Vapaus, March 22, 1924

              T Y f t L X I S I L L Ä ON: YKSI VmCHJilNEN! YKgl TAISTELU! 1 ^ SIKSI; YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PÄÄMÄÄRÄ!
Vain järjestyneenä voi
työväenluokka voi 11 a a!
lyöväen vapautus tapah-tun
sen itsensä kautta!
Nn. 36--1924 Laiiantaiha,lffläälisku^ 22 p. — Sat Mardi 22 Vni Vuosik. - VoL Vffl f
rjkkouhmeet
Peking. — Kiinan ja Venäjän
neuvostohaUituksen edustajain.. väU-set
neuvottelut Venäjän tunnnsto-misesta
ovat ainakin tällä kertaa
rauenneet tyhjiin. Kiinan hallitus
on kieltäytynyt hyväksymästä väli­aikaista-
soipimusta näiden maiden
välillä. • ; . 1
Samalla on annettu tieto, että
hallitus on antanut keliotukBen tääl­lä
olleelle n e u v o s t o hallituksen
edustajalle Karakhanille poistua K i i ­nasta.
Syyksi siihen ilrnotetaan se,'
että'Karakhan on muka'lakkaamat­ta
loukannut Kiinan hallitusta.
iVarsinaisena riitakapulana näiden
maiden välillä on se, että neuvosto­hallitus
on vaatinut oikeutta punai­sen
ameijaosaston pitoon Mongoli­assa,
kun taas Kiina vaatii, että itä-kiinalaisen
rautatien komennon oli­si
kuuluttava kiinalaisille, eikä ve­näläisille.
Ranskan hallitus on se­kaantunut
jupakkaan Kiinan puoles­ta.
• .• . ., • •
Täällä pidetään asemaa vakavana,
jopa siihen määrään, että pelätään
uhkaavan maailman rauhaa.
Neljäs osa Saksan va-
; estosta almujen
varassa
sen
varsinkin-mikäli on kysymys Euro-pan
j a kaukaisen Id^u välisistä suh­teista.
- ' •• - ,
Yhdysvaltain sotalaiva
etsinnässä "trupelia"
* - Washington. — Yhdysvaltain ris­teilijä
Milwaukee on matkalla Ama-
' palasta, Hondurasta;. Honduran pää-
"kaupunkiin Tegucigalpaan, minkä i l -
motetaan oleivah villin epäjärjestyk
:sen -^allassa. - .Tegrucigal'passa oleva
./Yhdysvaltain - konsuliHmottaaj että
useita viattomia ihmisiä on tullut
ammutuksi j a paljon omaisuutta on
ryöstetty jä hävitetty. Brittiläisten,
.kiinalaisten ja^ am6rikalaistfen kaup­piaitten
. arvellaan kärsineen . noin
' -400,000 jdollarirf vahingon. Meriso­tilaat
tulevat suolieieÄiaan Yhdysval­tain
lähetystaloa j a konsulivirastoa,
joita kohti sotilaitten ilmbtetaan
ampuneen lukuisia laukauksia. ^\Hon-:
-duran sotilasjohdon ilmotetaan' me­nettäneen
Tegucigalpasaa kaiken
<kontrollin sotilaitten y l i . ;
Hollannin satamat kil­pailevat
Venäjän
jkaupasta
Pariisi. — . Samaan "aikaan ku n
Hollannin hallituksen' edustajat käy-^
yät neuvotteluja: .kauppasuhteiden
alkamisesta; Venäjän' kanssa, ovat
Hollannin i tunnetut satamakaupun­git
Rotterdam j a . ;AntwiBrpen alkar.
neet kilpailla keskenään Venäjän
kaupalta.' Niinpä Antttrerpenin kau­pungin
hallitus on ^kä^ntynyt neu­vostohallituksen
edustajain puoleen
tullakseen Venäjän kaupan keskus­paikaksi,
Rotterdamin puolesta py­ritään
pääsemään samanlaiseen ase­maan.
Berliini. — Viisi miljoonaa sak­salaista
.on ilman työtä j a 15,000,-
000 on hyväntekeväisyyden armoilla,
ilmottaa Saksan työministeri-Branns.
Tämä merkitsee-sitä, että yksi nel­jäsosa
koko Saksan väestöstä on ky­kenemätön
ansaitsemaan elatustaan.
