Vapaus, July 19, 1923

              Togstafia, fieMknon 19 p. — TkL My 19
W Sodi
flQomalAiesn tydvIestSn iSnea&annattsja, jlme»-
Sndboryssa, OnU joka tiistai, toratai ja lanantaL
V A P A U S
(Liberty) . ^ „
%» onlf Olgan ©f Finnish WerkCTa to Canada. Pol^
m&i to SndbnrF, Oat, every Tneafsy, Thorsday and
r . ÄdvertifliDK «te» 40c per eol. Inch. Minimon» cnarge
tn Blrtirle i«£ertlon 75c. Discoimt on »tanding a^vertise»
meht The Vapaus iä the beot advertfainK median» among
»^o Finnish People in Canada.
Vapauden Jfonttort Ja töfmitns on Liberty Building,
Lome St.. Puhelin 1038.'- Poatlosote:
Box 69, ' Sudbnty, Ont
Canfldaan ykoj vk. S4.00, nuoli vk. $2,26, kolme kb.
@1.60 ja ykai kk. 76c. , , ^„ ,
Yhdyflvaltölhin ja Suomeön, yksi vk. 86,50, puoli vk.
88.60 ja kolme kb. 91.76.
' TUautoia, joita* ei seuraa raha, ei lalla lähettflmSän,
•.«5f3ifj>«ifamiPst«»nJoillp on takaukset.
•ntir meanaa vv>i B^siBJinjoniusisdBiii
taus)
•3rtQ MBJin^ouiiisoinnuinauitu- JB?iitBi8Ao?6inai vn9S]n%o\
TOar -009 «f '«l^l 00'Z* ;9B3in?ouii!oionH -sriuuai»
S a m a«818««8 «;9}nnni «^aaji uJiof w BHB:^ «aPFOJ
«)0? VBtsHtitouni g^sinifeiBinr UBiia^l B^uigsn^om»
' Tiistain lehteen aijotut ilmotnkset pitää olla kont'
torissa lauantaina, torstain lehteen »tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3
Befristereel at the Poat Office Department, Oitawa, aa
Taisteluista nousee työväenliike
; Canadan jäI^jestyneen työväestön taivaalla on tätä
,iryky8 uhkaavia taistelun pilviä. Eräs raaankolk-
Jcamme on täydellisesti lakkolaistelun kouristuksessa,
' joka tuntuu niin voimaSckaana, että «ne vallat, jotka
oyat» katsoivat eduilleen väittämäksi lähettää älueel-lei
vakinaisten sotalaitosten voimia.' Mutta siitä huo«
; linjatta hiiltä ei vaan nouae, eikä pistimillä ole onnis­tuttu
suorittarfiaan koneiden telitäviä lakkotilassa ole­vissa
terästeäitaissa.
Yoimakas ja' öljas on työläisjoukko kun se on pu-
V doUfliiut.silmistään tietämättömyyden kaihin ja luonut
' oraan jpukkojärjestönsä. Jokainen järjestynyt työ­läinen
voi nyt. ylpeydellä iieurata ^jova Scotian teräs-työläisten
Ja, hiilimainarien .taistelua m tehoisuuden
ja voiman vuoksi. Mutta vielä läheisemmältä tuntuu
tao taistelu niille työläiselle, jotka voivat ojentaa ka-tensä
Novfl Scotian "pia^iäareille ja-terästyöläisille sa:
mgsjen «('atteiden kannattäljina jq elitnellisinä yhteistoi-jminnan
' tovereina ' työvHeii ' luokkataistelurintamassa.
Tämä kunnia lankeaa niille työläisille, jotk^ toimivat
.yhteisymmärryksessä Canadan nuoren Työläispuolu-een.
ja sen orgaanien kanssa. Tämä kuhnia kuuluit
iijilU lyölWl9, J p l b näkevät teoilisvusuniomsfflin^ja^
tyoviien äbliclaariteetin väkeviä tuulahdiiksia "älninatti
^ unionistisen liikkeen keskuudessa-ja joilla on kauko
häkoisyytta teh^ä järkiperäistä'valistustyötä vallitsevi­en
työväen järjestöjen yhteydessä, sen 8ijaaii,'että kaik-
'kialla vaan revittäisiin -maahan^ niitän saavutuksia, jot­ka
sittenkin «seisovat, kokp tähänastisten työvaentaisle*
lujen ja meidän raskaan työmme yiiteissummana.
^Jpkaineii lakkotaistelu ja pieninkin työrettelö vei-
\ vot^a^^tyolaisiä b i k y rientämään entista, euurilu-
Jcuisemmin järjestyrieertjyovaeston lipun juurelle, Pa
Maskin: lakkotaistelu osottaa yba voimakkaimpien uni'
öiden tarpeellisuutta, yhS selv^antaisemman käsityk
sen omaamista.. Sillä kapitalismi ja porvarillinen yh
leiskunta on vielä voimakas laitos.
