Vapaus, March 4, 1924

              rnistaina, maalidonm 4 p. — Tnes. Märdi^
X A P A U S
Hmnnian sumtalaisen tjSvieMn äänenkanatul», fime»-
1 ^ Sndboiyssa; Ont; jok», tiistai, torstai j» lauantai.
ONNI SAARI ' S, G. NEIL
• Vastaava- / Tolnutusaipalainen
- V A P A US
- ( L i b e r t y)
The only ori^an of Finnish Workers i n Canada. Pab.
B A e d in Sodborjr, Onfc. e?ery Tacsday. Thursday and
Baturday. ; • :
Advertisinff rates 40e per eol. ineh. Minimam ehari^e
Jor 8ins:le insertion 76c. Dis^^oont on standine advertise-
A e n t . The Vapaus ia the best adrertidnsr mediom among
the Finnish People in Canada.
Vapauden konttori j a toimitus on: Liberty Building
Lorne S t . Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sadbury.
• ' '
V TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi Tk. $4.00. puoli vk. 12.26. koiraa kk.
I L 6 0 Ja yksi kk. 75<r. ,
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. 15.60. puoli v k .
18.00 j a kolme k k . f l . 7 6.
Tilauksia, joita ei' seuraa raha. ei tulla lähattämiän.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset; '
Tiistain lehteen aijotnt Umotukset pitaa olla kont­torissa
^latMntain8, torstain lehteen tiistaina j a lauan­tain
l e W e n t o M t a i n a k e lb
nä on tehnyt työtä.' ^iailski todistt^cset ovat välttämät­tömiä
joko siinä tapemksessa, että^työläjset yMessi ryii^
tyvät hantikimaan o^ceutta sillei.Jcuka sitä kulloinkin
Hmöfushinta kerran jnlaistuista ilmotnksista, 4 0 ;
palstatuumalta. Suurista ilmotnkeista seka ilmotuksista.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kooroilmotuk«et $2.00 kerta j a 50e lisää jokai­selta
mnistovärsyltä. Nimenmautosilmotukset 50e kerta.
$1.00 kolme kertaa. AvioeroUraotokset |2.00 kerta,
13.00 kaksi iertBa-^Svntymäilmotukset 11.00 kerta. H a -
tutaantieto- j a osoteilmotukspt-^SOc kerta, $1.00 kolme
kertaa. T>lwnä!i>'lmotuk»i»ta pftSä raha seurata mukana.
Jos ette T^MIo?" tahsnoa saa rastaasta - ensimaiseen
](irji>»«#r>r"e. i(\r''f>t*nkiia uudelleen Hfkkeenhöitajan per-
S0on/iMf«»»Ufl nimflla. '
R^n-5nt»'i»(J at'the Post Office Department, Ottawa,
« I sero^Tf' class matter. ^
Suomalaiset siirtolaiset
Canadaan on viime (vuodcn aikang saapunut yli kuu­si
tuhatta suomalaista siirtolaista; eli lähes kymmenen
kertaa enemmän kuin vuoiyia 1922. Viime aikoina
OI» siirtolaismäärä yhä vaan lisääntynet'} joten tämän
vuoden ajalla tänne saapuvien suomalaisten luku tulee
epäilemättä voittamaan viime vuoden siirtolaisuudcnr
usealla tuhannella.
Mitään erikoista tyyää ei Canadalla ole uusille tu­lokkaille
tarjottavana. Ankara työ-tai pakollinen työt­tömyys
ja pienet palkat ovat tällä kertaa tämän maan
yleisimmät äntimet.^V M valtiollinen ilmapiiri on
lääliä' sentään toista kuin Suomessa. Varmasti Xiixän
maahan- Suomen ohranflnu6^innan ja pikkumaisen
valkoisen virkavallan keskeltä tullen tuntuu niinkuin
olisi astunut pimeästä, likaiselta kellarista avaraan
inaah{iääUyördcennukseen, jossa sentään voi silloin täi?
loin- avata ikkunpn Juonnon raikkaille tuulilley Vapaus
^«n ihmiselle kallis -asia ja edes .vähän paremmasta va­paudesta
ja raikkaimmista maailman -tuul^
naiAtiminen on sekin yrittaraiBcn arvoinen.
^e^ suomalaiset, jotka jo kotimaassQ ovat tulleet
kokettiaan, cttö kova ja rjlhellinen työ ei saa nykyisissä
oloisto täyltä palkkiota, tulevat vanmasti tässä maassa
lekemaän tämän havainnon vieläkin/äikeämmissä suh-teisiik;'
Dollarin valta oU väk<ivämpi kuin markan*. Pa­raskin
ihlninen ja työläinen Lncanadaläisen dollari-isännän
silmiss^ korkeintaan vaan välikappale, jota on
käytettävä: armottomasti j a i
tunnetta.
