Vapaus, March 13, 1924

              C»o»dan suomalaisen tySräestSn äänenkanÄttaJa. flme>-
tfj Sadboryssa, OnU joka tiistai, forstai ja laoantai.
ONNI SAAEI " S. G. NEIL
Vastaava ToimitasapalaJnen
V A P A U S
( L i b e r t y ) ^.
The only önrtn of Finnish Yorker. In Canada. I J K
fished in Sudbury, Ont.. every Tnesday. Thursday and
Satorday;
Ad?erti«ing rates 40c per eoLinch. Minimain charxe
for aingle insertion 75c. Diijcount on standinjr advertise-ment.
The Vapaus is the best advertisinj! medmm amonu
'the Finnish People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildinjr
Lorne St', PuhcUh 1038. Postiosote: Box 69. Sndbury,
Ont • ' •
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. J2.25. koime kk.
•*-^^V.vStJihi'ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
^'iniauksia.^^oita ei »euraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
pä jokaista 5,000 dollaria kcbtx, mikä maksetaan tdh
dastydl^isten palkoissa, Australiassa saadaan tuotteita
9,545 dollarin arvosta, "Yhdysvalloissa 9,325 dollarin
ja Canadassa 11,235 dollarin arvosta. Tämä siis toisiij
sanoen merkitsee sitä, että työläistai tyontuotteista me­nee
kapitalbteille Canadassa paljon suurempi osa kuin
Australiassa ja Yhdysvalloissa.,
Tiistain lehteen aijotut Umotnkset pitää olla kont.
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistam» j a lauani
tain lehteen torstaina kello 3.
Hmotushinte kerran Jolaistuista ilniotuksista ^40c
oalstatuumalta. Suurista ilmotukclsta sekä ilmotuksisca.
F o X tekstiä ei joka kerta muntcta. fnnet«an t u n ^ va
;ilennu». Kuolollmotuk^et $2.00 kerta ja 50c Iisaa iokai-
•elta mulstovärsylta. Nimenmuutosilmotuksct 50c kerta.
ILOO kolme kertan. Avioeroflmotukset «2.00 ; k e r t a .
18.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotnkset ?l-00 kerta. H a -
rttaantieto- ja osoreilmotnkset 50c kerta. ?l-OC^^k/>Jn»e
kertaa. TilanSMynmgtukaista^pitää raha - seurata mukana.
Jos erte milloin tahnnsa saa vastausta ens5m=Hseen
kirjoepfenne. kirfottakaa uudelleen lirkkeenhoit&ian per-ioo-
ifUiJ-oHa nfm^ll^ .
T V TT^VNAPTf) T,nkkepnTi'Vt>Ma.
Vpp^-tf""'' at the Post Office Depnrtmont. Ottawa.
Canadan parlamentin rappio^
Canadan parlamentti on ollut jo toista viikkoa is-
!unn«93a. Kuten tavallista, lyövät porvarilliset lehdet
ennen parlamentin kokoontumista rumpua parlamentis­sa
odote^tavistn kiihkeitä kohtauksista, joiden nyt ko-koönluvan
parlamentin istunnossa piti, heti ensi päivinä
- kuohahtavan niin voimakkaiksi, että odotettiin itse hal­lituskoneiston
jäikkymistä. Tämä pelko rakennettiin
sille otaksumalle, että länsi Canadan radikaaliset por-
Tariedustaljat tulisivat hyökkäämään ankarasti hallitus­ta
Waan ja saavan hyökkäykselleen hallituspuolue-
Iäistenkin kannatusta siinä.määrin, että hallitus jou-tuisi
suoraltaan riippuvaiseksi radikalien armosta.
Kdko nykyisen btuntoafjan on parlamentissa kes­kusteltu
«yaltaiistuinpuheen» johdosta, mutta mitään
mainitsemisen, «yoistrf myrskyä ei sen yhteydessä ole
noussut varsinlcaaiT niistä piireistä, joista sitä on odo­tettu.
