Canadan uutiset, July 1, 1920

              CANÄD]iN mJTISET, PÖET AETHUE, ÖNT., CiNADAi, Torstaina Heinäk". I p. 1920 NUMEEO 27
CANADAN UUTISET
suomalainen eanomaleliti Canadassa,
ilmestyy }okais«na Torstaina.-.
Kustantaja
The Canada Newa PubllBnlng Co.
Erlck J. Korte, liikkeenhoitaja.
. T l LAUSFf INNAT:
Ganadaan: $2.00 koko vuodelta,
%1M 9 kuukaudelta, ;f 1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä S kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: ?2.50
koko vuodelta ja ^1.50 puolelta vuo­delta.
^ i
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran ]u-laistuna.-
Pitempiaikaisille llmoltuksil
le kohtuullinen alennus. Halutaantie.
to- ja nimenmuuttoiliuotukset 75 aent
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima
Ilmoitukset $2.00 kerta^ $3.00 kolmio
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmol-tuksöt
$2.00 kerta. Kuolönilmoitukset
$2.00, mufstovärsyllä $2.25. Syntymä­ilmoitukset.
$1.50. Avloeroilmoltukset
$2.00. i^i«'*>P^
Pöytäkirjat, tillselvltyksöt, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta. I
Uutisten jöukkooö aijötuista llmol
tuksista\ peritään löi senttiä riviltä.
Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on
60 senttiä. Frostissa tulevlailmoituksla
cl hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Polllttfset ilmoitukset $1.00 tuu
malta! • • •
Kaikki liikkeelle aljotUt kirjeet, tl
laukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: 1
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, I Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
iähde mainittava. I
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite. j. .
CANADAN UUTISET
(Tho Canada New8)
The •Finnish Ne-vsttaper in Canada.
Publiahed every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. K o r t e , Manager.
Daily News Bldg., Port, Arthur, Ont.
koneellinen puhuja koettaa saada
puheeseensa 'heliseviä feompuhei-ta,
joita ei kukaan ymmärrä.
— Jos et voi päästä ensiniäi-seksi,
niiu varo ettet joudu vii­meiseksi.
Koeta kaikin voimin
pysytellä ensimäisten joukossa ja
ponnistele toivorikkain mielin,
että joskus pääsfet ensimäiseksi.
Mikä muodostaa valtion l E i
uljaat kaupungit, ei mahtavat ra-kenuYifkset
tai jylhät palatsit, ei
sotajoukot eikä suuret laivastot,
vaan ihmiset jotka ovat elävästi
tajunneet yhteenkuuluvaisuuden
tunnon.—Sir William Jones.
Jos tapaat itseäsi viisaam­man
henkilön, niin puliu niin vä­hän
kuin mahdollista, sillä sinul­le
voi tulla-'kahdenlainen vahin­ko,
jos paljon puhut. , Ensinnä-kin
paljastat oman tietämiktö-myytesi
j a toiseksi menetät liy-vän
tilaisuuden kuulla jotakin,
josta sinulle olisi paljon hyötyä.
CANADAN UUTISET
is "vvelcomed and read|ln every Finnish
home In the Dominion. It is the only
direct advertislng medium lor those
manufacturers and ' merchants who
wlsh to create anld build a profitahle
and permanent deman(^ for their prod-uctft
and merchandiso by the large and
eVflrcro^ing Finnish populatlon resld-
Ing la Canada. Place your trial ad-vertlsement
and get results.
Advertising rates 40c. per ineh*
Political advs $1.00 per Ineh.
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesdayj Econ to appear on
Thursday's issue.j
Subscription price in. Canada $2.00
per year, United States: and other
countries $2,50 per year in advance;,. ,
Entered as second classmail mate­l
e p,Dea 1, 19l5,,at the PostOffjce at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF T H E CANANDAN
UUTISET.
The help preserve thb Ideals and
sacred traditione of this> our adopted
country, the Dominion of "Canadn: To
cbserve Ita Iaw8 and Inspire o^hers to
respect and oboy ihem; Tc >trlve
unceaslngly to quicken the publlc's
sense of cIvIc duty: Iti ali ways to aid
In maklng this country greater and
better than v/e found it.
— Ihmisestä ci voi läliteä mi­tään
hyvää, jos hänessä ei sitä
ole.
