1924-03-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K A P A U S . IkMdas SDomaUisea tySväestSii Sisenkanattsia. flmev tfj- Sodburyasa; Oat. jok» tiistai, torsUi ja lauantai. ONNI SAAEl S; G. JffilL ^ • - V a s t a a v a Toimitosapalainetf V A P A U S ( L i b e r t y ) ^ i - ^ TKe only organ o£ Finnish WorkeM ia Canada. Pob^ fiahed ih Sadbory. OnC,. every Taesday. Tbotsday and -Satorday. . • •. • ; AdverdsiDff rates 40et>er coL iseh. Hinlmnm char^e for sinfde insertion 75e. DiseoontSn standine adv«rti^ Bent. The Vapaus is the best adyertisinK xnedium Jtiions the Finnish People ia Canada. ' - Vapauden konttori ja toimitus oa: Liberty Boildlne Lorne St. Puhelin 1088. Postiosote: Box «9$ Sfxftory. :Ont ./-^ : '' '•• ' • TILAUSHINNAT: . Canadaaa yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.25. kolme kk. •L60 j a yksi, kk. 75c ,' „- . ' Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 15.50. puoh-vk. 18.00 ja kolme kk.$1.76. . TUauksta. jpita^ei aeäraa raha, d tulla lähettämään;^ paitsi asiamiestentjoilla on takaukset Tiisthin lehteen aijotut Uraotökset pitää 'oli? .koat-torlssa lauantaina, torstain lehteeh tiistaina ja laoati-iaia lehteen torstaina kello 3. .' ;llm<»tushjnt« kerran jnlaistuiatallmotuksistä 40c paUtatunmalta. Suurista il^notukeista sekä ilmotukslsta* i ^ e a tekstiä ei Joka kerta muntett^. anrtetaaa tnntttvn «lenous.' Buoloilrootukset 12.00 kerta ja 50e lisää ipkei. lelta mulstovärsyltä. Nimenmnntosilmotukset 50c kerta. |i:00 kolme kertaa. Avioeröilmotnkset $2.00' kerta. 18.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotuksct $1.00 kerta; Ha-lutäantieto- ja osoteilraotukset 50c kerta,' $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmbtuksista nitaä raha seurata mukana, ' Jos ette milloin tahansa aaa vastausta ensimaiseen Hrj<e«eenne,JcJrj6ttakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-foonallisella nimellä. ^ 3. V. KA1WAST0. Liikkeenhoitaja. l i e ^ Vaäottamassajsuurelta^ osalta se, että Ajaerjkaa. Tydväenliiton sisäisessä toiminnassa on vakiintunut eittämättömäksi'laiksi u^o, että Gompersin pitää olla l i i ' ton presidenttinä kuolemaansa saalia, koska hän on tässä waBsa ollut JO vuosikymmeniä ja toiseksi jär.j jeston jäseh&to on totutettu sellaisen auktoriteeUfauu-dcn palvelukseen, että järjestön viikailijaa ei sovi ar? y o ^ l l a edes hänen huutavimmista typeryyksistään. Kolmantena telajänä on se, että tämän järjestön politiik- "kaä on äina pyritty joSitämaan ylhäältä alaspäin ja si» ten^kooletettu jäsenistön alote ja arvostelukyky, niin etta vain itsenäisimmät ja luokkatietoisimmat auTekset uskaltavat ja katsovat asiakseen sanoa suoria tcftnuden sanoja päämieSiestään j a hänen pienettelyistään. . Työläisten JuokkatietoiBeksi tulemiseen täytyy sisältyä myoskin^apautuminen orjaiAengestä omia johto-mieSjiaän kxArtaan. *^ ^ Viesti entaistelijam haqdoilta London nimisen kaupunpn hautausmaalla-Ontariossa on' kaksi vaatimatonta Itautaa, jotka kätkevät itseensä kaksi työväentaisteluille historiallisten raatajaiti ; Rejristered at the Post Of f ice Department, Ottawar •s 'seeo'n<! olflSA matter. . T ' Salaisen diplomaiian luhistua $| Kukaan ei voi toivoa mitään muuta; kuin toiisintäi 'toteutumista Englannin tyoväer^allituks^n anianiillelu-paukuille! salaisen diplomaatian hävittämbesta EnglfO: nin politiikasta, jossa salaisilla vehkeilyillä ja kansojen - ))aidep y l i piAumisella on ollut niin«suuri sijansa. ' V i e lä muutamia vuosikymmeniä sitten, jolloin kapitalisti*; nen järjestelmä alkoi kaikissa maissa näytell^ mahti^* '^•••'•'M^-' eiväl' diplomaatit pitäneet itseään tilivelvoyisina, muiHe kyin halUtuskoneistonsä sisäiselle renkatdlle, Kuik edustaja otti osah ttiuiden valUktmtaiiiiiMtAftiin 'kähssa pidettyihin neuvottelui- ' l i i n , ei hänen