Kovakouraisimmon pitdyn alaiseksi/^n hallitus
joutunut niiden muutamien työväen edustajain taholta,
jotka tällä, kertaa istuvaf parlamentissa. Niinpä työ-
'väennuohieen eduskuntaryhmään kuuluva J . S. Wood8-
worlb on kovistellut hallitusta siitä, että se ei ole ajois­sa'
telhnyt oikeutta eikä vieläkään täydellisesti Nova
Scotfan hiilenkojvajtfin jöhtomielhelle .tov. MacLachla-nille,
vaatien samalla tutkimuksen toimeenpanemista
British Empire teräsyhtiön osakekeinottelun ja vpihoi<
luh suhteen. Puheensa yhteydessä ruoski' Wood3worlh
pääministeri Kingiä siitä, että hän on erinäisissä tilai-
•uuTftissa tykännyt kerdcuakuinta hänen isoisänsä on
ollut kapinallinen, mutta nyt hänen hallituksensa ^ i
tahdd tdhdä mitään kun työläisten oikeuksista kamp­pailevat
työläiset joutuvat -ahneiden teräsparoonien vai:
non ja mioliv^lan esineeksi.
Muussa suhteessa on parlamentin keskustan ollu»
mitätöntä por^lua, joka kaikista päättäen tulee vai-taistuinpuheen
johdosta vielä jatkumaan toisen viikon
•amanlaisenä,v^ellei porvarillisilla puoluemasiinoilla^^^o
jotakin «isoa tykistöä» piiloss?, jonka tulen avaami­selle-
odotetaan suotuisempaa he&eä. JCun muistamme,
että Cankdan parlamentin jokainen-istuntopäivä mak­saa
30,000 dollaria, niin nämä joutavissa naperteluis-
•a kulutetut isiunliot maksavat nyt Jo y l i 200,000 dol­laria,
jonka summan tuloksena meillä ei ole kerrassaan
mitään muuta kuin porvarillisen parlamentin tyhjää
. hölynpölyä. ^
Canadan parlamenttikin kvkenee jo antamaan sil­miinpistäviä
näytteitä 'porvarillisen parlamenttarismin
rämettyneisyydestä j a hedelmättömyydestä, sikäli^^^k^
me katselemme parlamenttarismia työväenluokan edun
kannolta. Tämä ei silti merkitse sitä) että parlamentti
olisi kävnyt porvaristolle tarpeettomaksi. Se pitää edel­leen
sitä kiinteästi omien taikptusperiensä välikappa­leena,
suorittaen-parlamentti sille ei ainoastaan val­tiollisella,
vaan myöskin yhteiskunnallisella alalla mi-
'tä tärkeimpiä tehtäviä.
Sikäli kun luokka4retoisen työväestön pailament-taarisesta
toiminnasta on kysymys, pyrkii Canadankin
työväestö puoluekoneistojensa ja muiden voimakeino-jensa
kautta antamaan parlamentille työläisomaisen
ytarkotuksen, hedelrtiöittämään sen työskentelyä työläis­ten
etu^a tarkottavilla toimenpiteillä ja käyttämään
sitä mikäli mahdollista työväen luokkataistelun sekä
henkisten että \ aineellisten etujen palveluksessa. '
\ —o
Canada edellä työn riistämisessä
^ Tilastojen mukaan tehdastyöläinen ansaitsee Aus­traliassa
keskimäärin 5(|0 dollaria vähemmän vuodessa
laiin "Hidysvalioissa j a Canadassa. Näin ollen »voisi
^otaksua,, elta^tyolais^en. .elinehdot ovat kaikkien ras­kaimmat
Australiassa." Sellamen ei kuitenkaan ole to­dellinen
asiun tila.
VaiHca palkat Canadassa ovat koikeammal kuin
mitä ne ovat Austraaliassa, niin siitä huolimatta Ca­nadan
kapiialistil saavat "samalla paikkamäärällä pai-jon
enemmän armosta tuotteita kuin Australiassa. Niin-
Yhteiskunnallinen vääryjs
Grand Trunk rautatieverkolla käytännössä- oleva
vanhuuden vakuutus on nyt ulotettu Canadian Natio­nal
rautatieverkon työläisillekin. Eläkesääntöjen jnu-kaan*,
näiden rautateiden työläiset ovat oikeutetut saa­maan
eläkettä täytettyään 65 :nen ikävuotensa ja eri­koistapauksissa
jo ennemminkin. Asetuksessa nimittäit)
iaanotaanj^ että jokainen ^öläinen, joka on ollut rauta­teiden
palveluksessa vähintäin kymmenen vuotta, ja
joutuu työhön kykenemättömäksi työssä /^pahtuneen
tapatunnan kautta, on mahdollinen saamaan eläkettä.
Eläkettä maksetaan sen mukaan kuinka kauan työläinen
on ollut yhtiön palveluksessa. A l i n määrä on 200 dol­laria
vuodessa.