, Mutta jokaisella tähän maohai^ saapuvalla rehelli-iellä
suomalaisella, raatajalla on ainakin yksi. uskol-
' linen ja lämmin ystävä, joka ymmärtää hänen kohta­ni
loitaan, tuntee kuormitetun ja vapautta kaihoavan työ:
Iäisen tunteita. Tämä ystävä on Canadan, suomalainen
järjötj^yilyovaeslö, meidän suomalaLsrtsOTifilisri^
tomme ja laitoksemme, jotka liittävät meidät veljessi-teillä^
maan äärestä toiseen. Tämän Joukon parissa ovat
Suomesita saapuneet ja yhä saapuvat työläisetkin par­ilaan
neuvonantajansa ja toverinsa löytävä.
Canadan kämppäolojen korjaaminen
Canadan^metsäkämpillä.yhtä mittaa tapahtuva työ-
^läistenr kiristäminen' ja suora ryöstäminen on kelhitty'
V nyt' siiäien ^mittaan, jolloin asema vaatii vakavia toi
, menpjleitä. Hajt)ttoman ahneuilensa tyydyttäousdcsi ei
vät jt^parit haikaile käyttää kaikkia keinoja. Xuvattua
palkkaa maksetaan milloin satutaan\ suvaitsemaan ja
silloinkin jätetään osa omiin taskuihin. Työläisiä pide-
^tään: juhdan asemassa; kun. varattomat työläiset 'on ea
«in saatu valheellisilla lupauksilla korpeen tulemaan
Ja milloin luvattHpalkSca nimellisesti satutaan;^maksa-
"maan, niin. siitä kiristetään kaikenlain työkalu- ja
tavaraottojen nimessä lihavat maksut komppanialle ta
kaisin. ^
• >^ lankee
suuH osa metsätyöläisille itselleen. Ei riitä enäan se,
I etta työläinen vääryyttä kärsiessään kuittaa sen, joko
julkisella tai henkilökohtaisella valittamisella. Tapah^
tunee^a tai uhkaavasta vääryydestä joko puidei^ mit-
- tauksessa, palkkojen maksussa tai mielivaltaisten mak­sujen
vetämisessä oi isi tehtävä kunkin kämpäq yhtei­nen
asia. Kämppämiesten olisi muodostettava Taikka*
pa yhteinen komitea, jolle ilmoletlaisiin tapahtuneista
väärinkäytöksistä ja 'komitean olbi otettava varma sel-
: vyys asiasta ja liankittava todistukset tapahtuneesta vää
Tvydesta. Niin pian kuin mittauksessa tapahtuu vää-
; nTttä, onv^ asianomaisen työläisen toimiteltava todista­jain
kanssa uusi mittaus, ellei t^nantaja suostu' teke­mään
oikeaa mittausta.- Luvatusta palkasta on pidetttä^
vä tiukasti kiinni:ja sita parempi, jos työhön värvätes­sä
hankkii paperille^-patitauä lupauksen minkälaista
palkkaa /maksetaan, v Työtuntien siAteen on työläisten
bivöskin vaadittava jyrickäa'tarliuutta, jossa tietystildn
tiukan tullen saa ratkaisfevan puolen itselleen, jos on
itse pitänyt kirjaa kuinka monta luhtia kunakin päiva-tarvitsee
kuin myöskin siinä'^pmiksessa,'että joppari
tai komppania'pakotetaanjkoijahonaan roistoutensa lain­opillista;
tietä, jqk^ .epäilemättä näissä suhteissa jou-dutaan
ottamaan lukuun metsätyöläisiä koskevien vää-,
ryyksien koijaamisessa.
Sellainen roistomainen peli, mitä Canadan metsä-kämpillä-
barjotetaan, ei menesty enään missään «ih­misten
ilmoilla», niin roskaista se on. Jokainen met-sätyöläinen
sen tietää. Siksipä Canadan-korpimaiden
ihmissusille on saatava/keinoilla millä hyvänsä sellai­nen
laki^ joka tepsii.
Amerikan poliittinen huijaus
Ifhdysvalloissa paljastuneelta öljyskandaalista tu­lee
riittämään politikoitsijoille raaka-ainetta pitkäksi
aikaa. Ainakin niin kauaksi kyin seuraavat presiden­tin^
vaalit on toimitettu,-joka-tapahtuu. ensi syksynä.
Juuri vaalitaistelun käyttövoimaksi nämä ^Ijykeinot-telun
likaiset-lähteet avattiinkin.
Republikaanipuolue on tällä kertaa pahassa pTnte- .väen ja virkamiesten tulot, elintar-hessa.
Se seikka, että pnoläe on hallitusohjaksissa,
huonontaa sen asemaa ikaksinkerroin. Republikaani-puolueen
ahdistaminen taptdituu tällä kertaa itse'halli­tuksen
ahdistamisella, joka onkin jo joulimut uhraa­maan
yhden punisterin ja paraikaa ovat/vastustusj^tio*
luelai^n kynnet isketyt to.iseen hallitiycsen jäseneen,
yjfrokuraattori Daug^ertyyn. Hänen kättensä ovat myös^
kin -plussa öljyn tahrassa, niin että tuskinpa hänestä
on enään pitemmälle satulassa istumaan.'
