Bavarijas Latviesu vestnesis, July 29, 1947

              mä 'tn ii'rrn—v^Jimif "m
Läiviesu — amerikam
^ ^ ^ ^
E l z a g e z b e re Jiais Vdstiis
Dzefolis
Isa bridi stfijles, limsti.
Bargals vejS ar elpu 3altu —•
Nelauz ^drfiu kcrfcu baltu,
TumSos me2o6 dusSt grimstit
PAR MANU
f:
Jaa tids pal|s pie sava kak?'
Kphtroles. -Tomer • läsamie.
^ i ^ , kas noteic zinämu L
ii4rs^,ka Väcijas avlzes
g t e « vien jau nu mes
ijm-^tirus tauclijus" vien atl
KS; to käds jusmikis bija
Rfi^acu; esam apmierinäti un Iz-
^äh^s pär2ma>nglu koman-
'Vbet faHtiskie visa daritäjl un
Äji ijrJatviegi päSi — tulks un
ÖUÄiu^parzinis; Pedejais izriko
f:ipec pieprasljuma. • Strädnie-
|t:.:tieäaji€m darba de^vejiein
säistibu-, nav. Spekä Jopro-feiöns
ar darba ministriju,! ti-sa^
;äarba iin atalgojuraa, no-
»wiia, apgädes. un labklajibas
ipscaKju izsipriDas atsevis^o
a-jioinetnSs katrä gadijurai
^vSis, komitejas nostaja. St§-
femer visumä vienäds, Oficl-ö^
snies ar ängju priekSnie-ti;'
kprr!ektas un katrä vajadzi-
^ a m iespejamo pretimnäk*
^ ^ | u komandanti, ar mums
m kopä dzivojot, guvtisi labu
stavokja un vajadzibu iz*
estot esmu vadijies no piere-,
lä 250 cilva:u lielä darba no-ijuestöras
gr^Kste. Apstäkji
k:vilcienos Itdzigi ari dtur.
)t JQlija vidd . ; '
P e t e r i s Irbe
VESI ULEl
^REDAKCIJM
miijLs, Virdburgä
SKAIDSIBA VAI
lem izraiditie tautg
beglu komisära "citÄ
ka viJjiem jäiekjaojss
^ e c i b ä . Cak tagad
a S s iekJauSanäs nekas nsj
n daudzi tautiesi vB tepa
ias väcu begju nome.-nfe
• nav ne vädesi, ne an o-
}as pa^^lstnieM.
anja jaimajis satv^L^^
s ari patvenma yf^.
dsm. liktos, ka an no
t^egfie vispirois _ta^
Ä nu tä, vai tad
.ca beglu ? f « ^ , jau*
itereseties un, r??.
paredzeS
Kluse, ^pe, mirkli isu,
Neplosi tik dzi]as vainasi
Saldäs mllestlbas dainas
Pllnas r<lgtu moku trlsu.
Nerimst säpes; neapstäjas
Skarbais v§j5 ar elpii saltu —
Nolaui lj:ir§u koku baltu...
Tum5a nakts pär visu kläjas.
Audzinätäjä
Järjiä Stiprä
piemi^äi
pec tam, kad Sabtedroto Augstäkä i BuUetin Nr. 75,1940. g. 27. jul 48 lp
padome ar mi. g. 28. janvara IS- Tsmi starp dtu bija tdktsr .ÄSV
fflumu bija atzrnua Latnju ka vai- hauta kopä dienas, kad Baltiias tau-stt
de Jure, retee aphednot sayas tas leguva savu neatkaribu un de-glBipatijas
latvieäu tautal un Izsakot mokrätiskäs valdlbas, ar ddlu un
tel atzinibu par savas nadonSIis siinpatizijoäu interesl sekojusi So
ddves n<»'!f»**^1, , . ° ^ f ' * hautu apbrinoäanas denlgiem sas-
Kärtibas apstä^os, Latviju 1921. ga- niegumiem pa5pärval<Mäanä. ASV
da rudeni uzajiSma Tautu Savleniba valdlbas viedddls v t ^ ir ztaäms
un atzina de iws Viena pic otras ASV tauto ir pret apsliptu ricibu
tu vastis, kas, tam, vlena vai neatkarlgl no t m , vai tä notlek ar
otra apsvSruma <H *? nf»]!» varas plelietoäanu vai ar vatas drau-rijuäas.