Kalpeita ja verettömiä ovat ne korvaukset,' mitä
nykyinen yhteiskunta ja sen laitokset antavat raata-^
jalle niissäkin harvoissa tapauksissa kun eläkettä saa,
sen jälkeen kun työläinen on uhrannut koko elinvoi­mansa
kapitalistien palveluksessa ja jäänyt .todella
«orjan kuorena» elämänsä ehtoon synkkään helmaan,
Ellei työläinen nuoruudessaan ja miehuutensa paljai­na
päivinä s;ta vielä silmiänsä auki näkemään, että
tämä yhteiskunta ei ole kohdellut häntä oikein, niin
varmasti tämä tunne hiipii hänen mieleensä muodossa
taildca toisessa vanhuutensa avuttomina päivinä. Sitä
parempi kullekin työläiselle itselleen ja koko työväen­luokalle
kokonaisuudessaan, että jokainen työläinen
tulisi selville omasta asemastaan jo mahdollisimman
aikaisin, ollakseen mukana toisten työläisten kanssa
taistelemassa oikeaa osuuttaan raskaasta raadannasta.
TeoUisuusunionismi
Taistelu CanadaMnioiden oikenksista
Väkivallan ^maailma
Vaikka meidän päiviemme sanomal^distö samoin
kuin yleensä kaikki porvarilliset piirit puhuvat työ­väen
ja kapitalistien välisistä ristiriidoista ja luokka­taistelusta
yhtenä nykymaailman, huolesluttavimpana
piirteenä, puhuvat ne kuitenkip samalla lakkaamatta
myöskin huonommista ja paremmista valtakunnista,
joiden välit usein kiristyvät, avoimeen sotaan. Suurso­dan
aikana jakaanibii, koko maailma vain huonoihin ja
hyv^n valtakuntiin j a sodan ratkaiseminen muka mer|
kitsi hyvien valtakuntain ja niiden mukana jalojen ja
korkeiden ihanteiden, vapauden «ja ihmisyyden voittoa
kaikkien' niiden paheen voimien ylitse, jotJka muka oli­vat
ruumiillistuneipa hävinneissä valtakunnissa ja sota­maissa.
Ja kuitenkin on totta, että valtakunnat j a valtiot
melkein poikkeuksetta oyat^muodostuneet sotien kautta;
Kaikkien niiden on turvauduttava väkivaltaan pysyäk­seen
pystyssä, yäkivalta yksin antaa niille olemisen
oikeuden. Mikään porvarivaha ei luota olemassaoloon­sa
ilman tehokasta armeijaa. Vanhalla ajalla ei tun­nettu.,
politiikassa mitääii jumalallista tarkotusperää.
Siveellisiä oli kaikki, mikä hyödytti valtiota. Vasta
Kristinoppi julisti valtion ja esivallan Jumalan väli­kappaleeksi
ja alkoi^pizhua esivallan jumalallisista oi-keuksbta.
MuUa; koska Kristinoppikin tuli vain aseeksi
valtioiden johtomiesten käsissä^ niin muodostut tämä
jumalallinen oikeuskin ei^i valtakuntien kauttS sota­jalalle
itseään vastaan.
Petos ja epätoivo
Sotaveteraaneja "Yhdysvaltain puolella näyttää paif
navan sama kirous kuin heidän asetovenitaan Canadas-sakin.
Heidän sWeät' ponnistuksensa hyvityksen eli
n.k. bonuksen ^ saamiseksi hallitukselta ovat rauenneet
tyhjiin. Vuosikausia ovat he Amerikan Legiona/nimi-sen^
järjestönsä kautta : koettaneet vaikuttaa l^allituk-seen
ja politikoitsijoihin vaatimustensa toteuttamisek­si,
mutta tässä työssä eivät veteraanit ole päässeet al^
kua pitemmälle. • ,
SotaTCteraanit alkavat loptflta väsyä ja käydä toi­vottomiksi^
Tätä kuvaa jo sekin, että Amerikan Le-giona
on menettänyt noin 500,000 jäsentä^ jotka ovat
menettäneet luottamuksensa sekä omaan järjestöönsä,
että myöskin taisteluunsa boonuksen puolesta. Hallitus,
Joka narrasi ja ajoi heitä kuin karjaa sotatantereelle,
luvaten heille yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista^
ei halua enään kuulla puhuttavankaan minkäänlaisista
hyvityksistä. \
Narrimaisesti aletulla asialla on tavallisesti aina
narrimainen loppu, l^etoksella saatiin- sotilaat kiiho­tettua
rintamalle ja samaan petoksen nieluun hukkuu
heidän boonuksensakin.