— Edistys on kulen ilmalaiva,
ellei se kulje | eteenpäin se" pu
toaa. .
— Ihminen, jolta puuttuu koh­teliaisuutta
ja oikeudenmukai­suutta,
on kuin pato virrassa.
.— Tietoleiviskänsä maahan
kaivaminen on samaa kuin r^ha-leiviskän
maahan kaivaminen. •
Järkevä farmari ei moiti J u ­malaa
siitä ,että' hän ei aina satu
saamaan liyvää vuodentuloa huo^
nolla sieinenellä. * • '
— Kiinalainen pitää hetlkisen
keskustelua viisaan miehen kans
sa parempana kuin monien vuo­sien
kirjojen lukemista.
— Jalo on ihraisen päämäärä
silloin, kun häni etsii j a tekee sitä
mikä on kaunista, oikeata, hyö-dyllistä
ja arvokasta elämässä.
— Kaikki tieteen 'korkeimmat­kin
saavutukset ovat vain vaah­toa
joka ajelehtii maailmankaik­keuden
meren käsittämättömien
syvyyksien pinnalla.—Carlyle.
. —• Todellinen sivistys perustuu
suureksi osaksi ihmisen luonnon
laatuun, jotk sivistynyt ihminön
koettaa kehittää niin hyväksi ja
hienostuneeksi (kuin mahdollista.
— iAlmmattimies tottuu vähitel­len
kuljettamaan .ajatuksiaan yh­tä
määrättyä suuntaa myöten, ei­kä
ajan pitkään voi (käsitellä elä­mää
multa kuin ammattinsa kan­nalta.
. — Hyvä puhuja tavoittelee ai­na
käyttää koruttomia ja jmi^
Etsin ihmistä.
TT Maasta maahan, vuossadasta
vuossataan kulkee Ikuinen Juur
talaincn, ei löydä lepoa. Mitä et­sit,
rauhaton, henki ? —r.
Oi kuulkaatte • kruunupäät
niaau vaitijat, te nulJoonien onni
tai miljoonien kirous, oi kuul­kaatte
kuiulka yön hiljaisina het­kinä
näl^ymättömät-jalat. kosket­tavat
lattiaanne,, outo varjo sei:
nällänne häiläiuää ja tukahute-tut
kui.skeet kammionne täyttää:
Ahasveerus tietään kulkee,
kruunun ja manttelin alta etsi
ihmistä.
Oi kaulkaatte kuningasten neu­vonantajat,
te kruunuttomat
maan vaitijat> itse kuolevaiset,
miljoonien elämästä leikinlyöjät
oi kuulkaa,tte ; kautta . kunriianhi-monne.
raunioitten, kautta sota-ketojen
ja kyyneljärvien, kautta
kaiken veljesveren vaikerruksen
Ahasveer.us tietään kiitää, ,syys
jyössä vartioituun, ikkunaa^ine^.ko
!k u t t a a j a : jny rsk yn ny y h ky ty k si n
'teille huutaa:
Etsin ijiniistä.-
Jainähkäätte, oi ^äkkäätte maa
j a sen, kansat: sama, on ihminen
tiiftä päivänä .kuin eilen, .jumalia
kumartaa, .sivistystä palvoo, rau
•haa huutaa, oikeutta .\:annoo
vaan nähkäätte:- ei- ole jumalaa
muuta .kilin valta, ^ei oikeutta
m uutalMnn• "Vöiina kauUa'< sor
rettujen sukujen, kautta poltet
tujen \hclnio-jen v .kielten • harhaa
Ahasveerus kuin •:• vainottu eläin
maasta maahan: • .
E i löydä ihmistä.
J a kuulkaatte, o i ll^aikki onnen
etsijät ja onnen murskaamat,
kuulkaatte, kuinka Ahasveerus
hiljaa oh itsenne kulkee; onnen
aalloilla, epätoivon kuluissa, .hi­mon'
hiilloksilla, synnin syvyyk­sissä,
• vankikomeroukin ristikon
takaa:
' Etsin ihmistä.
