1922-06-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
eivii 2 Torstaina kesäk. 29 p. - Thorsday, June 29th. ei m li pii u Oi 1 i i 1 1 A > 4; rt Hl VAPAU Punfidan enomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilnies-jiyy SudburyeSa, Oat., joka tiistai, torstai j a lauantai. H. PURO, J. W. S L U P _ l a s t a a v a toimittaja^ Toimitussihteeri. V A P A U S (Liberty) ' , r> ^. The only organ of Finnish Workers m Canada, Pan- , , „ . ...... . ,, . i i • 4 i iished in Sudbury, O n t , every Tnesday, Thursday and lankumoukselhset työläisten joukkoteloituksia. Arkan-estän>- t vallankumouksen voiton Saksassa ja samalla Keski-Europassa, Tämä on historiallinen tosiasia. Ja jos Venäjän vallankumouksen on täytynyt antaa verensä vuotaa kautta koko mantereen Arkangelista j •••••• E i ole meidän päivinämme po- Odessaan ja Varsovasta Vladivostokiin, niin johtui tä.p»"'f^.^^ «lamassa mitään riettaan .. 1 . 11 11-. • • ipaa kum eri maiden sosiaiidemokra-ma silta, etta se on yksinvallan kukistamisen ja porva- Saiurday. Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge f o r single insertion 75c. Discount on standing advertise. ment. The Vapaus is the best advertising mediom among the Finnish People in Canada. • • tisten itse itsensä jumaliksi huudat-tamain velhojen oikeamielisjyden teeskentely, mikä ei ole mitään muuta kuin raivoisa koe iskeä ham- ^elissa puolusti kansansosialisti Tshaikovski imperia- P^^t mailman ainoaan proletaari-risluokan nujertamisen jälkeen tiellään yhtenään töksähtänyt sosialisteihin. Samarassa johtivat sosialival- T I L A U S H I N N A T : , , Canadaan yksi vk. ?4.0a, puoli vk. $2.25, kolme kk. 81.50 ja yksi kk. 75c. , Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoh vk. 03.00 j a kolme kk. $1.75, Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, jpaitsl asiamiesten joillg on takaukset Vapauden konttori j a toimitus on Liberty Building, L c y e S . . . P u h e l i . 1038. ^ - P o = t . . . . t e . S.dbu,y. Ont. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as Aecund class matter. Moskovan oikeusjutun merkitys Oikeusjuttu sosialivallankumouksellisia v a s t a an Moskovassa ei ole mitään muuta kuin vallankumouksen oikeudenkäynti vastavallankumousta vastaan. Yksityisten persoonain yksityiset teot ovat tässä jostakin merkitvksestä vain mikäli ne valaisevat keskeistä prob-leemia: sosialismin asemaa vallankumouksessa. Onko työväenluokan, joka ei enää mieli antaa käyttää Itseään kanuunanruokana ja työjuhtana, joka nousee ja yrittää katkaista kahleensa kumoamalla ihmisten riistolle pisrustuvan yhteiskuntajärjestyksen — onko tämän luokan rauhallisesti siedettävä «sosialistien^» revolveri- ja käsikranaattihyökkäyksiä taikka edes «vallankumouksellistenkaan » väkivallantekoja? Näin on kuitenkin runsain määrin tapahtunut Venäjän ja esim. Saksan proletariaattiin nähden. Ja sama kokemus odottaa mitä hyvänsä proletariaattia, joka epätoivoissaan on noussut kapitalistista sortoa vastaan. Historialliselta näkökannalta perustellaan Moskovan oikeusjuttu seiiraavaisesti: Venäjän vallankumous ei vaadi aikoja sitten voitettujen Noskeinsa verta, eipä edes heidän vankinapitämis-tään. Sehän olisi voinut jo aikoja sitten asettaa heidät seinää vastaan ajankohtana, jolloin imperialistiset kanuunat laasivat Venäjän proletariaattia. Sehän olisi merkinnyt vain pisaraa verimeressä. Mutta hellä kohdeltiin ylenkatseellisella välinpitämättömyydellä Jfl monia heistä karkoitettiin ilman muuta ja sallittiin heidän täten ryhtyä propagandaansa Pariisin ja Praagln hai" litiiskäytävissä. Mutta nyt pn kysymyksessä huolenpito tulevaisuudesta. Kukaan el voi varmuudella ennustaa jnitkä yhteiskunnalliset taistelut puhkeavat ehkä jo huomenna. Äskettäin juuri rähraimme läpi sodan, missä uhrattiin 10 miljoonaa ihmistä, valkoisen rodun jaloin jreri, ilman että tuloksena olisi ollut mitään muuta kuin Euröpan luhJslus ja uusi harvainvaltainen ylös-ttousertius. Kappaleiksi revitty, tyhjiin rosvottu Europa näyttää olevan tuomittu parnntumaltomaan kurjuuteen. Suuri brittiläinen Valtakunta, joka natisee liitoksissaan Irlannissa, EgyptiftsH, Intiassa, ampuu la- 'kossaolevia kaivostyöläisiäan Johannesburgissa ja jättää 2 miljoonaa työtöntään Ravinnotta. Ranska, jonka r Poincare-tilillä on l i miljoonaa sotauhria ja 289 mil-jaardin velat, paistattelee päivää sillä ajatuksella, että ficn tehtävänä on miljoonine sotilaineen «marssi maail- Inänbanlutnuksen johdossa.» Volgan seuduilla kuolee nälkään 20 miljoonaa ihmistä. Kymmenkunnan muun maan yllä m valkoisen terrorin lyijynraskas paino. Mikä kohtalo odottaa Europaa? I' Nlifl, hilkä kohtalo odottanöekaan sitä, elleivät kaikkien maiden työkuntoiset luokat, joiden kaikkialla on verellään ja hiellään makseltava militarismin, taantumuksellisten välivallantekojen ja kapitalististen valtain ennalleen rakennuskokeiden kustannukset, elleivät nämä luokat huomenna nouse vihdoinkin vakaultaakseen maailmassa todellisen järjestyksen ja todellisen rauhan? «Vallankumous taikka kuolema!» on kirjoittanut mies, joka astui kuolemaan vallankumouksen puolesta. Ja siinä sanassa on syvää aito totuutta. Jos ihmiskunta mielii elää edelleen on sen huomenna ylösnoustava ja elettävä uudelleen lyötyään kapitalismin, murrettu-aan kaiken vastarinnan proletariaatin diktatuurin kautta ja luokkaeron lakkauttamisella lopetettuaan kaiken hiestyksen ja sorron. Emme tiedä, onko tuohon «huomeneen» kuukausia taikka vuosia. Eikö esim. Poincare viime toukokuun 31 pnä