Berliinissä yksistään näiden tilastor
jen mukaan on hyväntekeväisyyden
armoilla lavien.lukumäärä yksi m i l ­joona.
•Melkein vielä hämmästyttävämpi
on Beriiinin t^ökomissioonin johta-:
jan entisen Kabinetin jäsenen von,
Walli|^itzin puhe, jossa hän lausui,
että yksistään yhdessä. Berliinin pii­rissä
, on yksi kuudessosa väestöstä
•kuollut ravinnonpuutteese^, tuber­kuloosiin
j a muihin kurjuudesta joh­tuviin
tauteihin ja että eräässä toi-'
sessa piirissä elää 70,000 henkeä hy­väntekeväisyyden
armoilla; • B e r l i i ­nin
yleisessä yömajassa' annetaan
joka yö suojaa 4,500 hengelle, vaik­ka
sinne itseasiassa mahtuisi vain
3,200 henkeä. Viime tammikuussa
annettiin yötila 175,000 hengrelle,
sensijaan vuonna 1919 annettin ko­ko
vuoden kuluessa yösijaa 76,000
henkelle. . ^
(Berliinin työkoniraissiooni on joh­tajansa
keirtoman mukaan, todennut
U8eis*sa tapauksissa vanhempien asu­van
kuuden, kahdeksan j a jopa kym­menenkin
lapsen'' kanssa yhdessä a i ­noassa
huone*essa. - Eräs raportti
osottaaj_v että eräässä, Berliinin, piiris­sä
on 30 prosenttia kouluakäyvistä
lapsista lähtenyt kouluun ilman aa-piiaista
j a ,10 prosenttia on saanut
olla ilman; puolista. . tJseat lapset
ovat saapuneet' kouluun mitä repa-leisimmissa
vaatteissa j a ilman :kenr
kiä. • . ..• ' ..
... V, 7——,..
Lakko murskataan
^ sotilailla
H a l l i t u t e i o l e v i e l ä v a t t a n n a t p o s .
t i t j r f i l a i s t e a v a a t i m u k c i i n .
' 'Ottavsra. -r— Samalla kun hallitus
pysyy kylmänä postityöläisten vaa­timuksiin
nähden j a jatkaa P9litiik-kaarisa;
jonka • tarkotqksena on me­nojen
-vähentäminen- siviilivirastois-sjBi^
poätityöläiset kautta maan koko-,
avat, voimia vaatimustensa taakse,
joista tärkein on vaatimus kaikkien
siviilipalvelfjain palkkojen uudelleen
järjestämisestä, niin että nykyinen
|jcboo))us> lisättäisiin vakinaiseen
palkkaan j a 105 dollaria määrättäi-
.siin alimmaksi kuukausipalkaksi.
: Postikonttorityöläisten, postinkan-tajain,
kriletusmiesten ja . muiden
postityöläisten edustajat; eri paikois­ta
Canadaa pitävät suljettua konfe­renssia
täällä j a lisää edustajia saa­puu
konferenssiin melkein joka j u ­nalla.
Kaikissa postityöläisten jär­jestön
osastoissa toimitetaan parait'
kaa. yleisäänestystä niistä toimenpi­teistä,
joihin ryhdytään siinä ' tapa­uksessa,
että hallitus kieltäytyy
suostumasta työläisten vaatimuksiin
On hyvin vähän mahdollista, että
pääministeri tu'lisi suostumaan, pos­tityöläisten
vaatimuksiin, koska hal­litus
on ottanut tehtäväkseen me­nojen
vähentämisen siviilivirastoissa.
•Mikäli tiedetään tulee hallitus k u i - '
tenkin antamaan lausuntonsa boo-nuksen
alentamiskysymyksestä par­lamentissa
j a se tulee mahdollisesti
samalla olemaan hallituksen vastaus
postityöläisten vaatimuksiin.
•Lissabon. — Portugalin hallituk­sen
siviilivirkailijat ovat menne3t
yleislakkoon, vaatien palkkojensa
korottamista. Lakon johdolta . on
pääministeri ilmottanut yparlanien-tissa,
että kaikld ne, jotka .lopetta­vat
työnsä, tullaan erottamaan pai­kalla
toimistaan.'ja 'heidän prfikkanr
sa täytetään anmeijan jäsenillä. JPää-:
ministeri s a m a l l a -.syyttää, että- lakko
yin'» valtiollinen luonteeltaan, eikä
«en ; päätarkotuksena ole j palkkojen
korottaminen,', vaan on. tähdätty
hyökkäykseksi nykyistä ha'ilitu9ko-mentoa
vastaan.