Jä te' uuden onnenvaltafl^unnan
luojat kuulkaa: kun kaiken saa­vutatte
mitä joukot halaa, kaiken
leivän, onnen; kaiken työn ja
ponnistuksen lyhyfet aret, kaiken
Imlun j a tyydytyksen pitkät sun­nuntait,
silloin, oi silloin korvan­ne
heristäkää -ja kuulkaa kuihka
Ahasveeruksen askeleet hiekkaan
rasahtaa, käden häivä väikkyy jj»
vuostuhantinen sauvansa valta­kuntanne
porttiin kolkuttaen fs-kee:
Etsin ihmistä.--Johannes •Lin­nankoski.
vihdoin koulusta. Näin joutuvat
tällaiset huonoja taipumuksia o-maavat
ihmislapset maailmanran-nan
(kouluun toisten samallaisten
ohjattaviksi.
M.e tiedämme kaikki niihin tä­mä
johtaa: alkuaan vain pahan­tapaisesta
lapsesta kehittyy r i ­kollinen
kansalainen, joka suuren
osan huonoista taipumuksistaan
on saanut samalta yhteiskunnal-a,
joka häntä nyt käy tuomitse­maan.
Tämä on epäkohta, johon
on' toistaiseksi pantu liian vähän
painoa.
Mutta voidaanko toivoa mitään
uloksia sellaisten lasten kasva-uksesta
? Tähän kysymykseen
vastataksemme tarkastakaamnte
ensin mistä oikeastaan johtuu tuo
erilaisuus ihmisten kesken, että
öisten • sanotaan olevan' pahan-suopaistmpia
kuin toisten.
Monta eri teoriaa on esitetty
ämän kysymyksen ratkaisemi­seksi.
Niinpä väitti italialaineti
ombroso. ,että toiset ihmiset jo
syntyessään ovat määrätyt rikol­lisiksi.
Orkoot yhteiskunnalliset
olosuhteet millaiset hyvänsä, saa­koon
ihminen mitä paraimman
kasvatuksen, kaikki, yritykset o-vat
turhia estämään häntä vajoa,
masta rikollisuuteen.
jäävät vaille Ikodin tai koulun oh- heille oven mitä sydämellisin hy-jausta.
Tässä mielessä on kaikis- myily] EasvöiUäi 57oMak'seen is^
sa sivistysmaissa perustettu n. s.
yleisiä kasvatuslaitoksia.
Kun tullaan liian tutuiksi.
Tällä teorialla sellaisenaan tus-iu'n
lienee enää- kannattajia.' i\hif-ta
samansuuntainen on niiden
väite, jotka sanovat, että pahan-tapaisuus
Vperustuu kokonaan pe-rinnöHisyyteen.
Jos joku van­hemmista
tai vaikka joku esi-isistä
on ollut pahantapainen, r i -
kollinen luonteeltaan, periytyy
:^ämä ominaisuus jälkeläisiin;
/ain yksilöllistä laatua olevat
taipumukset saattavat hävitä.
Aivan päinvastaisiakin inielipi-feitä
on esitetty. On väitetty, et-t
ii kai kk i i h m ise t sy n ty essä a n o ­vat
samanlaisia. He ovat, kuten
englantilainen Locke sattuvasti
^anoo, kuin tyhjiä tauluja ja mil­laiseksi
kirjoitus'taululla- muo­dostuu,
riippuu> olo.suhteista. Ih-
; minen on. siis riippuvainen koko-
; uaan, Orasvatuksesta, eikä siis pa-hantapaisuuskaan
ole vmuuta. kuih
itulos ympäristön vaikutuksesta.
. Näitä. molempia kä-sityskantoja
tukevat tosiasiat. Laajat tutki-
. raukset-. perinnöHisyyskysymyk-
,sen alalla osottavat selvästi,-että
lapset sa.avat ii^^rinnökseen osatt--
;sa vanhempiensa - ominaisuuksis-v
.ta. Tunnettuahan on ,että suu­r
i n osa ;Tikollisista periytyy yh-'
teiskunnan kurjimmista luokista.
Näiden vanhemmat ovat olleet
juomareita, siveettömiä tai muu­ten
rappiolla olevia henkilöitä.
SuojeluskuniÄkasvatuksesta.
