Vapaus, November 22, 1921

              äirrEN TYöyaSET UnTYElÄ YHTEEN. T E O L Ä ON AINOASTAAN KAHLEENNE SIENETETTÄVÄNÄ JA KOKO MAmUA VOETETTAVANA!
aj»";
JS TAPAH.
KAUTTA!
VAIN JÄRJESTYNEEN» VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAÄl
1. Tiisteina, Marrask. 22 p. -Thuesday, Nov. 22. V-iTuosikerta-VoI. V
n odotettayis-
•rentsilta. Kc-htymäan
' ioiT
iton ajeijtrii-jn
punainen
ilinen on lä-iläisille
vetoö-aseistariisu-ita.
Julistuk-
;tu aseistarii-utsuttu
koolle
a ovat sälyt-la
ja lähettä-ätyt
työläiset
jrikan kapita-iauppakilpaili-nan
osista tä-
!ri kapitalisti-lan
tässä kon-
Ueen heikom-et
ja parhaim.
jonne voitai-riistetyt
työn
isä kapitalisti-
B, se nousee
linkin, pakot-laan
puoles-kin
täällä konr
:eniään, sodat
1. Jos jotakin
ahtuu, se vain
i halpenemis-mutta
varusr
la.
Nämä mie-ihaa.
Vaikka,
uhan nimessä,
he tuhlaavat
varten. Ne
a elävät pisti-ilköna.
5Iämä
akana kaivos-isa
W. Virgi-miehet
yrittä
1 työväen uni-sjlpoa
palkat
ersillä on te
änssissa. Hä-mitään
muu
•htaa harhaan
'ielä luottavat
ijain on mah.
yöläisille tältä
ta. Ne kapi-ranneet
edus-ngtoniin
eri
iita työläisten
maamarkkinoi-varten.
Ellei
inistu riisua
1 pyssyhurttia
linka he silloin
ilman sotava-
1 paikkania
itto on.kehot­an
mielenoso-a
marraskuun
allaan nousta
1 vastaan ja
eette niin kun
lähtevät otta-:
sotaan. Tei.
m kehotuksen
iollisesti vain
aan ijiieltänne
TVashingtonin
jossa pasifis­tuvat
työläisil-iymiehet
muo-
Suuria niieleiosotuksia
Walesm prinssin In-diaan
saapuessa
Bombay — Walesin ruhtinaan
saapuessa tänne ja hänen kulkueen­sa
kulkiessa kaupungin lävitse, pani­vat
työttömät tehdastyöläiset ja In-dian
kansalliset toimeen mielenosp-tuksia,
murskaten useita katuvaunu-.
ja eri osissa kaupunkia. Mielenosot
täjät kohdistivat myöskin kivisateen
europalaisia väestSjoukkoja kohti.
Useita poliiseja sai surmansa tais­teluissa
mielenosottajien kanssa. Po­liisit
kohdistivat tulen mielenosotta-jia
kohtaan, joista useat saivat sur­mansa.
Katuvaunuliikenne pysäytettiin ja
Iiidian kansalliset panivat toimeen
mielenosotuksiaan kaiken päivää.
Tiedot Calcuttasta kertovat Gand­hin
johtamain joukkojen siellä val­mistuvan
myöskin jättiläismielenoso-tuksiin
Walesin ruhtinaan sinne saa.
puessa. Mielenosotuksien pelätään
suuresti lisäävän sitä levottomuutta
mikä Indiassa jo ennestään vallitsee.
Saksalaiset laivat saa­vat
purjehdusluvan
Mustalla merellä
Pariisi — Liittolaisten ambassa-dorien
neiivosto on antanut luvan
saksalaisille laivoille harjoittaa lii
kennotta ja kauppaa Mustan meren
satamissa.
. ——T—o— ; \
JAPANIN UUSI PÄSMINISTERI
Porvarillinen ranska­lainen
ääni Venä-jän^
puolesta
Raskaita syylöksii vastavallankumo
uksellitia vastaan. /
Tokio — Parooni Korekiyo Taka-haski
entinen Haran ininisteristön
ulkomihisteifi on nimitetty uudeksi
pääministeriksi. Japanin sisä ja ul-kopolitikkaa.
tulee nähtävästi pysy­mään
Samana kuin se oli murhatun
pääministerin aikana.