1922. g. 28. )«1«5 tam pie- diem. Udzigi tä i r pret jebkäda
vfenojis ASV. Tas bija lids notl- Ueida lejaukäanos no ^enai v ^
kums Latvijas s t a ^ u t l d d - tie- puses, dk ^ i g a tä ari bQtu. leb-glskS
stävokJa_ nosttprlnaäaiMa lau- feuras otras vaists lekäSjäs lletäs,
U. Tani diena toreiaejais ASV par- oik vaja tä ari batu. Sie prindpi
gtivte Baltijas yaMis Jongs (Eyan ukti paSos pamatos, uz kuriem bal-
E. YQuag), tagad Panamerikan stas starp 21 Jaunäs pasaules repu-way8
vicepre«idents,savaa v a l j a s bllku pastävoäis attieclbas. ASV
uzdevunrö pa2d90Ja torelzejam Lat- turpinäs aizstävSt äos prindpus
vijas Srlletu nunistram, nelailjtoi Z. amerika?u tautas pSrlledbas d§l, ka
A. MeiHOVicam, ka ASV pieäljmi- gapräts, talsniba un tieslbas, dtlem
Sas L a ^ J ^ l " « * ^ ^ ^ c t r värdiem, modemas dvili^ädjas paSi
paää sakarlbä pijlicetaja ASV pa- pamati, vares valdit tikat tad, ja
ri^ojumä bija, steip dtu teikts: attieclbas starp nädjäm diktes dok-valdlbas
Ir at2itas_,/ie jure , vai de ^SV valdtba palikusl ple iiem
fccto" np galvenam mtam valdi- prfndplem konsekventi 4us 8os
bim un tas ir stajufias hgumiskäs g^dus kä värdos, tä darbos. ' Sie
attledbäs ar savlem. kalmiijlem. pjindpi izteikti Atlantljas chartä un
Pieä^r^tSmateiSanu no savas pu- prejidenta Ruzvelta 1943. gada 12.
ges, ASV v a W ^ ^emvsi verä_go jai;i^5ra ^unä par Atlantljas diartä
valdibu pastevSäanu kopä ilgaka deklarStäm paiSnoteikäanäs tiesTbäm
laika im sekmigo politlskäs un un apsplesto tautu svSto tiesibu at-gaintaledsMs
stebdltates uatureäa- jaunoSanu. 1945. gada 4. martä ASV
nu äo-vaMu robeiäs. _ J ärlletu mlnlstra vietnleks Grju dek-
Atzläanai sekoja tagad miruäa «J- hargja, ka ASV joprojäm atzist ne-
Kolmena (Predei^icik Meman) ie- atjja^igo Baltijas valstu ekslstenci
celäana pai plrmo ASV arkärtSJo ^ j^j^g pjeijemtie Igmuml ne-gOtd
m pilnvaroto mlnisteu Latvl- Ugdi neietekme täs viedoMi pret
ji, kur vmä pavadlja latvieäu tau- gj^ valstlm. Tas konsekventi im
tas vidO gandnz deyujus gadus un ^^^^^ j^teörts Si lalkraksta sle-bija
leguvls visplaääko aprindu ne- jgg pubUcgtajos ASV äriletu minl-dalitas
slmpatijas. _ • ^. ^ stra Maräala ä. g. 28. malja parak-
Latvieäu - amerifcaiju- ^ attiedbu ^^^^^ dokumentos par ASV vie-pinnsikumi
meklejaml laikos, tad Ljokli Latvijas jautäjumä. Patdco-tatvieäiem
neblja_ vei sayas yamis. ggj ^sy^ valdlbas nostäjai, ku-
Torelz daudzi musu tautieSi, begda- jurisdiskie pamati Ulrtl 1922. i
ml no vajääanas par politiaku dar- 28. julljä, äödien, pIc 25 gadiem, Lat-blbu
savä dzijntfene, yai neyeleda- ^yag y^^^i latvieäu tautu pie
nUes kalpot sveäai varai, meWeja un ASV valdlbas pärstäv ASV atzltäs
atrada patv§rumu ASV. Ta ASV Latvijas valdlbas iecelts sQtnis, kas
patverumu valrakus ^ gadus pirms j,gij,g ^SV atzltäs Latvijas le^-
pirmä psMUles kara baudija an pir- valdibse ärkärtgjo pilnvaru
mals Latvijas ministru prezidents ^gggja vietnleks. Ari mgs, desmi-
KärllS Utaianls. , „ . , ^ . tiem tukstoäi no dzimtenes atrautie
Pirmä pasaules kapa laika latyie- latvieäi, baudam ASV lestäiu aiz-
Sl ar M u gandanjumu .uzpema gg^j^u ggdibu Vädjä.