' Fasdsmin eUnjum^et
Kmsmä^sed Intematsionaalen Toimeenpanevan
Keskuskomitean'laajennetussa taysi-istunnossa v.k, .21
päivänä selosti toveritar Klara Zetkin fascismiliikettäi
jolloin hän samalla mitä loistavimmalla tavalla ana­lysoi
tämän suojeluskuntaliikkeen seka taloudelliselta
että poliittiselta näkökannalta ja Kommunistisen In­tematsionaalen
sitä vastaan käymässä taistelussa nou­dattaman
ohjelman, jonka ei ole pyrittävä yksistään
vain .voittamaan fascismi, vaan myöskin supriutumaan
fascismin voittajana poliittisessakin suhteessa.
Fascismi itse asiassa- on johtunut pääasiallisesti
porvarillisen valtion pitkälle kehittyneestä hajaannus-tilasta
ja maailmanvallankumouksen kehitysvauhdin hi-dastuttamisesta.
Fascismi on porvariston viimeisin
ase valtiovallan säilyttämiseksi kapitalistisen talou­den
hajaannustilän vallitessakin, Fascismi on sosia-^
lismin kanssa kaikki välinsä lopullisesti katkoneiden
j^ikkuporvarillisten väestökerrosten liike; samalla sen
oh onnistunut ovdilla, viekkailla keinoilla houkutella
myöskin jonkun verran työläisiä liittymään siihen, '
Kommunistisen Intematsionaalen on otettava kä­siinsä
kaikkien niiden ainesten täydellinen johtaminen
jotka ovat suoranaisessa ristiriidassa vallassaolevan
porvariston kanssa. Sellainen fascismin ideologinen
rappeutuminen, kuin se -on 'ilmennyt esim. Italiassa;
ja fascismiliikkeen alkuperäisen ohjelman kumoami
nen ^on suuresti Thelpoittamäss^ sitä prosessia, jok
kommunistien ;on suoriteltava vallatessaan puolelleen
osan . fascismiliikkeeseen yhtymään, houkutelluissa a
neksista. Samalla kö.yhälistön elinedut ehdottomas i
vaativat köyhälistön asettamaan fascistien 'väkivallan
vastapainobi omat taistelukeinbnsa. •'
H i l l
:•t^^''^^::
^ ' Nykyisen ajan. tunnusmerkilllsempiä ilmiöitä on
tee, että omistavan luokan .riiatovät .toimenpiteet käyvät
päivä päivältä yhä häikäilemättö|min\miksi. Sen jo<
kainen työläinen ön tullut omasta kokemuksestaan
Jhuömaamaan.Kaiikilla työaloilla maksetaan niin pien<
tä palkkaa, että suurin osa ^työläisistä saa tuntea jat­kuvasti
hiljaista liälkää. , Jos palkka töin tuskin riit-tääkin
tyydyttämään vatsan vaatimukset, ei se riita
tyydyttämään elämän asettamia muita'Vaatimuksia. Ja
kapitalismin luonnonlakina on painaa työväestö yha
alemmaksi. Työläisten f^läniän edelleen kurjistutta
misen aikovat päSomanomistaJat toimeenpanna siten,
että he sopivan ^tilaisuuden sattuessli ryhtyvät alenta
maan'työläisten palkkoja. Juuri tällä hetkellä, jol­loin
työnsaanti on jossain määrin kohtalaista, eivät ka­pitalistit
ryhdy sutinnitelmaansa toteuttamaa^,' mutta
varmaa on, että heti kun ensimmäisiä työttÖmyysöirei
ta ilmaantuu, käyvät he toteuttamiseen käsiksi.
' Kun me tiedämme kaiken tämän ja kun me olem­me
selvillä työläisten keskuudessa vallitsevasta kur<
juudesta, ei meidän ole ristissä käsin katseltavay kuin­ka
porvaristo lujittaa asemaansa ja lisää työväenluo­kan
kurjuuttai Jokaisen työläisen velvollisuus on ryh
tvä toimenpiteisiin työnantdljain häikäilemättömien ^ai'
komusten ehkäisemiseksi. Työväenluokan taistelua
semaa on luijitettavaj vahvistettava sitä jalustaa, omia
järjestöjämme, joilta ponnistaen voimme parhaimmin
työskennellä oman asemamme parantamiseksi. Sillä
tavalla voidaan menestybellisemmin valloittaa työläi
sille yhä suurempia, taloudellisia etuisuuksia ja sa
maila kohottaa työväenluokan valistuksellipen taso
luoUcataistelutilanhetta vastaavaksi..
Mistä kysymys
Proletariaatti ei käy turilaan kovaa, mutta karkai­sevaa
työn koulua. Ei ole kysymys siitä, mitä tämä
tai tuo proletaari tai itse koko proletariaatti päämää­räkseni
^ l l ä kertaa ajattelee, Ön Irysymiys siitä, mi-lä
se on, ja mitä se taman olemisensa mukaisesti oq
fiistoriallisesti pakotettu tekemään. Sen päämäärä ja
.sen historiallinen toiminta on silminnähtävästi, kier-tämättömästi
määritelty sen omassa elämäntilassa, ku­ten
nykyisen porvarillisen yhteiskunhan koko järjes-
«össa. Marx {im). .