,••'; ; .,0 ' •—'
Ranskan työläisten apu
Venäjälle
Ranskan työläisten avustuskomi­tea
Venäjän kansan hyväksi ilmoit­taa,
että marraskuussa lähetetään
Marseillesta laiva Venäjälle, joka
vie sinne elintarpeita ja pukimia
hätääkärsiville.
7iuitialaista saanut
sumuisa taiste-
Indian itsenäisyystaistelu vaatii
kaita uhreja.
ras-
'ttaa mieltään
sessa tilaisuu-
^jasti haluat-eidän
alettava
-ssä mittakaan
sotatarpeiden
iraiseksi sodan
Aseista riisu-linoastaan
yh.
'Pitalistiluokan
Niin kauan
hallitsee, tu-aan-
Työläis-äiinen
hillitön
ja laajene-
'oret työväen-
Takaavat kapi-
Kapitalistien
työläisten
^tuurin tieltä,
toteuttamaan
^ailman rau-
Lontpo— Noin 700 intialaista na
tionalistia Mplahin piirissä, taistel­lessaan
Indian itsenäisyyden puoles­ta
brittiläisiä vastaan, on saanut sur­mansa
Gurkan linnotuksella, kertoo
Delhistä saapunut tiedonanto.
Tämä ensimäinen tieto pitkään ai­kaan
tilanteesta Moplahin piirissä,
joka jonkun verran valoa siihen tie­toon
joka tuli joku aika sitten, jos-
«a kerrottiin useita satoja Indian
kansallisia surmatun brittiläisten so
tilaittea toimesta, sen johdosta että
kansalliset olivat toimeenpanneet
rauhallisen mielenosotuksen hallitus,
virastojen edustalla.
Tiedonannot kertovat' myöskin et­tä
yksi brittiläinen upseeri ja kolme
sotilasta ori saanut surmansa 24
tuntia kestäneessä taistelussa. Kan­sallisten
kerrotaan n^ käyttävän
tykkejä ja on heiltä kaapattu kuusi
kenttätykkiä.
Calcuttasta saapuneet tiedot ker­tovat:
brittiläisen apulaiskomissione-rin
ja 19 poliisia haavoittuneen teh­dessään
hyöidcäykijen; katuvatinutyö-läisten
lakkokökouksecn. Useita
lakkolaisia haavottui myöskin kaha­kassa.
«Manchester Guardianin» kirjeeVi
vaihtaja, Arthur Ransome, kuvaa
väikutuksiaan Venäjän nälkäseuduil-ta,
missä neuvostoviranomaiset ovat
sallineet hänen esteettömästi liikkua
ja missä hän venäjänkielentaitonsa
takia on voinut tarkkaan tutustua
tilanteeseen.
«Illalla saavuimme me eräälle ase­malle
», kirjoittaa hän, «ja tällöin
kuulin ensikerran surullisen, viimei,
sillä voimilla koroitetun, alituiseen
toistuvan huudon: «Setä, rakas se­tä,
antakaa meille pala leipää!» Ää­ni
oli pienen lapsen, Muudan oren
burgilainen pienikokoinen mies oli
vieressäni. «Tällaista ette kuule
Örenburgissa», huomautti hän.
«Täällä. on ihmisillä vielä voimia
pyytää, mutta meidän puolessa jak­savat
he enää varrota ja kuolla».
Ransome perehdyttää sitten luki­jat
katastrofin syihin. Hän sanoo;
«Syy nälänhätään ei ole'ainoastaan
kuivuudessa, vaari lankeie. rayos osal­taan
jokaisen venäläisen niskoille,
joka on yllyttänyt vieraita valtoja
vuodesta toiseen taistelemaan Venä-näjää
vastaan. Siitä kantavat vas­tuun
ne venäläiset, jotka yhdessä
ranskalaisten englantilaisten, ja sak­salaisten
kanssa miehittivät Venä-iän
vilja-aitan vuonna 1918, Vuonna
1919 marssivat Moskovaa ja Pieta­ria
vastaan ja vuonna 1920 Puolan
avulla aiheuttivat Venäjälle jälleen
yhden sotavuoden. Syynä nälänhä­tään
on myös saarto, joka halpaan,
nutti kaupungin ja siten epäsuorasti
myös maatalouden, ja joudutti maan
tilaan, missä se oli turvaton katoa
vastaan.»