ollut valmis sytyttämään uuden sodan palon Euröpassa? Ja eikö hän voi yhtä hyvin tehdä tätä kolmen päivän taikka kuukauden kuluttua? Venäjän vallankumous oli vain meidän aikamme ensimmäinen suuri luokkainvälinen yhteenotto. Historian muiden maiden proletaraiatille myöntämä lyhyt hengähdysaika on vain omiaan osoittamaan tämän yhteenoton välttämättömyyden. Tällä tiellä voidaan vaN lankumouksen tuskat tehdä hedelmällisiksi kansainvä lisen proletariaatin tehtäväin keventämiseksi. Mutta vain sillä edellytyksellä, että se jo etukäteen tuntee vaarat, että se pitää perivihollisensa kaukana teiltään, työntää, syrjään joukon harhakuvitelmia ja tempaa tarmokkaasti eräiden kasvoilta ilvehtijä- ja valhenaa-marit. Jos Stinnes tällä haavaa hallitsee Saksaa, missä työläisille on maailman kurjimmat palkat, niin riippuu tämä siitä, että siellä oli muudan työläinen, eräs sosialidemokrati, luokkansa petturi, joka siitä huolimalta kuitenkin yhä vieläkin on Toisen Internationalen jäsen, — verimies Noske, joka sen jälkeen, kun sotilaat olivat ajaneet pois Keisarin, Hindenburgin ja Luden-dorffin, tiesi ahkerasti pistimiä ja kuularuiskuja käyttämällä iskeä maahan heräävän vallankumouksen. Saksan sosialidemokratia on tarkoituksellisesti ja harkiten listista aseellista sekaantumista. Kievissä toimivat menshevikit käsikädessä Denikinin kanssa. Irkutskissa murhasivat sosialivallankumoukselliset joukoltain bolshevistisia proletaareja. Ja Vladivostokissa olivat so-siaiivallankumoukselliset yhteistoiminnassa Jaappanin suurrahamiespiirien edustajan Merkulovin kanssa. Luhistuvaa tsarismia ei enää käynyt puolustaminen. Virkaheitolla ja itsepuolustukseen kykenemättömällä porvaristolla ei enää ollut jäljellä ainoatakaan suurta perusajatusta, mistä pitää kiinni. Ja voidakseen 4- vuotisen verenvuodatuksen ja järjettömän hävityksen jälkeen uudistaa murhayrityksensä vallankumousta vastaan oli taantumuksen käytettävä hyväkseen «sosialisteja » ja «vallankumouksellisia», jotka palvelivat taantumusta ei ainoastaan välttämällä «demokratisella» ideologillaan vaan myös — ja se on sydäntävihlovaa tässä asiassa — hyväksyivät ja tukivat sen rikollisia yrityksiä hävittää niiden sankarien muistokin, jotka juuri olivat kuolleet vallankumouksen asian puolesta. Käykö vallankumouksellisen proletariaatin edelleen salliminen, että sosialismin nimeen saboleerataan luokkataistelua? Salliiko se, että' «sosialistiset» johtajat, jotka todellisuudessa ovat porvarillisen yhteiskunnan viimeisiä ideologeja, käyttävät vastavallankumouksellisten tarkoilustensa hyväksi ja vallankumousta vastaan niiden työläisten uhrausalttiutta ja sankarillisuutta, jotka sattumalta lukeutuvat heidän puolueisiinsa? Onko siedettävä, että vedotaan sosialismiin, joka kuitenkin on luokkataisteluoppia, sen jälkeen, kun on vuosikausia käsikädessä imperialististen interventionimiesten kanssa taistelu vallankumousta vastaan? Onko sallittava, että sosialistit ottavat porvarien puolella osaa sisällissotaan muita sosialisteja vastaan? Onko annettava anteeksi, että sosialistit taistelevat sosialisteja vastaan samoilla aseilla kuin tavallinen yksinvalta? Kaikki nämä kysymykset viskataan esiin Moskovassa Ja vastaukset, jotka vallankumouksellisten yksinkertaisten, terveiden mielten on niihin annettava eivät ole kyseenalaisia, Moskovassa syytettynä oleva «vallankumouksellinen gosialismi» ei ole kerrassaan missään suhteessa yhtä todellisen vallankumouksellisen sosialismin kanssa. Sillä sen sisältöpuhtautta voidaan koetella vain yhdellä tunnustimella: Ollaan joko valveutuvan työväenluokan ja vallankumouksen puolella kaikista ajatuseroavaisuuksista ja kaikista virheistä huolimatta, joita arvostellaan, ja kaikista henkilöistä huolimatta, joita ehkä vastustetaan. Taikka ollaan kansainvälisen porvarisluokan puolella. Mitään kolmatta mahdollisuutta ei ole olemassa. Ja jos viimeksi mainitussa tapauksessa yhtäkaikki vedotaan vallankumoukselliseen sosialismiin, niin aivan yksinkertaisesti kielletään oma menneisyys ja häväistään kautta maailman kaikki, joille nämä sanat sisältävät korkean ja velvoittavan sisällön. ' ' ^ Tulevissa luokkataisteluissa ei vastavallankumous saata käyttää sosialismia aseenaan. Ja Moskovan oikeusjutun merkityksenä tulee olemaan, että tämä johtopäätös tulee syvästi syöpymään jokaiseen, joka seuraa oikeudenkäyntiä asianvaatimalla tarkkaavaisuudella. , — \ . Saksan ulkomaanlaina Saksan ulkomaanlainahankkeen johdosta kirjoittaa berliniläinen toverilehti pilemmässä artikkelissaan mm. seuraavaa: Saksan porvaristo on tähän asti, kuten ei vielä mikään muu luokka, joka on sodan alkanut ja hävinnyt> kunnostautunut sillä, ettei ole omasta puolestaan pannut pfennigiäkään likoon ja pitää kiven kovaan kiinni siitä, että Saksan työväestön on kannettava koko sitoumusten taakka. Ja työväestön on tietenkin myös maksettava lainojen korot. Uudel välilliset verot, kiristetty riisto, siinä keinot, joilla porvaristo täyttää reparatio-nivelvoUisuutensa. Ei käy kieltäminen, etteikö yksi tai toinen lainan muoto tuottaisi lyhyttä parannusta Saksan kapitalisti-luokan asemassa. Mutta annettaneenpa lainaa taikka ei, olipa se suuri taikka pieni, niin on Saksan työväen luokan oltava selvillä yhdestä: Saksan kapitalistinen talous on vaarassa joutua vedetyksi yleiseen maailman talouspualan. Lainanantajat, varsinkin amerikkalaiset, pyrkivät lainallaan Saksassa toteuttamaan samallaiset tuotantoehdot kuin mitkä paraikaa vallitsevat Ameri kassa ja Euröpan teollisuusmaissa. Tämä inerkitsee, että