/ Pimentojen voimat
Äskettäin kerroimme Venäjän tsaristien ja Rans­kan
salaliitosta, johon Suomikin mainittiin sotkeutu­neen.
Salaliiton yhteydessä kerrotaan, että nykyään rans­kalaisten
kontrollin alaisissa Skodan asetehtaissa ja
muissa asepejoissa on tehty viime aikoina työtä yötä
päivää aseiden valmistamiseksi Puolalle, Pikku-Enten-telle
j a muille Venäjän rajamaille, jotka tulisivat otta­maan
osaa suunniteltuihin sotatoimiin.
On mielenkiintoista panna merkille, että viime päi­vinä
on taasen alettu, erikoisella painostuksella levittää
jnttuja Vehäjällä muka ilmenneistä levottomuuksista,
jopa itse puna-armeijassa tapahtuneista kapinoista. Ja
ylia mainittujen maiden edesottamiset-jlman muuta to­distavat,
etta ne ovat nyt niinkuin emienkin valmiit te­kemään
rengin palvddksia snontamasta hopeapennin*
gista imperialislsille rosvovalloille.
Canadalaisen työväestön historiasta
huokuu taistelun henki, mikä oikein
avustettuna j a kehittynä juo työvä-enljilkkeen
voimakkaaksi tekijäksL
Puute tilaisuudesta tämän taistelu-hengen
Jcehittäraiseksi käytännölli­sessä
toiminnassa on ^ tukehuttanut
canadalaista liikettä. Tämän tosia­sian
käsittäminen, v. 1 9 1 9 pahaentei
nen eroamisliike j a kansainvälisen
uni«nismin tarpeellisuuden tunnus­taminen
antoivat vjirilkettä nykyään
käynnissä olevalle liikkeelle itsenäi­syyden
hankkimiseiksi canadalaisille
unioille.
Canadalaisella unionismilla täytyy
olla oma toimintakeskuiksensa. B u o -
limabta amerikalaisten pääomain C a ­nadaan
tunkeutumisesta Canada on
silti valtiollinen kokonaisuus ja
kaikkien ' maitten kapitalistien toi­minta
tapahtuu canadalaisten laitos­ten
kautta. -Yli, 700 yhdysvaltalai­sen
korporationin haaraliikettä toi­mii
Canadassa ja ne (toimivat jokai­sessa
tapauksessa aivan samalla t a ­valla
kuin canadalaiset kapitalistit.
J . Morgan vaati v. 1919, että: W i n -
ne>pegin lakko on murskattava. Mut­ta
hän ei mennyt W a s h i n ^ n i i n,
vaan hän meni Ottajaan, Canadan
kapitalismin toimeenpanevan vallan
päämajaan. Yhdysvaltalainen pääo­ma
hallitsee British Empire Steel
Corporationin toimintaa, mutta C a ­nadan
hallitus ha,nkiki ne sotilaat,
joita on käytetty Nova Scotian lak­kojen
murskaamiseksi.
Canadan rautatiet, joita on 89,-
000 mailia, (kuuluvat kahteen valta­merestä
toiseen ulottuvaan rautatie­verkkoon,
^'oita kumpaalkin johdetun
Montreailista. Vaikka kaikkien r a u -
tatietyöläisten luumäärä Canadassa
on pieni, verrattuna^ Yhdysvaltain
rautatietyöläisten lukumäärään he
ovat kuitenkin tär&ein osa' järjesty­neistä
työläisistä Canadassa/ja hei­dän,
täytyy ,olla, teiemisissä hyvin
keskitetyn canadalaisen »lautakun­nan
» kanssa, joka feeskittyy hallituk­seen
Ottavassa. J a vaikka rautatie-työläistfen
lakko Buffalossaei aiheu­ta
mitään, häiriötä liikenteelle To­rontossa,
joiden välimaitka ei -öle
satakaan mailia, niin siitä huolimat­ta
ipienimmän&in rautatietyöläisiä
Montrealissa \ koskevan tapauksen
vaikutus idoituu kaikkialle Cana­dassa.
-Mutta ^ näillä työläisillä, ei
ole mitään,järjestöä yhtenäistä t o i -
' mintaa -varten, mj^tään canadalaista
keskusjärjestöä, joka kykenisi t o i -
, mimaan canadalaisissa asioissa.
