on t a s a v a l t a . " ^
Kuten edelläolevästa voi havai­ta,
tahtoo tämä "työväenjärjes­t
ö j e n " lehti Saksasta otetuilla e-simerkeillä
lukijoilleen osoittaa,
että demokratia ei ole 1 v a r m i n tie
sosialismiin, vaan tarvitaan sen
saavuttamiseksi kukista.a myös­k
i n ' t a s a v a l t a .
Nonquotä^ (määrälnkuun kuulu­mattomat)
siirtolaiset.
Seuraavat siirtolaiset luetaan
kuuluviksi nom|Uo'ta eli niäärälu-toimitettaessa.
quota - määrään
kuuluville siirtolaisille on etuoi­keus
annettava seuraaville:
1. Quota-määrään kuuluvalle
siirtolaiselle, joka on 21 vuotta
täyttäneen Amerikan:*kansalaisen
alle 21 vuoden naimaton lapsi,
isä, äiti, mies t a i k k a vaimo.
. 2. Quota-määrään kuulu va siir­tolainen,
joka on erityisesti pe-r
e l i t y n y t maanviljelykseen, hä­nen
vaimolleen j a alle IG vuoden
ikäisille lapsilleen (paitsi niiden
kansallisuuksien kesken, joiden
vuotuinen quota-inäärä on
300).
b. Etuoikeutettujen kokonais­määrä
ei saa nousta 50 prosenttia
suuremmaksi . k u n k i n : k a n s a l l i ­suuden
vuotuista kokonaismää­rää.
' ^ ^'^.ilS
Huomautus: Nykyisen la-in
(hyväksytty, toukok. 2 p. 1021)
täytäntöönpanossa on etuoik.iut-ta
pyritty, mikiili mahtloUista,
antamaan: 1) YhdysvalUiin kan­salaisten,
2) Yhdysvalloissa asu­va
in kansalaiseksi pyrkivien u l ­komaata
isten^ '•)) Amerikan sota­joukoissa
sodan aikana palvellei­den
ja Yhdysvaltain kansalaisek­si
mahdollisten ulko.maalaisten.
vaimoille, vanhemmille, veljille,
sisarille, alle 18 vuoden ikäisille
l a p s i l l e ja morsiamille.
Lupakirja Yhdysvaltoihin uudel­leen
palaamiseksi väliaikaisen
poissaolon jälkeen. •
a. Jokainen ulkpmaalainen, jo-t
c a : väliaikaisesti aikoo poistua
Yhdysvalloista, 011 oikeutetlu.
kääntymään ylisiirtolaiskomis>iö-n
erin )) u ole en a n o m u ksell a.: saa da.
lupatodistus Yhdysvalloili.m ta­k
a i l i n palaamisesta, ja tulee ano-,
muksossa mainita .poissaoloajan
pituus ja ^yyl poistumiseen.
• 1). Jos ylisiirtolaisuuskomi.-:sic-ncri
saa selville, että siirtolainen
on laillisesti pää^>yt Yluly^val-toihin.
j a jos hän liavaitsee, että'
anomus on- tehty reh.elliseMä mie­lellä,
antakoon hän . lui>akirjan
mainiten siinä ajan.minkä se :Qn
voimassa — et iritempiiä aikjra
2) Tarkastetaan edustajien
v a l t a k i r j a t j a valitaan edustajat
n i i l l e seurakumiille, jotka vain
k i r j e e l l i s e s t i kokoukseen ottä^^t
osaa,
3) Lueta a n es im i e h en laatii n a
vuosikertomus kuluneelta toimin-tavuodelta.
* 4) Valivistetaan Johtokunnan
tekemät: tärkeimmät päätökset.
5) Luetaan K o t i - ja Sisälähe­tyksen
t i l i t , annetaan t i l i n t a r k a s ­tajien
lausunto j a keskustellaan
K o t i - j a Sisälähetystyöstä.
alle( 0) Keskustellaan yhtymisestä
Missouri-Synodiin.
7) Luetaan Seminaarin: tilit,
annetaan tilintarkastajien :lau­sunto
ja keskustellaan Seminää-riasiasta.