tarvinnut tehdä selvää toiminiiastaaA mi|i^ le ^kuin kuninkaalle tai hänen neuvonantajilleen. Suu- ; rilla kalnakunnilla ei ollut aavistustakaan mitajculb-, nen takaiia oli suunniteltu sen kohtaloista. Niinpä^ sit- , ' ten o l i madollista, että äskeiseen maailmhnsotaan joh- Y selkkauksista: ei kansanjoukkor Avujen keskuudessa ollut edes aavistust^aan, ennenkuin . ^ tyklcien «jyrinä sotatorvien foUotus kutsui heit^ hySk- ' ^ ^JcSamään toistlfensa kurncuihin. ;/ ' ' llnaimäisen j a iuxUuvimman s u x nm iskua Mliuselle 'i diplofnaatialle antoi )>oldieväien vallankumous, joka' ' 'paljasti kaikessa alastomuudessaan.ne törkeät vphkeifyt, :miti( ^aariha|^ ja muiden «naiden heUitusten vä<!^ «ft l i l l^ k , set/joutfiivat sitten verellään j a hengellään maksamäatf. . Ja «Vaikka^^ljoskus porvarien omasta leiristä nousee- | u ^ mion. ääni> Ihalaisen diplomaatian vääryyksiä västä^, / niin kuitenkin ainoastaan^tyoväesto on se l^^omaloii „ voima,' joka omaa historiallista tehtäväänsä'käyttäen : > 1^ kykenee^ tekeniaän lopun «alaisen, (^j^lotnaa- - «an roikalsdstÄ^jMfmtir.""'" ' ' Tiehtaitijaitf polilikoitsijat ä^i^af «Parlamentissa käydyssä tullitaistelussa^ovat W. B. Re^tnond>'^]a' W< DV Euler asettuneet jyrkästiv tullien' alentamista vastaan.» i;\Näitt kertoo vaatimaton sanomalehtiuutinen; ikään, kuin näiden parlamenttijäsententullitaisteluuin,;«^ tyisi sen' läheisempiä tekijöitä. Nämä miehet ovat kui; ' tenkin Canadan- parlamentissa käytännöllisellä asialla j a heidän Icannallaan tullikysymyluiessä on sangen'kou-<^ /raantuntova pohja. £della mainittu Raymond on toidin Bränfordista j a Euler > taas'Kitch?nei:i8tä.'' Kum-^ ipikin.kaupunki on Canadan huoinattavimpia4601118111%' keidcuksia ja nämä miehet ovat saä^ieet eväänsä tulli- 'r kysymyks^sä suoraan tehtailijaiir konttoqreistäif; IT^- taHijat j a heidän liittonsa; ovat rakentaneet i^^Canadap ympärille korkean tuUiaidan, jonka alentaminen^ heidän uskotustensa nuukaan merkitsee koko -Canadan: ta-loudellisen elämän lamaantumista.' Canada^ väestön on maksettava kotimaisista tuotteista paljon^auurempia^ ^hintoja kuin ulkomaalaisista, vaikka tämän ^maan tuot-i teet sen lisäksi ovat yleensä huonompaa tekdä.. Tämän takia t^tovat tehtailijat estää hansalta tilaisuuclen käyt-tää hyvä^ halvempia ulkomaisia, tuotteita.- Siinä ,86 Mia, mitä ajamaan tehtarlijat ovat lähettäneet" öm« *^miehensä parlamenttiin j a vielä suurelta osalta työläisten äänillä,, kun työläiset ovat olleet vielä niin pimij ;tettyjä, etteivät ole voineet erottaa omia etujaan porr värillisen politiikan karusellissa. ^ läannokset. Heidän nimensä olivat John Stanfield ja Lovelec. He ovat joutuneet kokemaan ne k^rsimykset,J TT'"'y!^7rKZZ ; , . , . ' j . . ' . . j . - I " . 1 . - A . V dan 'dollarin piflk»nnosta..Naapun-jolka useinkin tulivat niiden työläisten osaksi, joftrf j^aupungin iltalehti" Inpa^ aÄtaalsata ennen nykyailwisla-työväenliikettä-yrittivät saada pa- dollaria • sille, 'joka antaa^parhaim-rannuksia työläisten kurjaan elämään. Mainitm miehet ' " ja Ueidan kanssaan nel|9 muuta, .tuomittiin Englannissa vuonaa 1834 seitsemän vuoden vankeuteen sen johdosta kun olivat atloneet ^sänniltäan pientä palkan^ liisäyst^ Heidät vietiin suorittamaan rangaisttist^n Australiaan, ojossa he ~joufuivat raatamaan kivimurti-molla.'