Kansainvälisellä ammattiunionis-milla
on mahdollisu^ tulla voimak­kaaksi
tekijäksi Canadassa, mutta
siksi tullakseen' täytyy sen kyetä
muodostamaan toimintakoneistons^
j a menefctelyitapaohjelmansa canada-laisia
oloja vastaaviksi. Rautatei­den
vaunnmiesten veljesjärjestöön
kuuluu 11,000 jäsentä, radankorjaa-jain
järjestöön kuuluu 10,000 jäsen­tä,
toisiin rautatietyöläisten unioJhin
kuuluu kymmeniä tuhansia jäseniä
puhumattakaan kirvesmiehistä, neu-latyöläisistä,
putkityöläisistä ja
muista, jotka voitaisiin kaikki jär­jestää
kansainvälisten unioidensa
canadalafsiin jaostoihin, ilman, että
se saisi aikaan minkäänlaista epä­järjestystä
kansainvälisen unionis-min
rakenteessa; Tällaiset jcanada-laiset
jaostot, toimien yhdessä koko
Canadaa käsittävän^ ammattiliiton
kautta, tulisivat tavattomasti vahvis­tamaan
Canadan työväenliikkeen
energiaa ja toimintaa, elvyttämään
jäsenistön heikentynyttä moraalia
j a luomaan unionismista voimate­kijän
Canadassa. 1
Kolme viikkoa ennen Vancouveris­sa,
B. C . pidetyiT^anadan Ammat­tijärjestöjen
Liiton 39mnen vuosi-konventsi(
Jnin kokoontumista hyväk­syi
Toronton ammattineuvosto pää­töslauselman,
jossa vaadittiin c a ­nadalaisille.
ammattiunioille poliittis­ta
j a taloudellista itsenäisyyttä (au-tonomy)
j a kaikkien kansainvälisten
unioitten paikallisosastojen järjestä­mistä
kansainvälisten unioitten ca-nadalaisiksi
jaostoiksi, j a lähetti sen
ammattijärjestön liiton kottvehtsio-nille.
Ehdotus, että canadalaisilla am-mattiunioilla
olisi oikeus julistaa
lakko, koota varoja tai ottaa osaa
valtiolliseen toimintaan, sai viralli­set
piirit raivoihinsa. . Tom Moore,
ammattijärjestön , liiton presidentti,
antoi kapitalistisille lehdille haas-,
tat^teluja, joissa hän tuomitsi itse-näisyysliikettä
j a sadatteli yleisla­kon
julistamista «poliittisten t^rko-tusperien
• läpiajamiseksi». Union
virkailijat ja varapresidentit eri p a i ­koissa
Canadaa, jotka .olivat tähän
saakka olleet canadalaäia patriootte­ja,
tulivat yhtäkkiä ,c3adan prosen­tin
internationalisteiksi» j a alkoivat
hullujen tavalla u l v o ^ «hajottamises­ta
», «one h i g uniohismista» j a Mos­koviin
inääräy&istä. • :
Näiden sivistyneideh miesten voi­mistuvaa
canadalaisten unioiden it-senäisyysliikettä
vjistaan kohdistama
oppositaioni ei perustunut mihin-
Tkään logillisiin väitteisiin, vaan ve-^
rukl/eisiinr e t t i «ammat±ij'ärjestöjen
liitolla ei: ole valtaa tehdä sitä» ja
että kansainväliset uniot eivät t u l i ­si
sallimaan, että se edes toisi j u l ki
mielipidettäänkään asiassa. Kun
könventsionissa väiteltiin päätöslau­selmasta
toimintaneuvoston perusta­miseksi,
jolla olisi valta toimia so­dan
satimessa, jonlka väittelyn aika­na'
mitä ankarimmin vastustettiin
yleislakon julistamista sotaa vas­taan
j a joka on yksi todistus cana­dalaisen
upioitten autonomian tar­peellisuudesta,
kertasivat he vain
väitettään, että «ammattijä?jjestojen
liitolla ei ole valtaa». Heidän ainoa
ehdotuksensa o l i , «vahtaa vailla ole­van
» ylimääräisen konventsionin' p i ­täminen.
,<Keskustelu Lewisin -me­nettelystä
peruuttaessaan piiri 26:-
nneii lupEdkirjan kiellettiin -samasta
syystä selittämällä, että «liiton.kon-ventsionilla
ei ole tuomitsemisyaltaa
tässä jutussa.»
Canadalaisen työväenliikkeen t u ­lee
olla elimellisessä, yhteydessä Y h ­dysvaltain
työväenliikkeen kanssa.