Ja hra Ransome paiaai ijjälleeh
nälkäseutuihin, missä nälkiintyneet
luurangot enää tuskin muistuttavat
ihmisolentoja. Hän jatkaa: «Toivoi­sin
että hra Noulens, jonka siiostu-muksella
tsekkosloyakit aikoinaan
valloitivat Samaran ja siten aloitti­vat
sisällissodan, että hra Noulens
saapuisi tänne Samaraan ja oles­kelisi
kolme neljä viikkoa näiden
nälkäisten lasten parissa saamatta
mitään ravintoa, jotta häneltä sit­ten
voitaisiin tiedustella, haluaisi­ko
hän, että sinne lähetettäisiin heti
paikalla elintarpeita vaiko heti pai.
kalla tutkimuskomissioni, joka ensin
tieteellisellä tarkkuudella toteaisi,
kuinka nälkäinen hän on». —
Kieltämättä purevaa, paikalle sat­tunutta
ironiaa porvarillisen suusta!
••———-o—^— • ' • . •
Ranskalainen porvarilfibti <L'Ero
Nouvfelle», jota avustavat m.m. ken­raali
Vorot, professori Aulard - ja
Caillaux, hyökkää akarasti Brysse
Iin kongressin kielteistä päätöstä
vastaan Venäjän avustamisen suh­teen.
Lehti kehoittaa Ranskan kan­saa
protesteeraamaan sitä häpeällis­tä
kantaa vastaan, minkä Ranskan
viralliset edustajat ovat omaksuneet ...
Venäjän hädänalaisten auttamiskR Toronto.«»,a Montrealissa ennuste-symyksessä.
Passiivinen suhtautumi- kuulumattoman suur
nen Venäjän kansan onnettomuuteen . työttömyyttä ,a puutetta ta^
ei poista vastuuta niistä nälänhä- man talven ajalla,
dän kauhuista, jotka nyt koettelevat
Venäjää, huomautetaan kirjoitul^^
sessa. Montreal.-—Täällä on jo nykyään
o " työttömyys monin verroin suurempi
kuin moniin vuosiin ja .kaikki mer­kit
viittaavat työttömyyden,; lisään­tymiseen,
joten tämä talvi, tulee ole­maan
tavattoman ankara, selittävät
monien eri armeliaisuusläitosten
työntekijät. Työnetsijäin liikumää
rä on lukematon.
/Toronto.— Vaikka typttömyysti-lannetta
on viime aikoina yritetty
lieventää, viittaavat merkit, siihen,
että se on alinomaan lisääntymässä,
lausui Ontarion hallituksen työn
välitystoimiston, johtaja, kapteeni
Meath. Hän ennusti että tämän tal­ven
ajalla tulee työttömyyskriisi yh
dessä kylmän ilman, kanssa esiinty'
mään ankarampana kuin milloinkaan
ennen.
Kansasin hiilenkaivajain urhoollinen
johtaja erotettu vanhoillisen vir­kavallan
toimesta. On nykyään
vankilassa.
Pittsburgh — Alexander ^Howat,
Kansasin 12,000 kaivostyöläisen vii­sivuotinen
johtaja erotettiin torstai­na
United Mine Workers järjestöstä
sentähden että hän kieltäytyi lopet­tamasta
Kansassin hiilenkaivajain
lakkoa, joka oli julistettu ilman hii­lenkaivajain
järjestön yleisen pää­majan
suostumusta.
Ho.wat on nykyisin Columbuksen
vankilassa palvelemassa 6 kuukau.
den vankilarangaistusta Kansasin pii­rin
ensimäisen varapresidentin Au­gust
Dorchin kanssa siitä, että hän
kieltäytyi noudattamasta Kansasin
piirioikeuden päätöstä ja lopetta­maan
hiilenkaivajain lakkoa,
Howat siis erotettiin hiilenkaiva­jain'järjestöstä
Lewisin vanhoillisin
virkakoneiston toimesta, samasta
syystä josta porvarillinen oikeus
tuomitsi hänet vankilaan.