Jokainen, joka on joutunut lap-.
sia kasvattamaan^ joko omiaan
tai vieraita, kotona tai koulussa
tai muissa yleisissä laitoksissa, on
saahiit kolcea, kuinka vaikea työ
hänellä ori edessään, kuinka pal­jon
lasten 'sielunelämän yminär-tämistä,
kuinka paljon kärsivälli­syyttä
tämä työ tosiaankin vaa­tii.
Tehtävä ei olisi niin raskas,
ellei joukossa olisi *'pahankuri-siä,''
jotka ilkeydellä ja tottele­mattomuudellaan,
kujeillaan j.n.
e. panevat tyynemmänkin luon­teen-
kovalle koetukselle.
Mutta juuri nämä, jotka kasva­tusta
eniten. kaipaisivat, jäävät
useimmiten sitä vaille. Kotona
kyllästyvät nsein vanhemmat kö-.
ko kasvatuspuuhaan. Ajatellaan:
kyllähän maailma opettaa. 'Kou­lu
yrittää tehdä vbitayansa, mut,
ta'seii voimat eivät, aina rytä:
Ei luonnollisesti voida kuiten­kaan
aivan ehdottomalla varmuus
della päättää, että esim. sen ja
sen juomarin lapsesta tulisi ala-kuntoinen
yksilö. / Eihän keuhko­tautisenkaan
lapsi, ole varmasti
tuomittu saamaan tätä samaa
tautia, jota joku vanhemmista on
sairastanut. iMutta se on todet­tu,
että hän on siihen alttiimpi
kuin terveiden vanhempien jälke­läiset.
' ' r ^ ^ ' W .t
Toiselta puolen ' on meidän
myöntäminen, 'että ympäristöllä,
seurapiirillä on sangen suuri vai­kutus
ihmisen luonteen kehityk­seen.
"Sano minulle kenen kans:
sa seurustelet, ja minä sanon si­nulle
mikä sinä olet," on.vanha
totuus, jonka paikkansapitävyy­den
voi jokainen todeta. Suurin
osa rikollisia tulee varattomamr
an kansaluokan riveistä. Ahtais­sa
taloudellisissa oloissa ei lasten
kasvatukselle luonnollisesti voida
panna k y l l i n paljon huolta. Jot­ta
monijäsenien perhe saisi tyy­dytetyksi
edes välttämättömim­mät
tarpeensa, täytyy kaikkien,
jotka vain kynnelle kykenesvät ol­la
mukana leipäarisiolla. Tällöin
Iputuvat nuoret perheenjäsenet
pa'kostäkin niille vaikutuksille
alttiiksi^ joita heille toiset toverit
voivat tarjota.
Mutta vaikka myöntäisimmekin
perinnöllisyysteorian pitävän
paikkansa, että siis pahantapai-suus
lapsissa johtuu saman omi­naisuuden
olemassaolosta jossain
hänen vanhemmistaan tai esi-isis-tään,
emme silti saa jättää koet­tamatta
kasvatuksen avulla tu-
Jkehuttaa lapsen huonoja taipur
muksia. Sillä jos ne saavat va-praasti
kehittyä, johtavat ne pian
rikollisuuteen. ' ;
Tietoisuus tästä asettaa yhteisr
ktinnalle velvollisuuksia paransa
mukaan d^taa hoitoonsa sellaisia
Rakkaus ja ystävyys on suu­rimmassa
vaarassa silloin,
kun tulemme liian tutuiksi toisil­lemme.
Kun ihmiset ovat alati
toistensa läheisyydessä, rupeavat
heidän pienet tottumuksensa,
mielij heteensä, luonteenheikkou-tensa
ja vikansa käymään her­moille.
Oletteko koskaan huo­mannut
sitä? Kaikki kosketus
synnyttää ajanoloon sähköistä rrä-tinää
ja kulutustaj ellei siinä
käytetä kohteliaisuuden j a huo­maavaisuuden
öljyä välissä. Kah­delle
ihmiselle käy helpommaksi
olla * toistensa läheisyydessä jos
he ovat toisistaan välinpitämättö­miä,
kuin jos he rakastavat rtoi-siaan.
Mies saattaa olla plaveli-jalleen
ystävällinen vuosikausia
samalla kertaa kun hän joutuu
vaimonsa kanssa riitaan tuon
tuostakin.
