Canadan uutiset, October 20, 1921

              .1 ... \ •
I i t - * ^ ' > t • » -
ai^bmalaicen eanomalelitt Canadasga»
f ilmestyy Jokaisena Tonrtaina,
Kustantaja
^The Canada New8: Publlsnlng Co,
Erick J. Korte, lilkkeenlLoitaJa;
JjEurl Maunu, Tdimittaja.
^yarten sekä arvaa isänmaan edun
'omaisuuttansa, korkeammaksi.
TILAUSH4NNA1:
; Ganadaan: $3;00 koko vuodeltaj
$1.76 puoleltaV vuodelta, $1.00 3 kuu­kaudelta
ja; 40 seuttiä kuukaudelta.
^Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
kQko vuodelta ja $2.251 puolelta vuo­delta.
;
sensä syntyneenä yleistä hyvää jan kuluessa, jonka kieltolain
kan^att'ajat ovat asettaneet, to­della
s^avutetaan^^^^^
joii vas­tustaja^^
kin Suomessa) luulekat.,:
: Hra ^I^
|. ILMOITUSHINNAT:
60 senttikpal^tatuuraalta kerran ja-iaistuna.
Pitempiaikaisille ilinoituksil-l4kohtuullinen:
alenhns. Halutaantle-
CO» ja ni men muuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.0Q kolme kert'aa^ Naim*-.
ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kiblfiua^lmol-tukset
60e palstatuumalta. Kuolonil-mbitukset
$2.50, mnist|KvärsyIlä $3.00,
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-möitukset
$2.00.
..^Pöytäkirjat, tili sei vltyjfeset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta*
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
60 sentt. Postissa tulevia ilmoituksiA
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1-00 tuu­malta.
Kalkki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CAf^iADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa «n
lähde mainittava. .
JiOsoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha e t t ä uusi
t^oite.
\\ CANADAN UUTISET
;* (The Canada New8)
The Finnish^ Newspaper i n Canada.
; i Puhlished every Thursday by
f;The Canada News Publishing-Co.
i Erick J. Korte, Manager,
*f Lauri Maunu, Bditor. i . ,
Daily News Bldg., Fort Arthur, Ont.
CANADAN UOTISET
!B|v?eIcomed and read m every Finnish
höm< tn the Dominion. It is the only
direct advertising medium for those
manufaoturers and merchants who
•vvish to creat[e and build a profitable
and permanent demand for thelr prod-uctR
and merchandise by the large and
ever crowins Finnish population resld-
Ing iji Canada. Place your trial ad-vertisement
and getV results.
. VAdvertising rates 50c per Inch. .
Politlcal advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reach our of-fi,
ce Wednesday neon to appear on
lthursday's Issue. ,
;'|SubscriptIon price! in Canada $3.00
p^r year, I, TJnited States and other
oountries $3.75 .per year in advahce. -f, '• 4— ,
jr.Entered as secohd class mall mat-
Xär, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontsrio, Canada. •
•h THE AIIVI OF THE CANADAN
\\ UUTISET,
;tKe.help..prÄserve-tho -Ideals and
sacred traditiohs of-thi8,'our adöttted
country, the Donllnlon of Canada: To
Jbserye Its law» and insplre others to
espect and obey them: To strlve
unceasingly tp. quicken the pubHc'8
•^ense pf Civic duty: In ali ways to aid
sn making this country greätcr and
i:>etter than ve found Ifc
— Ydidysvaltaiu '^ja "OanaVlaii
>SuomalaiseJi HanojnaJehliliitoa
sihteeri Tmpi-Liii5a Miettinen ja
ja hra Aatu W. Kilix-läineii ovat
julkaisseet ' kihlauksensa Helsin­gissä.
Onnea!
Tämänvuotiset metsästysaaetuk.
set Ontariossa.