Kaikkien porvaripuolueiden parla-mentti;
ryhmät ovat ilniottaneet kan­nattavansa
hallituksen toimenpiteitä
lakon murskaamiseksi.
N o v a Spotian m a i n a r i e n tun'
nettii^ •^Uafcumoukaelllnen j o h '
V^tooiJM ,tov. J a m e s . . M a c L a c h l a n
O B - l i l t e t t a n y t \ Y a n k i l a t ta
p a a k i ^ i . j p a a s e m i t e i u a johdotta
C a n a J a B j ä r j e s t y n e i l l e t y o l i i s i l*
l e ' : a 9 t ^ a T a a «anoiyant
:«Min^ o f e n i l o i n e n , e t t i i mi» .
•nä o l e n ; p a a M y I v a p a a k s i A en
^paiaostu1cBen k a u t t a , mitä j a r -
. j e s t y n e o t ijprolaiset o v a t h a r j ^ -
t a n e e t v h a l l i t u k s e e n nithden.
T a l s f e l u s s a i v a p a u t t ^ m i s e n i p u o ­l
e s t a t y ö l ä i s e t ' o v a t k a m p p a i l ­l
e e t kapUalistisia. l a k e j a vas­t
a a n , j o i t ä v o i d a a n ' ' i i i i f t t t j i a k e -
n e n k i i . t a l i a n s a t y ö l ä i s e n , k u r i s -
t u s h u o n e e k e e n telkeamiseksi.
Mini» rälietiin k i i t o k s e t k a i k i l le
työläisille,* j o t k a o v a t ' o s o t t a -
n e e t ' s s o l i d a a r i s u u t t a a ^ n v a a t i ­m
a l l a m i n u n T a p a t i t t a m i t t a n i ja',
minä t o i v o n , että ' fae . ' p y s y v ä t
e d e l l e e n u s k o l l i s j f i a l u o k a l l e en
k u n n e s t y ö l ä i s t e n . m a b t a V a t a i s ­t
e l u o n ' l o p u l l i s e s t i v o i t e t t u.
kapeatoitaan
Lewisin edustaja fihkaa Nova Sco-tian
mainareita uniosta erottami-
• sella.
,VisnäjälJe annetaan
uusi nimi
Työläiset protestee-raävat
Lakkolaiset voittaneet'
Boston, — Bostonissa viisi räk-koa
sitten puhjennut puserotyöläis-ten
lakko: on. saatu ratkaistuksi kiin
'•Jakkolaiset ovat hyvälcsyneet ehdo­tuksen
kompromis8is'ta, jonka mu­kaan
työviikko^tulee uuden ^sopimifk^
sen mukaan olemaan 42 tuntia. L a k ­kolaiset
vaativat alunpitäen 40-tun-tista
työviikkoa viisituntisella työ­päivällä
j a tehtaUijat vaativatV en­sin
jyrkästi 44 tuntisen työviikon
kaj-täntöön ottamista,- mutta olivat
lopulta pakotetut kohtaamaan puo­litiessä
lakkolaisia. Lakossa olleiden
työläisten 'lukumäärä nousi noin
kahteen tuhanteen.^
Syytöksiä tulee sata­malla^
^ Herrin, HL -1^ Herrinin oloja tut^
kiva suurlautakunta on nostanut
kanteen kaikkiaan 99 henkilöä vas-taan.
Syytökset perustuvat * polnsi
Caesar Caylen murhaan j a apulaii-saeriffi
John Layiaanin haavottami-
^en, jotka tapahtuivat tääHä vnme
helmikuan 8 päivänä. .