Howat pysyy uskollisena vakaumuk­silleen.
Howat lähetti erottamisensa joh­dosta
vankilasta kannattajilleen seu­raavan
sähkösanoman:
«Ei oikeuslaitokset eikä injunkti-onituomiot
eikä erottaminen uniosta
voi murskata 14 piirin kaivostyöläis.
ten taistelua, jota he ovat niin ur­hoollisesti
käyneet oikeuden peri­aatteiden
puolesta tässä valtiossa.»
Howat
Englannissa verotetaan
työläisten juoma­rahojakin
Lontoo — Rautatiepä!velijat ja
konduktöörit protesteeraavat tulove-ronkantajain
toimepiteita vastaan
sen johdosta, että ne aikovat verot-taa
heidän juomarahojaan. Työläi.
set väittävät että heille junassa an­netut
juomarahat ovat lahjoja eivät­kä
sellaisenaan kuulu verotettavaksi.
Verotusviranomaiset taasen viit­taavat
veto-oikeuden 1917 antamaan
päätöksen, joka antamallaan pää­töksellä
vahvisti erään rautatietyö-
Iäisen selityksen, että hän on lailli­sesti
oikeutettu pitämään juomaraho­ja
osana tuloistaan.
Kyllä, herrat havaitsevat mistä
senttikin tulee työläiselle, sitä oi.
laan heti kärkkymässä valtiolle,
mutta rikkaat Joordit, kreivit ja jaar­lit
ovat «oikeutettuja» suuriin tuloi­hinsa,
joita verotetaan sangen vähän.
, •, • —o———
Canada vaatii ajotiaisia
konferensseja aseit-ten
riisumiseksi
Washington — Canadan hallituk­sen
edustaja Sir Robert Borden on
liittänyt Britannian memorandu-miin
Canadan näkökannan aseista
riisumisesta. Canada kannattaa py­syväistä
sotalaivaston rakennuskiel­toa,
ollen sitämieltä" että aika-ajoit;
tain on pidettävä aseista riisumis-konferensseja,
joissa sotalaivan ra-kentamiskielto
tehdään pysyväisek­si.
Esitys sisältäen myöskin sen,
että näissä konferensseissa asteet-tain
vissien vuosien ajalla tullaan
toimittamaan vähennyksiä sotalai­vastoissa.
— o
Ranska kiiruhtaa lisää­mään
laivastoaan
Senaatti päiittänyt rakennuttaa Iisaa
vedenalaisia.
Amerikan suomalaisten
lahjakirjat saapu­neet
Karjalaan
Karjalan kongressi valtuuttanut bal
litulcsen ottamaan ulkomaisen lai­nan.
FARMARIT MYYVÄT SIANLIHAA
15 — KAUPAT VAATIEN 30
SENTTIÄ.
Montreal Star kertoo farmarien
myyneen perjantaina torilla parasta
sianlihaa. 15 sentillä pauna, kauppi­aitten
vaatiessa samaan aikaan SO
senttiä paunalta. Viime vuonna.tä­hän
aikaan maksoi samanlainen si­anliha
30-32 senttiin pauna torilla.
__—-o—__
ENGLANTI KESKEYTTÄNYT
TAISTELURISTEILIJÄIN
RAKENTAMISEN.
Glasgow — Sen johdosta etlä
amiraalivirasto on keskeyttänjrt nel.
jän, uuden jättiläistafsteluristejlijän
rakentamisen, on Clyden laiyatela-koilla
tuhansia työläisiä joiituniit
työttömika. Näiden laivain piti vaL
mistua v. 1925. '
on taistellut urhoollisesti
Kansasin hiilenkaivajien oikeuksien
puolesta Kansasin kuvernööriä, tun­nettua
työväen vihollista Allenia.
Kansasin teollisuusparooneja ja hei
tä puolustavia oikeuslaitoksia vas­taan.
Illinoisin hiilenkaivajat avustavat
Kansasin taistelijoita.
Illnoisin hiilenkaivajain valtiokon-ventsioni,
joka pidettiin joku päivä
sitten, päättäen lähettää $90,000
kuukausittain avustukseksi Kansasin
kaivostyöläisille.
Letris tiiyttanyt hiiliparoonien toi-veet.