Ontarion metsästyslait ovat tä­nä
vuonna ylipäänsä samat kuin
viime inetsästyskaudella. Hir­viä
(moose), peroja (deer), poro­ja
(,reindeer) ja caribouta saa­daan
ampua French ja Mattawa
jokien eteläpuoleisella alueella,
inarraskuun 5—20 päivän välise­nä
aikana ja niainittujen jokien
pohjois- ja länsipuolella loka­kuun
25 p *stä marraskuun 20
P :ään. Canadian Pafic rautatien
päälinjasta pohjoiseen Hanito-han
ja Quebecin maakuntain vä-lii
lä on in e t säisi y skausi lokakuun
l:p :stä niarrakuun 30 p :ään.
Yileistä tyytyjnättömyyttä he­rätti
viime vuonna asetus, jonka
mukaan kellään ei ollut oikeutta
tappaa karhua ellei, ollut siihen
tavkoitukseon hankkinut lupa­kirjaa.
Tänä vuonna sallii laki
jolvaisen ampua karhun, missä i-kinä
se vastaan tulee ja mitään
lupakirjaa ei siihen tarvita. Vie­lä
myönnetään jokaisesta kaade­tusta
karhusta tapporahoja 60
senttiä, kappaleelta ja ketusta 50
senttiä.
Tuz'kiseläimiä ei kukaan saa
pyytää ilman asianmukaista In^
pakirjaa.:: ^letsästäjäj joka pyy­tää
vaikkapa vesikon (min^c) ja
tuo sen ' nahan vaimolleen ko'risT
teoksi rikkoo metsästysasetusta
ellei hän ensinnä. hanki itselleen:
turkismetsästäjän lupakirjaa (li-eense).
Samaten ei hän saa lain
1 n II ka a n osta a. t r äp pä r il t ä nah -
kaa, ellei hän siitä suorita 1 dol­larin
maksua. Sellainen osto-oi­keus
on ainoastaan maan kansa­laisilla,
.jotka haluavat ostaa
muutamia turkiksia omaa tar­vottaan;
varten. . .
Koirien haukuntaa tullaan tä­näkin
syksynä kuulemaan metsis­sä
siitä huolimatta, " e'ttä eräiltä
talloilta on koetettu saada koi­ra
u kilyttäuiincu lopetetuksi peu-ranmetsästyksessä.
Koiran omis^
rajat,: joihin, eniinmäkseen kuu­luu.
,peujL"0Ja ,(daer). metsästäviä,,
Tarmareita,. pitivlt niin., voimako
Icaaöti" kiin-ni-ttinhöista^-bik«ti'fc-sistaan,
ettäMr. Sam Harris'in
ja toisten koira-vastaisten urhei­lumiesten
ponnistukset" raukesi­vat
tyhjiin.
Kauan on ollut tietona, että
1)1 etsästysseiil-ueen jäsenet palot-teliväf
ja söivät yiidcn 'peöran'
tolle. Sosialistit ovat kiihkoissaa|i
samaten kuin monarkistitkin,
mutta "VVirthin edustama keskus-tasuunta
pitää; puoliaan molem­pia
äärimmäisyyspuolia vastaan.
raa" useimmat järki-ihmiset ter­vehtivät
todellisella vapautuksen
ilolla. Hänen /pelkonsa ei kui
tenkaan ole aiheeton, sillä tällä
hetkellä, europalaisella^naapefäl­lä,
on todellakin mahtavia.^voimif^
liikkeellä- alkoholipääoman. ki;i-.
kistamiseksi. Tähän saakka
kieltolain kannattajat ovat jo­tenkin
tarkalleen osanneet laskea
voimansa ja mahdollisuutensa,
joten ainakin Pohjois-Europan
1 aajuisen kieltolain v-aikaansäaini-'
n(3n tässä kysy my ksessU' /olevanä
aikana on hyvin todennäköistä. •
Poimintoja fäältä ja
muualta.
Ostohinnoilla.
Me myymme lop puun koko varastomme.
Nyt on tei Uä hyvä tilisuus.
— Koettaa päästä selvyyteen
itsestään ja tekojensa ja menet­telynsä
vaikuttimista on siveelli­sen
'elämän perusehtoja.