pmldenta Vilsona vestljumu par| y JJL
tautu paäaotbikSanäs tieslbäm, kaa
p<^&r& valodä pazistams ar apzl-mejimiu
,,Vilso(na 14 punkti". Lal- —
kä, kad Bresqitoskä meta kaulipus t^QVäOVS) VCrfCJUITlS
par latvieäu tautas likteni un noti-' ^
(12; tuipinäjuras)
Rm» mm bdju tikpat vlens ka
Ani^os» kä kajrä, T§vs, inate veltlja
man visu sirds labumu, taöu b<§glu
dzlv? vij;^ bija no^esti, visa blja
zaucföts, DcÄTvas bija tikai j^^^
grieäarios. Gr&natu neblja
IzlasIJu vieiUgi visus Ibsena rakstus,
kas piederSja t^enotavas pS^
Ibsehs bija Jauna^ atkläsme. ^ija
tevs licis Surp sötlt IJfivu, ko aboneju
1915. gadä. Tur plelikumä blja Bui^-
na stittgrfis, klaslskis dzejas^ ko
vlenmer esmu pec tam pärlasljis,
Mamiha-^ibi)raka p M pir-matnejäs
dabös romfinl.
ApkärtnS k l i ^ , nöhScu
Uz pHavii^as auga palsl zaJS, sau$s
niedräjs. Lapas §alca ar aizmOilgu,
teiksmainu vidu. lelldu nledräjii
atgOlos augäpedu. Pär mani blja
„Zeni, vai tä nu var?" ^ dzirdg-1 S ; uS^^^^^^
jäm parasto aizrädijumu, kad mQs ^ "a^l^^^^^ JSf*
piel^era kädä nerätnlbä vai pärgal- ÄLÄn^Än Äua
vibä, jo Rigas pils. i . Älmnadjas ^ v^^^ SI? J J« '"t- vieni^^HgÄet; l Ä Ä . "^^^^^^^^
b ja stingrs. Mes tomer vi^am pa- S L d Ä e ^ katru
klausijäm nevis baiju, bet slrsnigas c!li^^^
cie,as del. Savus audz5k,us vipg riT^J^Äit'^^
no feimnazijas izlaida dz!v§ ar Joti
zimigiem novelejumlem un pamudi-mu,
ar niedru äalkäm. Patl Lalma
nolaidäs manl^ pieskanSdama dviseli
beldzot, tädus uzklausijäs ari dzej-nieks
I.eon!ds BrelkÄs. Dzlrdot tik
pamatigu savu raksturojumu, vii;i§
pec tam teica: „Bet direktors taöu
mus visus pazist kä savus paäa ber-nus!"
Tä tieSäm ari bija.
nestlbu. Atveräs dzlves atvari ne
vien pagätnei, bet ari näkotnei.