Yalkoisen maan kadotuksen lapse
KenS haluaa nähdä inhimillisen matalamielisyyden,
viheliäisyyden ja roistouden täydessä elementissään
hän kääntäköön katseensa valkoiseen Suomeen. Keri
haluaa tutustua kuinka paljon nykyajan porvarillises­sa
»hmisessä on vielä alkuperäistä eläintä, kuinka ai
haalle hän voi henkisesti vajota ja kuinka silmitönt
hulluuteen vajonneen vihan ja viileyden työtä voidaaii
harjottaaisähmaallisuuden nimessä maassa, missä no
kinenäinen maatiaisporvarillisuus leikkii; mahtipontis
ta isännyyttä, hän kääntäköön säälivän katseensa koIi<
ti Suomen todella raukkoja rantoja. '
Yhtenä esimerkkinä valkoiste;ikolloutta osottav^s-ta
vihantyöstä mainittakoon eräänä yönä Hämeenlin
linnan hautausmaalla' työläisten\joukko)iaudoiHa6Qo
ritettu pohjatonta Jconnuutta todistava hävitystyö. Asi
aakoskevat tiedonannot kertovat, .että kello' neljän
ajoissa aainuyöstä menivät Hämeenlinnan poliisit niin
kuin varkaat yöllä mukanaan vipulaitteet, jotka olr
ft^tettu : lailiokärryille,] Hämeenlinnan hautausmaalle
ja ryhtyivät työh9n, joka'^päinhhnillisyydessään h&kee
vertaistaan. Kaadettuaan sitä varten m.m^ suuren män­nyn
he lopulta saivat laitteittensa avulla kaadettua
muiktokiven päällimmäisen kiven, joka painaa noin
4,0(K) kiloa; sen jälkeen karttuivat iseufaavaan kiveen;
jonka saivatkin verraten' helposti pois sijoiltaan sa
moinkuin alimmaisenkin kiven. Tehtyään: tihutyönsä
he^kiireimmiten poistuivat. ' ' ' '
. Aamulla levisi tieto kaupungilla tästä ennen kuu
lumättomasta teosta j a paikalle rientäneitä kohtasi nä­ky,
joka vaikutti järkyttävästi. Jylhän kaunis ^ a n i i t
tipatsas oli mullan likaamana ja hajallaan, patsaan
ylin kohta oli painunut syvälle multaan ja toiset'kivet
raastetta sivuille. Työläisten vaalima hautapaikka oli
surkealla tavalla runneltu.
Ei öUut porvareilla sisua tehdä roistontyötäänpäi
väliä. Sanomalehdissaän saavat he kyllä edesvastuut
tomasti harjoittaa rikollista kiihoitustaan, mutta sil­loin,
kun tulee tosi.' kysymykseen, niin eipä silloin ole
ryhtiä teoistaan,vastata. Pelätään julkisuutta ja an
netaan yön aikai.a tehdä tekoija, jotka antavat oivan
k^vlln:. tämän: «kulttuurivaltion» korkeasta sivis^
tä;Haäkalaisk|nsat tuskin menevät hävittämään tois­ten
hautakiviä. Suomesta antavat siihen määräyksen
kitJconmiehet ja lailfinen esivaltaa '
^ ä on yö valkoisille teoille ominainen aika. \Yöl
lä töveriemme elämät katkaistiin, yöllä heidän |iau-tansa
raotettiin, • •
Önkö tämän maapallon kamaralla sön viheliäisem
pää- olentoa, sen kurjempaa raakalaista, ^en inhotta­vampaa
vihan ja valheen miestä Jcuin' aivojen pehme
Aemistä ja syödämen kivettymistä sairastava valkoisen
Suomen porvari ja hähen valkoiset kätyrinsä^
— o —
Proletaarinen veljeys
Mutta proletaarit ovat ainoat, jotka todella voivat
.veljestyä; sillä porvaristolla on joka maassa erikois-pyrkimyksensä
eikä se voi, sille,kUn etunsa on ylihna,
koskaan päästä ulos kansallisuudesta V.. Proletaareilla
sen sijaan on kaikissa maissa samat edut, sama vihol­linen,'
sama, taistelu edessään; proletaarien suuret jou:
kot ovat jt> luonnostaan vailla kansallisia^ ennakko­luuloja,
Ja niiden koko sivistys ja liike on oleellises­ti,
yleisinihimillinen, kansallisvastainen. Proletaarit
ybin voivat hävittää kansallisuuden; heräävä proleta
riaptti yksift voi antaa, kansakuntien veljeltyä.
Engels (1845).