— Kun tiedetään, että jokin
ruokalaji Jn terveydelle vahin-gollineh,
niin sitä ei syödä. Ja
kun jokin ajatustapa riistää
meiltä luottamuksen, ilon ja voi­man,
niin meidän on pe hyljättä­vä,
tietäen, että se ei ole ainoas­taan
kehnoa ravintola hengellem-
':ieii
väärääkin.
metsästysretkellään ja siitä huoli
illatta kukin metj^ästäjä useinkin
toi k o t i i u p (UI i'a 11, j oi i k a a i n p u m i -
seea lupakirja liäuet oikeutti,
Alietsästysmatkalhi syöty peura
n|i siis luvattomasti . ammuttu.
Kalastus- ja metsäslyskomitea on
nyttemmin piiättänyt, että mai­nitunlaista
lainrikkomista viilt-
(ääkseen on järjestyneillä met­sästysseurueilla
oikeus ami)ua ja
syödä leirillä yhden- peuran, hir­ven
tai kariboun. iSiihen tarkoi­tukseen
myönnetään erikoinen
1 u p a k i r j a, j oka anne taan kullekin
Ivuudcllc jiisenelle. ;
Times Saksan nykyisestä tilan­teesta.
Otsakkeella"Saksalainen ar­voitus"
kirjoittaa .Times m. m.:
Käytyämme suurta sotaa :on
meidän luottamuksemme viimei­siin
saavutuksiin, vaikka jossain
määrin horjutettuna, kumminkin
muuttunut uskoksi, että elämme
jälleenrakentamisen f merkeissä;
Emme olisi brittejä, ;jollei meillä
olisi järkkymätön usko lailliseen
vapauteen; ^teertpäinvievään voi­maan.
'Siinä on meidän vahvuu-temine.
^reilTeon sangen mielen­kiintoista
tietää omistavatko
muut kansat tätä ominaisuutta.
Seuraamme entistä vihollistamme
Saksaa, joka taannoin oli -kilpai-lijamma
kaupan alalla, toivon- ja
•pelonsekaisella tunteella. Saksan
jälleenrakentamisen mahdolli­suus.:
Saksan vallan nousu kau­pallisessa
taikka sotilaallisessa
suhteessa, on meille samalla huor
Icstuttava.ilmiö. On välttämätön.
tä että Saksaa jälleenrakenne­taan,
mutta siinä piilee vaara­kin.
Kaupallemme on välttämä­töntä,
että ^aksa-^oiiv mal^ukyi-:
nen ja toimeliaä-: ktU3ä,'miutt.a .jJaJ
maila aikaa on-Sak^a»--t^ei^isuu-den
pikainen elpyminen meille
sangen kiusallineukin ny­kyisen
kurssin vallitessa. Kau­ppa
nidinn¥lta'" * tm
'Amerikalaifien' Äfariufacturers
&'-Merchantfe ' Taxätio^ LeagueH
ön liseimpifen Europari maiden m',
m.' Suomeen " ralj.amirii"stereille lär
hettänyt seuraavansisältöisen kir­jelmän
:
'/Amerikan YihdysvaUoilla on
suurin- varasto kultaa, initä mii-}
loinkaan maailmanhistoriassa tuu
netaan.'; Sen jakamiseksi , kan­soille,
jotka- sitä mahdollisesti
tarvitsevat, on haluttii aikaan­saada
jonkinlainen liikemetoodi.
, Monen ulkomaisen valtion va­luutan,
huoiio arvo ja Amerikassa
volmaansaatettu tuontitulli ulko­maisille
tavaroille estää ulkoijaai-ta
saamasta osansa tästä kultava-rastosta
.tavallisen • kauppavaih.
don välityksellä.