^, Siihen aikaan kuletti Englanti suuret^'määrät vankeja Australiaan erikoisilla vankilaivoilla. Vapaaksi Munlkkirenssejä pofyä- ^ rica masiinaan Eräs> t o v e ri 'Amerikan läimel- Jä napisee jidma-j i a porvareita ya»- taan kun" ne , ^ i - vät ole_ *pää*tä- .neet häntä heittämään" mi^nkki-renssiä, ei ^ t ä m u t t a oikein mb^ta sylillistä, porvarien bidlitosBasiinaan, siten antaakseen sille viimeisen voitelun. Tämä A . V- nimimerkki käyttävä toveri kirjottaa -kamalien tuumiensa, vaiheista j a •^päopnistamiseata <To-veritea » seijraavasti;. r - - , Otin äskettäin ^osaa kilpailuun' sa- Maanviljelystilaateen tutkiauhen. Syytökset, jotka käättävät hjii- »putusta tploveroja koskevissa numeroissa hBllituksen rahastodeparte-jnentissa- -s. . ^ J a näitten lisäksi on viime päivinä määrätty 6 t a i 8 tutkimusta toimitettavaksi hallituksen eri departementeissa,' kuten sisäasiain departe- 'mehtissa, sotadepartementissa jne. Edtutajahuoneetui •Liittohallituksen kauppaJaivasto-depratementin tutkimus, y. India^nien olosuhteitten tutkimus. Filippiinien kysymyksen tutkimus. Esitykset, jotka koskevat uutta laivastoasemaa Tyynemneren rannalla. • ' Denby- Dohenyn sopimuksen laillisuus, joka koskee Havaiin saarilla tehtyjä ölflyvarastofjen rakennuttamista. Kongressimiesten yhteys sotaveteraanien toimiston skandaalissa. ! {lallituksen ilmalaivasopynuksien man vastanlSen miten tuon'rahan käyjttäisi, jos niinkuin voitiaisi' sen. päästyään kolme vangeista tuli Canadaan, niiden^ joukossa edellä mainitut^ miehet ja 'kolmantena ' Jam/s Itrine niminm työläinen, joka on haudattuna Ma-ryit hautausmaalla Ontariossa. , « • .; Katkkiien: katalinta näiden työläisten vainossa oli se, etta h^itS oikeudessa syytettiin salaliitosta, jonka aiheen heidän työnantajansa olivat saaneet siitä, että he olivat silloin tällöra kokoontuneet yhdessä luke-^symy^^iä totuuden kannalta, m a ^ .muutamia kirjoja,-noita olivat onnistuneet saa- minä olisin saanut sen.aadan . . . i. 1 . 1.» v ' ' ^ dollarin palkinnon, olisih ostanut ko-n »aan;,kä«iinsa;^ja halusivat valistaa itseM^ its^aänVei ollut jnitään vaarallista^ paitsi että nämä työläiset Volivat (^hlkä saaneet niistä niin pailjon valistustapa ylevämpiä vaikutelmia, että päättivät pyytää liieman lisää palkkaa voidakseen tuntea elämänsä edes hitusen inhimillisemmäksii - . " ' '9 Näistä miehistä lepää kolme Canadan mullassa, joiika kamaralla jalkuusedelleen vsama taistelu työläis» ten elinehtojen parantamisen puolesta. Ja vihollinen Bahan käytön suunnitelma' tuIi oUa ennen kaikkea alkuperäinen.' . U i n ^ v^taukseni ei nyt 'kylläkääp' ollut mikään alkuperäinen, tatkpitukses-säan. iMinun* vastaukseni ötsältr. n i in suurisuuntaisen ajatuksen^ että jos vähänkin 4 oliketidenniukaisiiutta olisi käytett'y,'niin minulle olisi kuulunut se sau': dollaria jä viejä sen lisäksi Nobejlin^rauhan-'palkinto; Aivan eit-täroättön^ i^, olisi myös • Boksin ea-ttiha'ttapi) änyt,iuHa;minulle. ^ - M u t t a pqrsrarit ovat porvareita, eivätkä he yminÄrräga vielä vähemmän he tahtovat käsittää suqria k y - on yhtä säälimätön ja kavala kuin Silloinkin. Venäjä vaiko Canada ; I Jos tekisi kysymyksen,^ nyt kun Neuvosto-Venäjän/^ ja Canadan välit ovat uudelleen järjestymässä, kumpilco tämän vuosia kestänen eristäytymisen ja millojn pidätettyjen, milloin avonaisten yihollisuussuh-ieiden, jälkeen . on voittanut, niin vaätisi^^ijälli^uUs vas^amAan: .Neuvostohallitus. Näiden maiden: kauppa-^ suhteet^ dipflomaattisisla väleissä puhumattakaan^ ovat olleet hajalla^ Englannin ja sen yhteydessä Canadan! harjottaman eristäytjrmispolitiikan takia., Työläistei) Venäjä; vaikkakin 'porvarillisten maiden vihollisena,;^ olisi kaiken aikaa halunnut olla kauppa-^^ja muissa suhteissa toisten maiden kanssa,, mutta porvarillisei jaatX ovat Vuosi vuodelta pitäneet välejään poikki yenajän%kan§sa sen vuoksi, koska se on työläisten Ve-naija. ^ , . , /Mutta' afjan koneisto suorittaa ihmeellisiä töitä., Elämän, painolaki on pakonaiäut~ei ainoastaan JEng-lännin, taan J Can^dankin hdcemaan suhteita, joita kapitalismin ^silmitön kiihko ei ole tähän saakka su-vainnut. s. - * " kö rahan arvosta käytettyjä -^käytettyjä sentähden/ että 'nilläv saa enemmän kuin uusia — munkkife*nsr sejä j a viskannut.ne ftanskan j a ko-. ko Europan imperialistien sotatnasii- _ ^ a a n . Munkkirenssi-homma ei^tole öitään uuttain>utta'uutta.on se, että niitä olisi .heitetty sotamasiinaan. Eikö tuo olisi ollut suuremmoitien te kojnaailman rauhan hyväksi? Mitä ovat sen rinnalla Bok'in palkinnon saaneiden esitykset? Sodan'- sytykkeitä ne ovat, . c i mitään muuta.' K u ten sanottui sitä palkintoa ei; annettu näin. suureller. koko- ihmiskunnan^ onnea tiEtrkoittovdlees^y^3elle.