, Mutta sikäli kun öljykeinotteltut penkomista jatkuu,
kietoutuu siihen yhä uusia politiikan suurmiehiä- De^
mokraatipuolueen johtomies MacAdoo on jo todistettu
olleen osallisena, joskin vaan lainopillisen neuvonanta­jan
nimellä, likaisessa öljykeinotttel4issa. Viimeksi 9n
vanha poliliikan peluri, senaattori Underwood vedetty
tahon öljyskandaaliin. Ja monia muita odottaa Mm'a
kohtalo.
Jos tällaisen hallitusmiesten roskainen huijauksen
paljaätus tapahtuisi ajattelemaan ija asialliseen arvmte-luun
tottuneen kansan keskuudessa, voitaisiin nyt pen-^
göttavatla olevaa öljyskandaalia pitää tuhoisana kola­uksena
amerikalaisille porvaripuolueille' ja puj^luema-siinoille,/
mutta kun muistamine kuinka jo täla ennen
monet muut samansuuntaiset suurhuijaukset ovat jättä­neet
porvarien poliittiset koneistot koskemattomiksi,
on tuihaa odottaa niiden sifhleen nytkään vakavampia
järickymisiä, Kansanjoukot ovat vielä )iian paljon por-,
värillisen sanomalehdistön ja puoluekoneistojen kokoon
kutoman politiikan'linnoissa.
Maran opin pttä-myys
Vuosikymmenien kuluessa on nyt
tiede todistanut marzflaisnuden
mahdottomuutta, mutta nyt todista­vat
tosiasiat, että se on ennustanut
oilcein.: Tämän arvokkaan tunnus­tuksen
tekee ruotsalainen oikeisto-lehden
kirjoittaja Olbers.; Hän se­littää,
kuinka maailmansotaan -asti
näytti siltä kuin Marxin ennusttik-set
olisivat menneet vikaan. Tosin
keskittyi talous yhä enemmän teol­lisuus-
j a finassiherrain käsiin ja
suuret omaisuudet kasvoivatr Mut­ta
keskiluokka oli yhä vankka ja
viiflcamiehistö rahalherroista riippu­maton-(
kirjoittajan mielestä).
«Neljä ' arvonalennu3csin vuotta
ovat-tyyten muuttaneet kaikki. Työ-aman
P u H i d i r i t ' Icurävat omaa UntaasC
.. T^Sfä t o i m i n n a n siirtomaita aut^
toivat "jsuuresti bri;
rit, jotka ymmärtMxättömyydeapn
kiirehtivät katkaisemaan ömai kittlc-kuaan,
-r-
Brittiläiset pankkiirit sijoittivat
^ . . . . . .rahat, jotka brittiläiset tehtailijat
Taloudelbsetvormat ovat t o i m i n - k a u p a n k ä v i j ä t olivat saaneet
nassa, j o t i a tulevat saamaan ai-; tuotteiden valmistuk^sta j a kulje­kaan
brittiläisen valtakunnan ha­joamisen
ei kovirikaan kaukaisessa
tulevaisuudessa. • .
peitten hinnoissa mitattuina, ovat
]>uimaa vauhtia alenneet kuukausi
kuukudelta. Pääoman j a liikeyri­tysten
kesfldttyminen on tapahtunut
raivoissa vaubtia. Keskiluokka oj^
rikkiraadeltu, virkamiehistö prole-tarisoitu
j a väestö todella jakautu­nut
omistaviin j a omistamattomiin.'
Tämä suunnaton mullistus, laajuu­deltaan
historian suurin veretön val­lankumous,
on välitön seuraus mar-
Ulkotpuolisesti nämä v<Hmat ilme­nevät
hurjassa kilpailussa poltto­öljyn
valtaamiseksi; työttömyyden
murtavassa painostuksessa; emä­maan
harteille sälytetyssä seitse­män
biljoonan punnan * suuruisessa
valtiovelassa (punta on nykyisen
kurssin mukaan $4.22); suurissa ve­roissa,
jotka on maksettava huoli­matta
liike-elämän lamaannuksesta.
Mutta näiden uhkaavien seikkojen
alla j a niitä suurimerkityksellisem-pänä
on taloudellinen kehitys, joka
ön tapahtunut viihielsen vuosikym­menen
^kana Canadassa, Australi­assa,
Indiasaa j a Etelä-Afrikassa.