Ehdotus toimimaan autonomiasta
canadalaisille unioille on.täysin sel­vä
tässä kohdassa. Työväestön liik-kuvaisuus,
missä piilee kansainväli­sen
skääppäyksen vaara, muuttokor-teillä
uniosta toiseen v muuttamisen
vaikeudet j a monet muut seikat te­kevät
kansallisen unionismin heikok­si
j a hyödyttömäksi Canadassa. Kon-ventsionille
esitetty ponsi toiminnan
autonomiasta tuomitsee kansallisen
unionismin j a osottaa' sen hyödjrttö-myyden,
joten ehdotuksessa toimin-nanautonomiästa
ei ole yhtään kan­sallismielisyyttä.
Toiselta puolen, v toiminnan' auto­nomian
myöfitäminen canadalaisille
unioille tulisi voimistuttamaan ja
yhtenäisyttämlän Canaidan' aimmat-tiunioita
j a saattamaan ne kykene­viksi
korvaamaan kansainvälisten
unioiden hirvittävät tappiot. Puh-idas
kansallinen nnionismi, jota tääl­lä
dn edustanut Canadian Federa­tion
of Labor vuodesta 190-2, jolloin
'se suljettiin pois ammattijärjestö­jen
liiton konventsionista, epäile­mättä
jatkaa olemassaoloaan vain
niiden kahnausten, väärinymmärrys­ten
j a mieliikarvap^ksien takia, flbtka
ovat suurelta osiltaVjohtuneet siitä
holtittomasta tavasta, millä kansain­välisiin,
unioihin kuuluvien canada­laisten
unioideh asioita nykyään hoi­detaan,
antamatta minkäänlaista huo
miota cänadalaiselle työväestölle ja
sitä koskeville kysymyksille. - -
Itsenäisyys canadalaisille unioijle,
niiden järjestamiheii erillisiksi jaos­toiksi
kanisainvälisissä uriiossa, j o i l ­la
piisi tkrflcoin^^määrätyt toiahiiita-yaltuiidet
j a oikeus lEkoi^ julistami-
Beeri^ tulisi olemaan tärkeä askel
yhtenäisyyttä, kohti. Lukemattomil­ta
eroamisfliikkeilrtä tulisi pyhkäistyä
Kovanpuun lastuja
Sisältö: Suomen valkoisten leima-
_ vehkeilyt. — Taistelu elämästä
j a Kuolemasta. — Vastamyrk­kyä
vanhanmaan pelureille.
, linkuin 'koko
ihmiskunta on
tällä k e r t aa
t i e n h a arassa,
voimatta päät­tää
kummanko
olisi paras jät­tää
käteen ky^
nän vaiko mie­kan,
^ niin alle-k
iijottaneenkin
on m a h d o ton
tehdä itsellensä selväksi pitäisikö
turvautua kynään vaiko kirveesee^.
Kynän j a mustepullon kyllä sano­taan
toimittavan: ihmeellisiä asioita
j a kerrotaanpa kynän joskus olleen
miekkaa väkevämmän.' Joka tapa­uksessa
kynän osalle on aikojen var­rella
langennut ihmeellisiä telhtäviä,
minkuin runoilijakin, sanoo, että:
Kyn^ on äärettömyyksien maa.
Joka vain harvbiHe selväksi saa.
Se voi olla'petosten kukkura ma^ja,
mi pahojen Jienkien riettauden-tuopi
se mielihin ihmisten.
Kiittäen pahaa,
palvoen rahaa. / -
Se voi x)lla kahleena orjille työn,
tahdoton lakeija valloille yön.
Mutta myöskin:
Kynä on kaikille ystävä rparhain,
majakka, johjaaja. reiikiltä harhain.
Voimia antaen, lohduttain viepi se
aatokset: Inköain niisille urille
vanhoilta poluilta
johtaen pimeiden koipien koIoSta.
anzingoa maille^
missä ei vaiQe-työnilon
onnesta 'ihminen jää,
vaan missä jo nousevi orjanKin pää.
Oikeastaan asiain näin ollen olisi
parasta heittää kirvesleuhka siltaan
nurkkaan j a ottaa käteensä jalompi
ase. Niin olisin kenties tehnytkin,
ellei taas joku olisi raahannut mun
värkkipuuvarastooni sellaista puun
kantturaa, että siitä täytyy nyt' Heti
tuoreeltaan ainakin kuori kolhia pois
j a laittaa kuivamaan. Mikä tietää
minkälaisia mööpeleitä tällaisista
juiirikoista vielä, tuleekaan.