Ainoa keino, niillä läheisinimis­sä
suhteissa olevat ihmiset voi­vat
estää pienempien riitaisuuk­sien
ja .kärsimättömyyksien esiin
tulemisen on se; että he eivät
\inohda olla kohteliaita toisilleen.
Tuntuu tarpeettomalta j a nau­rettavalta
sanoa, että esiiii. avio­puolisoiden
tnli.<ii olla toisilleen
kohteliaitaj mutta totuus on, että
elleivät he .sitä noudata, on hei­dän
välinsä aika-ajottain sietä-mätöintä.
Olen monta kertaa
junassa tai katuvaunossa ajaes­sani
koettanut arvailla, onko tuo
tai tuo vierekkäin istuva mies j a
nainen aviopari tai ovatko he
sulhanen, ja morsian taikka vaan
tuttavat toisilleen. On häpeä sa­noa,
että jos mies on puoliksi
selin naiseen 'ja lueskelee sano­malehtiä
t a i . Jiiuuten. on omissa;
ajatuksissaan, ja että he vaan
harvoin vaihtavat- saaii. pari kesi
kellään, niin on se melkein pet-tämätöin
merkki siitä, että iieo-^
• vat naimisissav Ihan vastanai-neet
, tekevät i-siitä i.luonnollisesti-
;poikkeuksenv i^miitta! sehän ijuurr
todistaavi iOfctä talituiiiifln i läheisyys
luo välipitämättömyyttä,. ellei .a-
•vioeläraäs.säkin, noutiateta keski-;
näistä kohteliaisuutta. Jos taa-
;sen tuo mies ja nainen keskuste­levat
inno'kkaasti keskenään,
luoden toisiinsa ystävällisiä^ sil-imäyksiä:.
j a osoittaen toisilleen
huomaavaisuutta, niin silloin v o i
olla miltei vakuutettu- että he
eivät ole aviopari.
Nuorille pariskunnille haluai­sin
sanoa, että kaikista hennoista
kukkasista auringon alla vaatii
rakkaus huolelllsinta hoitoa, i l ­maa
ja kastelua. Sitä voi.antaa
ainoastaan keskinäintn ^kohteliai­suus
ja huomaavaisuus. Ainoas­taan
alituinen huolelli.suus voi
estää rakkauta peittymiistä joka^
päiväsyyden kylmään hyytee­seen.
Hakkaus on jumalallista, se
on tosi, mutta rakkauden tulta
täytyy alituiseen vaalia ja varti­oida
niinkuin Vestaalin alttari-tulta.
tuttaa lapsiinsa arvokkaisuutta
•ja 'kohteliaisuiitfa,, täytyisi van­hempien
osoittaa sitä myöskin
lapsilleenj sillä vieraille osoitetta
kohteliaisuus ilman kodissa val­litsevaa
kohteliaisuutta saattaa
vaan lapsen rehellisen mielen är
lyämään sen, kuinka kaksimielis­tä
ja vilpillistä on maailma.
Eilen näin katuvaunussa van­han
avioparin. Miehen vartalo
oli työn köykistämä ja hänen
suoniset kätensä vapisivat. 'Vai­mo-
vanhuksen kasvoihin oli elä­mä
jättänyt syvät uurteet. Mo­lempien
hiukset olivat valkoiset
kuin lumi. Vierekkäin he istui­vat
j a minä huomasin,; kuinka
vaimo huolellisesti pyyhkäsi ])ö-lyhiukkasen
miehensä kuluneen
takin kauluksesta ja oikasi tot­tumattomien
käsien asettamaa
kaulaliinaa. Ja ukko loi häneen
silmälasiensa läpi kirkkaan, my­häilevän
katseen. >Silloin levisi
muorin huulille heikko, mutta i -
hana hymy> Se oli niinkuin la.s-kevan
ilta-auringon väike, joka
luo selittämättömän kauniin vji-lonhohteen
harmaan inaiseman
j a rosoisten kallioiden y l i . Kun
he .poistuivat vaunusta, tarttui
Vanha mies vaimonsa käsivar­teen.
jja ohjasi j a . tii.ki häntä sel­laisella
hellyydellä; jota ; iiuoni-kainen
o.soittaa kukoi.stavaa letn-mittyään
kohtaan.