Toronto. — Katuraitiotietyöläistcfl
union taholta on esitetty Ontarion
vautatielautakunnalle 700 dlekirjo-tuksesLla
varustettu anomus, • jossa
protesteerataan :^'den miehen katu-vaunujen
käyttämistä vastaan. To-roton
kuletuskomissioni on anonut'
raUtatielantakunnalta- oikeutta yh­den
- miehen- 'katuvaunujen käytän-töönottamiseksi
j a Earlscortin veronr
m a k s a j i n yhdistyksen edustajat sekä;
useat yksityiset - kansalaiset ovat
niinikään^ esittäneet • protestin niiden
k|ytäntöönottamista vastaan. .Lau­takunta
ei oQe viel|L. tehnyt lopullis­ta
rpäätöstä asiassa, . *
PToronton kuletuskomissionin, edus­tajan
lausunnon mukaan on 300
tämän mantereen suurimmassa-kau­pungissa
nykyään käytännössä y l i
'10,000 yhden- iniehen' katu-^^aunua
j a kuusikyniraentäyksi prosenttia
kaikista viime vuonna ostetuista ka»
tuvannuista oli yhden miehen- vau­nuja.
Rautatieyhtiö alentaa
^rahtimaksu ja,.
Ottawa. — Luotettavista piireistä |
saadut tiedot kertovat, että uusi
taksa rahtiriiaksuista k a i k i l l a Cana­dan
kansallisten rautateitten itäi­sillä
osilla tullaan ottamaan käytän­töön
huhtikuun 14 p. j a rahtimak­sut
tulevat sen kautta jonkunverran
alenemaan. . ; • '
Pariisi. Venäjää ei; tunneta
enään entisellä nimellään j a postilta,
joka on osotettu Venäjälle tsaarin­aikuisen
Venäjän nimellä, tullaan,
ennen pitkää kieltämään maahan
pääsy. TääUä olevat Venäjän neu­vostohallituksen
eöustajat ovat se-'
littäneet, että nimitys Venäjä tul­laan
poistamaan kaikista asiakir­j
o i l t a , kartoilta ja yleensä käytän­nöstä'-
ja J^enttilall^ tullaan ottamaan
uusi .^nimiti^s: Keuvosto-tasavaltain
Hitto.'. •
iPääiös nimenmuutoksesta on teh­t
y , sen *'jälkeen' kun. Pietari ensin
muutettiin Leningradiksi. ,Tämä^ lie-/:
Hee ensiiljäinen' kerta. kun;, haJlitus
oh muuftanut kölÄÄj'äaH 'uuden n i ­men
maalleen, „ •' * '
iSydney, N. S. — Nova Scotian
mainarien tunnetun radikalisen joh­tomiehen
MaoLachlanin puheen joh­dosta,
josaa hän huomautti, että hii>
lenkaivajat eivät tule hyväksymään
heille määrättyä työsopimusta, on
hiilenkarvajain pääjäijcstön presi­dentin,
vanhoillisuudestaan tunhetun,
John Ijewisin edustaja Wm. Dalry-
?nple vakuuttanut, että mainaren
on ehdottomasta alistuttava Mont­realissa
tehtyyn työsopimukseen
taikka, muussa tapauksessa ' heidät
'tullaan erottamaan hiilenkaivajain
järjestöstä. Dalrymple on lähttinyt
samalla uskottelemaan, että maina-rit
olisivat jo muka antaneet*hyväk-aymisensä
työsopimukselle, Tjille,
väitteelleen on Livvisin agentti näh­tävästi
saanut aihetta kun lakkolai­set
palasivat työhön uuden työsopi­muksen
nojalla, vaikka työhön pu-;
laaminen tapahtui protcsteeraten jä
ainoastaan ^sillä ehdolla, että työ­sopimus
alistetaan mainarien ylei^-
äuncstyksellä hylättäväksi tai hyväk­syttäväksi.
Äsken toimitetussa ää­nestyksessä
mainarit äänestivät val­tavalla
enmmistöllä työsopimusta
vastaan; Dalrymple on^ samalla uh­kaillut,
että järjestön johto tulee
mahdollisesti erottamaan muutamia
radikaaleja unjosta, jos nimittäin
sellainen toimenipide katsotaan tar­peelliseksi.,
;
Obregon paljastelee öl-jyparoonienveh-keilyjä
. ''>'"'. • '
Mexico City- ~ Presidentti Qbre-gon
on uudistanut' ulkomaalaisten
lehtien edustajille antamissaan haas-tattelui^
ssa ennemmin julkaisemansa
syytökset, että hrittiläisen lordi
Cowdray'n E l , Aguila-niminen öljy-yhtiö
on tuntuvasti avustanut kapi-nallisiä
rahastamalla heitä.