Brittiläinen imperialistinen toi­mintaohjelma
on rakennettu sen te­orian
varaan, että alusmaissa j a siir­tomaissa
tuotetut raaka-aineet me­nevät
Brittein saarille tullivapaasti,
valmistetaan siellä brittiläisissä te­ollisuuslaitoksissa
j a menevät sitten
valmiina tuotteina takasin alus- j "a
kan laskusta jä f inassitilasta, jo!ka ^ siirtomaihin_ joista ne raaka-aipei-pakottaa
markan vastaanottajain j na lähtivät Siten Intian puuvilla,
kaiJtamaan valtiotalouden vajauksen Austraalian villa j a Etelä-^frikan
paataakan, j^otalainojen j a korko- vuodat kulkisivat puolet maaipallon
Punafiten Venäjä^ Canadan
. - markkinoflla
Canadan ja Venigän neuvostohallituksen va^xen,
niiri kiusallisen, vankkumattomaksi ^ muodostuneeseen
jsuojamuuriin ön vihdoinkin ^aatu aukko puhkaistuksi.
Näiden maiden väliset suhteet ovat nyt avoinna keske-näisille
neuvotteluille. ''Neuvostohallituksen lähetystö
järjestelee paraikaa koneistoaan kuntoon OVIontrealissa.
Tätä tilaisuutta on neuvostohallitus jo kauan odot­tanut.
Kun' Englanti ja Venäjä' vuonna 1922 tekivät
jonkunlaisen alkeissopimuksen kauppasuhteidensa jär­jestämisestä,
oltiin neuvostohallituksen ja Canadankin
kesken päästävinään jonkunlaiseen yhteisymmärrykseen
taloudellisten ^neuvottelujen alkamisesta. Siinä mie­lessä
muodostettiin Neuvosto-Venäjällä -vuoden-1932
heinäkuussa lähetystö, jonka piti Tähteä Canadaan, mut­ta
kun Englannin ja Venäjän välille' syntyi kinaa sopi­muksen
eräiden pykälien tulkinnasta, jäivät neuvostohal­lituksen
ja Canadankin välit* rempalleen.' Viime vuo­den
e][okuu9sa olivat Englannin ja Venäjän välit taas^
siinä kunnossa, että ryhdyttiin uudelleen järjestelemään
kanppalähetyslön lähettämistä, Canadaan. Lähetystö;
matkustikin, jo'Ix>ntoqseen en oli an­tanut
tunnustjiksensa neuvostohallitukselle, käyden siel­lä
epävirallisia neuvotteluja muutamien Canadan j<^h-tavien
liikemiesten ja valtiomiesten kanssa. Sitten kun
Englanti oli tunnustanut neuvostohallituksen, oliVviral
listen suhteiden alkaminen Canadankin kanssa mahdol­lista.
. '
Vaikka Venäjän lähetystö onkin saapunut tänne en­nen
kaikkea tekemään kauppoja^-.tekemään kone- ja
muita tarvetavaraostoksia, ei tätä kauppasididetta silti
voida verrata tavalliseen porvarilliseen' käupankäyn-titin;
Ostajana on työväen hallitus ^tapprvarillisilla
markkinoilla. Ja jokainen kone ja apukeino mitä Ca-nadasta
tulee Venäjälle menemään, joutuu palvelemaan
työväen ja kyntomiesten oikeuksista taistelevan tasaval­lan
rakennustyön taikotusperiä..
paperien omistajain köyhtyessä os­tivat
liike-elämän keinottelijat- l i i k ­keen
toisensa jälkeen lainarahoilla
öitten yhdistäen ne jättiläistrusteik-si.
Palldkjöaisten ja, työväen yhä
vaikeiTtmnin ka^itaessa välillisten ja
välittömien' verojen ^ taakkaa, -on
suuromistus rahanarvon alentamisen
kautta tehnyt alkujaan niin raskaal­ta
näyttävän verotuksen itselleen
varsin" kevyeksi öcuormaksi. Keski­luokan
sodan aikana uhratessa- k u l ­tarahansa
j o korunsa rvaltalkunnan
hyväksi, kerääntyi, osaksi valtion
valuuttakauplpojen avulla, yfesityi-siin
käsiin vvonsa _pitäviä rahoja,
enemmän kuin valtiopankin kulta-rahastot.
— xRatkaisevaa on että
trustiherrain menettely on toteutta­nut
marxilaiset ennustukset, joita
vielä viisi vuotta sitten pidettiin
puhtaana fantasiana.»
Trustiherrat" ovat myöskin viime
aikana todistaneet, oikeaksi Marxin,
väitteen^ että talous määrää his­torian
tapahtumat j a valtion menet­telyn.
Saksan teollisuuden mahta­vin
mies on suoraan selittänyt pitä-'
vänsä valtakuntaa suurena afäärinä,
jota on hoidettava tuotannollisten
nakötantain mukaan.
N Se että Marxin' oppi pitää paik­kansa,
ei ole työväelle uutta. On
hyvä vain todeta, että porvarillinen»
kaan yleinenmielipide ei sitä enään
|Voi kieltää. Tämä on varsinkin ter­veellistä
niille sosialidemokraateille,
•jotka ovat luulleet voivansa «oikais­ta
» Marxin - ' vallanlcumoukselliset
opit
ympärystästä tullakseen muutetuksi
valmiiksi tuotteiksi j a sitten kulki­sivat
t ^ a s i n taas.puolet maapallon
ympärystästä puuvilla- j a villakanr
käina j a kenkinä. ^ .