^ • * •
Kuulkaapas nyt sitten kuinka ne
lahtarit siellä vanlhassa maassa mei­naavat
meitä punikkeja täällä j y -
mähyttääi Aivan vaan suoralta kä­deltä
ovat aikoneet todistaa itsensä
nuhteettomiksi ^punikeiksi hyvin v i ­attomalta
näyttä villa todistuksilla,
joissa työväenyhdistysten virkaili­jain
j a todistajain lisäksi komeilee
vielä hyvin uskottavalta näyttävä
leima, niinkuin nyt tässäkin doku­mentissa,
: j o t a 'omiellisen sattuman
kautta on joutunut lämmittämään
allekirjottaneen käsiä ja joka on
värkätty kokoon kuten täsä julkais­tusta
kirjeestä selviää. Siinä sano­taan:
- , -
«Et varmaankaan veikko usko
kuinka monta reisua minä olen juos­sut
niiden sinun asioittesi tähden.
Kun sinä pyysrt ensin niitä todis^
tuksia, niin minä kuultistelin, ntelfn
j a kyselin, yhdeltä jos toiseltakin;
Minä y r i t i n niitä saada'" täältä rahal­lakin
j a konstilla jos millä vaan i h ­minen
VOI yrJttää, mutta aina yhtä
hyvällä tuloksella, että ei mitään.
Kyllä ne punikit ovat täälläkin niin
kirjansa li&eneita,^^tä -eivä^ ne p-leet
(kiireessä on k m ä sana koko-
Kurssi
Sitik;37:.
.I>ollarista
L ä h e t y s k u l u t -
40c lähetyksistä aUe ^3o«o
'50c. lähetyksistä «n of*
« 9 . 9 9 asu. 75c l ä h e l ^
I60.00--I99.99
m. $100.00 taikka
remuilta Jähetyksiltä.-:LS:
S on kZ
tyksia vastaan A T. mU
957 Broadview Ave ^
Lai,.pnettej5 ^yji^
T.edu.t.k.a pilettiMioita..
Vapaus
Sudbury, OJO.
Box 69,
naan) välitä ^Ipaljoakaari, kun' ne
vaan huomaavat, että toinen on tär-peessa.
Mutta ei se silti mitään mei­nannut.;
Minä säin. sen leiman kyl­lä
hommattua. .Minä hommasin sen
Helsmgistä, Minä kävin Tampereel­la
j a sitten me asiamiehen kautta
se tilattiin Helsingistä," että kyllä
nyt todistuksia • tulee, jos ne-^vaan
auttaa siellä. Kyllk* se 'tuli vähän
minulle maksamaan,- mutta minä
sain lainata siihen tarkoitukseen vii­si
sataa markkaa, että kyllä minj
siitä nyt ^elkisin, vaikka velkana se
vielä on. Täällä qn . työväenyhdis­tyksen
puheenjohtajana se Hakalan
Eino. Siltäkin minä kävin' kuule­massa,
että tekisikö minulle todis­tuksen.
Minä pyysin itsellenL En
minä sanonut, sJtä e ^ sinulle m i ­nä
niitä tarvitsisin; vvaikka se o li
tarkotus^ ^cun pelkäsin, että se ei
tee sitä, niin koettelin ^ vaan siten,
että pyysin itselleni j a sanoin, että
minun pitäisi lähteä • Amerikaan.
Mutta ei sekään saatanan Jl^tyrä
tehnyt edes minulle, olisiko sitten
sinulle ollenkaan, sitä en tiedä, vaik­ka
ininä lupasin sille viisi sataa
markkaa, jos tekee.
N i i n , minä teetin sen leiman^ että
siinä on, tämän paikkakunnan työ­väenyhdistyksen
nimi, että voit väit­tää,
että sinä kuulut siihen yhdis­tykseen.
J a jos ne sieltä Stysyvät
täältä, 'jotain, niin osota - tulemaan
minulle, kun v o i t sanoa, että minä
olen tämän yhdistyk§Bn'puheenjoh­taja,
n i i n k ^ ä minä täällä sitten
vastailen j a teen todistuksia sen mu­kaan
kuin tarvitsee. Kyllä minä sen
leiman, ©lisin saanut sellaisenkin, et­tä
siinä .olisi ollut oikein oikean työ­väenyhdistyksen
leima, mutta en m i ­nä
halunnut teettää, sellatsta. Mut­ta
jos tarvitset fieflaista, niin kj^llä
minä voin hommata senkin, t a i iät-ten
minkälaisen vaan tahdot j a t a r -
pois pohja altä ja yhtenäisyys olia
paljon helpommin saavutettanssi
nykyään Canadan unionistisessa liiV- ;
k-eessä vallitsevan ristiriitaisuidcsiea ^
se&asotkun tilalle. Ammattijäijes-töjen
liitosta, kun sille annettaiflin-'
valta antaa siihen, kuuluville unioil- "
le todellista avustusta, tulisi nopeaa >
ti toimivan j a voimakkaan'työyjej.'
liikkeen keskus.