8) Valitaan kaksi johtokunnan
jäsentä eroamisvuorossa olevien
tilalle.
. 9). L u e t a a n k i r j a ]) a i 11 o lii k k e e 11
t i l i t , annetaan . tilint;rrkastajicn
la usunto j a kes k visl el 1 aan 1 ii k et -
tä koskevista asioista. '
10) Luetaan Japanilaheiyksoii
t i l i t , . tilintarkastajien lausviiilo j a
k e s k u s t e 11 a a n l ä 1 le f y s a si a s t a. ;:.
.11) Ijtietaan Nuorisoliiton t i ­lit,
tilintarkasta jien lausunto . j a ;
J\ e s lv us t e II a an .nuo i - i so - j a • p y hii -
kouluty()slii.
. 12) .Päätetään.: Ori)okoti-Siu-naukselaiv
kolehdista. . ;: v
13) Ke'-ku^f ellaan äänenkan-:
nattajasta: ja yleensä kirklcokun-n
a n k' irj ai 1 isu ud es t a.. j a ai itä an
j u lv 1 a j u 1 k a i s u j e n.. t; o i m i tt a j a t . '
14) .Tarkastetaan k'irkkolvuri-nan.
sääntöjen korjaus.. , \
,. 15) • Keskustellaan ja päiite-tiiän
muista mahdoliises.ti esiin-tulevi>
5ta a"-ioi-.ta.
• 10) Päätetaiin seuraavanlvir-k
o l l i sk o k ou k s e n p a i k a s ta j ä 1 a p (3 -
telaan, kokous.: :•
-•• : :Pi 1 olest a! n mc 1 a usu mm e . k a i k k i
kokous vieraat, niin v^irsinaiset ;c::
dustajat kuin lieidän. mukanaan
lähempää ja kauempaa saapuvat
kausalaisemme : tervetulleiksi tän-n
o . • * k ()k o u sk a u p un k ii n ; ' J-,
Njltyiflen kurssimme rahaläfea?
tyksilie SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myöa myömmt; pankki-craoituk.
sia (shekkejä) markoissa y l li
maihit.^ kurssin jälkeen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa^ T<V
täviä matkusta j i en shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunar ^
taan siellä voimassa-olevan dol^^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialähetyksdle
postin kautta on 15e. gumm.ill^
alle $20.00; sitä suuremmilta sur­milta
mitään kuluja ei peritä. '
Lähetyskulut sähköteitse oa
$3.56 k i i i k i l t a summilta; -
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoraa.
lähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va»
taanottajan . j a lähettäjän osoifc
teellä Varustettuna osoitLcell»
foreign Department
Bank
H A N C O C K :: MICH
—Pcfrustettu v.,1874.~.
Varat y l i $3.000,000.Q0-
•". • ' '" • • - • . i 1"•' •• • •••••• . V ." r'':-'\\ ' '' '
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
k i u i n kuulumattomiin siirtolai- ],^,,,„,Hnkaan kuin yksi vuosi.
• sun: e- Pideriny s t ä vö i d aä n. sa a da,
. a.
" v a r m i n t a tietä",
tietä, marssitaan
Y h dy s V a 11 a i n k a n sa l a i sen
'alle 18 vuoden ikäinen avioliiton
iilkopuolella 'olematon dapsi 1 ja
kanadalaisen \aimo. jos kansalai­nen
asui' Yhdysvalloissa silloin,
kun anomus <")iWmi¥i"ation ^ isäs­t
ä " t e h t i i n , j v . • {
b. Siirtolainen, joka l a i l l i . s e s li
aikaisemmin:oli tuUut Yhdysval-toiljin
j a palaa: .väiiaikaisjlta vie-railuretkeUii.
e. Canadas.sa. Newloundlandis-
^a, Mexicossa, (Juhansa, Haitissa,
San Domingossa, Panama n kana­va-
alueella taikka jossain Kcski-t
a i k k a Etelä-Amerikan itsenäi­sessä
valtakunnassa syntynyt
siirtolainen, - hiineii vainion^ia j i
alaikäiset, alle 18 vuoden ikäiset
lapsensa.