Tämän järjestelmän mukaisesti
tulisivat brittiläiset laivojen omis­tajat
saamaan voittoa laivojen- me­no-
sekä paluumatkalla; brittiläiset
välittäjät ottaisivat osuutensa raa­ka-
aineista sekä valmiista tuotteis­ta;
brittiläiset tehtailjjat lisäisivät
«kohtuullisen voiton» pääomalleen;
brittiläinen vakuutusliike «'kantaisi
vaaran uhkan» j a brittiläiset pank­k
i i r i t «antaisivat luottoa». '
tuksesta, siirtomaihin — ensin raa­ka-
ainetuotantoon (kaivos- j a puu-
•tavarateollisuuteen), s i t t e n / y l e i s i in
laitoksiin (rautateihin j a sähkövoi­malaitoksiin)
sekä viimeiseksi t ^ -
daslaitoksiin, jotika kilpailivat suora!'-
naisesti samanlaisten laitoksen kans­sa
Britanniassa. '
Sodan alkaessa oli melkein puo­let
brittiläisistä merentakaisista pää­omasijoituksista
Canadassa, Intiassa,
Etelä-Afrikassa j a Australiassa. Siir­tomaiden
teollisuuden kehittämisoh­jelma,
oli pakoitettu pitemmän pääl­le
hävittäm^ siirtomaanmarkkinat
brittiläisiltä tavaroilta j a siten kukis
tamaari itsensä sen järjestelmän, j o ­ka
oli tehnyt pääomasijoituksia siir­tomaiden
teollisuuteen, , i
Sota loi niin suunnattoman suu­ren
kotoisen kysynnän teräkselle,
kemiallisille aineille, vaatetavaralle,
nahka- j a muille tuotteille, että brit­tiläiset
tehjiailijat olivat tilapäisesti
kykenemättömiä tyydyttämään siir-ton^
aiden markkinoita.i Vieläpä ky­syntä
kasvoi emämaassa niin suu­reksi,
että siirtomaaHöysivät mark-kinsjpaikan
tuottamilleen teräs-, vaa­te-,
- naSika-, kemiallisille j a muille
tuotteille, joita ne olivat kykeneviä
tuottamaan.
Siten muuttuivat suhteet lyhyes­sä
ajassa j a siirtomaiden tehtailijoi­ta
vaadittiin ei ainoastaan tyydyt­tämään
omien maidensa markkinoi­ta,
mutta myöskin emämaan mark­kinoita.
'
Canada esimerkkini.
Vuotena 1915 harjoitettiin Cana­dan-
tehdasteollisuutta -21,30^'.ssa
tehdaslatioksesiia. Kaksi vuotta^ myö­hemmin
oli laitosten lukumäärä 34,-
392 j a vuotena _1919 oli se 88,344,
eli melkein kaksi kertaa niin suuri
kuin vuotena 1915. v:'r
Tällä neljän yuoden ajalla ;:liaään-
No.2g
Vuotena 1914 lähetti r » . * -
Vuotena ,
va nmnero 846,099 JaardU^ \ ^ '
hetett34en villatuottliSr^^"*-
vuotena 1914 181,555
1917 V25.14S. xamän y h w '
kännätty niainita että
maan lähetettyjen C a n a , ^ ^
tuotteiden arvo oli
»26^42, ms\7:^.'^^^
1917 1294,886. eli mh^ fo
ensmmainittuna vuotena l i ^
jen tuotteiden arvo. ''"'««9-
. Sama pitää paikkansa ranbu »
terästeollisuuteen. Vuot^a^^ !
oh uloslähetyksen arvo $2.809 ^
josta 1441.000 arvosta
-Bntannmn. Vuotena 1917
da lähetti ulkomaille rautaa
r>äosatf ;ät $•4J1I, 4t8rtä0* ,000
J22,900.000 a r v o ^ mTnitnJsS
tanmaän.
Täten rakennettiin suunnaton tuo­tannollinen
koneisto tyydyttäoääa
sodan vaatimuksia j a se ryhtyi taot­tamaan
juuri niitä samoja TSate- k
terästuotteita, jotka muodostarafc^
suurimman osan brittiläisen tehd».
teollisuuden tuotteista.
Aartralia^ Intia, EtelS-Afrik,,
Samoin kuin tapahtui Canadajs»
tapahtui myöskin Austraaliassa,]».
samoista syistä. Kuten CaiKdaai.
oli Aus^iraaliassakin riHcaat' paikal-liset
markkinat; suurimmaksi osak­si
tyydytetty brittiläisillä tuotteilla.
Kun* tämä tuotelahde supistui, tyh-'
tyivät austraalialaiset valmistamaa»
itse vaatteensa ja kenkänsä.