Saksassakin syntyy menekkipula ja sen seurauksena työttömyys suuressa mittakaavassa, kuten on laita Amerikassa ja Euröpan teollisuusmaissa. Saksan kapi talistinen talous on kuitenkin sodanaikaisen ryöstövilje-lyksen ja Versailles'n rauhansopimuksen taloudellisten ja poliittisten ehtojen johdosta tavattomasti heikontunut. Maailmanmittakaavaa olevan talouspulan laajentaminen myöskin Saksaa käsittäväksi merkitsisi sen takia sille vieläkin suurempaa taloudellista romahdusta kuin muille maille. Saksan taloudellinen ja poliittinen riippuvaisuus länsimaisesta kapitalismista tulee yhä suuremmaksi. Saksan kapitalistiluokka, Saksan pon'a-rillinen hallitus on osoittanut olevansa kykenemätön astumaan ainoalle ulospääsytielle: ryhtymään poliittiseen ja taloudelliseen yhteistoimintaan Venäjän kanssa. Minkälainen olkoonkin reparationipulman tilapäinen taikka lopullinen ratkaisu, niin yksi pitää paikkansa: Saksan työnantajisto on kärjistävä olemassaolostaan käymänsä taistelua ja hyökkäävä 8-tunnin työpäi-ää vastaan, yhteiskunnallista lainsäädöstöä vastaan ja palkkain polkemisen puolesta! 1 valtioon ja sen kautta nujertaa vallankumouksellisen proletariaatin esitaistelijat, jotka_i:ivät ainoastaan i n nollaan ja uhrautuvaisuudellaan vaaranna matalamielisten reformisti johtajain tmainetta? vaan myös joka päivä iskevät naulan luokkain välisen sovittelun ruumiskirkstuun, sovittelun, mikä kapitalistisen ma-ilmantalouden nykyisessä vaihekau-dessa merkitsee säännöllisesti suurten työtätekeväin kerrosten tappiota, mutta omistavan luokan lisääntyvää riistovoittoa ja näiden työläis-luutnanttien poliittisen olemassaolon jatkumista — pysyvää «maineen hobdetta, verrattomia tuloja, mini?- teriviittaa, mikä myöskin merkitsee pyövelikauhtanaa — Noske, Seve-ring, Pilsudski ja virolaiset herrat sosialidemokratit. Sillä: miksi nukkui vanhan internationalen puujumalain omatunto kun Suomen proletariaatin parhaimmistoa laastiin hekatombittain sorakuoppiin, miksi eivät Saksan sosia-lidemokratiset johtajat yrittäneetkään estää goltzilaisten maantieri-tarien lähettämistä Suomeen taikka Ruotsin Palmstjernat aseiden kuljettamista ja ruotsalaisten kuritushuoneiden tyhjentämistä varkaista ja murhamiehistä, jotta saatiin ruotsalainen «yapaustaistelijabrigaa-dis. Tamperetta puolustavain ryysy- Iäisten teilaajaksi? Kuinka saattoi Vandervelden omatunto torkahtaa niin sikeästi, että itse täytti Belgian vankilat flaamilaisilla riippumattomuuden asianajaj i l l a ja vallankumouksellisilla työläisillä? Ja Nosket ja Scheidemannit ja Severingit ja Radbruckit! Missä oli heidän oikeamielisyytensä laastes-saan maan päältä Saksan työläisiä tai täyttäessään heillä kuritushuoneet, joidenteljet eivät auenneet vielä senkään jälkeen, kun sadat heidän uhreistaan tekivät nälkälakon kerran, kahdesti, kolmasti? Ja kaikkien muiden maidten so-sialidemokratiset patsaspyhimykset' Ovatko he käyttäneet omaatuntoaan korvatukkoina, jotta eivät olisi kuulleet ja yhä kuulisi maidensa työläisuhrien kuolonkiljahduksia ja tuskanhuutoja, uhrien, jotka he taikka porvarit taikka. molemmat yhdessä ovat jouduttaneet piilun a l le taikka telkien taakse? Taikka onko heillä yleensä ollenkaan omaatuntoa? Ei ole! Sillä sen näkee erinomaisen hyvin siitä, että se <heräää> vain kun on kysymyksessä rikoksen puolustus, kuten venäläisiä myrkkykuula-miehiä koskevassa tapauksessa, mutta ei osoita pienintäkään elonmerkkiä paraikaa hirveästi kärsiväin proletaaristen uhrien cherättämänä». E i näet omantunnon kolkutusta etsiessä lainkaan tarvitse turvautua menneiden kauhunvuosien proletaa-rimarttyyriuteen; se jatkuu, vallit- S see jatkuvana tilana useimmissa maissa, alkaen valkoisen Suomen oi-keusvallasta aina viimeisen Hohen-zollernin mustaan helvettiin asti. Elleivät sosialidemokratiset pirun-palvelijat sattumalta tiedä mikä kär-simystaakka on kannettavana Suomen luokkatietoisella työväestöllä, Puolan, Viron, Jugoslavian, Espanjan proletariaatilla, niin pitäisi heille ainakin o l l a selvillä, mitä tapahtuu paraikaa Ramaniasta, missä 300 kommunistia paraikaa vähin erin tapetaan väih sen vuoksi, että ovat melipiteiltään kommunisteja mutta eivät ole tehneet mitään edes porvarillisten <lakienj mukaan rikollista tekoa. Siellä, siellä olisi herroilla sosialidemokratisilla oikeamielisillä tuomareilla vasta työmaa, siellä olisi paikallaan länsimainen inhimillisyys ja «poliittinen vapaus^, siellä tarvittaisiin kaunopuheisuutta, vaikkapa sitä olisi kehitetty kymmenien vuosien veijaritoimissakin, kaunopuheisuutta, jota nyt tuhlataan moskovalaisten murhaajain, varkaiden ja perimmäisten heittiöiden valkaisemi-seksi j a enkelisentämiseksi. Mutta sosialistiministerien ja mi-nisterisosialistien huomio ei ehdi kiintyä Rumaniaan ja 300 tapettavaan kommunistiin, ruumiillisen ja. henkisen työntekijään, mieheen ja naiseen siellä ei jo murhattuihin eikä vasta murhattaviin, ei nälässä ja janossa kidutettaviin, ei naisiin, j o i ta keskiaikaiseen tapaan pidetään häkissä, häkissä jopa oikeussalissakin kuin eläimiä, eikä miehiin, jotka On pinottu — sana on yhden syytetyistä — vankilakoppeihin niin ahtaasti, etteivät voi liikuttaakaan i t seään j a mistä eivät moniin päiviin pääse edes luonnollisille tarpeilleen. Mutta tämä teurastus- ja elävältä-mädännyttämisprosessi, se ei, kuten sanottu, kiinnitä länsimaisten oikeamielisyyden apostolien mieltä. Sillä se ei hyödytä heitä. Raukkoina ja roistoina viljelevät he «omaatuntoaan» vain mikäli he sillä voivat palvella porvarillista yleistä