•—Yksi ja ainoa. On oiemassa_ vain yksi oikeus,
[eidän oikeutenne. On olemassa vain yksi vapaus,
työväen vapaus. 0^ vain yksi rauha, kommunismi.
Maailman_ työläiset: Teillä ei t)1e yhtain imperia^
ismistä poisvievää kapitalistista tietä. Mutta- !Oii ole­massa
yköi' lyoväentie. Te voitte lakkauttaa sen, jos
}idytte työläisten mbailman. Intoksl. Silloin voitte
akkauttaa koko imperialismin, maailman imperialis­min.
Vallankumous, vallankumous imperialismia vas­taan,
se on imperialismista Ja sodasta poisvievä tie.
Parallba. bayoni>sa olev«IJe «Nap
ren kaartin» järjestomiielle leh­temme
levitystyöbon o» -j^tikkialla
niin vanhemmaB'htua
Un väeaton i:e»!euailessB'ltifDnitetta-vä
nita aonrinta hnomiota. .Jileil-lä
ei ole Jietlceen aibaaitollat eri­koista
tyntiysta lehtemme tilaaja
maarän bohottämitebsi • j a nain ke-täkttufnat
ja. Inoimon' ilianuoIc*i>ta
aauttimicet^; ^taBtovat vibisilläkin
herpaannuttaa- vaklnaiten' asiamies-koneiston
toimintaa. ..Siitä huoli­matta
olisi -buitenkn aina tehtävä
edes se välttämätön ja peräti vähän
vaivaa kysyvä tyo, mitä tarvitaan
tilausten uudistamisessa ja noin
ikäänkuin luonnostaan lankeavien
uusien tilausten ottamisessa.
Kun epäilemättä varsinaiset asi­amiehet
jokaisella paikkakunnalla
mielihyvällä haluaisivat, että heil­läkin
olisi joskus tilaisuus saada yli­määräisiä
voimia ainakin väliaikai­sesti
lehden levittämisessä, varsin-kin
näin kesäisten monenlaisten me­nojen
ja tehtävien aikana, niin tä
mä puoli tulee epäilemättä mainios­ti
korvatuksi aina .toimintavoimais-ten
ja -holuisten nuorten järjestä­miseltä
lehtemme levitysfyohön. Tä­tä
asiaa koskevissa .selostuksissa on
jo janottu, että «Nuori kaarti» voi­daan
kaikkien varmimmin ja par­haiten
saada voimaperäiseen kun­toon,
kun itse lasten vanhemmat ja
tottuneimmat toimihenkilöt, ikään­kuin
valvovat ja avustavat heidän
toimintaansa. .,Se taas ei tuota ke­nellekään
jvanhemmilla Jsrikoisem-paa'
vaivaa, päin vastoin iloa ja
ly lehtemme levikid bohottamisek
si, joka täytyy tulevasiuodessa muo;
dostna meidän mitä tärkeimmäksi
poolnetebtäväksemme.. t Kesän lo­mat
ja tähdellisimmät ajanvietot
ovat kohta lopussa. Sitten kun
nuorten ryntäysaika on ohi, tulee
taas varsinaisen asiamiesarmeijam-me-
vuoro tarttua remmiin täysin
hartiavoimin. •
Kesälle ominainien herpaannus ei
ole päässyt vaikuttamaan niia pal­jon
lehtemmfe levikkiin, että siinä
olisi eriboiseinpaa valittamisen syy­tä,
joskin, muutamilla oaikkakunnil-la
on muutamia tilauksia räässyt
katkeamaan. Tämä tuskin olisi ol­lut
välttämätöntä, koskapa kerran
toisilla paikkaku&nilla on voitu ti­laa
jamääräa 'kohottaa. Lehden le-vitystyon
yhtenä^ miniminä olisi jo
kaisellä paikkakunnalla pidettävä si-täV
että yhtään tilausta ei saisi kat­keta
sen vuobsi, että asiamies ei
ole muistanut käydä uudistuksesta
muistuttamassa. Kuitenkin aina­kin
joillakin paikkakunnilla on to­dettavissa,
että tilauksia on saanut
katketa juuri sen vuoksi, että ei
ole Jullut oltua «ympärillä», eikä
ole läheskään joka tilaisuutta, käy­tetty
liyväkseen luusien tilausten
hankkimiseksi.
Canadan jokainen järjestynyt ja
valistunut työläinen haluaisi ilo­mielin
nähdä lehtemme edistyySn
jat nousevan kaikissa suhtejssa. Tä­män
toiveen toteutumisesta lankee
suuri edesvastuu asiamiesten ja leh*
temme lähimpien ystävien osalle.
Vapa:
leeo rak«
teata«n sa
isiiffliBa '
rvtta.