Silloin juiomasin, että jninustä
oU kaiken aikaa tuntunut siltä
kuin olisi korvissani soinut tuo
vanha sävel: "Silver Threads
Among tlie Gold," joka on k a i ­kille
nuoremmille lukijoilleni
tuttu:,.
" . . . A n d yet, my darling, you
Wille be Ahvays young and lair
to me."
• ('Kuitenkin oot, armahain, • •
: Mulle nuori, kaunis ain'.)
Nykyinen kurssimme
Postin kautta ja Sähköteitse on
••.'Cl'
Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä)
markoissa' ylläniainituu kurssin jälkeen ja erikoi­sia^
kolmen prosentin korkoa vetjiviä matkustajien
shekkejä dollareissa, jotka -Suomessa lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssi,n jälkeen.
Lähetyskulut i-ahalähetyksille postin kautta on
irje.. summika alle ii'20.()0; sitä .siiureraniilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.. Lähetyskulut säh­köteitse
on $3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset o.soitetaan postin kautta, jos
• .sälikösanomalähetystä ei eriJtoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä-.
hettäjän osoitteilla varusteltuina osoitteella :•
F O R E I G N D E P A R T M E N T
HANCOCK,
Peruste!tu vuonna 1874. Varat y l i $3,000,000.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suoma­laista
liikkeessämme.
KATKERUUS.
Mikä kumma siinä onkaan, et­tä
me niin helposti olemme vä­linpitämättömiä
heistä, joita- me
pohjaltamme enimmin rakastam­me,
puolisoamme, isäämme, äiti^
ämme, jopa lapsiammekin koh­teen?
Vaikuttaako sellaisen
rakkauden j a rakkauden esineen,
alituinen läheisyys niinkuin suu-:
ren vuoren lähei.syys, jonka kor­keaa
huippua ei voi mitata sen
rinteillä asuessaan j a jonka suu-;
remmoista ' mahtavuutta ei älyä,
jos on sitä l i i an lähellä? Luulen
niin, sillä sitten kun olemme nuo;
läheisimmät rakkauden esineem­me
kadottaneet, sitten vasta huo^;
maamme, kuinka arvokkaita ne
meille olivat. Sitten vasta, kun;
multa kumahteleoN kirstun "kan-j
nelle j a me seisomme raateleva!
tuska sydämessä heidän avoimi­en
hautojensa reunalla, sitten
vasta käsitämme hejdäii rakkau-;
tensa merkityksen 'kaikessa suu^^
remmoisuudessaan ja silloin
myöskin ymmärrämme, kuinka
syvästi me olemme heitä rakasta­neet.
Mutta jokapäiväisyyden yksi­toikkoisessa
huminassa unoh­damme
velyollisuutetiime lähei-
«impiämme kohtaan. 'Monasti o-lemine
nähneet, kuinka äiti vi­han
vimmaVsa iotdif ja~ kurittaa
lapsiaan silloin, j o / paikalle sat-
Mistä johtuvat ihmisille katke­ruuden
tunteet'' Syitä lienee eh-kä
monta, mutta- usein se johtuu
;kärsitystä . vääryydestä, erittäin­k
i n , ; jos tuon vääryyden on »saa-
,nut kärsiä niiden tähden joita on
sydämmestäiin rakastanut. . Jos
olemme tehneet jollekin ystäväl-leinme
hyvääolemme koettaneet
auttaa ystävätä silloin, kun hän
on apilamme tarvinnut ja sitten,
jos tämä ystävämme ' ' hyvänä "ai-
.'kana"; unohtaa' meidät, apumme,
'hyvät työmme, sekä itsekkäisyy-dessä
osoittaa meille kiittäraättÖ-myyttä
ja halveksumista, hyvän
työmme palkintona — silloin syn­tyy
meissä katkeruus. ICatkeruus
kehittyy tavallisesti: siellä, -missä
ra k k auden ty öl le on anne ttu
palkkioksi kiittämättömyys ja y-lenkat.
se. Tavallisesti ei vallan
heti. Ihmisluonne tavallisesti ot­taa
huomioon ulkonaisetkin vai­kuttimet
—; valitettava.sti. löytyy
heikkojakin ihmisluonteita, joilla
pn heti tuomio valmis, syitä ja
seurauksia tutkimatta. Kun o-lemme
saaneet kuulla, että ystä­vämme,
Jolle olemme rakkauden
palveluksia tehneet, on kohdellut
meitä epäinhimillisesti ja. " t a l ­lannut
lokaan rakkautemme", a i.