" Ulkomaisen luoton myöntäm!-.
nen maksettaessa Amerikasta
tuötcttuja"tavaroita, jota muuteT:
mat valtiomiehet ja pankkiirit oi
vat esittäneet, tulee kehittymää-h
hyvhi hitaasti ja muodostumaiyi
M;
INGERSOfLL RADIOLIITE;
' . Tav.M.hinta $3.25 ' j:
Myyntihinta $2.35;
"KC^LIPS" RADIOLITE '
i ' Tav. hinta .1^4.75 -
' ' Myyntihinta '$3.45
•'MIDGET': RADIOLITE
Tav. hinta $5.75
Myyntihinta $4.10
Rannekello "RADIOLITE"
Tav. hinta $6.00
Nyt $3.45
RELIANCE, kullat, kuorilla
Kivillä varust. Tavall. hinta
$14.50. Nyt $9.90
Ingersoll "MAPLE LE AP'»
Tav. hinta $2.50 w
i Myyntiihnta $1.85
THE "EÖLIPSE"
Tav. hinta $4.00 .
- Myyntihinta' $2.95
THE JimiOR'' f '
Tav.- hinta $5.00' •
Myyntihinta $3.90
WATERBI]1RY, kivillä var,
Y/ksinkert. taululla
Tav, hinta $7.00. Nyt $4.80
RADIOLITE Tauhill?.
Tav. hinta $7.75.
Nyt $5.40
,^^jyl^me LUOMEEN -f.,
Postin kautt4 ja^
. sähköteitse on ^
Dollarilt
Tourteilot Hardware Co. Ltd
; • . ; \y Kaikkeii Rautatavaraa. • • •
2351/2 Arthur St. Puhelin 162 N.
a.
Myö^ myöinme .paplcki-osojtii^/
sia (shekkejä) markoissa yllä|^ •
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi^
sia, kolmen prosentin korkoa vjöi
täviä matkustajien shekkejä'''doB
lareissa, jotka Suomessa luhastef;
taan siellä voimassa-olevan dollal •
rin kurssin jälkeen. '\
• i Lähetyskulut rähalähetyksille"'".
postin kautta on" 15c. summille i
alle $20.00; sitä'suuremmiltaisum-! '
miltä mitään kuluja ei peritä. • ?
Lähetyskulut sähköteitse on'
$3.56 kaikilta summilta '
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-
1 äl le ty s tä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osöit- -
teolla varustettuna osoitteella: =
n a tulee- j l^uj u nee ks;!; • ^^i-a. - Vuö tta
hyvin pieneksi. Siitä ei ole tot- siitä, j.pllj);n:Keski-Amepi
1,11" . i.__v.._" --Il tiQt''vapautuivatlilspauianyli^^
rimf^^tä^^ ja-^niiö^^
Amerikan 't^altidic^öft ^ iVihÄ^ Se
Tuleeko yleiseiiropalaisesta
kieltolaista tosi?
Tunnettu ruotsalainen teatteri-
^'^.^^ ^^^^^ lisäksi kokonaan I historioitsija Herman A. Ring*
joka JQ pitemmän aikaa ja par­haillaankin
matkustelee Etelä-
—, Älä usko, että joku ihminen Europässa, on hämmästyksekseen
on hyvä eli paha. Muista vaan havainnut, että "Europa kuiva-ett-
ä hän on sinun kaltaisesi, niin taan ennen vuotta 1930." ''Eräs
et koskaan petyi , • ansainvälisistä kieltolakijärjes-
"~ • töistä" on näin päättänyt, ker-
— Luodessanne silmäyksen taak too hän ''Aftonbladetiin" ja
senne, elettyyn elämään, havait- ''Stockholms Dagtblädettiin" lä-sette,
että kaiken yläpuolella o- bettämissään kirjoituksissa.
vat ne hetket, jolloin olette suo- l^ikä tätä ole "pidettävä tyhjä-rittanut
tehtäVänne , rakkauden nä uhkauksena tahi ?yli-'
hengessä. — Henry' Drummond. mielisenä liioitteluna." "Tätä
— — työtä varten suoritettujen val-
—-Me pidämme huolta tervey- .mistelujen sekä.sitä'ajaviejt. jär-des'tämme,
' kokoomme rahaa, jestöjen tutkiminen" saattaa- kä­teemme
kattomme vedenpitäväk- net lausumaan^ "varmana käsi-^
si: ja hankimme 1 tarpeeksi vaattei- tyksenään; että tämän lupauksen
ta,>mutta kuka onkaan siksi vii- takana on totta ja että^ei ole ol-sas^.
että ennen kaikkea varaa it- lenkaan mahdollisuuksien ulko-selleen
parhainta kaikesta omai- puolella', että ennenkuin- • vuosi-suudesta
— ysfärviä^t—ifemerson. kymmen on kulunut loppuun, tuc-
—— lupaus myöskin on lunastettu."