Austraalian vuosikirja osoittaa
vuotena 1913 lAaan villa- ja punril-latehtpissa
olleen 3,000 työläistä,
valmistaen tuptteita 929,000 pun­nan-
arvosta. Vuotena 1919 oli työ-läistenr
lukumäärä 4,087 ja tuottei­den
arvo 2,330,000 puntaa. len-kätyöläisten
lukumäärä/oli T. 1913
13,43'6 / a V . 1919 16,960. Samalla'
ajalla lisääntyi tuotteiden arro 4,-
000,000 s t a punnaste 7,100,000 aan
puntaan. i
Samanlaisia tosiasioita roitaid
esittää Etelä-Afrikasta ja Intiasta-
Alkaen sodan luoman tarpeen pai­nostuksen
alaisina, opettivat siirto­maiden
» teollisuudet niidten TäestöUe
seuraavaa: , •
a) Raaka-aineiden kotona valmiik­si
tehdastuotteiksi muuttaminen «an­taa
työtä»,, j a «saattaa rahas liiit-
Iceelle».
• .b) Että kotoisten tehdastnottei-den
kuntannukset ovat samat Icoiii ^
importeerattujerikin tuotteiden, pois',
lapettuna kuljetus-, vaku\itus-, lä- ?
litys^ Cja pankkiliikekustannuTcset
: c ) ' Että Icotoinen teollisuus pitää
tehdastuotannon voitot kotimaassa,
jossa ne voidaan: jälleen sijoittaa.
d) Että siten luodulla paikallisel-. •
la pääomaryhniällä oh kiinteitä etn- ;
ja kotoisessa teollisuudessa, jotk»
luovat perustan paikalliselle teolli­suusyhteiskunnalle.
Tämä on se sama vanha-uusi Ui-sy
taloudteUiseste riippumattomun-desta,
• jonka Karthago oppi Tyrok-selta;
jonka englantilaiset .siirtotnii- •
nat: Amerikassa oppivat tältä samsl-.
Kaikki^tämä menestyi varsin hy­vin
alussa, jolloin alusmaat olivat tyi tehdast^llisuuteen^^^.s^^^^^^^
taloudellisesti • vähän kehittyneitä, [pääoman summa -$.l>994;000,^ÖÖ:sta
Juuri avattujen luonnonlähteid&n
rikkaus, alusmaiden työläisten yli­määräiset
ponnistelut ja loiseläjä-sa
korv^i emämaahan lähetetyistä
raaka-aineista saadun summan ja
brittiläisillä laivoilla takaisii^ lähe­tettävistä
valmiista tuotteista, mak­settavan
summan välillä ' olevan
eron. • •
Mutta alus- j a siirtomaat vähitel­len
kehittyivät taloudellisesti täysi-ikäisiksi;
ne kehittivät'itselleen vä­lineitä,
joilla voitiin muuttaa r a ^ a -
aineet valmiiksi tuotteiksi siellä
missä raaka-aineet tuotetaan. Siten
ne säästivät itseltään tavarainsa lä­hettämisestä
toiselle puolelle maa­palloa
j a sieltä takaisin aiheutuvat
kustannukset.
Suomikin taas imDeria}istisel]a ^
näyttämöllä .
Valkoinen Suomi esiintyy taasen rumien juttujen
yhteydessä imperialistisella näyttämöllä. Englannissa
on juuri paljastunut salaliitto venäläisten vastavallan-^
kujnouksellisten. ja-. Ranskan hallituksen hankkeista Ve­näjän
rieuvostohalUtuksenkuki^amiseksi j a monarkian
perustamiseksi sen tilalle.^- Ranska, kuten tavallista,
tulisi tässä yrityksessä vaan pitelemään nyörejä ja sen
apulaiset suorittaisivat Itse työn.
Juttu kaikessa lyhykäisyydessään on se, että Rans­ka
on valmistellut rvenäläistenmonarldstien kanssa
suunnitelmia Puolan, Rumanian,J*i^uEntenten. Suo­men
ja Itämeren maiden sotakannalle asettamisesta Ve­näjän
neuvostohallitusta vastaan: Hyökkäys' piti älet-
EnglanniQ parlamenttikoneisto
MinUtemton «»ema. ../^
Vaikkakin valta o n ' s i t e n keski­tettynä
tähän suureen «monimUikai-seen
parlamenttira]|cennukseen, täyt­tävät
hallituksen rakennukset laa­joja
alueita naapuristossa. J ä i s e s ­sä
niistä on ministeristö, joka joh­taa
hallintoa jollakin ; määrätyllä
parlamentin sille antamalla alalla.
Jokaisen etunenässä - on ministeri,
joka vastaa parlamentille siitä, että
tämän ministeristön työt 'käyvät
parlamentin toivomusten mukaises­ti:
Näitä ministerejä, kokoontues­saan
yhteen; kutsutaan kabinetfk-si,
ja johtavat ne silloin pääminis­terin
puheenjohdolla yleistä, halli­tusta.