d. Siirtolainen, j o k a ennen tän­ne
pää.syn anomusta on vähin­täin
kaksi vuotta yhtämittaisesti
har joit-tanut a m mattiaa U; {fa pi>i-na
taikka professorina ja saapuu
tänne jatkamaan ammattiaan
jonkun uskontokunnan pappina
tai k k a- j o n k u n k o 11 e g i on, a k a t e -
niian, seminaarin taikka yliopis­ton
professori n a, h än en vai mon-:
sa j a alaikäiset, alle 18 vuoden
naimattomat lapsensa.
e. Todellinen ylioppilas, joka
on vä hinta in 15 vu oden ik äin en
j a joka pyrkii Y'hdysvaltoihin s i l -
1 ä ^ y k s i n o ma i s e 11 a t a r k o i t u k s e 11 a.
että jatkaa luk\ijaan jossakin
tunnetussa koulussa, k o il e gi o s s a.
akatemiassa, seminaarissa, taikka
yliopistossa, : j o n k a : työsihteeri
hyväksyy.
Huomautus: Seuraavat henki­löt,
jotka n y k y i s i n voimassa ole­van
lain mukaan, ovat päässeet
yli quotamäärän,:joutuvat tämän
asetuksen mukaan kuulumaan
quotalain a l a i s i k s i : ammattinäyt­telijät,
taiteilijat, luennoitsijat,
laulajat,: sairaanhoitajat, oppinei­s
i in ammatteihin .kuuluvat ulko-malaiset,
perhe.palvelijar. U i k o -
maalaisef, j o t k a eivät ole synty­neet
Canadassa, N'e\vfoundland'-
issa, Cubassa, Mexicossa, Keskt-j
a Etelä-Amerikan eri maissa
t a i k k a läheisillä saarilla,, v a i k ka
olisivat näissä maissa asuneet v i i -
§i vuotta t a i k k a pitemmän aikaa,
luetaan myöskin quota-määrään
uuden l a i n mukaan.
Etuoikeutetut quata-määrään
kuuluvien kesken.
ei kumminkaan pitemmäksi'ai­ka
a. k u i n k u u d e k s i J V u u k a u d e k s i;
kerra'1+aan. ^ -
;:d. Maksu lupakirjan luyöntä-juiseslä-
Qn .^3.00 j a samoin jokai­sesta
pidennyslu vasta.
: .f. .Sellaisella l u p a k i r j a l l a c i 0-
l e mitään vaikutusta, yleiseen
siirtolaisuuslakiin, paitsi, että se
0 s o i 11 aa s i i r t oi a i s en p ai aa v a n ?
l i a i k a i s e l t a vicraiiumatkalta ' u l ­komailta.
S i i r t o l a i s t en lukumäärän
^rajoitukset.
(3iääräluku eli quota heinäk.
1 päivästä 1924^^kesäkuun. 30 päi­vään
1027). ,
a. K u n k i n kansallisuuden vuo­tuinen
quota eli miiäräliiku on 2
prosenttia- siitä määrästä ulko­m
a i l l a syntyneitä, yksilöitä, mitä
ku.stakin kansallisuudesta asui
manncrmaaosassa Yhdysvalt(:)ja
Y h d y s v a l t a i n sensuksen perus­teella
1890, ollen pienin miiäi"ä
k u t a k i n k a 11 sa 11 i s u u t ta. k o 1 iden
kumminkin 100.
f. Jokaiseen kansallisuuteen
k u u l uv i II e q u o t a' ' s i i r t o l a i s i 11 e
myönnetään:
1. Ainoastaan se inäärä vuo­s
i t t a in "immigration visoja"
k u i n on quota-määrä sanottua
kansallisuutta kohden.
K u n a k i n kalenterikuukau­tena
myönnetään ^inoastaan K )
prosenttia koko vuotuisesta siir-.
tolaisuusmäärästä visecrauksia
matkustusta varten Y'hdyiijvaltoi-hiji.