mielipidettä, kapitalistista yhteiskuntajärjestystä, paikata omaa surkastunutta poliittisen merkkihenkilön olemustaan, rasvata natisevia ministerituolejaan, mutta iskeä työväenluokkaa ja koettaa k u ristaa hengettömäksi proletaarinen Venäjä ja sen sankarillisimmat esitaistelijat! Tätä tarkoitusta ei palvelisi ru-maanilaisten työläisten pelastaminen eikä proletariaatin tuköminen yleensä. Siksi Moskovaan! Vähätpä siitä, että länsimainen oikeamielisyys sillä aikaa nujertaa ja menehdyttää satoja syyttömiä työtätekeviä ihan-teenihmisiä! Mutta jos Vanderveldein ristiretkeä pidetään jonain muuna kuin huijauksena, jota riettaampaa ei poliittisessa elämässä ole ikinä nähty, niin ei inhimillisellä erehtyväi-syydellä enää- ole lainkaan fajaa, M, T. 2iniiuiiiiiiiiiiiiimiiiuiiimniiiiJwiiiiuiuiiiHiiiii,,,,,,,,,,,,„^ »iiiiii LÄHETYSKUSTANNUKSET: Canadar dollaristj Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kai Kysykää erikoiskurssia suurille eummille. ^^"^^ ^'"^ Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A , T H ' view Ave, • • '.- '5. 057 Broad Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. i BOX 69, V A P A U S . Pilettiliike tehtävä J . V . Kannaston nimessä. SUDBURY, ONT ton. Työläinen, joka lukeutuu kommunistiseen järjestöön Virossa, on rikollinen, jota on rangaistava ja rangaistava ankarasti. Useassa ta-paukse- ssa ovat kommunistit yhteistoiminnassa riippumattomain kanssa, jotka ovat joukon vasemmalla kuin vastaavat länsimaiset puolueet. Kommunisteilla on myös hyvin järjestetty nuorisoliitto. Sosialidemokraattien vaikutus työläisiin on sen sijaan nopeasti hupenemassa, — Viron työväenliike ei porvarillisiin puolueisiin verraten kuitenkaan ole erin voimakas. Viro on talonpoikaismaa j a talonpojat taipuvat kernaasti pikkuporvarilliseen katsomukseen. Suuret joukot työläisiä on siirtynyt Venäjälle osin vainoja pakoon, osin ^iksi, ettei virolainen teollisuus voi tarjota heille ansiomahdiollisuutta. Virolainen teollisuus ei lainkaan voi k i l pailla saksalaisen kanssa. Lisäksi t u lee hallituksen mieletön politiikka Neuvosto-Venäjää kohtaan, joka sekin osaltaan huonontaa virolaisten teollisuustuotteiden menekkimahdol-lisuutta. Kauttakulkuliike Venäjälle on kuitenkin tuottanut Viron pyö-velistölle suuria tuloja, — Kingiseppin murha oli tietenkin kova isku Viron kommunisteille? Vallankumous Biig; riassa Yhteiskunnallinen va]'--:-. Bulgariassa ei ole mik^^-^\'- sille, joka on tutustunut nuia"' suhteisiin ja muiden mnl^k^"^. musten nojalla vetänyt niinä ' päätökset. Jos uutiset puhiev:^ v a l l a n ^kumouksesta osoi-:ar vääriksi taikka ennenaikaisiksi', kitsee se vain, että vallankuT-sen hetki ei vielä ole Buifca-- lyönyt; koittava on so joka : uksessa. Työväen taistelurintaialta eri maista Viron demokraattinen terrori Kingisepp — kaamea yksityistapaus jatkuvassa ajojahdissa. Kapitalistinen ja oikeistososialisti-nen lehdistö, joka on tulvillaan k u vauksia Neuvosto-Venäjän raakalais-maisuudesta ja joka niin viehkein sanoin puhuu viattomista sosialival-lankumouksellisista, on merkillisen vaitelias, kun on kysymyksessä valkoisen terrorin temmellysmaat. Harvoin on esim. eri maiden sosialide-mokratisilla lehdillä mitään kerrottavana valkoisen vallan orgioista Suomessa ja Unkarissa. Yhtä hiljaa on oltu taantumuksen hirmutoimis-ta Virossa, minkä demokraattinen hallitus on kukkuroittanut verisen mitan tarmokkaan toverin, Kingiseppin, murhalla. Kuten tunnettua ammuttiin tämä tutkinnotta tuomiotta, ja asianomainen ministeri vakuutti ennen tappoa Neuvosto-Venäjän edfustajalle, että kysymyksessä oli vain vähäpätöisyys, josta tuskin syntyi laillista oikeudenkäyntiäkääi^ Nyt jälkeenpäin käyvät nämä työväenpuolueeseen lukeutuvan ministerin sanat profetiasta. Kingisepp ammuttiin 6 tuntia sen jälkeen todellakin ilman laillista o i ^ d e n - käyntiä! Tukholmalaisen toverilehden edust a j a on Viron barbaarimaassa onnistunut pääsemään kosketuksiin s i käläisten toverien kanssa tavalla, j o - ka on salaisuutensa — sillä kommunistit .ovat Virossa kaikkien l a k i en ulkopuolella. Hän v i r i t t i erään nuoren taistelijatoverin kanssa keskustelun Kingiseppin murhasta ja uusista ajojahdeista. Virolainen toveri selitti, että pelissä oli mukana provokaattori. Tämä oli luikerrellut liikkeeseen j a jopa hankkinut sellaisen luottamuksen, että toimi Kingiseppin k u riirina. Täten oli tällä ohranan kätyrillä hyvä tilaisuus ottaa selvää puolueen organisationista. Tästä johtui, että poliisit tällä kerralla saattoivat iskeä ankarammin kuin koskaan ennen. Jo huhtikuun 29 pnä toimeenpantiin joukkovangitse-misia j a monia työläisiä tuomittiin summittaisen «oikeudenkäynnin» jälkeen pitkiin vankeusrangaistuksiin. Kommunistien äänenkannattaja lakkautettiin, ja on pantu käyntiin uusi hirvittävä sotaretki kommunistista liikettä vastaan, — Ovatko sosialidemokratitkin kanssasyyllisiä vainoihin? —- Ovat. Virolaiset sosialidemokratit ovat melkein poikkeuksetta asettuneet porvariston puolelle vallankumouksellisia työläisiä vastaan. Ja siksi toiseksi seuraa nykyinen kokoomushallitus vain Hellatin ja muiden sosialistiministerien esimerkkiä. Nämä murhauttivat aikoinaan 26 TallankumoukseHista työlaista. Sosialidemokratien j a työväenpuolueen painostuksesta vangittiin kolmessa viikossa 160 kommunistia. Porvarit astuvat siis vain sosialidemokratien veristä vanaa pannessaan toimeen uusia vainoja. — Mikä suunta tällä hetkellä on hallitsevana Viron työväenliikkeessä? — Ehdottomasti kommunistinen. Ja siihen