Presidentti sanoi, että kapinalli­silta,
vallatulla alueella olevat liitto­hallituksen
virkailijat ovat- hankki­neet
riittävästi asiakirjoja, jotka
ospttavat ^ hänen väitteensä oikeiksi.
Nämä asis^irjat osottavat,sano{'Ob­regon,
että E l Agalla ö|jy-yhtiön
virkailijat Puertossa, Mexicossa, an­toivat
kapinallisille rahaa . j a avus­tivat
kapinallidia sotatarpeitten ku-
Ictukseasa/: kicltäydyttyään antamas­ta
samanlaista avustusta liittohalli­tuksen
viranomaislllo . silloifi, kun
-satama oli ^.'Jiallituksen • joukkojen
hallussa; .. Liittohallituksen virano-maiiten
hallussa'; olevista' asiakir­joista
m,, m, selviää, öttä sanotun
yhtiön laivoilla IRiuleiettiigkapinalH-silje
ruokatarpeita y^. m. • '
Saksan vaalit toimite­taan
toukokuulla
Berlin. — Presidentti. Ebert on
antanut 'määräyksen yleisten edus­takuntavaalien
toimittamisesta ensi
tpdkokuun" 4 päivänä, Vaalien t o i ­mittaminen
on käynyt välttämättö­mäksi
äsken , tapah\un*en eduskun­nan
hajottamiisen vuoksi.
T
poiniiKKaa
taas pengottu
HollaBljIi
ta
Amsterdam, — Holli^ntikin on jo
päässyt vapautuniaan Vcniljän bols-hevlsmikauhusta
siinä määräjaä, et­tä
se on päättänyt ryhtyä neuvotte­luihin
neuvostohalHtukaen kanssa
kauppasopjmuk^en / aikaansaamiseksi
näia'6n maiden välillä. ^ ..
iHollannin lähetystö/; jonka ^ i -
miehenä toimii Geivuän j a ' Haagin
konferensseissa Hollantia.^ edustanut
iSnouck Hurgronje,' käy asiasta par­aikaa'
ncu<rotteluja Berliinissä" nou-vostohallitukseriedustftjanXrestins-kyn
kaninsa. *" '
MaäEkuun kumoukset
Painisin autokuskit
lakossa ^
Vallankumouksellisella prolitaari-aatilla
on kokonainen sarja maalisr'
kuuhun/kytkeytyviä muistoja. 1849
chulluna vuonna» riehui ensimäinen
porvarillisen vallankumouksen 'myrs­ky
Saksassa , ja Itävallassa, missä
vallankumouksessa työlälsst jo olit
vat eteenpäintyöntävänä j a ratkaise­vana
voimana. Maaliskuun 18 päi­vänä
v. , 1 8 7 1 , • julistettiin : Pariisin
Kommuuni; (Maaliskuussa 1917 ku­kisti
Venäjän proletariaatti tsaris-min.
Kuten vuoden 1905 vallanku--^
mouksessa muodostettiin tällöinkin
kaikkialla työväen- j a sotilasneuvos­toja,,
mikä oli varmana merkkinä sii­tä,
että tämä vallankumous oli luon­teeltaan
paljon suuremmassa mää-i
rässä proletaarinen kuin, kaikki en­tiset,
vaikkakin se ^ n s i n johti por­varilliseen
j a vasta saman vuoden
marraskuussa proletaariseen tasaval­taan.
Maaliskuussa 1919 nousi U n ­karin
j a Baijerin ^proletariaatti, ja
suuret , poliittiset joukkotaistelut
järk^tivat eri Saksan kolkkia. Seu­raavan
vuoden maaliskuussa 'taa?