K i
tyydytystä saada ohjata nuorta ener • Niiden valppaus ja tarmo ovat suu-gistä
voimaa mitä hyödylliaimpäiia
ja itse a.ttorille mielenkiintoiseen
ja innostavaan. tehtävään. ..Näin ol­len
kehotamme niitä tovereita, jot­ka
eivät vielä ole tässä suhteessa
ottaneet käytännöllistä askelta, te­kemään
isen: ensimaisessä. mahdolli-.
spssa tilaisbudee^a.
Menossa olevan ryntäyksen tarkoi­tuksena
ony panna alUile se. täsmäl-inen
Ja voimaperäinen .tyoskente-relta
osaltamme meidän äänenkan
nattajamme voiman lähde. KÄYT-TAKAAMME
NÄITÄ YHTEISIJi
AVUJAMME OMAN LEHTEMME
JA LIIKKEEMME KOHOTTAM^
SEKSU ENTJSTÄ 5UUREMMAL
L A TARMOLLA JA VALPPAU­DELLA.
LOIMUTKOON MEIDÄN
SOIHTUMME Ö*ITISTÄ S IHKY-VÄMPÄNX
TI^TÄMÄTTÖMYY
DEN PIMEÄÄN YÖHÖN. . ,i
'Sisältö: --^^••^
Muutamia veistoksia Clinilai-'
seatä hyvän/ja pahantiedon" puus-
'ta;:V:V'C;;>v';-v'^^
irvesleuHkan hei­luttaminen
kesä­kuumalla
ei. ole
mitään herkkua
ja . siksi allekir^
jottanutkin Heti
kuumien" tlmöjön
tultua 15i kir-'
veensä kesäksi
mwinyn kylkeen
•odottelemaan suo
tuisampaä Bäätä.
Eikä I nytkään vielä mikään oikea
hakkiiuaikä' ole, mutta' asianhaarat
pakottavat tällä kertaa tarttumaan
eUhkanVarteen keskellä kesän' hel-että.
Asla on nimittäin se, että
Copper .Cliffin- ja Sudburyn ,kan-patusrengaslaisten
laidunmaalla kaa
ui tässä äskettäin BSntisen ja Gif-in
- suomalaisen' «sosaitin» välisessä
ristitaulessa laho ja madonsyömä
meepulin kanttura ^ juurineen päivi­neen,
jonka kaatumisesta sitten tä­mäkin
lehti virkansa puolesta antpi
ukigoilleen tietää mitä tuon puuru-lon
kaatumisessa, .varsinkin maan-alia
olleiden juurien paljastuessa
on tullut päivän valoon. Tuo kaa-tumus
se sai munkin taas hairaa-maan
tapparani sillä odotuksella,
että mitämaks jos olisi tuossa clif-iläisessajauraJtossa
vähän mulli­kin
värkkiputta tai ellei muuta,
niin voisinhan vähän kolhiskella ma­donsyömää
pois puun .kyljestä, teh
köol sitten muut lopusta mitä tyk­käävät
Ja odotukseni osottautuikin ai<
vaanloikealksi.. Minä joka olen vä­hän
tuttavuuksissa tämän lehden ta­on
miesten kanssa,, niin sainkin täs­sä
yhtenä päivänä aivan nimenomai
seksi tehtäväkseni kolhaista muuta­ma
l(^ikka tästä onnettoman kohta-on
alaiseksi joutuneesta hyvän ja
pahantiedon puusta. Valtakirgal^
^t)ti Vapauden toimitus mun käy­tettäväkseni,
seuraavan kirjelmäni
«Sudbury,^ Ont,
fleiafik* 3 p, 10t28,
Vapauden U > i « ^ : ,
Toverit?
Koska lehdessänne No. H
Torstaina :K:esäk. 28 pätvSnä :
1923 -oli kirjotos, «Lutjukfiet ;
pdja^taneet itsensä.» Lotik- '
kaa joiuin Uniomme jäseniä ja ,
työväen liSfettä yteensä, "PäSt-ti
L, W. 1 .U. bf Ont, O.B.U:n
jfiSähet kokouksessaan HeinSk. <
i pma I8ä«.'että, Vpiko toimi-tus
pätevästi - todistaa yllämai­nitussa
kirjotul^essa mainitut
henkilöit nauttivan kaivoskomp-panioiden
LUOTTAiMUSTA?
Jääimme odottamaan mahdol-dollisrmman
selvää TODISTE-LlTANiNE'
Heinäk. 9 :n päivään
mennessä.
L.W.LU. of Ont 0.B:U. KÖr
kouksen puolesta.
M. Poikkimäki, T. A. Leino .
Puheenjohtaja. . Pöytäkirjuri.»
Vastuunalaisen tehtäväni tunteel­la
otin oitis • syventyäkseni asiaan
ja ^iJ6y3^n kuin löysinkin asian tyn-gfän
ylläolevan ultimaatlumin «i*
heeksf. ' Kyseessä olevassa kirjo-tuksessa
nimittäin m.m. sanottiin,
että cMitä .kaikkea liittyy siihän, et­tä"
Sudburyn osaston tanssilava ter-viiittiin
sellaisten käsien kaulta; jot­ka
nauttivat yhtä hyvin kaivoskomp
panian; kuin täkäläisten O.B.unio-laistenkin
luottamusta?»