Huomaa:. Vuotuinen quota
määrä kutakin kansaUisuntta:
kohden on toukokuun 19 p. 1921
asetuksen mukaan ollut 3 pros.
siitä lukumäärästä,mikä oli ei'i
kansallisuuksia vuoden 1910 sen­suksen
mukaisesti. Kuukautinen
quota on ollut 20 pros. koko vuo­simäärästä.
Amerikalais-japanilaiset suhteet.
a. "Immigration visaa" (siir-
'tolaisuustodisteen vjseerausta)
Ty y jVi 11 i s f' k ^ i a me r' k' a 1 a i .s e k ^ i
diplomatiaksi ^•oltane(.v •.hyvällä
\ N y l l ä niinilriiä koiigre^^sin suli-tautumista
^'^apanin - kysymyk­seen.
Tyypillic^eksi /^iinä sulitee^-
sa^, ettii,:kun täjuä juaan..turvalli­suudesta
ja liyvbivftinnista liuo-lehtiva
A;altiokoneisto. koni:re>=;si,
o l i , e n s in antanut, YJidy,>^valt/ain
sotalaivaston Tapi)eutua j a jou­tua
..varojen puutteessa isiihen- a-s
e ma a n -, että s e oi i [) a 1 j on .a la im o -
lei 1 a' AVash i n ijt oni n. a se Jv on fe re n s-sissa.
tehtyä sojrimusta, on ikiiäIl­ku
in .a n ta n u t h a a steen »1 a.i;ia n 111 e.
että tulkaapas nyt •mittelemään
voimianne meidän kanssamme.
^^ai eikö se ole jokseenkin niin
sanottu,- kun ta!iall.'sesti. louka­taan
luaata, joka on kunniastaan
arka ja^ jonka kanssa olisi sovit­telemalla
i ) ä u s t y samoihin tulok-s
1 i n n i i k ä li j a pa n i la ist en ma a hau
pääs\kielto tulee kysymykseen.
Japani ()n.])itän.yt — niin .köy­hä
maa kuin se Qukin verrattuna
Yhdysvaltoihin ''-^ laiva.stonsa.
kunnossa,- s e on .sillii tasolla': mikä
sille .on ' l u v a t t u . eTikäi)ä vähän
yliiimolellakijy. , Japani on .ollut
aina varuillaan ja valniis v a i k ka
millä hetkellä tarttumaan asei­siin
oikeuksiensa puoUistamisek-j;
i.:: Tällaista.' voimalliseksi: .'mai­nittavaa
vihollista ei; diplomaar
te i ksi i t s e ä ä n n i m i tt ä \- ii i n v a 11 i o r
miesten pitäisi turhanpäiten suu­tuttaa.
Kuinka suuri onkaan
kansallisc|n puolustiikseh ' kan­nalta
katsottuna .eroitus näiden
kahden maan \.illiomiehillä?
Nyt (H ole ennä mitään toivo­miseen
varaakaan, etta kongressi
1
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
MahdoIHsimman pikainen toiminta.
KansaUi&kirkkokunnan
vuosikokous.
Amerikan Suomalaisen Ev.
' L u t h e r i l . jKansalliskirkkokunnan
26 :nnes vuosikokous pidetään, e-dellisen
kokouksen päätöksen
mukaisesti, Port Arthurissa tule- •
van heinäkuun S—5 p:nä. K o ­kouksen
ohjelma on seuraava:
1) V Kokous aloitetaan torstai­na
3 päivänä juhlajumalanpalve­l
u k s e l l a (Kansallisseurakunnan
kirkossa k l o 9 ap*
m
''M0
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivä,n kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
. R^URSSI O N T Ä I N Ä Ä N
: '
9i
SUOMEN MARKKAA CANADAN D O I i A R I S T A ;
Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kauttja, jos säh-kösanoiiialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-ipaksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c sommille $40.00 asti, 50c sunuDiUe $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu;'&ivalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Läneitaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy\dn tar­kasti.
' VI, n . , ^Wr'^
V
tai:
. PORT ARTHUR, OJfT.
518 St. Catharine St., West, Montreal, Que.
^ ^ ^ ^