MQis rädljäs kä gaismains ce]fi dzid-rä
spo2an§, Sai brIdI es biju pilnlgl
laimlgs, fifvabads no vlsäm ralz^m;
tik laimlgs päc tam tikai reti esmu
* c i l i ^ a i i i a i i u i j a . > bljis, 8I vlena reize deva visam mQ-paudz
latveSii , ^ ^ H & e S ^ ^^
pieredzeju5i Jai;ia Stipra audzinäSa- S^"^^^^
nas nozimi un j§gu. VlpS bija ari
mäclbas speks Latvijas imiversitäte * Ja S b u S alSja k^ Tai-mmiirrkkloSs
llaabpSra^t ttl?kkass f ar ^s^a^v^^l^e^m bi- S J t Ä i^n S^^^^^^ ^Aa sl§pumus gaat--
ju§iem skoleniem un studentiem. mingli^ erieffälu S l k » s ^ o^
rrpäirSciel kjäS vV20ät cgnijaäsd timemiÄr an aovÄter s padrpegls m a'" v"niDi^^ar; . mapasnki^a in derviblpuSa,^m knouedrmä svU.l seaKjsa ?al isei tpa sai erbg tiuoja-,'
aprili dzimten<5 pie abiem savlem | ^^^^ ^^{^^ skalstums • brinlfiygas
dellem aizgäjis ari tevs. Vli?5 mirls
76 g. vecumä, no garä mQia savai
taptai atdodams krietnäkos sp§ku8
un labäkäs atzlijias.
Lal mija tädäl Jäi?a Stiprä pie-mipa!
Am. S m i ts
Jumu^ kas pozimetu latvieäu tautas augstäkais merkis ir redzet
,sadaliganu. prezidenta Vilsona var- dz&nteni brivu, Id^tauta pati
SUÄn'^iJ^r'^ZrenM£ V^dlt savu dzl- ^rt^* vi ZI^LTsir^lnU. savu saimniecibu, savu'kulturu. }^JL^^uoy^^^i^\T^lU^ ™Qs>^ tieslbas atzist ne tikai täs ^nSH^ii^^f lnÄitÄ^^ifÄa^^r^ ^Äntnuä-sÄSrto! iÄ^n, o hnluiknet»le^un isd ekmao mktaruaumttiajäss,s, , b keuMtr aäemrsi a lirteäild ässsa pprriaoet- -
misiemrivalizäjlllelvalstu starpä",| SSLa"1Ät^^^^^^^
latvieäi saskatija atbalstu savu.. . . . . . Q taeadeio
n & i S ä S Ä Ä ^ ^ u S f : ^sniSf S X ^ «'ir
ras ffftdfinTTiS Torel7Plftl55 A S V h ^ vienigais merl^is ir bnva Lat-
^ s t n i f f ^ I S ^ ^ v i j ä ^ S Ä ' SSC.i''dut"«Ä"v^^
cdiso)n älaläbsp rPäatd uomzeksl Upäar stäLvajtuvsi,j aksa s ne ^^AiTlÄSr^J"^^
vvileennrreelizz vviieenn vviiin:iuu aapXmeQkie^ja , laMpat musu vals^t's^ ^n^e "a^t^k^a^r^ib aPs ^l^a^ik^a'
informetii par latvleSu tautas cen- poljtisko notikumu Verte^ana atlie-
Ss^erh^n pJr^et TBta^^tmwsZk.a^ kwalitlaÄjie|mk a m a lldz tam, kam^g^r ^s^uv e^r^en^ä^s va^--^
plaHiem par latvieSu tautas sadali-ianu.
ras izteiceja
kopä savas neatkarigas valsts ter-
Latvijas neatkaribas cii^u laikä ntorijä^ tad varesim vertet
ASV.sniedza mums ieverojamu m a - l ^^^e t pvagieantnpLrä tlba tikai värdos vien
neko nedod. Tai jäizpauias ari dar­bos,
musu ricibä, tiklab atseviilp
cilveku, kä visu kopigajä ricibä.
Pagätne kä atsevi^l^am cilvekam,
tä tautai un valstij iet lldz, to pär-teriälu
un morälu atbalstu, kas l i -
dzeja tiict galä ar neskaitamajäm
gratlbäm §is cli^as gaitä un kuru
m§s nekad nemitejamles ar pateici-bu
atcereties.
bet noteikti izveidoties noslegto n- gi macities, to analizet -
gumu rämjos, kä tirdzniecibas lau- Nesen Grämatu drauga apgada Iz-kä,
ta citäs nozares, Pirmo ligumu nakusi Fr. ZäliSa Latvijas vesture
abas valstis nosledza 1923. gadä par skoläm un paSmäcibal, ko pärstra-noziedznieku
izdoSanu, tam sekoja däjis un papildinäjis E. Nagobads.