synnytti' Kappin keikaus iSaksassa
raivoisan suurlakbn, mikä Saksissa,
Keski-<Saksassa mutta ennenkaikkea
Ruhrin alueella keliittyi suoranai­seksi
kapinaksi, minkä Ebert onnis­tui
verisesti kukistamaan. Itäval­lassakin
huomattiin tämän valtaisen
joukkolikkeen vaikutusta. 1921 vuo­den
maaliskuussa taas nousi Keski»
P a r i i s i . —_ Autokosiat ovat j u ­listaneet
24 tuntia kestävän lakon
protestiksi sitä v^^iaan kun matkus-t^
lia-antojen^imstajat eivät ole ko-^
Tottaneet>heidänvkbr«'atistaan samal­la
Inu - ovat korottaneet feyytimaksil-
Sa. Taxiyhtiöt ovat selittättcet kyy-timaksnjen
korotuksen johtuneen l i ­sääntyneistä
k t ^ n i n i k d s t a . '
Saksan -proletariaatti epätoivoiseen
taistdnu^ «toverien» Severing^n j ^
Hörsingin provokatoorisia sortotoi-menpiteitä
vastaan, mihin vnonsoun
yhtyi kommunistipuolue . avustaak- ka yhtäläisten oikeuksien 'Varjolla,
seen Keski-Saksan taistelijoin suur- käyttää demokratiaav verhotäksen s i l -
lakolla, mikä vsosialideraokratien-pe-jlä todelliset valtakeinonsa. , Porva-oman,
proletaarisen vallankumouk­sen
alkusoiton. Luonnollisesti pete­tään
proletariaatti porvarillisissa
vallankumouksissa, kuten oli laita
vuodan 1848 kumouksen 'perinpoh­jin-
Se poimii talonpoikain j a kapi­talistien
lukuun kastanjoita tules­ta,
mutta joutuu itse, vaikka on mu­kana
feodaalisen orjuuden kukista­misessa,
mitä raaimman orjuuden
j a vtliston uhriksi; Mutta se muok­kaa
oman myöhäisemmän voittonsa
edellytyksiä valmistamalla kapitalis­mille
* tilaisuuden kehittyä "täyteen
mittaansa. Mitä lähemmäksi tämä
taas pääsee omaa rajaansa — ja
maailmansota on osoittanut, kuin­ka
syvä .seii lankeämus jo' on — s i ­tä
nopeammin lähenee sen proleta­riaatin
kautta tapahtuva romahdus,
proletafhiatin, joka on auttanut s i ­tä
saavuttamaan vapaan 'tien kehi­tykselleen.
. ' '
•Täihän n o j a l l a käy-ymmärrettä­väksi
se kummastuttava tosiasia, et­tä
porvaristo käy yhä vihamielisem-mäksi
oman vallankumouksensa saa­vutuksille.
Porvarilliselle vallankti-moiikEelle
on luonteenomaista, että
jsen päämäärä on nk.. demokratia
(yhdenvertaisuus lain' edessä,, ylei-.
nen .äänioikeus, ajatusvapaus), m i ­kä
aluksi on kapitalismin kehityksel­le
erittäin sovelias, JUutta, mitä
enemmän p r o l e t a r i a a t t i - l u j i t t u u f ^ i -
ta_hartaammin fkävöi porvaristo
ilVoimen väkivaltaherruuden aikaa^
sillä se kannattaa demokratiaa Vain
niin kauan kuin se on välttämätön­tä
proletariaatin hämäämiseksi niu-annettuaan
proletariaatin olla va­pauden
harhoissa, vieläpä mukana
valtiovallassakin, näyttää se oikeaE
karvansa kohta, milloin prolctarfc
aatti osoittautuu vastahakoiseksi
taikka tyytymättömäksi. Ja kun
porvaristo tuntee itsensä riittävän
voimakkaaksi, heittää' se ujostele-matta^^
aamarinsa j a tallaa itse j a l -
kainsa alle demokratian, kuten Sak­sassa,
Suomessa »ja muualla. ' .
risto aseistuu yhä täydellisemmin.
•Missä tämä ei tapahdu julkisesti,
siellä suoritetaan se salaa kuten
toUisen kannan takia-kuitenkin'^ä-onnistuL
' '
. -Mutta jos proletariaatti ajatak-,
sissaan palaa porvarillisiin vallan-1 Euotsissa, Itävallassay y.m. J a s i l -
kumoMksiin, niin johtua tämä siitä, [lä on my&s muita tehokkaita väit­että
myös ne ovat osaltaan sen t e - [kappaleita, kuten kirkko, koulu, v i r -
Icöa j a että ne nmodostavat ' s e n j k a v ^ t a ja^sanomalelidistd. Aikansa
Täten tulee luokkatietoisesta pro­letariaatista
ainoa varma kallio tfian
tumusta vastaan, jota vastaan se
puolustaa jopa nk. demokratiaakin,
vaikkakin se tunnustaa, että tämä
demgkratia on - todellisuudessa väin
taantumuksen temmellyskenttä, on
vain enemmän tai vähemmän ver­hottua
kapitaalin ylivaltaa. Mutta
scf voi olla myös'proletariaatin tuki-;
kohtana, jos se, antamatta demo­kratian
kauniiden sanojen häikäistä
itseään,! tunnustaa, että vain prole­tariaatin
ylivalta voi johtaa päämää­rään,
voittoon kapitalismista.
