Vapaus, May 6, 1922

              Lauantaina, toukok. 6 p. - Satorday, May 6th.
i
V A P A U S .
jCanadan Buomalaisen työväestön äänenkannattaja, Umes-
SudburyBsa, Ott., joka tiistai, torstai ja lauantai.
^ H. PURO, J. W. SLUP .
iVflstaava toimittaja. Tomutussihteen.
VAPAUS
(Liberty) . ^ ^ „ ,
The only organ of Finnish WorIcer8 in Canada. Pub
lished in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tnursday and
Satnrday.
Advertising rates 40c per col. inch. MiVimum charge
for sinde insertion 75c. Discount on standing advertise»
ment. The Vapaus is the best advertismg medium araong
the Finnish People in Canada^ ____—-=
Ilmotushinta 40o palstatuumalta. Alin hinta «erta
llmotuksesta 75c. - KuoIemanUmotukset $2.00 («luisto
värsyistä 50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
flmot. alin hinta ?2.00. nimenmuutosilm. (muuten kuin
av.uuittoilmotusten yhteydessä ?2-00 kerta. - Avioeroil
motukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tuksel
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilrnotukset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk,
$1.50 ja yksi kk. 75c. • . , „ ,, ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
13.00 ja kolme kk, $1.75. . „_
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään;
paitsi asiamiesten joille on takaukset^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä. ...
J V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
torne
Box 69,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
ne St., Puhelin 1038. Postiosote:
• ' Sudbury, Oijt.
Begjstered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter.
f"
Taantumuksen voimat kohottavat
päätään
. . . . . j . . •
Rote Fahne kirjoittaa: ,
Lloyd Georgea äskettäin uhanneet kriisit ovat suun­nilleen
samallaisia kuin mikä Ranskassa johti Briandin
ministeristön kukistumiseen. Briand romahti ja Poin-care
täytti hänen'paikkahsa, koska Ranska talitoi va­pautua
Englannin johdosta. Briandin kukistuminen oli
enäimäinen isku voittajavaltioiden kansainväliselle soli­daarisuudelle.
Lloyd Georgen mahtiasema järkähtyi, koska Eng-lännin
imperialismi mieli suunnitelmiaan toteuttaes­saan
kiinnittää Ranskaan • vähemmän huomiota kuin
-tähän asti. Tämä on toinen, kanaalin vastakkaisella
puolella, sattunut imperialistisen, etuyhteyden heikon-nus.
(Jenoan konferenssista piti koitua ensimäinen ka­pitalististen
, valtioiden kansainvälisen yhteistoiminnan
suurisuuntainen yritys Europan jälleen rakentamiseksi
jä sairaan, mailmdntalouden tervehdyttämisen alkami­seksi.
Niin kuuluttivat porvarilliset hallitukset, niin
kirjoittivat porvarilliset sanomalehdet ja niin uskoivat
•leikki, ne sosialistiset leirit aina pitkälle vasemmalle,
jotka pitävät «kapitalismin kykeneväisyyttä sotavahin-kojeri
voittamiseksi-ja sen kansainvälistä tointumista»
selvänä tosiasiana.
Viimeisten kolmen kuukauden kokemukset osoitta­vat
kuitenkin Englannin ja Ranskan, noiden määrää­väin
europalaisten suurvaltain osalta selvää vastakoh­taa.
Kansainvälisön yhdistymisen sijasta voittavat kum­massakin
maassa oikeistopuolueet, st^. kiihkokonsal-
Ilsen mahtivallan vääjäämättömän imperialismin esi­taistelijat.