kallistuu se päivä päivältä yhä enemmän, Sosialidemokrati-nen kuhertelu taantumuksen kanssa j a sietämätön taloudellinen puristus, joka on tehnyt Viron proletaarit todellisiksi ryysyläisiksi, vaikuttavat, että Viron työväestön enemmistö liittyy vainottujen kommunistien riveihin. Ja tämä siitä huolimatta, että puolue on täysin l a i - — Luonnollisesti. Kingisepp oli tavallista suurempaa johtajamittaa. Lisäksi tulee, että poliisit löysivät salaisen kirjapainon ja hävittivät sen. Mutta me tulemme kyllä selviytymään tästäkin porvarien riistana josta, .Tunnemme, että meidän ihanteemme saavuttavat yhä suurempaa jalansijaa työläisten keskuudessa. Vapunpäivänäkin otti mielenosoitukseemme osaa 15,0Q^0 työläistä. Poliisit ampuivat luonnollisesti ja useita haavoittui. Mutta vielä senkin jälkeen oli meillä toukokuun lopussa suuri mielenosoitus. Ja taas kovia panoksia ja uusia uhreja. —- Varustaudutaanko porvariston taholta yhä uuteen sotaan Neuvosto- Venäjää vastaan? — Halua'ei kyllä puuttuisi, mutta kaikki riippuu länsivaltain taloudellisesta tuesta, ja lisäksi' on v i rolaisten työläisten maltti jo melkein saavuttanut äärimmäisen rajansa. Mutta myös meille työläisille on Viro pieni maa. Olemme riippuvaisia kehityksestä muissa maissa. K a i kista vainoista huolimatta tiedämme me yhtäkaikki järjestäytyä, niin että kun hetki koittaa, olemme valmiit tekemään tilin niiden kanssa, jotka ovat vanginneet, kiduttaneet ja murhanneet niin monia meidän tovereistamme. Tähän lopetti toverihaastateltava, ja tukholmalaisen toverilehden edustaja päättää: Ulkona lekotti aurinko hehkuvana yli likaisen j a löyhkäävän Tallinnan, Likaisenvihreitä sotilastakkeja näkyi kaikkialla. Satamassa vartioivat muutamat ladatuin asein varustetut vanginvartijat repaleisia j a haavoissa olevia vankeja, jotka suorittivat katupuhdistusta. Muutamia savukkeita puolijuopuneille vartijoille j a heti sai tilalsuudten puhutella vankeja. Poliittisia kaikki ja 2—3 vuotta jäljellä rangaistusajas-ta. Tällainen on piskuinen Viron tasavalta, maa, missä hallitsee demokratia, j a minkä läpi äskettäin matkusti Vandervelde mennäkseen puolustamaan omia ja ministeri Hellatin rikostovereja Venäjällä. Mutta nuo 105 äskettäin Virossa vangittua vallankumouksellista, samoin kuin ne sadat, jotka siellä ovat jo aikaisemmin olleet telkien takana, eivät kaiken todennäköisyyden mukaan saa Vanderveldestä asianajajaa. TDiTKMVitfAöS! _ Tämän pientalonpoikai.=;maan tivät valassaolevat sotilas- ja porvaristokastit mailmansotaan kusvaltojen puolelle. Kutea mu: kin maissa loihtivat porvarit j läkin roistomaisen kiihkokansal! kiihoituksen avulla sodan. M kun peli hävittiin ja voittajain to kohtasi maata 'kolmen miijaa frangin hirvittävän sotakorvaui muodossa, vieritti tuo samainen koUiskopla, porvaristo, tämän si nattoman taakan yksinomaan tätekevän, varattoman kansan nettavaksi. Kansan oli nyt, p j u u r i suorittamaansa veriul miespolvia, kestävällä orjuuc maksettava herrojensa suun-; mielipuolisuus. Suur-iskusanahan monien maiden 'kiskuriporvari mielilörpötystä mutta kansalle 1 kitsee se kaikkialla orjuuden kurjuuden helvettiä. Bulgariassa on kaikki tämä he tänyt kansankerroksissa voiraakl vastustushalun. Sosialistinen on Bulgariassa'h u o l i m a t t a n maanviljelysluonteesta — ollut koja sitten pitkälle kehittynyt. ' väenliike on täällä aina ollut kempi kuin useimmissa muissa n sa — suorastaan Ikommunismiin täävä. Bulgarian sosialistinen lue riensi m.m. ensimäisenä y mään Zimmervaldin internati leen. Huolimatta ententen kon Iin alla olevan hallituksen ankai vainosta on kommunistinen liike dan jälkeen varttunut niin voii kaaksi, että puolue viime sobra vaaleissa valloitti yli kolmanne edustajapaikoista. Useissa Bulga kaupungeissa on sen lisäksi mel 'kommunistiset valtuustot. Kun puna-armeija pieksi me Wrangelin joukot pakotti ent Bulgarian ottamaan hoiviinsa 000 miestä tästä rosvojoukosta, mä katkeroitti kansan mielialan tisestäänkin. Muutamia, viik sitten juuri kerroimme kuinka 1 munistipuolue on kautta, maan jestänyt valtaisia mielenosoitt kouksia, tehnyt välikyselyn 1 tyksessa ja joka pienimpäänkin lään levittänyt meidänkin lai maamme julistusta, jossa, sai kuin joukkokouksissa ja edus nassa, vaadittiin wrangelilai päällikköjen häätämistä maasta miehistön toimittamista Venä sekä taloudellisten ja poliitti suhteiden solmiamista neuvost( lituksen kanssa, Stambulinskin dossa olevan hallituksen täji;yi tota, että sen oli romahdusta taakseen tehtävä loppu tällaif sietämättömästä tilanteesta. B tushuone on luonnollisesti omia jaan valvoakseen täydellisesti tunut ententen määräyksiin. P< tinen mullistus ilman hallitus neen riepoittamista maasta olisi sin mahdoton. Maan kuningas, ris Koburg, oli bulgarialaisen t tumuksen ja agraarikapita!': vahvin tuki, agraarikapitalis jotka sodan aikana pilkkahini ostivat köyhtyneiltä taikka ka neiden talonpoikain omaisilta kottain maa-alueita ja jotka ' ovat syosseet talonpoikaisen väe mitä suurirmpaan kurjuuteen ja juuteen. Talonpojille saattaisi vain va kumous taata oikeudenmuka maanjaon. Mikäli kommunisti lue, jolla on koko Bulgarian tj tekevän väestön luottamus, on nyt liiton Stambulinskin kausia,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 29, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-06-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220629 |
Description
Title | 1922-06-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
eivii 2 Torstaina kesäk. 29 p. - Thorsday, June 29th.