•. •
Pittsburghin konepajatyöläisten
yhdistyneen union presidentti on lä­hettänyt
onnittelun Illinoisin hiilen,
kaivajille sen johdosta, että he ovat
päättäneet niin voimakkaasti avus­taa
Kansasin hiilenkaivajia. Samas­sa
yhteydessä lausuen: «President­ti
tewis on tehnyt sen mitä lounais-valtioitten
hiiliparoonien yhdistys ei
ole kyerfnyt tekemään, erottamalla
Howatin United Mine Worker3 Uni­on
14'piirijärjestön johdosta.»
Pariisi — Senaatin laivastokomi-tea
on hyväksynyt esityksen 24 uu.
den vedenalaisen rakentamisesta.
Tämän janotaan johtuvan pelosta,
että Washingtonin konferenssi «tar­peettomasti
» päättää vähentää Rans­kan
laivastoa. Myöskin keskustel­laan
kiireen kaupalla ensi vuoden
laivastolisäykisistä ennenkuin Wash-ingtonin
konferenssi mahdollisesti
ehtii tehdä. rajotuksia.
Sellaisia ovat imperialistien «aseis­ta
riisumis» —puuhat.
•. • • -o
Yliopistomiehiä tuomit­tu
kapinallisuudesta
Lontoo — Bristolin syyskäräjillä
tuomittu kaksi henkilöä kapinallisuu-desta,
toinen kuudeksi ja toinen yh­deksäksi
kuukaudeksi vankilaan.
Toinen tuomituista oli Cambrid.
gen yliopistovistyksen saanut. Hä­nen
syytetään lausuneen, että aika
lähest}^ jolloin armeijan ja merivä
en sotilaat tulevat ampumaan upsee
rinsa ja hirttämään Lloyd Georgen
lyhtytolppaan,
o
Elintarvekapinoita Ber-hmissa
Berliini — Suuret työttömäin
joukkueet tunteutuivat torstaina
toimeenpannun mielenosotuksen yh­teydessä
elintarvevarastoihin ja ot­tivat
niistä mukaansa kaikenlaisia
ruokatarpeita, Työttömäin mielet
olivat äärimäisen kuohuksissa halli­tusta
vastaan sentähden ettei se ole
ryhtynyt toimenpiteisiin elintarve-keinottelun
ehkäisemiseksi.
Ennustaa maanviljeli­jäin
vaalivoittoa
Winnipeg — «Minä uskon että
Kansallinen progressiivipuolue as­tuu
valtaan 'jouluk. 6 päivän jäl­keen,
» lausuiprogressiivipuolueen
johtaja T. A/ Crerar täällä torstai
iltana pitämässään puheessaan.»
-«Kansa», lausut hän, «tulee lopetta­maan
nykyi8iif:'hallituk8en vallan».
Edelleen puhuja sanoi ettei pidä
ihmetellä vaikka progressiivipuolue
yoittabi Ontarion maakunnassa 60
edustajasijaa. ^
(Karjalan Toimistolta.)
New York, marrask. 16 p. — Tä
nuän Karjalan Toimiston Neuvosto
Karjalasta saama kaapeli sisältää
mm. sen ilahduttavan uutisen, että
ensimäinen lähetys Amerikan suoma
laisten työläisten labjottamia kirjoja
on saapunut Petroskoihin.
Ensimäinen kirjalähetys käsitt
noin 8,000 kirjaa, joista suurin osa
oli «Työmiehen» labjottamia. Kaks
lähetystä on vielä matkalla, käsit­täen
nekin yhteensä jokseenkin sa
man määrän kirjoja.
Kirjalähetys saapui todella tarpee
seen. Karjalan Toimisto sai myös
äskeisen Karjalan neuvostojen edus-tajakokouksen
pöytäkirjan. Kansan
valistus-selostuksessa sanotaan mm
seuraavaa: «Petroskoihin on aiottu
perustettavaksi Keskuskirjasto. Kirr
jasto onkin jo siinä kunnossa, ettl
syyskuun lopulta voitiin kirjain lai­naus
alottaa. Kirjasto käsittää ai
kuaan vain noin 250 nidosta, mutta
on toiveita saada se lähitulevaisuu
dessa lisättyä, jahka Amerikan suo
malaisten Karjalalle lahjaksi lait­tama
kirjamäärä saapuu perille, lä
hetys on jo Neuvosto-Venäjän rajo
jen sisällä.»