^>^^ ' N y t ' en ehää^yälita koko p a l k i n nosta, en siitä, enkä^NbbeUnf enkä BoVin palkinnoista; i Kysymys ei; ollutkaan\'rahastaj minun' p^kastumi-seliäni ei" ole .mitään''Mirettä^ v Maa-llm{ m;rWhasta>jti^ssä olftky^ sotamasiinah särkymUiesitS. iise on nyt heitetty i^länskän V sotamjisiinaan se :<munkikireiilssi>,:nom niinkuin. Taantumus ja orjamieh 'Amerikan Työyaenliiton presidentti Gompers on antanut uutta vakuutusta/sysimustasta-vanhoillisuudestaan Iausunnolla,^ta «Venäjän neuvostohallituksen tunnustaminen Englannin taholta on vihollismielinen teko^ kansanvaltaa vastaan, jota vielä Englannin kansa tulee katumaan.» Vaikka Gompers-saakin kiittää patavan- Porvaristo tutkii ajan merkkejä ^•v Norjassa on aikailut jälleen työnsä liallituksen asettama ^-heidcinen komitea, jonka t^täväksi on jätett}} seikkaperäisen selostuksen laatiminen tuotantolaitosten yhteiskuilnalUstuttattiiskysymylcsen vaiheista ~eri maissa ja''mahdolli'suuksi^ta;]Noitjassa. Komitea o jo aikai-senunih lopettanut, tutkimuksensa yhteiskunnallistutta- 'miskysymyksen >kehityk6essä muissa maissa ja tule* piakkoin antamaan periaatteellisen lausuntonsa asiasta. Kuvaavana «eikkana työnantajain suhtutumisesta komitean koihin mainittakoon, että Norjan teollisuustyönT ahtajam' lijton edustajaksi mainitussa komiteassa^ ^ öi^ täytynyt tupn tuostakin määrätä uusi henkiloj sillä yksi toisensa perästä ovat tämän liiton edust^at komitean .ty^ön tutustuttuaan pyytäneet eroa komitean jäsenyy-: desta; Komitean työskentely ei näin olles mahtane ollV työnantajain mieleen. (C " ' Niin kauaii kuin Niin kauan kuin on olemassa l ^ e n ja tapojen luoma yhteiskunnallinen kirous, .(joka keskellä sivistyksen uKkeinta kukoistusta sytyttää ehdoin tAdoin loimua-i; maan helvetin Iiekit,v ja joka muuttaa äimiskunnalle tuhoa tuottavaksi jumalallisen sallinnan aivoitukset, niin kauan kun ovat vielä ratkaisematta vuosisatamme köl* me ongelmaa: miestä häväistään ryysyköyhälistön nimellä ja asemalla, nainen sypstään kadotukseen ja v»- johdosta toimitettava tutkimus j .n h^illisen johtonsai säilymistä järjestössään siitä, että j heliäisyyteen nälän voimalla, lasta kidutetaan pimey-hän on niJn:ovelasti onjiistunut' sokaisemaan järjestönsä j den j a yon kauhuilla, n i in kauan kuin yhteiskunnallista 'j^äoseeanniisettö^nn fei^llmTmiiän .A'jlm¥neAri«iiklraann V«klra4ninsea< innv« raQlltfa<iis{ eui iui i.dl Aenn^» hl«na«r> {" YukehtUmiSta ' hakuvilla ja niihin perustuvilla petollisilla uskotteluil-la, on siltikin-jotakin käsittämätöntä siinä, että mii joo-eraissa ilmakerroksissa voidaan' katsoa mahjj^ollisöksi, toisin sanoen j a asiaa katsoen avarammalta: niin kauan kun maan päällä löytyy tietämättö- 4)ia työläisiä käsittävän työväenliiton jiAdossa voi sai-. myyttä ja kurjuutta niin kauan eivät Idi^at sellaiset lyäjiäin sairailla katsomuksilla varustettu miesfMamat-| kuin t^^ olla hyödyttömiä. — Victor Hugo, teok-la osakseen senkään suurempaa vastarintaa. ^ Tähän sessaan «Kuijat»^ , . f- On siinä tutkimista " iTällä kertaa on • Waähingtonissa käynnissä ^nemmän virallisia tutki muksia hallituksen touhuista ' k o n gressin aiotteesta kuin milloinkaan ennen' Yhdysvaltin^ historiassa-" Seuraavana ' on luettelo (^lorhaillaah käynnissä olevista tutkimuksista: S«nMitiM« , Hallituksen öljyvaräusmaitten "vuokrausjattu. : V Ylisyyttäjä Daughertyn viralliset teot <; Propaganda Mellonin