kaa ' • käräjänkäynti'' omantun­non
kanssa; Ihminen ajattelee:
Kyllä minun ystäväni on sentään
hävytön! Kuinka äärettömän
paljon olen tehnyt ystävälleni hy­vää,
auttanut häntä monesta pu­lasta,
sanalla. sanoen, minä olen
tehnyt ystävälleni kaikki; mitä
yksikään kuolevainen voi tehdä
jakuitenkin palkitsee hän minut
kiittämättömyydellä ja polkee
kunniatani. Mitä on ystäväni teh­nyt
minulle? E i mitään, ei yhtään
mitään! Hävyttömyydellä pal­kinnut
ystävällisyytenii —' .Vää­ryyttä
kärsineessä ihmislujontees-sa
syntyy tuomio: katkeruus —
sellainen katkeruus, että soisim­me
Estävämme olevan oikein kau­kana
: emme voi enää koskaan an­taa
sellaiselle ystävälle anteeksi.
Katkera katkeruus — 'siitä ke­hittyy
vähitellen koston himo —
kosto —• useinkin vuotaa viaton
ihmisveri. Kuinka kauheata!
Kuinka raskaaksi j a ikäväksi te-
•keekään katkeruus elämämme,
liimmentää elämän. Itsekkäisyys
ei koskaan sovellu epä-itsekkäi-syyden'
palveluksessa ja silloin
ruuden myrkyllinen' siemen itä­mässä.
Jos ilomme^ mustuttaa;
ihmisen.jalon sielun!
Onko. sitten mahdollista, että
ihminen. voisi välttää katkeruu-'
den's On ! Ihmisten . väär.yyttä
emme kyllä voi-välttää'-^'kiittä­mättömyys
011 maailman palkka..
mutta me voimme estää karsi­mamme
vääryyden • synnyttämäs­tä
m e i.ssä' k a tk e ruu 11 a. Ilse i n y ni-märretääii
j a tuomitaan meitä i l i -
.misiä väärin; usein >.aamme kär­siä
' y s t ävie m me its^kkäisyydest ä
mutta, kuolettamalla oman i t -
sekkäi.syytemme, ei meidän • tar­vitse
i'tsessä m me k as va ttaa katke­ruutta.
Jos meillä, aina' olisi; sel­villä
menttely tavat, aina; oivaltai­simme
sen kultaisen keskitien,
silloin emme katkeruudesta pal­jonkaan
tietäisi. Elämämme tun­tuisi
, onnelliselta. Kun. teemme
hyvää y.stävillemme, jatkakaam­me
sitä edelleen, sanokootpa ystä­vämme
mitä tahansa, tah.domnie
heitä ilolla auttaa ja tehdä heidät
'Onnelliseksi, tehkäämme se ilman
Amerikan suomalaisille.
Kun ä.skettäin saimme Duliit-hista
y. m. Minne.^^ota.sta' 'Smk.
• 13,500:— 'Kotikasvatu.syhdistyk-sen
Turvattomien "Lasten rahas­toon
ja sanialla myöskin eräältä,
huomatulta kansalaiselta lupauk­sen
] 0,000 markan suuruisesta
lahjasta (neijäs.sä"osassa) samaa
tarkoitusta varten, niin heräsi-mei.
ssä heti ajatu.s, että'turvatto­mien
la.sten koti olisi nyf'eiisi''ti-'
lassa pantava alkuun ja toisek-'
si, että tämä laitos peru.stetäan
Amerikan suomalaistefn nimiin.
"Siinä tapank.sessa toivotaan A-j[
nerikan suomalaisilta aiiiakin;
niin»,paljon kannatusta, että. mai-'
nittu laitos Sfvadaan ostettua ja
kiintoonpantua. Kotikasvatus-yhdistys
yyast|ä;;sit^
ta^ mikäli, siihen ei varo ja Aine-rikasta
V saada::: Tarkoitiikseen:^
o;ste ttja vä • tai o ma ksa a; v a li i ntäiri
200,000 mk; ja kodin' k^^
no noin 50,00(1 mk,-; Nämä siim-^
.. . M™At siis y^ kiitoksen toiveita , niin, los sa- ,-r^ ^ ^.^ , , -, . . .