Vapauden .ja voiman tun- Kirjoittajan mielestä voi Eu-nossa
näkee nuorukj^inen koko ropan pelastaa kieltolaista aino-maailn^
an ja seii kuniiian edes- astaan toinen kansainvälinen jär-sänsä
ja luulee voijvansa kaikki jestö.'^Ja sen vuoksi hän kiinnit-saavuttaa.
tää huomiota siihen,! kansainväli-
. ' seen kokoukseen, jonka sveitsi-
— Jos rakastat Jumalaa rakas- Iäiset viininvilj eli jät olivat kut-tati
flähimmäistäsikiny joka ^ oö
Jum^ian kuv;^, ja samoin raikas­taa.
iläSMisesI -sinu^r^ - -
sunee't samoihin
siellä pidettiin
aikoihin kuin
.kuudettatoista'
vottavaa jos nykyinen kurssi yn­nä
Saksan tunnettu uutteruus te­le
e v ä t s i 11 e ^ m a h d oi 1 i s e k si tarjota
tavaransa maailman markkinoil-;
la .halvemmilla vjiinnoilla kynine.
Ettäi^J^fjmpuri ^^äsymätt^i^ii^-tji^
meliaisiiutensa |;aut1a| Ivtaasep
suuressa maarm ottaa osaa sivif-t
y n e e n 1 n a il m a n kau p p a va i h to on,
on. kyllä ilahduttava tosiasia.
Hampurin uusi kukoistus, merk­kinä
siitä, että 'Saksasta, taaskin
saattaa tulla vaarallinen kilpaili­ja,
ei toisaalta ole aivan ilahdut­tava
Englannin kaupalle.
Mutta asialla on toinenkin puo­li.
Saksa on todellakin arvoitus.
Englanti seuraa suurella mielen­kiinnolla
tämän mahtavan kan­san
kehitystä,. jonka hyökkäyk­sen
torjuimme. Meille on sangen
tärkeätä tietää, onko Saksan nä­ennäinen
toipuminen todellinen.-
Kaikesta näkee, ettaj^ff^sassa
tehdään kovasti työtä. Saksalai­sia
elähyttää samoin kuin meitä­kin
vaisto" taistella kaaosta vas­taan
: ehkä suuremmassakin,' jiiää v
rässä kuin meitä, koska he venä­jän
naapureina ovat tulleet huo­maamaan,
millaista kurjuutta
kaaos tuopi mukanaan. Huolta
herättävä kysymys on, onko Sak=^
san nykyinen asema todellakin
vakava ja varma. Kestääkö Sak­san
kyky uuraaseen työhön voi­tollisesti
niitä turmiollisia voimia
jotka vieläkin piilevät sen pin­nalla.
Ajan pitkään Saksan ul-kon^
nen. vaurastuminen^ 'irlippuu:
sen poliittisesta tilasta.' ^ i r t h in
hallitus edustaa sitä järjestystä,
:jqnka/, jmitteissa. ravjfeailiRen'
on-mahdollinen. Siinä ei ole kun­nianhimolle"'
mitään-"inihoittaTaa:
Se on>.suuressLa-määrin prooaalli-nen.
fMutta ^äkkinäinen fsiirros oj^
kealle tai vasemmalle- . syöksisi
'Saksan - toivottomaan - kaaokseen.