Kaapeli nyt tiedotti kirjalähetyk-sen
jo saapuneen, joten Petroskoin
keskuskirjasto pääsee kunnolla toi
mimaan.
Tavaralahjoitukset
New Yorkiin on jo saapunut par
sataa tavaralaatikkoa, sisältäen ar­vokkaita
vaatteita, kenkiä jne. Vie
lä on monelta paikkakunnalta tulos
sa. Niin pian kuin eri paikkakun
nilta laatikot saapuvat, lähetetään ne
perille. Kun samassa laivassa lähe
tetään myös elintarpeita, niin kaiken
tämän järjestäminen vielä kestää
jonkun aikaa. Jos jollakin paikka
kunnalla on vielä tavaroita lähettä
mättä, on se tehtävä heti tai muu
toin ne eivät ehdi siihen laivaan, mi
kä menee suoraan Muurmannille.
Karjalan neustojen eduatajakoko
uksen pöytäkirjassa on mm. kansan
valistusraportin yhteydessä seuraa­va
kohta: «Alastomien ja paljasjal
kaisten lasten varustamiseksi vaat
teillä ja jalkineilla on ryhdyttävä
kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin
muussa tapauksessa voi käydä niin,
että köyhemmän väestön lap,set ei
vät mainitusta syystä voi saapua
kouluun.» Tämäkin raportti osottaa
selvästi, mitenkä äärettömän hyvään
tarpee.seen nyt kerätyt vaatelahjat
menevät.
Tilanne Karjalassa,
Karjalan neuvostojen edustakoko
uksen yhteydessä annetut raportit
eri osista maata osottavat yleisen
tilanteen hieman parantuneen. Te
ollisuuslaitoksia on jälleen saatu kun'
toon. Metsätöitä on alotettu, vaik­kakin
puutetta vielä on ja leipä uh.
kaa loppua minä hetkenä hyvänsä,
yleensä kuitenkin vallitsi mitä toi-vehikkain
mieliala. Suuria suunni­telmia
laadittiin ja niiden toteutta­misesta
ollaan varmat kunhan saa­daan
vain tarpeeksi leipää, vaatteita,
ym. Ja hyviä toiveita on niittenkin
saamiseksi. Etenkin Amerikasta.
Se miten nopeasti Amerikasta saa­daan
ensimäinen viljalaiva muine
lahjoituksineen liikkeelle, riippuu
paljo siitä, miten nopeasti saadaan
tilapäinen avustuslaina järjestetyksi.
Siis ripeätä toimintaa tässä suhtees­sa
tarvitaan edelleenkin.
Erittäin tärkeä ja suurmerkityk-sellinen
edustajakokouksen päätös
on.
Miljoona-lainan ottaminen
_ Karjalan neuvostojen toinen edus-tajakokous
teki näet seuraavan pää­töksen:
Edustjakokous
«Valtuuttaa • Karjalan Toimeenpa­nevan
Komitean sopimaan ulkomai­den
hallitusten tahi yksityi-sten yrit-tclijäin
kanssa lainaehdoista, ei
kuitenkaan enempää kuin 5 miljoo­naa
kultaruplan (noin 2 ja puoli
miljoonaa dollaria) suuruisesta sum­masta,
mikä laina maksetaan takai­sin
15 vuoden kuluttua ja josta on
takuussa koko Karjalan Työkansan
Kommuuni sitoutuen lainan korko­jen
suorittamiseen puutavaran ulos.
viennillä vuosittain 6,000 standard'
iin saakka ^ikka vastaavalla sum*
maila myymällä metsää.»
Panevat toimeen mielenosotuksia ase*
rauhakonferenssin yhteydessii po.
liittisten vankien vapauttamisen
puolesta.
Washington — K y 11 ä s tyneInS
odottamaan Hardlngin hallituksen
lupauksia poliittisten vankien amnes-tiasta,
American Civil Libertie^ Uni­on
on pannut toimeen mielenosotus
taulujen kantamisen aserauhakonfe-renssln
kokoushuoneen edustalla.