1928. gada pagaidu tirdzniecibas l i - So grämatu Heto skoläs, to lasa kä
gums, 1927. gadä — k u ^ meru grä- jauni, tä veci. Täpec ir svangi, kas
matu atziSanas ligums, 1928. gada tajä rakstits. Tä nav tikai kadu at-draudzTbas,
tii^dzniecibas un konsu-1 sevi§^ cilveku priväta Heta vien.
läro tiesibu ligums, 1930. gadä Un, kad nu uzäl^iram §is gra^tas
rejtlesas ligums un 1930. gadä izlig- 68. nodalu un lasäm tur par ncrtiku-
Sanas ligums miem musu valsts dziye, tad redzam,
Pateicoties I^felera
c i ^ S ? iSSSm.'
m pretimnäk^ ;väiräM jaunie I §obrid nav pleietami nej^
iatvie^u zinätnieki värejä ar labäm
s ^ em papLldinättes ASV augstä-käs
mäclbas iestädes. ^
Latvijai liktenigajä 1940/ gada va­sara
ASV valdiba ar savu noteikto
stäju palika uzticiga neatkärigai Lat-
^as valstij. 1940. gada 15. juiijä^^t^^^
ap5piäja Latvijas bankas un La
Jas valsts lidzekjus ASV^ kurus pec
l;ftvijas valdlbas lemiHna, 1932. gä^
Qä U2 turieni pärveda Latvijais ban-ka,
iai. noverstu to eventuälu no-kjusänu
netieslgäs rokäs, 23, juiijä
toeizejais ASV äriietu ministra
vietnleks Samnere Veiss deklarejä
ASV nostäju Baltijas valstu jautä­jumä
ipaSä pazii;iojumäi, ioira teksts
lespiests The Depaita^t of State
vajadzigie
priekinoteikumi,
nedz tam i r
ari täs
citi
un kuT?
kamer^eles
jauno sezoriu ievadis ar Gerharta
Hauptmana atstäto t r a ^ j u A^a-memnona
riäve un Eldctra inrt^^
••dem.7-'::V>:-^ •.•^^l,->;:v-^--
Fran(hi huniodstu akädeinijas
gada Lielo gbdaigu par jabäko hu-möristisko
grämatu i
Lakruä par rothanu Pats nez^
gribu.
si
Jaunavas, kas särtoja, u^
no täluma; Kopä Si briia pasaiules
Jaimtims, dzives, cttv§ku^^^^^^^^n^
mah nekä nav varejusi pädarrt^ Bs
biJu lalmigs.
Atvalinäjuniadiertas vasara driz
aiztecija kä putni sudrabalniem
spämient Sei^tembra säkumä du-nejä
lielgabali rletumu pamalö, Vä-cieäl
uzbruka, iei>§ma Rtgu, izlauzäs
, ,lidz Cesim. Tad uzbrucäju vllnls
jams, nesadurpties ar pirmäk teikto kpstäjäs. Likäi^, ne vien krlevu gjevä
atzmumu nolikt pie malas katra at- armija, ari vä^ju dzelialnie puiki no-sevi51^
a cllveka ix)litiskos ieskatus T§VS aizveda mani uz Gul-un
jutoi^u. Sobnd täds vertejumskeni, no kurienes täläk ar §am»slle-var
radit vienigi parpratumus. Ne- Uu vilcienu aizbraucu uz Valku. So-var
runat par tautas lieläkas vai ^^i^ ^ani noi^&na, alzsutija uz Tör-mazakas
dajas nostäju, ja tada nav b^tu latviedu strälnleku rez<5rves
izpaudusles ne faktlski, ne Juridiski. 1 puikä
Tas atgädina nenoteiktus apgalvoju- ^rmijä kärtiba blja pärmalnljiisles
mus, kadiem vestures apceres nav gtrelniekiem bija daudz lleläka« tle-yietas.