Edistysmieliset ja vallaniknmouk-selliset
unionistit pitävät itsenäisti .
toimintaa canadalaisille unioille tar­peellisena
ja välttämättömänä Me
myöskin, käsitämme, että unioideD •
vanhoillinen johto tulee sitä vastus- v
tamaan hyviä julkeasti gakatkerss- •
ti. Ehdotus autonomiasta, kumottiitt' 7
Vancouverin: könventsionissa m
äänellä 53 vastaan.
Tällainen saavutus konventsioniisa
j o t a vanhoilliset virkailijat vieliiniii -
hyvin kykenivät'hallitsemaan, Taiit
3' viikon valmistelun jjälkeen, oa
enemmän kuin ilahduttavaa niiDe,
jotka ovat itsenäisyysliifckeen tali-;
na. AutonOjHiiaa ei voida Toitoi
viikossa, kuukaudessa, tai \'uode!s».:
•Se vaatii koiväa taistelua ei ainoa^
taan canadalaisessa liiMceessä, mat­ta
ennenkaikkea kansainvälisten UM-/-
öiden konventsioneissa. Mutta het-,
ken tarpeet .Canadassa vaativat
j a .koko. työväenliikkeen etu vaatii'
jokaista taistelevaa unionistia itan-riattamaan
itsenäisen toimintaoilLec-den
saamista canadalaisille unjoOle.
Vallankumoukselliset ainekset Cana­dan
.työväenliikkeessä, nähdessääi
suuret • mahdollisuudet laajaiantoi-siin
taisteltiihin tulevaisuudessa, jot­ka
tulevat vaatimaan työläisiltä kes­kitettyä
toimintaa, ija käsittäessäin,
että pohjajoukkojen t&rpeet voidau.,
vitset siellä, niin kyllä minä Baan.
Helsingissä, kyllä valmistetaan oin-,
kä sorttisia j a mallisia vaan tahtoo.:
Tulee se kyllä malksamaan, mntti.
voit maksaa sitten minulle. Kaitei.
sieltä pian tienaat
Minä lähetän yhden todistuisstt
eri nimellä, -ettäs voit jos
muuttaa paikkakuntaa ja sanoa
mekses sen mikä todistuksessa
jos nimittäin söllainen olisi mahdo!-^
lista.»
"Toivottavasti se valkoinen,
tällaisella jumalattomalla , enerfäs
mobilisoimiseUa on tänne todiste
hommattu, ilmottaa nyt kotikylä^»
«työvSenyhdistyksellej.," että mm pa-,
nasella musteella varustetuilla lei­moilla
kuin^ hänen todistuksena w-.
kin vahvistettu sen kanssa nJ^J»'
tui käymään näin hullusti ja tte^J
lisen, poika» jäi kuin jaifan t a ^ -
edelleen hurtan kirjoihin. Sop^.J
maila ilmottaa, että ellei Hetor^.
ala kuulua parempia leimoja, y
toveriluotto jäi kuin jäikin saaiui
ta, niin «talon poika» fam
Me kyllä puolestamme otaiMie^
tutkimme vähän lähemmm
teh todistusväärennjksiä J « j ^ ^
.iommiä nyt kun olemme
kanavan auku
•-Nyt on-ihmiskunnan b e ^ ^
•vettu jännittämään y^^!^
kysymyksellä j a se on s e l l a s K u .^
tä voidaanko flatkaa ^ i n ^ - :
mielm määrin, eU toisin sanoen
ko ihmisen, poika sadan v»o^eaPJ^
tä elää kauemmin ^ ^ " ^ ^
linen kuolevainen elää herran
na 1924.
«Ei voi» vakuuttaa snkzzm ^
luisa Itävaltalainen H^kän ^ .
" V a r m a s t i voi», - ^ ^ ^ ^ ^^
at toiset l ä ä k ^ i*»?^?^,
t e h n e e n i tarkenä