ei
m
li
pii
u
Oi
1
i i
1 1
A
>
4;
rt
Hl
VAPAU
Punfidan enomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilnies-jiyy
SudburyeSa, Oat., joka tiistai, torstai j a lauantai.
H. PURO, J. W. S L U P _
l a s t a a v a toimittaja^ Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Liberty) ' , r> ^.
The only organ of Finnish Workers m Canada, Pan- , , „ . ...... . ,, . i i • 4 i
iished in Sudbury, O n t , every Tnesday, Thursday and lankumoukselhset työläisten joukkoteloituksia. Arkan-estän>-
t vallankumouksen voiton Saksassa ja samalla
Keski-Europassa, Tämä on historiallinen tosiasia.
Ja jos Venäjän vallankumouksen on täytynyt antaa
verensä vuotaa kautta koko mantereen Arkangelista j
••••••
E i ole meidän päivinämme po-
Odessaan ja Varsovasta Vladivostokiin, niin johtui tä.p»"'f^.^^ «lamassa mitään riettaan
.. 1 . 11 11-. • • ipaa kum eri maiden sosiaiidemokra-ma
silta, etta se on yksinvallan kukistamisen ja porva-
Saiurday.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
f o r single insertion 75c. Discount on standing advertise.
ment. The Vapaus is the best advertising mediom among
the Finnish People in Canada. • •
tisten itse itsensä jumaliksi huudat-tamain
velhojen oikeamielisjyden
teeskentely, mikä ei ole mitään
muuta kuin raivoisa koe iskeä ham-
^elissa puolusti kansansosialisti Tshaikovski imperia- P^^t mailman ainoaan proletaari-risluokan
nujertamisen jälkeen tiellään yhtenään töksähtänyt
sosialisteihin. Samarassa johtivat sosialival-
T I L A U S H I N N A T : , ,
Canadaan yksi vk. ?4.0a, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 75c. ,
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoh vk.
03.00 j a kolme kk. $1.75,
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
jpaitsl asiamiesten joillg on takaukset
Vapauden konttori j a toimitus on Liberty Building,
L c y e S . . . P u h e l i . 1038. ^ - P o = t . . . . t e . S.dbu,y. Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Aecund class matter.
Moskovan oikeusjutun merkitys
Oikeusjuttu sosialivallankumouksellisia v a s t a an
Moskovassa ei ole mitään muuta kuin vallankumouksen
oikeudenkäynti vastavallankumousta vastaan. Yksityisten
persoonain yksityiset teot ovat tässä jostakin
merkitvksestä vain mikäli ne valaisevat keskeistä prob-leemia:
sosialismin asemaa vallankumouksessa.
Onko työväenluokan, joka ei enää mieli antaa käyttää
Itseään kanuunanruokana ja työjuhtana, joka nousee
ja yrittää katkaista kahleensa kumoamalla ihmisten
riistolle pisrustuvan yhteiskuntajärjestyksen — onko
tämän luokan rauhallisesti siedettävä «sosialistien^» revolveri-
ja käsikranaattihyökkäyksiä taikka edes «vallankumouksellistenkaan
» väkivallantekoja?
Näin on kuitenkin runsain määrin tapahtunut Venäjän
ja esim. Saksan proletariaattiin nähden. Ja
sama kokemus odottaa mitä hyvänsä proletariaattia,
joka epätoivoissaan on noussut kapitalistista sortoa
vastaan. Historialliselta näkökannalta perustellaan
Moskovan oikeusjuttu seiiraavaisesti:
Venäjän vallankumous ei vaadi aikoja sitten voitettujen
Noskeinsa verta, eipä edes heidän vankinapitämis-tään.
Sehän olisi voinut jo aikoja sitten asettaa heidät
seinää vastaan ajankohtana, jolloin imperialistiset kanuunat
laasivat Venäjän proletariaattia. Sehän olisi
merkinnyt vain pisaraa verimeressä. Mutta hellä kohdeltiin
ylenkatseellisella välinpitämättömyydellä Jfl monia
heistä karkoitettiin ilman muuta ja sallittiin heidän
täten ryhtyä propagandaansa Pariisin ja Praagln hai"
litiiskäytävissä. Mutta nyt pn kysymyksessä huolenpito
tulevaisuudesta. Kukaan el voi varmuudella ennustaa
jnitkä yhteiskunnalliset taistelut puhkeavat ehkä jo huomenna.
Äskettäin juuri rähraimme läpi sodan, missä
uhrattiin 10 miljoonaa ihmistä, valkoisen rodun jaloin
jreri, ilman että tuloksena olisi ollut mitään muuta
kuin Euröpan luhJslus ja uusi harvainvaltainen ylös-ttousertius.
Kappaleiksi revitty, tyhjiin rosvottu Europa
näyttää olevan tuomittu parnntumaltomaan kurjuuteen.