Militaristinen; 'Saksa, ' • sisällisen
sodan raatele-ma 'Saksa tekisiQiit.
toutuneiden kaikki laskelmat
turhaksi. Liittoutuneiden painos­tus
saattaa kyllä tilapäisesti kuoi
huttaa jaksan militaristeja, mut­ta
lopputulos .on kumminkin se,
että ylläpitää tietoisuuden siitä,
että mielenosoitukset • ovat; turhia
ja että, paras tuki ja turva on uur
dellista hyötyä niille, jotka viipyr
mättä haluaisivat saada amerikai
laisia tavaroita. ,\
*'0n-^' kuitenkin olemassa kä.^-
tännöllinen keino, jonka avulla
ulkomaiset valtiot pikaisesti saa­vat
tarpeellisen osansa Y.hdysval.
tain kullasta, 1) vakiinnuttaakv
seen rahajärjestelmänsä kulta­kannalle
ja 2) ostaakseen kaik­kia,
tarvitsemiaan amerikalaisia
tarpeita.
"Se voidaan käytännössä tote^
uttaa julkaisemalla obligatioone-
Jav^-J^t^ka eijoavat hallituksien aif
^ka!seraifi4k' j liikkeelle laskemista
ar\'opapereista.
"Obligatsioonicn julkaiseminepi
näitä tarkoitukMa varten. siteii;-
että niiden kuolettamiseen^^tarvit-
•faVcä pääöm"jä''kö'i^K''^^^^
maila tuontia, rakennus -tai jo­tain
muuta teollisuudenhaaraa, ei
taloudelliselta kannalta katsottu-na
olisi suotavaa, sillä kaikki sel­laiset
myöi^fif^^j^kset 'ja verot ra-
••sittaisivrft k4lip;paa ja teollisuut-stäi
jä •iiilk^nt^sg^ät sentäliden ob-ligatsioomen
varmuutta.
^ Hallituksen obligatsiooneilla,
ollakseen amerikalaisille pää-omansijoittajille
hyväksyttävät
mainittuja; tarkoituksia varten,
tulisi olla kohtuullinen korko­prosentti.
Pääoma olisi kuoletet­tava
sadassa vuodessa tai aikai-
J>.<- • Foreign Depärtnteirt
Fmt NatjonaLfikidc
sen arvo voi
nousta_ja vieläkin kaneininan->n.
neukuin se pääsee normaaliar­voonsa.
TROCHU, ALTA.
14. X. 1921.
Hallitus on inuodostet-semmin
sitan, että pääomaa vä-jtu kolmesta haarasta, toimeenpa-hennettäisin
vuosittain .yhdellä nevasta, lakiasäätävästä ja oik.c-
|ä^tyi: linM^^^
:': f^J^3:ääa.on:%
kä^ :hiukk{^«^>:
siihen:ia^^^
sef^i ylitäsnuri kuin paperin iiin-oli
voimassa' kaksikymmentä'ta ja painatus- ja'fyökustannuk-'
vuotta, mutta sitten sisäiset eri-[set. Vähimmässäkin laskussa kn-puraisuudet
sen rikkoivat ja ai-jhinee vuosikymmeniä, ennenkuin
heuttivat kuuden pienen tasaval- sen arvo voi huomattavammin
lan synnyn. Kahdeksankymmen­tä
vuotta ovat siis keski-ameri-kalaiset
uneksineet uudesta vai-'
tiollisesta yhtymästä. Tämän
vuoden alussa toimeenpantiin
kansanäänestys ja siinä pääsivät:
yllämainitut: l^qlme tasavaltaa
y h t e isy m m ä r ry k s e e n. Nicaragua
ja Costa kica kieltäytyivät liit­toon
yhtymästä'poliitti.<^ista syis­tä.
Ilyviirluultavaa 'kilit-enkin on
e 11 ä n e k' i n e n n en p i t k ii a va P «lu t u^v
vat; ennakkoluuloistaan ja voima:
kas ^skirAmgrik^n; VJiiio,'loj>^|lli-sesti
muodostetaan-/^ -.
' Uusi tavalta'kärsittää noin 100,-
000 neliömailin suuruisen aineen
ja ,psukas),uk^,i, onj.pyöreissä l(i-vuiss^
a lausuttuna 4,000,000. KU
caragpan ja. Costa', Rican yhdyt-t;
yii. lisääntyisi,.väestö noin 1 mil-^
joojia^lla - ja maa-alue .noin viidel­läkymmenellä
prosentilla ja ete­lärajaksi
tulisi, Panama.