Va^auttaaksenr heti sudburylai-.
sen-suurunion runnarit siitä raskaas
ta huoleataj että Sudburyn lavan
tervauksesta ja tervaajista puhumi­nen
todellakin loukkaisi «työväen­liikettä
yleensä», täytyy aluksi huo­mauttaa,
että , pelkonne .on tarpeeit-tomien
ja .luonnottomien huolien
hartioillenne sälyttämistä; Eun jon­kun
diffiläisen csosaitin» joHu jäsen
ja innostunut toimihenkilö seuran­sa
toiminnan 'rappeuitumisesta rieh-naantuneena
tarttuu tervasutiin ja'
tervaa osastomme tanssilavan ja
kun tämä meidän lehtemme sitten
ottaa tämän viheliäisen teon pu­heenalaiseksi
ja samalla huomaut­taa,
että' ne samaiset kädet, jotka
lavan tervasivat,, nauttivat myöskin
kaivoskomppanian* luottamusta, kos­kapa
noiden tervaisten käsien kan­taja
on työläisten piiskurina eli paa-sina
kaivoskomppanialla, niin miten-kä
ihmeen tavalla tällaisista jehuis­ta
puhuminen voisi vahingoittaa
«työväenliikettä yleensä». Kun nyt
Mitenkin O.B,U:laiset saattaisivat
riehnaantua taias tiuskimaan ympä­rilleen,
että minuako, vaiko häntä
vai ketä tässä nyt taas tarkotetaan
ja minäpäs taas sekin todistetaan,
että «minäkin» olisin kaivoskamp-'
panian uskotta mies, ja lavan te>
vaaja, niin tästä riehnaantumisesta
selviämiseksi .el taadtse toitään itm^
ta kuin mnistai, että nyt on puhe
juuri samasta SaktÄa, joka on to­della
kaivosyhtiöllä poosmia ja että
sama mies ön telVannut lavan ja
etSä «ama mies on ollät tervauk­sensa
laika-na. ja S0n jälkeenkin 0. b.
öilaisen Peuran jäsen ja toimihen­kilö.
Ja ^aiMia ei o. b. urläisiä
yleen^ tavallisellfi järjellä valiste­ta;
niin eikö se nyt kuitenkin pi-tmsi
Ma selvää, että asia on JU&:
tiin niinkun on > sanottu ja siaS
pysyy vaikka tutkittaisiin juttu se-haattia
myöten.
Jaa,'jaa, näen minä- taas o. b.
u:laisten runnarien vänkäävän. Jos
nyt Cliffin sosaitissa olisikin täi-
UUDEN YHTEISKUNNAN RAKENT»
* MINEN • •
Suuret yhteiskunnalliset uudistukset edellyttävät poliittis
kumouksen. Tämän vallankumouksen välttämättömyys on t^^'^-
rehellisesti aIjattelevalJe ja elämän todellisuutta käsittävälle
selvää,' ; , "^uellt-,
Toinen asia on kuitenkin kysymys'poliittisen yallankumouk: l
talosta eli siitä, missä määrin se voiionnbtua ja vastata lodell""
lustaan. Poliittinen vallankuraousei itse rakenna mitään / ' ^ ' ^
vain yhteiskpnnallisen rakennustyön esteet, se merkitsee ulkonai^e^*"^*^^^
dollisiiuden hankkimista tähän työhpn. «Vallankumousta ei teS^^^^
notaan; «sitä varten täytyy edellytykset olla olemassa». Hyvä. M
vallankumous ei myöskään merkitse mitään, vaikea valmiit edejl V^^
ovat olemassa, jos ei oikealla tavalla uutta luoda. Mitkä ovat^-^W
min toteuttamisen edellytykset? Ainoastaan sitä, että tuofaniö "^^
ovat kyllin kehittyneet yhteistaloutta varten ja että vallitseva k ^"T^
tinen tuotantotapa on vastaavasti' ristiriidassa • näiden tuotanlov ; r
can^sa eli estää niiden oikean käyttämisen, muodostuen siten ihmiaj'
nalle ja. sivis^Jcselle turmioksi. Nämä ovat. vallankumouksen oijjej^^
visen mahdollisuuden edellytykset, joilla on juurensa olevissa oloisj
M[utta nämä edellytykset eivät suinkaan merkitse sitä, että porvaria'
iukistamisen jälkeen yhteiskunta itsestään uudeksi, sbsialisiisekii raken
tuu. . Tuotarttovoimat ovat olemassa, tiiotantotekriiikka on kyllin kehit'^
tynyt, mutta suoritettavana on .yhteiskuiftataloudelliseii organisation l u ' '
minen, joka asettaa talouden. tämän tekniikan oikean käytön pohraJlp'
yleensä rakentaa todellisen kansantalouden — kapitalistisen tuolantota'-
van aikana muodostuneen täydellisen anarkian tilalle, KapitaJisHnei
tuotantotapa ei tietysti tule koskaan: «kypsäbi» siinä mielessä; että
muodostaisi sosialistiselle taloudelle valmiin pohjan, se «kvpsyttääi
yleensä olotilaa uutta järjestystä varten .A/c/teMe//ä tavalla siten, etli
tuotantotekniikan kanssa ristiriidassa ollen tekee sietämättömäbi yhteij.