Etkä yksikään tuhansista vir­kamiehistä,
huipuilla olevista kor­kea-
arvoisista miehistä . alimpaan
konttoristiin tai pesuvaimoon saak­ka
pohjaMa, voi suorittaa mitään
taman.taman kevaan aikana. Jos Tntvs tulisi onnistu* «. i r - i ^ i > , ^ - a
maan, t. ulis.i V, Te näjällä muod\o stettava ' uus"i h*a llitusko^ hallituksen asemaan fcokonaisuudes-mento
heti tunnnstamaan Ranuan saatavat ja teke*
maan mnita ndidolnsla palveluksia K ^ ^ a n iinpK'^'
rialisteille. , - \
työtä,.ilman.että ministeri sditä vas-^
taa, sillä, hänen on otettava kunnia
tai häpeä kaikesta, mita he tekevät.
Vanhemipina aikoina voli jokaisen
minisrterin Tastuunalaisuns ' parla­mentille,
: liänen täyttäessään paria-mentin
toivomuksia, ^.yksinomaan
mieskohtainen. [Kabinetti oli hölläs­tä
kokoonpantu nunisterien neuvos­to,
joista useat ajojvat eri politiik­kaa
ja vieläipä hyökkäilivät toinen
toistensa puheita vastaan^ Niinä a i ­koina
voi alahuonej;' j o s sifö halut­ti,
arvostella siideir ministerin toi­mintaa
j a siten >p^ottaa hänet
eroamaan,' - koskematta .:^^Iaisinkan
saan. Mutta nykyään ajatus yihteis-vastunsta
iiallinnossa on - korvannnt
'«ntssen :^ henkilökolttaissi yastnun.
B a l l i t a k s e n y b d e n jäsenen toiminta^ taan milloin hän on tähän tehtä-katsotaan
koko hapituksen toimin­naksi
j a onnistunut arvosteleva ää­nestys
hänen työstään alahuoneessa
johtaisi : luultavasti ^oko hallituk­sen
eroon. Käytännössä hallitus, j o r
%:a haluaa jäädä valtaan j a huomaa,
etta yksi sen jäsenistä on tehnyt
jotaikin, jota alahuone ei" hyväksy,
tavallisesti järjestää vaikeuden vaa­timalla
tätä jäsentä eroamaan en­nen
kuin.i^ aäia tulee lopullisesti esil­le
alahuoneessa.
^ PiHaministeri.
Toimessa oleva hallitus, joka
Ikontrolleeraa koko tätä suunnaton­ta
koneistoa, on .kokonaisuudessaan
alahuoneen luoma. . i Sen syntyinä,
säilyminen ja kaiöci sen elämän
menestymiset ovat kokonaan riippu­vaisia
alafliuoneesta. . Ensi kertaa
esiintyessään sen -täytyy olla va­kuutettu
nauttivansa alahq^iieen j ä ­senten
enemmistön kannatusta, ja,
jos johorikin aikaan sen toiminta­kautena
samat jäsenet vetävät pois
kannatuksensa ^^:,äänest3.taällä- aryos^
tejeyasti sitä_''vastaau, nii^,; tämä
toiminta-päättyy; yhtäkkiä.' Tark­kaan
puhuen' e i ' kuitenkaan halli-tuksen
kolkonaisnudessaan, Vaan a i -
noastean -sen pään, • on nautittava
huoneen luottamusta. Hänen tehtä­väkseen
antaa kuningas ; muodos­taa
haHitnksen. Teoriassa kuningas
voisi esittää k a i e l l e tahansa lordi­en
tai alahuoneen- jäsenistä pyyn­nön,
että hän ottaisi tämän t d i -
tävän suorittaakseen.-• Käytännössä
kuitenkin, aina viimeaikoihin saak­ka,
, hän pn havainnut*' tämmöisen
yrityksen menestykselliseikä ainoäs-
13,5 2.0, O O O, O 0 0 : a a . n £uottei-den
yhteinen arvo. ?l,4b7,000,000:-
st^ ,^'3,200,090,000:aän.:-:'Näitä lisä-luökanf:
pienilu!kuisuus uusissa. maia--.y^'ä vastaa osittain hintojen kohoa­minen,
< mutta- tehdasteonisuudessSr
työsTcenielevien tyqläisteh^,^
rä myöskin kohosi 49^,19^ ; 682i,^
434:ään» Tässä on Umeisesti lisään­tyvä
määrä; tehdastuotantoa,. joka
on saatava j^fietulML^j
myyntien" t a i ; ra lähe(tä-mis^
h • i R u t t a . •,
E i oleV kaytetti^iliBsämme - kotoises-,
^'.kulutuksessa^^tÄ
toksia osoittavia • numeroita;'^ muitta
uloslähetyTcsestä löydetään nnmerpt
Canadian vuosikii^jasta... . .Kaks*' tJai;
kolme esimerkiäa 'ri
maan Canaidan nloslähöt^^
detta brittiläiiifeen tuotahtoob: i •)
vään .valinnut -tannetun '"johtajan
jommastakummasta suuresta puolu­eesta
— liberaalisesta tai konserva­tiivisesta
puolueesta — joihin u-seimmat
parlamentin jäsenistä ovat
kuuluneet viimeOcsikuiuneiden parin­sadan
vuoden aikana. Jos * kuitenkin
puolueet' Englannin parlamentissa
murenevat suureen joukkoon ryh­miä,
niin tämä teihtävä, kutsua joh­taja
yhdestä-: ryhmästä eikä josta?