Suuri brittiläinen Valtakunta, joka natisee
liitoksissaan Irlannissa, EgyptiftsH, Intiassa, ampuu la-
'kossaolevia kaivostyöläisiäan Johannesburgissa ja jättää
2 miljoonaa työtöntään Ravinnotta. Ranska, jonka
r Poincare-tilillä on l i miljoonaa sotauhria ja 289 mil-jaardin
velat, paistattelee päivää sillä ajatuksella, että
ficn tehtävänä on miljoonine sotilaineen «marssi maail-
Inänbanlutnuksen johdossa.» Volgan seuduilla kuolee
nälkään 20 miljoonaa ihmistä. Kymmenkunnan muun
maan yllä m valkoisen terrorin lyijynraskas paino.
Mikä kohtalo odottaa Europaa?
I' Nlifl, hilkä kohtalo odottanöekaan sitä, elleivät kaikkien
maiden työkuntoiset luokat, joiden kaikkialla on
verellään ja hiellään makseltava militarismin, taantumuksellisten
välivallantekojen ja kapitalististen valtain
ennalleen rakennuskokeiden kustannukset, elleivät nämä
luokat huomenna nouse vihdoinkin vakaultaakseen
maailmassa todellisen järjestyksen ja todellisen rauhan?
«Vallankumous taikka kuolema!» on kirjoittanut
mies, joka astui kuolemaan vallankumouksen puolesta.
Ja siinä sanassa on syvää aito totuutta. Jos ihmiskunta
mielii elää edelleen on sen huomenna ylösnoustava
ja elettävä uudelleen lyötyään kapitalismin, murrettu-aan
kaiken vastarinnan proletariaatin diktatuurin kautta
ja luokkaeron lakkauttamisella lopetettuaan kaiken
hiestyksen ja sorron.
Emme tiedä, onko tuohon «huomeneen» kuukausia
taikka vuosia. Eikö esim. Poincare viime toukokuun
31 pnä ollut valmis sytyttämään uuden sodan palon
Euröpassa? Ja eikö hän voi yhtä hyvin tehdä tätä
kolmen päivän taikka kuukauden kuluttua?
Venäjän vallankumous oli vain meidän aikamme
ensimmäinen suuri luokkainvälinen yhteenotto. Historian
muiden maiden proletaraiatille myöntämä lyhyt
hengähdysaika on vain omiaan osoittamaan tämän yhteenoton
välttämättömyyden. Tällä tiellä voidaan vaN
lankumouksen tuskat tehdä hedelmällisiksi kansainvä
lisen proletariaatin tehtäväin keventämiseksi. Mutta
vain sillä edellytyksellä, että se jo etukäteen tuntee
vaarat, että se pitää perivihollisensa kaukana teiltään,
työntää, syrjään joukon harhakuvitelmia ja tempaa tarmokkaasti
eräiden kasvoilta ilvehtijä- ja valhenaa-marit.
Jos Stinnes tällä haavaa hallitsee Saksaa, missä
työläisille on maailman kurjimmat palkat, niin riippuu
tämä siitä, että siellä oli muudan työläinen, eräs
sosialidemokrati, luokkansa petturi, joka siitä huolimalta
kuitenkin yhä vieläkin on Toisen Internationalen
jäsen, — verimies Noske, joka sen jälkeen, kun sotilaat
olivat ajaneet pois Keisarin, Hindenburgin ja Luden-dorffin,
tiesi ahkerasti pistimiä ja kuularuiskuja käyttämällä
iskeä maahan heräävän vallankumouksen. Saksan
sosialidemokratia on tarkoituksellisesti ja harkiten
listista aseellista sekaantumista. Kievissä toimivat
menshevikit käsikädessä Denikinin kanssa. Irkutskissa
murhasivat sosialivallankumoukselliset joukoltain bolshevistisia
proletaareja. Ja Vladivostokissa olivat so-siaiivallankumoukselliset
yhteistoiminnassa Jaappanin
suurrahamiespiirien edustajan Merkulovin kanssa.
Luhistuvaa tsarismia ei enää käynyt puolustaminen.
Virkaheitolla ja itsepuolustukseen kykenemättömällä
porvaristolla ei enää ollut jäljellä ainoatakaan suurta
perusajatusta, mistä pitää kiinni. Ja voidakseen 4-
vuotisen verenvuodatuksen ja järjettömän hävityksen
jälkeen uudistaa murhayrityksensä vallankumousta vastaan
oli taantumuksen käytettävä hyväkseen «sosialisteja
» ja «vallankumouksellisia», jotka palvelivat taantumusta
ei ainoastaan välttämällä «demokratisella»
ideologillaan vaan myös — ja se on sydäntävihlovaa
tässä asiassa — hyväksyivät ja tukivat sen rikollisia
yrityksiä hävittää niiden sankarien muistokin, jotka
juuri olivat kuolleet vallankumouksen asian puolesta.
Käykö vallankumouksellisen proletariaatin edelleen
salliminen, että sosialismin nimeen saboleerataan luokkataistelua?
Salliiko se, että' «sosialistiset» johtajat,
jotka todellisuudessa ovat porvarillisen yhteiskunnan
viimeisiä ideologeja, käyttävät vastavallankumouksellisten
tarkoilustensa hyväksi ja vallankumousta vastaan
niiden työläisten uhrausalttiutta ja sankarillisuutta,
jotka sattumalta lukeutuvat heidän puolueisiinsa? Onko
siedettävä, että vedotaan sosialismiin, joka kuitenkin
on luokkataisteluoppia, sen jälkeen, kun on vuosikausia
käsikädessä imperialististen interventionimiesten kanssa
taistelu vallankumousta vastaan? Onko sallittava, että
sosialistit ottavat porvarien puolella osaa sisällissotaan
muita sosialisteja vastaan? Onko annettava anteeksi,
että sosialistit taistelevat sosialisteja vastaan samoilla
aseilla kuin tavallinen yksinvalta?
Kaikki nämä kysymykset viskataan esiin Moskovassa
Ja vastaukset, jotka vallankumouksellisten yksinkertaisten,
terveiden mielten on niihin annettava eivät
ole kyseenalaisia, Moskovassa syytettynä oleva «vallankumouksellinen
gosialismi» ei ole kerrassaan missään
suhteessa yhtä todellisen vallankumouksellisen sosialismin
kanssa. Sillä sen sisältöpuhtautta voidaan
koetella vain yhdellä tunnustimella: Ollaan joko valveutuvan
työväenluokan ja vallankumouksen puolella
kaikista ajatuseroavaisuuksista ja kaikista virheistä
huolimatta, joita arvostellaan, ja kaikista henkilöistä
huolimatta, joita ehkä vastustetaan. Taikka ollaan
kansainvälisen porvarisluokan puolella. Mitään kolmatta
mahdollisuutta ei ole olemassa. Ja jos viimeksi
mainitussa tapauksessa yhtäkaikki vedotaan vallankumoukselliseen
sosialismiin, niin aivan yksinkertaisesti
kielletään oma menneisyys ja häväistään kautta maailman
kaikki, joille nämä sanat sisältävät korkean ja
velvoittavan sisällön. ' ' ^
Tulevissa luokkataisteluissa ei vastavallankumous
saata käyttää sosialismia aseenaan. Ja Moskovan oikeusjutun
merkityksenä tulee olemaan, että tämä johtopäätös
tulee syvästi syöpymään jokaiseen, joka seuraa
oikeudenkäyntiä asianvaatimalla tarkkaavaisuudella.