kunnan ja elämän. Kapitalismi, joka kieltämättä eräissä suhteissa sfm.
moisenaan valmistelee siirtymistä sosialismiin 'historiallisen kehityks©
kannalta katsoen, esimerkiksi J£t eritoten pääomia, taloudellbta valtaa - •
yksiin käsiin keskittämällä, jdkee tätä pääasiassa poliittisen vallankumo. 1 Lmin^!"^
uksen hyväksi, köyhälistölle vallan anastamista helpottaen j.n.e. - Mutia 1 liitoen' j
se jokaiselle sosialistille tunnettu tosiasia, että kapitalismin arkana luo-'
tantotekniikka valtavasti kehittyy, ei voi merkitä uuden yhleiskuirtatalou-den
rakentumista,'vaan päinvastoin siitä johtuvaa yhä yltyvää )tteiskuD-nallista
anarkiaa,'että tuotantotapa . joutuu ristiriitaan luotantovoimaift
— eli siis juuri tuotantotavan itsensä kehittelemän tuotahtotehniilm
kanssa. " K^hittelemässään tuotantotekniikassa kapitalismi valmiste!» •
edellytyksiä'uutta, olotilaa varten, mutta vallankumouksen se tekee vält-1
tämättömäksi joutuessaan itse ristiriitaan tämän tekniikan kansa, «kyp­syttäen
» siis olotilaa sosialismia varten kielteisellä tavalla, yhteiskiiimaP
Iisesti,anarkistisesti toimien. Sanalla sanoen t kapitalismi ei j-hteiskut
tataloudellisella alalla rakenna, vaan h^oittaa ja sen luoman anarkjm
tilalle on'vallankumoukselliseh työväestön rakennettava tiusi yhteiskiiiilj. i | | P»"»»»»»*'
40c läl
50c.
$59.99
$66.00-
kilta $J
remmilt
sanoma
$3.50,
Toroi
t y k s i ä
957 Br
Laivs
Tiedi
Box 69
perikatoa,
että seutj
Eraanlai
sS on mul
jotka yiil
Ifihi Imua
•e1WlG 1»
set oliot,
lanan kui
teen, ei
jo tMSi
iryytta. JM
nevat tois
laisia hunttioita,.niin mitäs se sit­ten
G,,. B. U:huri koskee, sillä eir
hän tämä seura kuulu 0. B. Urhun-eikä
ole sen kontrollin alaisena. Ei
tosin: kuului eikä sitä voida kont-roUeerata'
enempi kuin yleensä mi­tään
tupläajylaisia ' «järjestöjä»,
mutta että niin sudburylaiset kuin
cliffiiäi^eitkin o.' b. udaiaet ovat
saniaa joukkoa, todistaa se, että he
vastikään pitivät yhteisen kenttäjuh
lan, ^lukevat Industrialisfia, töhertä­vät
sinne: edesvastuuDtomia juttu­jaan,
tappelevat samalla tavalla suo­malaista
^järjestöä ja' työväen leh­tiä
vastaan ja ovat kaikin päin
yhteisymmärrylksessä ja . yhteistoi­minnassa
keskenään. Ja jos vielä'
Cliffin sakilaisten paljastumisen jäi
Iestä i sinne sattuu pari kolme <so-saitifi
» jäsentä jäämääk, niiii ehkä­pä
vhä vaan siaamme kuulla jos-^
takin., Industrialistin 'kannatusren-kaasta^
Cliffissä, joka jonakin kau­niina
päivänä menee taas käsikäu^
laa yhteiseen «kerittäjuhlaan» Sud­buryn
o. b. u:laisten runnarien
kalissa. ^
Koska näköjään o. b. u rlaisilla
jäsenillä on hyvin -niukat tiedot:
johtajiensa touhuista, niin me tässä
nyt asioihin syvennyttyämme^ voim­me
vähin erin hissun kissun .ko­hennella
päivänvaloon heidän edes-^
ottamisiaan. Vapaudessa julaistussa
kirjotukseissa pu>hUttiin «myös­kin
mitenkä cliffitäisen seuran pää-;
miehet olivat ^Bönitisen kanssa ; sa­massa
juonessa ollessaan antaneet
seuransa pöytäkirjat liikemiea Bön-tisen
kopioitavaksi ja kaytettäväksii
että' sitten BöntinenkäräJlöisi muur
taman satasen cliffiläisilleteolli-suusunionistellle
heidän omalta sen
raitaan. Böntinen luki useita pöy­täkirjan
pykäliä oikeuden pöytäkir­jaan.