Tä ir steigfianäs nevietä, ar ^ibas, tie vgl§ja komitejas, vSleJa
ko ple tam tlek varbut maldlnäta priekSnlekus. Apmäcibu valrs nebl-musu
skolu jaunatne un vispär mQ- ja, tikai sardz^ bija Jästäv, tas blja
su jaunatne, kas pati vertäjamos no- y^egij^ patikami, Jo naktl viar§Ja
tikumus, ja ari ir tos piedzivojusl, domät. Pa dienu notika mltir)J. vl-vel
nebija spejiga ne spriest, ne ana- ganäksmes, kur izrunäjäs par
1^^^- (visu pec slrds patikäs. Kerenski ie-
Nevienam un nekädä veldä ne- njda, zoboja, no liellnieklem gaidlja
vajadzetu veit akmepus cejä vien- apnikufiä kara izbelgSanu, blja lepni
prätlbai vai ari par to tad nemaz to, ka bija latviefil, pat annljaa
nerunät. Citädi aicinä jumiem nebOs | sabrukuma laikä cietäkie, stingräkie
panäkuml, kaut gan tie vajadzigi, puiki. Man patika strelnieku valo­ja
negribani piedzivot krievu revolO- (ja, ipatnejie Izteicleni: MM pa
djas emigrantu liktenL diegu", „rekur nagla peld", „ierauj
li^ujorkä, 1947. g. Julljä. Inäsls", Dzlrdiju ari payisam divai-
H a r a l d s Lieplpä jnus stästus. Tä käds strelnieku, Ja
parelzi atminos — värdä Ädolfs Ozo-lii^,
stästlja, kä viiJÄ karoj^^^^
defiiein latvieäu komandä,kovad!Ji8
käds PQpödii Gäjuäi pa Sauju le-
. läm Uetuvä, dziedäJuSi: „Dlv* daji-
Arveda Sväbes dzeJoJkräjumuUas" un »J^emermiesti^ä**. So uzde-
Bargä laikä izdevis P. Mantinieka L^ums bijis päriet krievu Irontl, spri-apgäds
un Edg. ^ploka apgäds I ^j^inät aizmugure tlltus, nollktavas.
Detmoldä. ^ PKad Sie ziemas nakti gäjufii , käds
„Laikmeta domas un dokumentl" desmlts pie krieviem, tie pärblju^ies,
saucas jaunlznäkuSals rotetais me-Ujaudaml ,4;^emcc nastupäjct" (vä-neSlem
trlm, istenlbä tä bija domo-bilizäcija,
Jo negribäja, ka strSlnie-kus
alzrauj lldz uz Krieviju. VäcieSl
Jau bija iei^5muSl Samu salu, M(m<*
salu, katru brIdi vardja izcelt&a
Igaunijä. Ari es tiku atva)ingts us
trim meneSiem. Siitäs dräbes („fu-falkas**)
mums atpraalja, ta6u tis ya-räja
ari patur&t par zlnlmu makm
Täpec ar §lm mantäm tlrgoJSs gan
kazarmäs, gan pilsätas tirgus lauku*
mä; Ja deva drusku vairäk par ICTO-
!;ia cenu, dr§bes pärdeva. Pallku t i ­kai
ar zaldäta meteli, jo naudas Iz-plrkt
siitäs jakas man nebija. Täds
lerados atkal Melränc» ple vecä-klem.
Stulpli;ios, blja nometlnäta krievu
dragdnu pulka telefonlstu komanda,
vlss pulka Izvletots citäs Melrfinu
mäjäs. Sie krlevl stästlja, ka vi^u
pulks plederejis pie slavenäs Mme-^
Xonigäs dlvlzljas", ar ko Konjllova
gäja uz P§terpill gäit Kerenska pa­gaidu
valdibu, IzklldlnSt stifädnieku»
zaldätu padomes, bet tagad vii^ vi-sl
blja llelinleciskl no^apotl» gra-sljäs
Si^aldlt kazäkus kä käpostua,
Ja tie dumpo§otles pret pieninä va-ru.