' . .. «Ja kun JO noin kahdestoista osa
tummekin saamaan hyvistä töis­tämme
kiittämättömyyttä, ei se
silloin synnytä meissä katkeruut­ta.
Kiittämättömyys on meille
si 11 oin vallan luoniiollista j a em-mekä..
silloin .syytä ystävämme' it-sekkäisyydestä.
— — '
Heikko ihminen' voi siis välttää
katkeruuden. Mutta siinä kysy­tään
hyvin ~ harkittua itsekasva­tusta,
lujaa tahdon voimaa. Kaik­ki
hyvät ominaisuudet ja niiden
kehittäminen ky.syyylevätä hen­gen
aateluutta ja koettaessamme
sitä; yhä koi*'keanimalle kohottaa,
"kirkastaa ihmishengen jaloutta—
häviää meistä katkeruus. Jos E u -
ropassakin olisi hengen aateluus
korkeammalle kehitetty ei -siellä
nyt niin monta miljoonaa viaton-:
ta ihmistä olisi tarvinnut uhrata
henkeään katkeruudesta kehitty­neelle
kostolle. — Hyvänä apuna
on saatu muutamista paikoista-niin
ei, liene kai mahdotonta saa­da
loppuakaan kokoon, (Yhdis-tyl|:
sellä on.kotia varten Suomes­ta
kerättyjä varoja yli 70,000.
ink.) Yksityiset voivat .antaa
tuntuvampia summia, samoin eri
seurat esim. panemalla, toimeen
konsertteja j a iltamia, niin pian
kyllä saadaan varat kokoon. A-jattelimme
vielä, että toiskieli­setkin
varakkaat ihmiset tällai­seen
kyllä antavat, kun vaan
hcjille asia esitetään.
Rohkenen vielä esittää lyhyin
piirtein kodin ohjelman. Aluksi
siihen otettaisiin sekä pienempiä,
että suurempia tyttöjä — sota­orpoja
— vähitellen kuitenkin
vaan suurempia tyttöjä. Näistä
tytöistä koetettaisiin kasvattaa
reippaita koti- ja talousihmisiä,
elämän vastahakoisuuksissa ovat • jotka itse kodissa hoitavat muu-
Sokraten silmälasit. Ne ovat
kummalliset lasit. Silloin kuin
ihminen katselee omia hyviä töitä
ne suurentavat. Ja päinvastoin.
.Tällaiset silmälasit hävittävät
katkeruuden ja itsekkäisyyden.'
ta ma n lehmänsä y. m. karjan,
pulitarhari ja kaikki taloustyöt,^
mutta erikoisesti heistä kasvate­taan
lastenhoitajia; Tämä ohjel­ma
olisi sekä käytännössä että
teoriassa laitoksen pääohjelma.
Tehkööt ihmiset meille 'mitä Meiltä; puuttuu toimeensa opäs-tahtovat,
ajatelkoot ja arvostel­koot
meistä mitä tahanöa, kuri
maamme korkean ihmishengen
jalouden, hengen aateluuden^—on
katkeruus meiltä pöissal 'Kun o-lemme
hengellisesti rikkaita",
antaa se meille voimaa kestämään
kilin itsekkäisyys häviää ihmises- eloni taistd^
tä, häviää myöskin— katkeruus. Kun katkeruus on hävinnyt,, "Harjaahiiuttuaan tähän toimeen
tuntee ihmiskunta/ itsensä onriel-
Jiseksir-"0^;..M'''-;•;'•!;..•; .
tettuja lastenhoitajia - varsinkin
talonpoikais- ja työläiskoteja
varten ja niiden kehittäminen
kuuluu eri koisesti IC^otikasvatus-yhdistyksen
ohjelmaan. Tämän
taidon käytännöllistä harjoitusta
varten otetaan laitokseen vupsit-j
t a in muutamia pikku tyttöjä.
Älkäämme koskaan vaatiko itsel­lemme
kiitosta töistämme! Jos
^nineissäi kätke
siirretään heidät vuosittain sohi­viin
palveluspäitokoihiii; ^ > saaden
kuitenkin Idtoks^staec^
s
• --ui