Eivät ainoastaan porvarilliset vaan
itsepä sosialidemokraatitkin pettävät
vuodelta 1848 perityt porvarillisen
demokratian ihanteet. Nämä tietä­vät,
että vuoden 1848 maaliskuun
johdonmukaisena seurauksena täy­tyy
kehittyä vuoden 1917 marras­kuu.
Siitä syystä suitsuttavat he
-yhä vieläkin muotodemokratialle,
jolla tuskin enää on ryysyjäkään
verhonaan, j a pitävät voiton ehtoja
päätarkoituksena, lainkaan huomaa­matta;
että täten loittonevat yhä
ertemmän j a enemmän itse nk. de­mokratiastakin,
taantuvat. <Mutta
proletariaatti sen sijaan luo k a^
seensa tulevaisuuteen. Jopa taiste­lussaan
hetken välttämättömyyksien
puolesta astuu se tietä, joka joh­taa
proletarisen vallankumonksen
täyttymykseen, joka yksin voi r a ­kentaa
ja: vakauttaa pelastavan so­sialismin.':
Canadalla; edullinen
kauppabalanssi
Ottawfl, - r Juuri julkaistujen t i ­lastojen
mukaan, Canadan- tuonti
nousi viime • helmikuun ajolla 62,-
133,882 dollariin, joka pn'•3,173,-i
814 dpOl^ria vähemmän kuinsaman
kuukauden tuonti, viime" vuonna, jo­ta
vastoin vien ti oli 67,274»6.43 dol­laria,
^Cli9,;dl8;^82, dollaria enem­män
kuin saman kuukauden ajalla
viime vuonna, ' /
(Helmikuun 20 päivään päättyneen
kahdentoijfta^ kuukauden aj&lla vien­ti
nousi l,029,2«^,88l dollariin ja
tuonti 89«,338,916 dollariin.' Sa­malla
a jalja' kytättiin Canadajetn. tuo­duista
tavaroista^ tuontitulleina kaik­kiaan
135,1^0,270 dollaria.
Metsäpalo tuhonnut
useita kyliä Japa­nissa
*Tokio, — Metsäpalo, mikä on rie­hunut
useita päiviä "noin 170 mai­lia
täältä, on tähän mennessä t u ­honnut
kuusi -kylää. Kahdenkymme­nen
henkilön arvellaan saaneen sur­mansa
j a kymmeniä on loukkaantu­nut.
' ,
m
Toronto. — Muutamat Ontarion
lainlaatijakunnan vapaamieliset jä- »:
scnet nostivat ankaran arvostelun ?
myrskyn hallitusta vastaan kun -
lainlaatjjakunnassa tuli esille' halit- -
tuksen ehdotus erikoisen neuvonani .
tokomitcan nimittämisestä maantie- f-ministeristön
.avuksi. tTäroä komi­tea
e i , tulisi^ olemaan mikään muui
kuin poliittinen komitea», sanoi li-;>
beraaJie^j johtomies Sinclair. « S en
vervoUisuudeksi sanotaan tulevan
neuvotella maantiemlnisterin • kans-,.^ "
sa, mutta ainoa maantie mil^inkä se ^'^-IJ'
tulisi kiinnittämään huomiota, oti
maantie poliittiseen menestymiseen £
seuraavissa vaaleissa.
Toinen liberaali, Harold Pisher
West Ottawastä lausui, että komi­tean
perustaminen merkitsisi järjes­telmän
käytäntöön ottamiseksi vir­kapaikkojen
hankkimiseksi jäsenille.