Istabäs tagad blja ]otl Sauri, jo
bez paSu' )audlm dzlvoja äle krievi,
kas naktl pakläja ple zemes salmua
kur gulöt. Pa dlenu parasti kvir-n6Ju
mOrläa dobumä, lasldams Ma«
mlna-Slblraka romänus, mäclda-mles
väcu, franCu valodu p§c Tus8-
na-Langenfielta grimatäm,. ko blju
TSrbatä legädäjles. Sai lätkä man
llkäs, ka käda melteno plrmo relzi
man plevetS lleläku uzmanibu* Sär-ta,
apa|u i l m i , vlna, näkdäma ple
Stulplplem clenä, labprät ar mani
runäJäs, IQdza grämatas, aldnäja
ple sevls, itxbx nekad netlku gfijla,
Jo mani v§l neblja dzlausl 8o gadu
vleiilgä llelä mllestlba. Relz lekll-da
Stulpli;^u agräkS galtnlece latga*
lieto Matllde, mani ap2ilblnädama
ar savu spo2o skalstumu. Krievi
blja gluM m5ml, pat ^neatjäväs pa-rastas
va}Ibas cis brlniSl^Igäs ^ a i -
stulcs tuvumä.
FebruärJ 1918. gadä väcleSl pär-gäja
Daugavur straujl vlrzljäs uz
prlekSu. Dragunl, no kuflem prä-va
da]ä blja lestäjusles sarkaniajfi
gvardljä, saposäs vlenä dlen^ tad
pel5kl alzjäja pret austrumlem. Vä-cle$
l neparädljäs, gäja tikai pa gal*
venajlem cejlcm. Martä mös ar ta­vu
iilzbraucfim uz Ccsvainl, kur bl-^
Ja väcu komendantara, dabdjäm at^
jauju braukfianal uz dzlmtonl. Anna
ar mäti väl pallka DcgumniekosV
Vecais Kannenlcks zlemä bija mlris,
apglabäts Lubänas kapos. Vli?a md-tas
Anna un Marija gab ari poSäs
uzmäjäm, taöu Izbrauca v§läk. Sal-kavä
mums plcvlenojäs mCisu otrs
kaimioS Pog^lls, kä ari clti bägU.
Krustplli atkal bija Jäprasa atlauja.
Man drusku lldzäja tikko pl<^vlnä-tas
Anna un Marlja gan ari posäa
vu pärbraucäm augSpus Krukpili
leda,
(Turplnäjums sekös)
Chionika
skats.
Uz studentu dienäm Mindiene j i -
cina Mindienes latvieSu studentu
apvieniba. 9. augusta paredzeta ap-vienibas
prezidija paplallnäta s§<k,
bet 10. augukä pL 1030 latvju l i ­ietä
iizdevums un pL 15. A. Telcii-mai^
un H. Luses koncerts. Vle-siem
ieteic re^str§ties ä^
birojä Mindiene, Hercoga Rödolfa
ielä 49/IL Ari studentu örganizäd-jas
lögtas apvienibai lepr^k?^^
teikt dälibnieku skaitu, lal värötu äp-gädät
ieejas kaftes un nakts mltn^.
Baleta soliste Edfte Pfelfere nolil-musi
atstät Vädju un dotles liz Dä-niju
lidzi savam viram — dlnim,
Pärpratuma növärSanai redakdja
pa^aidro, ka Vitauta Kalves re-*
cenzija par P. IQäna noveju kräjumu
Latvijas 48. numura iespiesta beigu
dajä salsinäta, kas pec autora do^
mäm „groza izteikto ^osrm, satuni**.
neSraksts Stokholmä Artura Krodera I cletls uzbrQk) mukuSl projäm. Pro-redakcljä.