kin toisesta, tulee olemaan Englan?^
nissakin yhtä tärkeä kuin Se on o l ­lut
iRanskassa, silloinkun_ tasavallan
presidentti on sitä harjoittanut- '
Mutta^ parlamentilla ei o le mitään
valintamahdollisuuksia määrättäessä
miehiä mihinkään valtion e n viras­toihin,
! jotka kaikki ovat riippuvai­sia,
pääministenätä; Hän yksinään
Valitsee eri departementtien parla-menttaariset
päät — lordiikanslerin,
sotaministerin, amiraaliteettipäälli-kon
ja koko \nuun -joukon. Hän
yksinään valitsee hallituksen-jokai­sen
yksityisen -5ii|nisterin, jopa' aina
yksinkertaisimpaan alisihteerin saak­ka,
ja alisihteeri määrätään huoli­matta
t u l e v a n päälljkönsä toivomuk­sista
j a usein sitä (Vastaankin. On
t o t t a , , että täten valitun haDituksen
kokonaisuudessaan .«n nautittava ja
sälytettävä alahuoneen luottamus.
Mutta ei ole otaksuttavissa, « t ^
tätä luottamusta vähentäisi se •tosi­asia,
että joku: erikoinen kamarin
jäsen, vatHcakin hän olisi suosittu,
olisi jätetty poisj, taikka 5oku' töi­nen,
•vaikkakin hän SUsie^äsuosiosr
sa, olisi otettu mukaan. Näissä asi­oissa;
pääministeri on diktaattori.
Ministerit voidaan valita; lordien
tai alahuoneen jäsenten joukosta.
Muutamia v i r k o j i . vasten niiden k u i ­tenkin
täytyy olla toisen huoneen
jäseniä, toisia varten jälleen toisen
kamarin. Siten esim. lordikanslerin
täytyy olla enanrnnainJtuÄa j a la-harainist^
rin samoin kuin pääminis­terin
jälkimäisestä. Muiden departe­menttien
päälhTcöt voivat olla koo­massa
tahansa, j
Pääministeri valitsee lähimmät to­verinsa
muodostemaan hänen kans­saan
«kabinetin>. Vasta aivan äskct-.
täin on tämä kabinetti saanut.edes
jonkinlaisen ' virallisen tunnusttA-sen.
Muodollisesti se on pikemmiB
jonlkinlainen valiokunta, joka häneo
majesteettinsa yksityisenä neuTOSt<h
ria opastaa pääministeriä. Aivan >
me aikoJhih'saakka se on säUyttä-^^^
nyt tämän asemansa ainoastaan
neuvoa: antavana laitoksena. Sen ja- r
senet antoivat neuvojaan ja päämi­nisteri
otti ne Ihuomioon tai Jätti sen,,p
tekemättä kuinka häntä mieHytt. |
Mitään ääh^tyks^ ei suoritettu
kä edes mitään pöytäkirjaa tehty ke$
kusteluista. Useasti jäsenet hajaan-tuivat
istunnon - päätyttyä ilmaa ;
kaukaisintakaan aavistusta snU
minkä tarjotuista eri neuvoista pää­ministeri
^ i s i hyväksymään. y,
Jos jolni ministeri oli vasturtaral-la
kannalla tämmöistä P«^'**?*^
vastaan, oli hänen ainoana mahdoi- ,
lisuutenaan erota. Ellei hän eron­nut
oli hän pakotettu puolnstaoaj
politiSkkaa jota hän ™ahdolbs«».
oli jyikästi: vastustanut; eiiä.l»?»
voinut • koskaan - kertoa maa. iiflialle;
nlkopuolelK että hän oli sitä vas­tustanut,
sillä häntä sitoi rikkoffl»-
ton vala -säilyttää salaisuutena taffl-möinen
erimielisyys. Erään
san pääministerin sanansntka*^
mukana oli välttämätöntä,
binetti riippuu yhdessä, ellei TOf^
tahtonut iSppxm eriikseen.
Myöhemmin on-kabinetti läa^'
nyt toimeenpanevaksi nenvostok^
KabinetiUe on vaOttu sihteerikin ff
k^ tapahtuma varmasti tulia te^y
fSmään joökun Gladstonen tai iHs-raelin
haudoistaan, 4a netivotteli»s-,