^ Uuden tasavallan hallitusjär­jestelmä
on muodostettu Yhdys­valtain
ja Sveitsin' malliin. Eri
valtoja johtaa keskushallitus,
jonka suhteen yksityisillä valti­oilla
kuitenkin; on täysi määrää­misvalta.
HAI^COCK
—Perustettu -y.; 1&'?4.— •
Va ra t yiU;$3,X)00,000,00.
L Kirjoittiikaa suomeksi; meillä j
on kuusi suorftUlaistä liikkeessäni-^
rae.
.Xiykyääii täällä ovat erittäin
sievät syysilnvit, että olisi gievä
puida kun xäati tptutavaax^lisi^
Näillä seuduilla ovat''puintityöt ^''^"^lemmissa, mutta nuorem-arvosta.
Kyllä toiset silti leke- \
vät onnensa nojaan tuumaten, et­tä
kyllä siitä joskus tulee-sateen­kin
vuoro. Ja niin sen k5'llä-hnu
lisikin, sillä näillä seuduilla'o.n jo
ollut viisi kokolailla: kuivaavvuot-ta.
Jos vielä kuudes kuiva-vuosi
tylce,.; nijii;tusldn_^aadaan jui^^^
mitään maasta.
Terveys on tässä suomalaisten
r&o<^kvide,s5^\ olhil'tk<|colailia ^hy-loppuneet
jo nqin pari viikkoa missä on vähäsen ollut jonkun- 1
sitten eikä siinä hommassa >'^^^^^^•<^ y^^''^^'<^^^i^^ eli mitä lie, oi-vlnnut
erittäin kauan ollakka^^v^"^"- ^''^''^'^ tässä'kuol-s
i| 1 ä y le n kui va. kesi*'-. oh ^pf,^
kilisen sadon. Kesäringeistä 'r\\\f<
noin 25—10 bushelini eekkeriita"
ja syyskynnöksistä noin 10—3
lut parikin h-i|ilfööä aivan hiljat-
, ^ i i ^ | ^hf. Sfcvjis\.;sekä Mrs. J'. S.
buslieliinrnisuja. Kamroista tiili
myös huonosti. Siis er tarvitse^
iarmarin paljo aikaa tulilata ni­sujen
ajoon. •1•
»S.vystaitä > muuten -olisi sievä
teiidä, vaau' näyttää siltä, etlä
monellakaan ei olo oikein halua,
sillä jos yhä kuivuutta piisaa,
niin se työ ci ole; juuri mistään
MoJemm^ä^. ovat kuolleet
samallaiseen tautiin, että. kurk­kuun
on tnllut^ajosj joka^on^puh-jennut
sisälle päin, jok^ siten-,on '
vailvuttanut kuoleman.
prosentilla ostamqillaj:'oy
neja avoimilla markkinoilla, jos
niitä on saatavissa liintaan^ joka
ei ole nimellisarvoa korkeampi.
Lupa . sellaisten, obligatsioonicn
liikkeellelaskemiseen tulee asian­omaisissa
maissa hankkia kansan­äänestyksellä..
Samalla tulee saa-^
da takeet, että puolivuotiseen ko-;
Tonmaksuuu' ja vuosittaiseen yh.
den prosentin pääomankuol,etuk-seen
tarvittavat varat kootaan
yksityisten ja valtion omistamien
maiden arvolle asetetuilla veroil­la,
lukuunottamatta arvoa, joka
on johtunut niihin tehdyistä pa­rannuksista.
, "Maan arvo, jonka mukaan ve­ro
kannettaisiin on hyvin pieni
maanv^jelys^euduilla, mutta suu­ri
asutilskeskuksissa, joissa väes­tön
keskittyminen on automaatti,
sesti aiheuttanut maan arvon ko­hoamisen.
Sitä'arvoa tulisi ve-rotuksen
muodossa käyttää maan
räha^asiäin,; te"olKsmde^Tj^v^kau­pan
ennalleen saattamiseen.