•Jotkut muutkin lainlnaööakunnan, '
jäsenet pitivät suunnlteHmaa pclk- :
känä poliittisena temppuna. > i
Ranska suunnittelee ,
armeijan, uudelleen*
järjestämistä ;
Pariisi. —- Ranskan edust&jaka«i
ntari pohtii paraikaa suunnitelma*.'
Ranskan armefjan uudcstaanjärjes-täAiisestä.
Ranskan sotilaspolitiikan v
ilmotetaai^ olevan etupäässä puolus-^^^
tukseen tähtäävää seuraavien jperl- s
aatteiden mukaan: 'ensiksi, »uojcUa
kansallista aluetta vihollisten' hydk-käyksiltä;
toiseksi,^ JcwJ(|tlen^,,ma9n
tuloläbtcitten käyttämiseksi vsödänai-kana;
kolmanneksi, ei rsjottaa kan-sall{.<!
la alueita yksinomaan Rans-kaon.
j a Eiiropaan j a 4 meksl, hank­kia
liittojen kautta mnhdolllslmman'
monen ulkovallan apua.
Japanilainen vederiaiai
nen uponnut
iSazbo, Japani. Japanltt sota-i
laivaston vedenalainen No. 43 tör-i
mäsi yhteen sotalaiva' Tatsutan.
kanssa noin, kymmenen ,mallin pääs- •
sä tästä satamarfta j a ujJIiosl heth
Vedenalaisella oM 40 miestä j ä nel­jä
upseeria, jotka kaikki - painuivat
pohjaan vedenalaisen mukana. Saz-bo
on merisatama' Kyushu-saarella. -
Mm r r
Pastori Delormen juttu
yhä ratkaisematta
Quebec, — Suurta huomiota he­rättänyt
pastori Abbe Deiormen oi­keusjuttu
on toistamiseen jäänyi
ratkaisematta kun lautakunta ei
päässyt yksimielisyyteen. 0elormea
syytetään velipuolensa murhasta, j o ­ka
on tapahtunut tammikuun 6 päi­vänä
vuonna 1922. Murhajuttu on
^lut jo yhden kerran tätä enneft
oikciiden käsiteltävänä, mutta rau­kesi
se kun lautakunta ei päässyt
yksimielisyyteen^ - N y t ' oli kymme­nen
laataknnnanjlscnistä pastorin
vapauttamisen' Kannalla j a kaksi
vaati hänen ti^mit$em'i8taan. Et ole
vielä varmaa tuleeko hallitus alka­maan
uuden itttun häntä yastaan.
Erään «päViraUisen saostuksen mu­kaan
Delorme vedetään .vielä kol­mannen
kerran oikeuteen*
Yhdysvaltain lähettiläs!
jkeinotellut frangeilla
Pariisi. — Le Matin lehden ker­toman
mukaan Yhdysvaltain iäheti';
tiläi? Herrick on tehnyt puhdasta ;
voittoa puolitoista miljoonaa fran-
'Jtia. sen kautta, että hän osti 200,- i;
000 dollarin arvosta B a p s k a n f r a n - .
kcja äskettäin kun ne olivat k a i k -i
kien alhaisimmJlaan, Frankien osti) ;
tapahtui- sen yhteydessä kun Y h ­dysvaltain
lähetyst<{ osti itselleen r
oman talon Pariisissa j a > selitetään»
että saatu voitto ei mene lähetti-v
läällc, vaan' koituu «e Yhdysvaltain
hallituksen- hyväksi.
Toinen itsemurha -
Niagaralla
(Niagara Falls, N . Y . Saatuaan
selville, että pari päivää sitten p u ­toukseen
hypänneen miehen nimi oli
George Snyder, poliiseilla on nyt
selvitettävänään toinen salaperäinen
juttu, joka sai alkunsa siitä, kun
Goat-saaren sillalta löydettiin har­maa
päälystakkl j a pullo, joka on
sisältänyt myrkkyä.
Väkijuomaäänestys
^tulee kalliiksi,
T o r o n t o .— Hallituksen maakun­nan
. lainlaatljakunnalle esittämässä
menoarviossa, on puolenmiljoonan
dollarin menoerä, väkijuomakysy-myksesta
Ontariossa piakkoin : Xoif
mitettavaa yleisäänestystä J .varten.:
Kaikldaftn nousee menoarvio 1,6521^-;
286 dollariin. ' ! -