Koska cEffOäiset sahurit ovat
nyt alkaneet väitää,. etteivät nuo
pöytäkirjan pykälät olekaan alku­peräisiä,
pistimme tähän näytteek.
si muutamia, *ttä voivat verrata
alkuperäisten kanssa ja sainalla
joukotkin voivat -vähän päästä jälilr
le mitä 0. b. udaiset T^inottdijat
pelasivat
Tässä pari -pykälää.
«Lokali. 22 p. 1922.
Puheenjohtaja E. M. Jonppi.
5 pyi.
Kokouksessa pU saapuvina John
Böntinen ja hän otti hnolekseen
mennä International Nickd Co.
konttoriin meidän puolestamme jä
luvalla kauppa tekemääft, josta tuo^'
daan tieto seuraavaan kokonkBeeh.
Kirguri J. Walli».
«Helmik. 23 p. 1923.
Puheenjohtaja Kalle Mäki,
d pyk.
E,,. M. . Jouppi velvotettiin otta­maan
tieto John Bontiseltl mili
tulee', ofemaan harien laskunsa kai-^
kesta toiminta-ajasta C. C. F, S(K"
eletyn :> tekemästään palveluksesta-H,
Kirjuri D. Korpeib
antaa ero;
tornille ja
Biiitea
täytyy oT
•yys peloi
Toi
Nämä nyt,: vaan maistimiksi
saitin';pöytäkirjoista. Tietysti B?^
taaskin' kauilieasti loukkaamm^^
«yleistä X työväenliikettä» kun; m
hunrtne näistä cliffiläisistä rötöi-j
sistä,- sillä jos cliffiläisen 8ea:aJ:;;
vhrkailijat ovat antaneet searanal
kirjoja . ulkopuolisten käytettäräM'
sellaisissa juonissa kuten on psl-;
jastun^tt; niin. o. b. uJäiseen tal-^
tilkkaan kuuluu, y h ä ivaan salat»;
ja- keksiä uusia kolbtosia niidet;
päälle. Jos kuitenkin poikia alkt^
vat nämä pöytäkirjan otteet epäi-c
lyttää, niin annetaan pöytälaiti-kon
puhuav vähän väkevämpää . Ä
tä." ^ 4
Jaa, pöytäkirjasta siis selÄj
että Bönitiptä kehotettliii tekemääni
lasku seuralle tekemistään palwl*;;
sista. Hän teki sen j a laslcusta|^
meni, että h ä n oli' tehnyt sataknst» |
eri automatkaa «tevollisuuatyoljs-ten
» mahtavan järljestön ssm
Mitä'nuo matkat sitten kaikki j^;
vat, se on monipuolinen jo^,
Usein se vaan sai Böntisen n^;
na olla matkalla ja tavaltoj,
Jouppi, Korpela. Mäki ja
mikin ^mukana. Oikeuden kaul J
lussa Jouppi epäili, e t t ä ei
^kaan sitä nyt sentään sataa
taa ole^ajeEulla oltu, matta J
nosti sentään muutamia k y a i f f l^
automatkoja tehdyn. W ^ ;
puolena Bontisen laskussa ou^
ittä hän oli kuletrtanut seurM ^
kailijoita miUoin ^^f^^^t^
tossa» sunnuntainakin, vaiK-a
•kään virastot eivät ole
m äokl Mutta autolla vaan
tiin yhdistynen J^skuun, J a ? ^ .
nämä runnarH kehottavat »f^
tekemään laskun «yhdistyfaeue
kemistään palveluksista,»
'Sinä cliffiläinen t y » a f j j C
ta «teolIiB9nsunionismin» ^j^j,
on ajaa .koryytetty
petsoaafcolitaiata ahmirttaisnu
viheliäistä kykenemättoffl^^
omiansa kuvaamaan se, ^
JoLainH
le pikoeU
['Toronton
tämötoimil
kunta ova
si sunnun
ton Road:
saomal.
•Perillä 11
josta voi
joten näli
kään tan
Kysymy
muuten s(
«maisen •
ja muuhui
nattaa sln
se on eni
P. heinäki
kan, joter
ne taipee
taan.—
Aitta vaan
nestäljä runnaamassa 's^ i
dan puolestamme ja l"^ ,.;
laisesta oU seurauksena ^
Rahapn]
huomaa 1
tekemään
joutuu oi
sattuu et)
huonoon £
kuolema 1
dollarista
lainaksi ei
.kyllä tod(
«Joja mai
Tässä ase
ka kuUoir
'»ujppnuns
nähtävänä
ensi laua
ke Willia
leen «Ra^
toisessa j
s^iraimne
28 p
läyttelee
»essä. Oti
^'olalunn'
OI siksi l
W kappal
vat pno^e
ei tule !
pieni sisä
^ ja jo