verojen las-kusuunnitelman puolesta j a sitä vastaan. ; " ' -i ' Petassyytokset^Terasin senaattorin Mayfieldin valinnassa. fTttlov/erotusdeiJarteinentin^: toiminnan tutkimus. Terasin maavarkausjuttojen; tut-: kimlnen.' ' < ' ' , (Maailmansodan veteraanitoimis-ton rötösten tntkimitienv I4äkintäopiUisten • «diploomämyl-lyn> tutkimus. Hallituksen ^ Alaskan hylkeitten myyntijutnn ttitkimTis. Venäjän suhteitten tutKmus. r.;-- Diplomaattiset menettelyt maailman oljyvatastojen valtauicsassa.' Miltä Canadaan saapu neet Venäjän edustajat näyttävät" * Toronto Daily Starin Ottawan kirjeenvaihtaja kuvaa Canadaan äsken saapuneita • yenäjän^kauppa-edustaljia m. m. seuraavin* sahoirf. Kun on niin monta käsityskantaa minkälaiselta Canadaan saapo»- nut Venäjän neuvostohallituksen kauppalähettiläs Mr. Jäzikoff näyttää, niin lienee mielenkiintoista selittää minkälainen hän on. No n i i n, hän näyttää ranskalaiselta herras-mieheltä, jonka hyvä englantilainen räätäli on moitteettomasti varustanut. Hänellä on parta, mutta se ei ole heinäisiä- 'Hän e i käytä punaista kaulanauhaa, eikä myöskään , surunauhaa käsivarressaan osoitukseksi surusta Leninin kuoleman i johdosta, vaan hän käyttää silkkihattua j a vaikka hän poikkesi O^tavrassa ainoastaan junan' kidun väliajalla, otti ;hän asuntonsa .kaupungin, parhaimmassa hotellissa, Chateau Laurierissa. 'Joku voisi luulla, että tämä Bond-kadun räätälin luomus on vain mielikuvituksen luomus. Tosiasiat o-sottavat aivan päinvastaista.^ Lähetystön ^ kolmc^ jäsentä vieraili edus-tajakamarissa j a seurasi kei^kuste-lua senaatin-lehteriltä. _ 'Eräs.^ro^vashiomasi .heidät vas- '^ais0ta^''paryekkeelta j a huomautti: i ^ i t ä erikoisia miehiä.» Hän l u u li heitä uusiksi ranskalaisiksi senaat-torjpiksi.- Mitään^ ei voi olla sen aristokrftatisempaa. J a kudinkin he olivat vain pelkkiä - moskovalaisia liikemiehiä,, jotka dyat saiapuneet Canadaan- ostamaan auroja sikäli kun ^ täällä niitä vielä valmistetaan.' He pistäytyivät Ot veirtaukseUisesti' fpuhu.ehi% Prarjgiif^ tawassa esittääksenaä käyntikorttin •arvon lasku /sen t e k i ^ - Mitä >,cnem«- niän frangi laskee arvossa^ 'sitä. ei)ä-tasaisemmin alkaa totamasiina käy"- dä, sen laakerit ulvovat rasvan puutteessa, osat särkyvät, pyörät aiirty vät pois hampaistaan. Vähitellen alkab itse masiina muuttiia itselleen «munkkirenssiksi», itseään konetta särkeväksi, ruhjovaksi liikaromuksi. Siitä syystä nyt seuraan päi^ttain rahan noteeraus uutisia, pieninkin frangin lasku, ikäänkuin «munkki-renssinä » rotajaa sotamasiinan ham-jSaiasa. Toivotan^ lT»tntlfa,.^iIirnl^Viiii monsieur Frangi! Se - on kauhtmsanoma Ranskan sotanappuloille, Pub-, lalle, Tsekkoslovakialle j a parun se panee Suomenkin lahtanen kurkkuun,.^; pahemmin kuin muutamien kommunistien löytäminen; ^Niide^ selkänoja alkaa pettää. 8a\ virtdllsta tietä. Sen jälkeen he jjalasivat • takaisin Montrealiin seu- 'raavassa junassa.^ Heidän kerrotaan tekifevän matkan -myöskin Torontoon. Jos he tulevat hännystakkeineen j a silkkihattuineen, niin^s näyttävät he kirkkoon meniiiöiltä. . Heidän keskustelunsa hallituksen jäsenten kanssa ei sanota olleen' tärkeästä merkityksestä., • Heidän päämääränään on neuvotella teoHi-suud< en :harjo€tajain kanssa, eikä laf-kitehtailijäin kanssa. He jutusti-vat xain muutamia minuutteja mi-nisteristön jäsenten kanssa, muka na^ ollen myöskin työväen : parlamenttiedustaja 'Woodsworth; Hän t)|i' pannut punaisen kaulanauhan venäläisten kunniaksi. ' ; —On ymmärrettävä, että^ Canadan hallitus ei' osaa venäjää. Vieraili- U*ain oli -turvauduttava etupäässä ranskankieleen j a ranskalaiseen tulk kiinsa. Läl)etystön esimies Mr. J a - zikoff puhuu pa^on ranskaa j a tietystikin pdjon enemmän venäjää. Hänen sihteerinsä Mr. £ulik puhuu jonkun • verran englanninkieltä.» — r — o Kun Ville