Viimo tiistaina kolme entistä so­tilasta,
joilla kaikilla oli metalli ur­hoollisuudesta
sodassa, kulkivat mie.
lenosottajaln kulkueen etunenässä.
Kahdeksan naista seurasi heitä, kan-'
taen tauluja, joissa" selostus ulko­maalaisille
valtiomiehille ja vieraille
Yhdysvaltain poliittisten vankien lu­kumäärästä,
ja joissa huomautetaan,
että muitten maitten hallitukset ovat
jo aikoja sitten myöntäneet amnes-tian
sodan aikana poliittisista syistä
tuomituille.
«Sotilaat jotka tai3telivat mallman
sodassa vaativat poliittisten vankien
vapauttamista. Ilman demokratiaa
ei puhevapautta ole olemassa», oli
eräässäkin taulussa, joka kantoi en-tinen
sotilas. Sekä toisessa: «Liit­tolaismaat
— me onnittelemme tei­tä
poliittisten vankien vapauttami­sesta.
» Ja taas eräässä: «Yhdysval­lat
yksin pitävät poliltfsJa Vdhköja
vankiloissa.» <
«Liittolais-kansakunnat, >.tiedättekö^
te että Yhdysvaltain vankiloissa on
146 henkeä, jotka ovat ilmaisseet sa­manlaisia
mielipiteitä mitä aserau-hakonferenssissa
nyt llniaistaahU, oh
eräässäkin taulussa. "' '
LARKIN MUUTETTU TOISEEN
VANKILAAN.
_ New York Call kertoo Jim Larkl--
nin, Amerikan kommunistipuolueen
jäsenen, joka tuomittu 6—10 vuo­teen
vankilaan «rikollisesta anarkis­mista,
» muutetaan Sing Sing vanki­lasta
Great Meadow8 vankilaan, jo-ka
sijaitsee Comstöckissa, N.Y. Lar-r
kin oli ensinnä Dannemoran vanki­lassa,
josta hänet siirrettiin Sing
Singiin. •
Larkinin jutun vetoomus on jäi,
leen lykätty ylioikeuden piiriveto-oi-keudessa.
Juttu piti tulla käsitel­täväksi
marrask. 10 p., mutta on nyt
siirretty 24 päiväksi.
o
Nunnat rukoilevat ---
mutta eivät äänestä
Montreal — Romalais-katoolisen •
sisaruusseuran jäsenistö on päättä­nyt
etteivät he tule käyttämään ää­nioikeuttaan
lähestyvissä pariament-ivaaleissa,
vaan sen sijaan rukoile­vat
viisautta «ylhäältä» niille jotkV
:ulevat valituiksi.
Useat muut katoliset yhdistykset
tulevat seuraamaan nunnain esi­merkkiä.
«Me emme tule milloin-kaan
äänestämään,» lausui eräs
munkkikunnan pappi. «Me tulemme
)ysymään vapaina politiikasta».
Parasta lieneekin etteivät äänestä.
Canadan ulkomaakaup-pa
suuresti alentunut
Ottawa — Kokonaissumma Cana*
dan ulkomaakaupasta lokakuulla te­kee
?140,774,401, vastaava aika vii­me
vuonna tehden ?236,917,037.
Tällä lainalla aiotaan ostaa konei­ta,
ym, suurteollisUjiden kehittämi­seksi,
suurmaanviljelyksen aikaan­saamiseksi
jne. Luonnellisesti kes­tää
jonkun aikaa ennenkuin näin
suuri laina on saatu järjestettyä.
Senpätakia nykyinen avustuslaina
onkin sitä tärkeimmästä . mefkituk-sestä,
pienuudestaan huolimatta, kos­ka
sillä voidaan poistaa pikaisesti ny.
kyistä puutetta.
Edustajakokous kesti lokakuun 2 •:
psstä tOrteen päivään. Paljo tärkei-;
tä päätöksiä, tehtiin, Niistä tulee
lehtiin^tarkempia selostuksia ja Karr;;
jalaitiToimisto koettaa saada pöytä­kirjan'kokonaisuudessaan
täällä pai­netuksi,'
jotta suomalainen työväes*
t9 {»isi perinpohjaisen kuvan Punai­sesta
Karjalasta.