,
— \ .
Saksan ulkomaanlaina
Saksan ulkomaanlainahankkeen johdosta kirjoittaa
berliniläinen toverilehti pilemmässä artikkelissaan mm.
seuraavaa:
Saksan porvaristo on tähän asti, kuten ei vielä mikään
muu luokka, joka on sodan alkanut ja hävinnyt>
kunnostautunut sillä, ettei ole omasta puolestaan pannut
pfennigiäkään likoon ja pitää kiven kovaan kiinni
siitä, että Saksan työväestön on kannettava koko sitoumusten
taakka. Ja työväestön on tietenkin myös maksettava
lainojen korot. Uudel välilliset verot, kiristetty
riisto, siinä keinot, joilla porvaristo täyttää reparatio-nivelvoUisuutensa.
Ei käy kieltäminen, etteikö yksi tai toinen lainan
muoto tuottaisi lyhyttä parannusta Saksan kapitalisti-luokan
asemassa. Mutta annettaneenpa lainaa taikka
ei, olipa se suuri taikka pieni, niin on Saksan työväen
luokan oltava selvillä yhdestä: Saksan kapitalistinen
talous on vaarassa joutua vedetyksi yleiseen maailman
talouspualan. Lainanantajat, varsinkin amerikkalaiset,
pyrkivät lainallaan Saksassa toteuttamaan samallaiset
tuotantoehdot kuin mitkä paraikaa vallitsevat Ameri
kassa ja Euröpan teollisuusmaissa. Tämä inerkitsee,
että Saksassakin syntyy menekkipula ja sen seurauksena
työttömyys suuressa mittakaavassa, kuten on laita
Amerikassa ja Euröpan teollisuusmaissa. Saksan kapi
talistinen talous on kuitenkin sodanaikaisen ryöstövilje-lyksen
ja Versailles'n rauhansopimuksen taloudellisten
ja poliittisten ehtojen johdosta tavattomasti heikontunut.
Maailmanmittakaavaa olevan talouspulan laajentaminen
myöskin Saksaa käsittäväksi merkitsisi sen
takia sille vieläkin suurempaa taloudellista romahdusta
kuin muille maille. Saksan taloudellinen ja poliittinen
riippuvaisuus länsimaisesta kapitalismista tulee yhä
suuremmaksi. Saksan kapitalistiluokka, Saksan pon'a-rillinen
hallitus on osoittanut olevansa kykenemätön
astumaan ainoalle ulospääsytielle: ryhtymään poliittiseen
ja taloudelliseen yhteistoimintaan Venäjän kanssa.
Minkälainen olkoonkin reparationipulman tilapäinen
taikka lopullinen ratkaisu, niin yksi pitää paikkansa:
Saksan työnantajisto on kärjistävä olemassaolostaan
käymänsä taistelua ja hyökkäävä 8-tunnin työpäi-ää
vastaan, yhteiskunnallista lainsäädöstöä vastaan ja
palkkain polkemisen puolesta!
1 valtioon ja sen kautta nujertaa vallankumouksellisen
proletariaatin esitaistelijat,
jotka_i:ivät ainoastaan i n nollaan
ja uhrautuvaisuudellaan
vaaranna matalamielisten reformisti
johtajain tmainetta? vaan myös
joka päivä iskevät naulan luokkain
välisen sovittelun ruumiskirkstuun,
sovittelun, mikä kapitalistisen ma-ilmantalouden
nykyisessä vaihekau-dessa
merkitsee säännöllisesti suurten
työtätekeväin kerrosten tappiota,
mutta omistavan luokan lisääntyvää
riistovoittoa ja näiden työläis-luutnanttien
poliittisen olemassaolon
jatkumista — pysyvää «maineen
hobdetta, verrattomia tuloja, mini?-
teriviittaa, mikä myöskin merkitsee
pyövelikauhtanaa — Noske, Seve-ring,
Pilsudski ja virolaiset herrat
sosialidemokratit.
Sillä: miksi nukkui vanhan internationalen
puujumalain omatunto
kun Suomen proletariaatin parhaimmistoa
laastiin hekatombittain sorakuoppiin,
miksi eivät Saksan sosia-lidemokratiset
johtajat yrittäneetkään
estää goltzilaisten maantieri-tarien
lähettämistä Suomeen taikka
Ruotsin Palmstjernat aseiden
kuljettamista ja ruotsalaisten kuritushuoneiden
tyhjentämistä varkaista
ja murhamiehistä, jotta saatiin
ruotsalainen «yapaustaistelijabrigaa-dis.
Tamperetta puolustavain ryysy-
Iäisten teilaajaksi?
Kuinka saattoi Vandervelden omatunto
torkahtaa niin sikeästi, että
itse täytti Belgian vankilat flaamilaisilla
riippumattomuuden asianajaj
i l l a ja vallankumouksellisilla työläisillä?
Ja Nosket ja Scheidemannit ja
Severingit ja Radbruckit! Missä oli
heidän oikeamielisyytensä laastes-saan
maan päältä Saksan työläisiä
tai täyttäessään heillä kuritushuoneet,
joidenteljet eivät auenneet vielä
senkään jälkeen, kun sadat heidän
uhreistaan tekivät nälkälakon
kerran, kahdesti, kolmasti?
Ja kaikkien muiden maidten so-sialidemokratiset
patsaspyhimykset'
Ovatko he käyttäneet omaatuntoaan
korvatukkoina, jotta eivät olisi
kuulleet ja yhä kuulisi maidensa
työläisuhrien kuolonkiljahduksia ja
tuskanhuutoja, uhrien, jotka he
taikka porvarit taikka. molemmat
yhdessä ovat jouduttaneet piilun a l le
taikka telkien taakse?
Taikka onko heillä yleensä ollenkaan
omaatuntoa?
Ei ole!
Sillä sen näkee erinomaisen hyvin
siitä, että se |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-06-29-02