Ritola saapui Harmasen Monestakin ehkä' huvittaa' tietää, kuinka lahtarit ottivat vastaa^ täältä valkoista Suomea edustamaan menneen snuruuden Ville Ritolan. New Yorkin Uutisista on nyt käynyt selville se koko hänen'vastaan-ottoiisa siellä kuuluisassa Härmas-s i . iLehti Tiepu kertoo: Peräseinäjoelle ^on juuri saapunut Amerikasta'' yksi maamme kunniakksBmmista pöjistomme, joka antoi i>alttua koko sille vaBta-agStitsiönille, joHa häntä koettiin -vietellä pysymään pois t u levista dympialaisista, eikä edustaa Suomea . . TSmän «kunniani tultua kotiseuduilleen Peräseinäjoelle, pantiin siellä kunnantalolla hänen kunniakseen suuremmoiset kekkerit^ joihin otti ^osaai.koko pitäjän hienosto. Bänet kukitettiin j a hänen akalleen apnettiinmyöskin kukkavihko. ^ Suojeluskunta soitti hä nen kunniakseen Porilaista j a Vaasan marssia, jonka jälkeen ylennettiin ';i'|eraalle Jcolminkertainen elä-kö5; »kiljunta. {Kiitettiin ^häntä, siitä että l ^ n o l i t u l l u t pelastamaan valkoisen lahtari-.Su'omen urheilumainetta. Myöskin pidettiin suuruuden kunniaksi kaksikin puhetta, joissa häntä j a valkoisen Suomen urheilukunniaa- j ^ i s t e t t i in aivan ensiluokkaiseksi. Lopuksi lauletäin myöskin ^Maamme laulu. Eiköhän mahtane monenkin ttqilajuun naa-marustinki venyä vähän pitkänlai-seksi, kun saavat tietää heidän vanhan opetuslapsensa joutuneen lahtanen helmaan. Muuten mukava ha;- ,vainto, kun tämäkin» aina" vakuutti olevansa työläinen j a pysyvänsä, työläisenä, vaikka mitä tapahtuisi. Mutt a ovathan ne äina ennenkin tupla-juutalaisten periaatteet menneet tunkiolle;, emmekä me'«itä nytkään paljoakaan ihmettele. Ritolalle nyt kai on luvattu siellä Härmässä puoli taivasta j a valkoisen «tasavallan» kunniamerkki koskatia hänen sano taan siellä hyvin olostaan tykkäävän. Oskari: Merikannon hautajaiset # •Suonien lehdissä keirotaan^ j u u r i manalle" menneen - kuuluisan suoma-laiseiT. säveltäjän Oskari Merikannon hautajaisista seuraa-vin sanoin: ' Säiteltäjä Oskari Merikannon ruumiinsiunaus toimitettiin Johanneksen kirkossa. Vainajan arkku o l i asetettu' kukilla koristduii alttarin ääreen. Kun kirkko o l i täyttynyt saatto väestä, -alkoi surujuhla urku-taiteili j a E l i a Märtensonin soittamalla Merikannon TojJe^uksen hautajaisiin 'sävelt. SurumarssilUa j a Suomen. 'Laulun, maisteri. G. Ritalarf johdolla esittämällä koraalilla Matteus Passiosta, minkä jälkeen pastori L. Apajalahti toimitti ruumiinsiunauksen. Tämänjälkeen Kaupunginorkesteri kapellimestari O. Joh-strömin johdolla soitti - surumarssin Bes^openin Eroicii-sinfoniäSjta; ^ Arkun . ääreen nousi tämän jälkeen k i r j a i l i j a Jalmari FinnCj • pitä-- en mieliinpainuyan puheen vainajan muistolle lausuen. m. m., että Oskar Merikanto on enemmän kuin' kukaan mut^ meidän maassamme tasoittanut tietä musiikille. Hän on omilla sär vellyksillään, jotka^- ovat syntyneet sielun herlcästä lauluhalusta, tehnyt laijilun viljelemisen rakkaaksi j a öri siten raivannut tietä, jota myöten toiset voivat kulkea kauemmaksikin kuin hän itse on. eniiättänyt Hän' on auliisti antanut Ihjansa toisten käytettäväksi aina, kun --musiikkia missä muödossii. tahansa, on ollut vietävä :eteenpäin lyttassamme. Mutta ennen kaikkea muuta hän on uskollaan tukenut toisia ||a antanut heille 'epäilyksen; sijaan voitoin var-mifädeh. J a silrai tänä^' päivänä ei nikassamme ole ainoaakaan musikiir alalla työskentelevää, jo"ka -ei;tuntif si syVää kiitollisuutta miestä kohtaan, -joka taidetta j a taiteen luoj i a on uskollisesti j a vilpittömästi palyeljut Hän Oli taiteen temppelin' sytyttänyt kynttilän, j o k a ' kirkkaasti on palanut j a valaissut ympärilleen^ Mutta häi)^ on: myös kulkenut sytyttämässä lukemattomia toisia kynttilöitä^ varjellut niiden liekkiäl^m» mumasta. Hänen oma kynttflänsä, on loppuun