Pirmä numura saturä: tams, §iem ne prätä nenäcls veikt
Tautlskä atmoda, Divi slepeni Väd- vädeSu dotos uzdevumua. LaiduSi
jas ligumi ar Pad. Savienibur levada pa diegu. Tä kä blJuSi pär^/erbti
lekciia mäcibä par sevls zaudeäanu, krievu uniformäs, tad nebljls gruti
Par kurzemnieku ticibu, Ja angji pazust kur kufais. Tä v i i^ atkiQlie.?
prastu krieviskif Atlantljas charta, uz rezerves pulku. Par Mdu laitvle-
Okupeta Latyija, Ärpoliti^ ap-1 §u vienibu to»lz5jä väcu armiJJIi ne­kin*
dtiirneesmu lasljls. Okito^
p& llellnieku reyolQcijas^^
vara v§l vairäk atsllba. Mösu irotas
koriiandleris karodiÄ
teica sp§clgas nmas, mS^äJä
stästlt druslas nqtälozemju vestu­res,
plem^ram, par iriku yaisti ibtse-rikä,
kam§r vli?u levälSJa augiBtäka
priekMdca amatl V
Igaupl grib^Ja dlbinät savu paisti.
LÄelinieki cer§ja mCts Izmantot kä
pretsp^ Sls paMäv&as t l ^ f^
taiu tas nelzdeväs. Noklaudzija
mösu sardzes Söute^ slMzekli, ie-stumjo^
"patronaa stobros, m M
tilta, bet igaui?u bätaljonl mfcrigi
soloja garäm. V§ll^ m§s^ ar igau7?u
kafavirlem, kä ari dviliedzivot^ljiern
draudaö ruhäjäm, ka mösu abäm
tautäm vaJadziga pat^yiba
leceita komisi ja p^äpärbaudl ja
stränieku veselibu,^ V^^^ kä ari
ievainotos atlaida uz mäjäm, uz me-
Negribu turet »vecl zem pQra, Tä-del
näldu talkä ar padomlem no
Svelces aaij^emto mantu IzdailSanes
komlsljära. Nupat laslju lalkrak-stos,
ka LCP aesijä DarmStatd bijia
liels uzträukuma par naglänt Kungi/
tä Ir stävokla neli^raSana, Es saku
pretäjo — mäs esam gläbtlt VlspUm
Jälevero, ka täs nav nekädas nlfika
tupe}u naglipas. Ja jau mums ple-sOta
Istas kalnä käp§ju naglas, tad
sapratlsim to slm.boiycl. Mums no-droSinäts
augSupejas pretfm
gaiSal näkotnei.
Bet täs pärls tonnäs naglu loti labi
var Izmantot ari arodnleciskSs ap-mäcTbas
sekm§lanaL Steldzigi vlsäs
nometn^ jänoorganlzS la^lru körsL
NedrlkÄt pärskolot vleninldcus. Tc@
jau tä kä tä driz „nokr6jos**. Soreiz
pirmä vietä vede-Iaudis, sievletös
un beml. Kad pär^loHanäs velkta»
saraksti jälesnledz Indljas vaMIbai
un izcel<^ana bös nodroMnäta! Fa-l^
ru kursos var plelalst ari »^kadä-mlskos",
jo plrmle diyl earakstl —
uz Kanädu un An^ju, l^et,
tätus nedos un dlplömötl^ ate-vleh
dzlvo pie darba tauCas. ^
AngJu joslä naglas ^ala-yieh
var Izlietot^^^^^^^y
AlzbraucSju nometrife k u ^ galdol
är B(K) kalorijäm vlens otrs llgl ne-iztur&.
D§}1 gan nav piesQtltl, be*
tie jälemalna uz vletasv
Atli vgl treSä l ^ j a , Slitiet
naglas uzBaväriJul Katrä iväbu <A^''
mä nag^
svleÄ, bet^ taukvlelas iagod
visur duryis- Ari iädä veidä naglag
nodroMnäs niCisu näkotni, Amerlkä-i?
u joslä p ^ va-dltäji
tagad labi vares plenagfoi ari
nebtilanas. Ja pie^l^lrumu sapOTiöim
ari rm, Bvl^m^m tas lasitaJiem
no<froiinäs tädus rak^us, |W ku-fiem
saka ,jCä n a ^ i uz gaJvas**;
e im l i r i
IRI
Mm
i i : '4- s, '
t i ' » ? A
-
'km
li hm
t r i - * i-i i l',
-ei. i - . -
;f-{:>
;. •:
i i
HV.". mtlii»
mm
am
H - '
mm
mm Ai':
\ t v Sv ' h
f?