-'Tämä"'ehdotuä-*tarjö-a"?i^~tsiou--"-
delliäesti terveen menettelyn-' i-a-.
ha^ärjfestelmänjv teollisuuden r.ja
kaupan vakiinnuttamiseen ijjo^ai-selle
maalle, joka sen hyväksyy."
usosastosta, joilla kullakin onini-tä
laajin toimintasj^steemi.: ti
• Uiudesta valtioyhtymästä en­nusteta
an oleva n 1. • hy ö ty ä,koko
Keski-Amerikall,e, ja luullaan sen
suuresti kehittävän //scn koti- ja
ulkomaankauppaa. • ,
Viime viikrMa syntyi Keski-
Amerikassa uusi laavalta- Hon­durasin,
Guatemalan ja Salva(^Q-rin
saadessa yhteisen hallitiiksen.
XTiusi valtio sijaitsee Meksikon jä
Nicaraguan välillä ja sen pää­kaupunki
on Tegiicigalpa. .Nai­den
kolmen valtion yhlleenliitty-
•minen 1 -on i kauan vaikaa^/harkitnn.
;snunJitetenx^loö.ni^|Päaä vuon^
Saksan markan *arvo on .viime
aikoina menny^t niin^ aUiaalle, et­tä
sellaista tilannetta ei Saksan
finanssimarkkinoilla milloinkaan
ennen ole tunnettu. New Yiorkin
pörssissä maksettiin t. k. 13 p :nä
100 Saksan paperimarkasta aino­astaan
703/2 senttiä, normaali-kurssin
ollessa noin 23 dollaria
100 mat-kalta.
Keinottelijat, jotka aikoinaan
sijoittivat suuria summia osta­malla
saksalaista • valuuttaa kor­keammalla-
.kurssilla luulotellen;
sen pMn palaavan normaaliseksi,.
ovat ^^Jsärsineet musertavan tappi-r
on. Arvioidaaii, • että yksistään
Yhdysvalloissa , ostettiin noin
-100. milj»: .markkaa keskimäärin
sentillä markka. Ostajat ei-tvät
ottaneet huomioonsa, lupaa-
;vdlt^:vnäyttäviä; voittojaan laski­essaan,'
että, nykyaikaisilla paino^-.
^koneilla yoidaan setelirahaa: pai­nattaa
miten paljon tahansa.
Markkoja lasketaan liikkeeseen
aina sen mukaan kuin uutta ra­haa
tarvitaan, jote» Saksan, sa­moinkuin'
monen muunkin Euro|
pan maan' liikkeellä oleva «etelis-tö
on nykyään ennenkuulumatto­man
suuri. ^^Mitä enemmän kei­nottelijat
j -ikokosiv^at markkoja
toivossa, '.että.niid.efl/ tuon-,
Pmi^^^^^^ ^^"^
Suora yhteys Suomen suurimman
Mahdollisimman pikainen toiminta
'•7 l (
•'=v,r-.+,.i
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella-
i)n; Joka .päivä tied9^%Snomen?xahan^3tod^;r^
lineb atvo 3a'Voi kinoUen inaksaa ainä'päiväia^
keimman kurssin rahalähetyksistä. :
K;TTRSSI ON: TÄNÄÄN
SUOMEN m B K ^ ^ CANADAN'^DOLLABISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jog säh-kösanomalähetyrfä'e'i
maksu oö $4.80^ LähetyskHlnt nihalähetykdlle on
40c summille $40.Öa asti, 50c :saminiUe .$60.00' asti,
75c. summille $100.09 ^^^1. Jokaiselta sej^raa.valla sa­dalta
25c;;" $, /> " ,.r
1^
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet l^joittaa hyvin tar­kasti.
i< j I >
PORT Afeostm; ONT,, CANÄI^Ä
taa-ll^SMisesi-Äinu^.—' T^>-P^JraasainValistä :raittiusk<>ktota.'jljn4kkejä^f5iitöi^^^^^^ p""'^^'''" BHl^B 'L'" \ / . ; ^ ^ ^ ^ i ? ? Z - : u i ! i ^ ^