kulunut, mutta taiteen temppelirroi^v kirkkaasti valaistu. - Tänä, päiyä,nä koli!o Suomen musiikkimaailma^ osoittaa 'hänelle,' vii)- meistä kunnioitusta j a samalla i^e kiittää sallinJasta 'siitä suuresta ilosr ta,, että se On" antanut Oskar Meiri-' kannon k^taisen keskellämme. ' Puhetta seurasi Laula^^Miesten esittämä vainajan sävellys «Hiljaai, jonka jälkeen pääministeri Cajander j a opetusministeri Loimaraifta laskivat hallituksen seppelieen^ «Suomen säveltaiteen hyväksi harvinaisen a * siokkaSsti menestyksellä j a ' uskolli-suuflella' suoritetusta työstä». JCun; omaiset olivat laskeneet seppeleensä, toivatf Suomalaisen Ooppe.^ ran johtokunnan - seppeleen. ho-vioi-keiidenneuvos C. Jörström, johtaja S.JFj^T, varat H. Porenius j a tof-mittäjk' E . K a t i l a . lisäksi laskettiin Oopgpran taitefl^ain. Suomen L a u - lu-iMTesteni Y . L : n -Helsingin ^Musiikkiopiston,'' Helsingin Työväenyhdistyksen Sekakuoron «Ensimäiselle johtajalleen- j a Työväenmarssin säveltäjälle », Helsingin Kirkkoxnuaik-kiopistony (Kansallisteatterin jöhtö^ kunnan j a Kansallisteatterin näytte- Iqäin, ^Kansan Näyttämön johtdr kunnan j a tajteTijain, EansaUiskuo? ron -sekä lukuisien maaseutulaisten laulusenroöen seppeleet. • * PoDalaartilais. toverit S i n V kallis punakaartilaistov vna. UaSnmkuam,o juokksae mkmueu si vemoottra t C^S rohkei^, empimättä- uskalsit t » T^+ tua aseeseen jalon aaueesi t a . verenhimoista sortajalno^ vastaan, oletko vielä s a < ^ n v i i n valmte punakaartilainen' kon j o y e r i sinuun. l„otan pna^ k^rtilaiseen. Tunnen sinut hU, SiUom virtasi kuuma veri .uoS SI* .Rintam^le! fiintamaUe!. kiihottavana aivoissasL SisimndcZ si paloi taistelun halu. Sait täate-luun kutsun. Silloin, nuori tovel j a t i t hellän rakastettusi, äitisi saresi. E t ajatellut silloin onneasi, vaan ajattelit a. omaa - , , koko työ-- vaenluokan onnea. J a sinä vanhem. p i , työn käyristämä kallis tbverL' jätit rakkaan kotisi, vaimosi, pieT nokaisesi, kuullessasi sorretun hö-' kan tuskanhuudon, kapitalistisett rautakoron alta, jota riensit pelastamaan. M u i s t k n t u o i i kaikki niin hyvin. Se on lähtemätön mielestä- i ni. Näin sinut rintamalla taistelua kuumimmassa kohdassa. Ihai^n s i nua, kiöli^ toveri. - Vuorokauden,, kaksi, Kolme, näin sinun yhtä mit-^' taa' makaavan uupuneena, nälkäisenä Pohjolan talvisissa hangissa, pidellen uskollisesti klväärisi perästä Akiinni. vi Mieleen painuvasti muistan J t a i ; autoit haavoittunutta toveriasi, joka oli vierelläsi. Kuinka, sinuun koskt kun näit toiselta puolen, viereltäsi hyvän toverin kaatuvan kuoUeena maahan. Nain sinussa vallankumouk-'-: sen soturin, rohkeuden, orkean pö--. nakaartilaisen, mikä ei koskaan mie-;. lestäni unhoitu. Hyökkäsit eteen-' päin. Peräännyit. Meiltä puuttui W. dan tärkeiji puoli — tekniikka, ter-r simme tappion. • / - Tapaan, sinut •'jäileen. Huomaan; ^vierelläni Herinalan vankileirin !<>>- pumattdmaJäBa ruokajonossa odotta-( massa niukkaa annostasi. Olet ki;>' nyt kalpeaksi, nälän kiduttamalm • luurangoksi, haamuksi. Sama kohta-", lo kuiri-,tuhansille,. kymmeniHe tak ' hansille toisille tovereille oQ tullut; sinunkin osaksesi. " Pääset ' vapauteeÄ vaniil^iriltsr; Vapaute.en; missä • aina'. saat^ oJli;/' pelon j a ahdistuksen vallassa, l o i n joutua uudestaan, mahdoUm-: t i moniksi vuosiksi, takaisin vankilaan. Näin- cfttä kärsit toimettoränii-desta. Haluat^ toimia jotakin luoV-^ k a s i . hyväksi, f Mutta olet estetty- VaJtioJlihen "ohranakätyri pitää sinua tarkasti silmällä, sillä olet vaan ehdonalaisessa vapaudessa oleva mq- ' nivuötinen vanki. Haluaisit! hengittää vapaampaa ilmaa. Kummii^ ; se ^ori vaikeaa. - >: iPääset jättämään tuon kirotut syntymämaasi, jota jo kauan olet mielessäsi! hautonut. Tapaamaetöi^t semme täällä Canadassa. Ehkä''tun-net go hengittäväsi hieman vapaan|r i • min. Nyt toveri; voit toimia jotaKu . luokkasi eduksi. - Mutta tiedätkö ^ paikkasi? JMuistatko että olet ollni ^vallankumouksellinen? Veljesi ja ta- i verisi vuotanut veri velvottaa 6i-> nua pysymään edelleenkin vallanlrai moukateHe uskollisena. ;Siis liity, vd^y lankumoukselliseen p u o I u e eieftV n i i n voit -jatkaa kesken jäänj^r ty3täsi,soi*etijn luokkamme kalliin aatteen hyväksi. £ys on W«>Httn; Party, mihin siniin tulee Iranli». S i i s älä anna johdattaa itseäsi har-r^ haan; liittyjällä mihinkään toisiin, r f « w " * i ; j v C J työväenliikkeen nimellä kulkeviin miehen 'Uikkua ^ • . .. . . . . .. vnt hajottaviin ameksjin. Sillom vaia ennemmin heikentäisit työväen löofc-| ^ataistelurintamaa. • : S i i s tovCTi hyvä, jos sinuile J)n työväen vapautus kallis aate, Bun'-- kuin -voin rehelliseltä puhakaarti-U laiselta Odottaa, niin-tiedä pa2Ei8-|| s i . , Workers Party on ainoa too-:,- vallankumöuksellineri puolue. SiM; l i i t y r siihen. ^Siellä voit toimia oikeit^;^ mmtm IMDESENNE! ten toverien: keskellä ja rinnalla. Silloin tulet huomaamaan, että oI« jälleen ^löytänyt oikean paikkasi työ- 'väen Inokkataistelurintamassa. Taistelutoveria. Toronton Oittisiä KokooMjibite; Osaöto kokonätses-: saan maaliskuun päivä, h y " * ' syi osaston jäseniksi seuraavat: i-1< Kaipainen, J . Grönlund, A. VVainJ K. Kankkunen, H. ^Laukkonen, Lehto, R.' SaTo, W. Holm, E. fr»* i j u , ' j . Airanne, E . A . Tuominen, ^ Ranta. M. Ahonpn, H. Erikson, S. . 'Long, H. Vuori, E . Kolkko, H- ^- ' MäMnen, A . Lindberg, H- Ksip»- nen, J . Puröniaho, U. Valten, O- ;^ Lahlden, F . Vuorisola, J . Mig**'-'*?' A ; Laine, T . . i a a k s o , TE- S a l f t^ Xehto, N. Kivistö, K. AuttL He
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 22, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-03-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240322 |
Description
Title | 1924-03-22-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
K A P A U S
. IkMdas SDomaUisea tySväestSii Sisenkanattsia. flmev
tfj- Sodburyasa; Oat. jok» tiistai, torsUi ja lauantai.
ONNI SAAEl S; G. JffilL ^
• - V a s t a a v a Toimitosapalainetf
V A P A U S
( L i b e r t y ) ^ i - ^
TKe only organ o£ Finnish WorkeM ia Canada. Pob^
fiahed ih Sadbory. OnC,. every Taesday. Tbotsday and
-Satorday. . • •. • ;
AdverdsiDff rates 40et>er coL iseh. Hinlmnm char^e
for sinfde insertion 75e. DiseoontSn standine adv«rti^
Bent. The Vapaus is the best adyertisinK xnedium Jtiions
the Finnish People ia Canada. ' -
Vapauden konttori ja toimitus oa: Liberty Boildlne
Lorne St. Puhelin 1088. Postiosote: Box «9$ Sfxftory.
:Ont ./-^ : '' '•• ' •
TILAUSHINNAT: .
Canadaaa yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.25. kolme kk.
•L60 j a yksi, kk. 75c ,' „- .
' Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 15.50. puoh-vk.
18.00 ja kolme kk.$1.76. .
TUauksta. jpita^ei aeäraa raha, d tulla lähettämään;^
paitsi asiamiestentjoilla on takaukset
Tiisthin lehteen aijotut Uraotökset pitää 'oli? .koat-torlssa
lauantaina, torstain lehteeh tiistaina ja laoati-iaia
lehteen torstaina kello 3. .'
;llm<»tushjnt« kerran jnlaistuiatallmotuksistä 40c
paUtatunmalta. Suurista il^notukeista sekä ilmotukslsta*
i ^ e a tekstiä ei Joka kerta muntett^. anrtetaaa tnntttvn
«lenous.' Buoloilrootukset 12.00 kerta ja 50e lisää ipkei.
lelta mulstovärsyltä. Nimenmnntosilmotukset 50c kerta.
|i:00 kolme kertaa. Avioeröilmotnkset $2.00' kerta.
18.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotuksct $1.00 kerta; Ha-lutäantieto-
ja osoteilraotukset 50c kerta,' $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmbtuksista nitaä raha seurata mukana,
' Jos ette milloin tahansa aaa vastausta ensimaiseen
Hrj |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-03-22-02