Yleisen mailmanpulan puitteissa, jonka heijastuksia
ovat juuri nuo pienet mutta sitä sitkeämmät hallitus-pulat,
on eäilemättä yhteaji tärkeimpänä tekijänä ka-
\ pitalististeri rakehnussuunnitelmain karille jouduttami-gessa,
mikäli täm.ä uudelleen rakentaminen suoritettai­siin
proletariaatin kustannuksella, ainoa ei-kapitalisti-nen
mailraanvalta> Englannin ja Ranskan välistä vas­takohtaisuutta
ei suinkaan ole kärjistänyt niin paljon
Saksan kuin Neuvosto-Venäjän kysymys. Syynä van­hoillisten
hyökkäykseen Lloyd Georgea vastaan oli hä­nen
epäonnistumisensa (neuvotteluissa Poiricareii kans­sa)
Boulognessa. Englannin raskain perääntyminen
Bouloghessa ei suinkaan ollut korvauskeskustelun pois­taminen
(Genoan konferenssin päiväjärjestyksestä)
vaan Neuvosto-Venäjän tunnustamisen hylkääminen.
Tällä vaatimuksellaan pyrki ja saavutti Ranskan por­varisto
sen, että englantilainen rähamiesryhmä-suun-nitelma
teki haaksirikon, että annettiin alttiiksi Venä­jän
uudelleen rakentamisen yhteinen järjestely, kum­mankin
maan porvaristo kun päätti ryhtyä itsenäisiin
toimenpiteisiin venäläisten markkinain valtaamiseksi.
Täten menetti Englanti sen erikoisaseman, mikä sillä
olisi ollut kansainvälisessä ratkaisussa liittoutuneeseen
^Ranskaan näliden.
Se lyhyt jännittynyt aika, jonka Neuvosto-Venäjä
on esiintynyt mailmanpolitiikan areenalla, ön jo laa­jentanut
^imperialististen valtain mailmanrakennuksen
ratkeamia. Tässä näkyy mahti, mikä proletaarivaltiol-la
kaikesta taloudellisesta hädästään ja kaikesta vi-hollisuhasta
huolimatta on käytössään, niin kauan kuin
se säilyy proletaarisena valtiona.
Mutta tämän kautta viskautuu esille toinenkin ky­symys.
Imperialistinen kriisi tulee, jatkumaan niin
kauan kuiri se yleensä on mahdollinen^ ja jokainen
yritys sen kärjistymisen hidastuttamiseksi kääntyy pro­letariaattia
vastaan. Miljoonat englantilaiset työttömät
tai lyhennetystä työajasta kärsivät maksavat Poincaren
hallituksen puolesta. Pohjois-Ranskan kodittomat saa­vat
maksaa Ranskan ja Englannin välisestä rosvoka-pulan
vedosta. Kaksitoista miljoonaa saksalaista työ­läistä
on verotuksen, rosvouksen ja kurjuuden uhrina,
jotta Saban porvaristo liitossa ententekapitaalin kans­sa
kykenee toteuttamaan sitoumustensa täyttämispolitii-kari
jä lyömään pöytään kapitalistisille kilpailijoille
määrätyn korvaussumman.
Kysymys on nyt tästä: ottaako työväenluokka i l ­man
liittotovereja kantaakseen imperialistisen sodan
kustannukset vai ryhtyykö se taisteluun kylki kyljessä
porvariston voimakkaimman vihollisen kanssa? Liil-toutuuko
työväenluokka porvariston kanssa Neuvosto-,
Venäjää vastaan vaiko Neuvosto-Venäjän kanssa por­varistoa
vastaan?
Europalaisten työväenjärjestöjen enemmistö, kol­meen
internationaleen lukeutuva proletariaatti joutuu
tämän kysymyksen kanssa vastakkain. Kommunistit
tulevat siellä vaatimaan mailmänproletariaatilta vas­tausta,
joka ei selvyydessä jää jälkeen niistä toimen­piteistä,
joista kapitalisti^ tulevat mailmanproletariaat-tiin
nähden sopimaan Genoan konferenssissa.
Pudonnut naamio
Ranskalainen toveri Rappoport kirjoittaa Berlinin
konferenssin johdosta:
Odottaessamme valtuutettumme paluuta Kolmen
internationalen toimeenpanevain komiteain konferens­sista
voimme nyt jo erehtymättä todeta yhden tärkeän
konferenssin tuloksen. Toinen internationale on käyt­tänyt
hyväkseen ensimäistä tilaisuutta kokonaan — ja
toivottavasti lopullisesti — menettääkseen proletariaa­tin
} luottamuksen.
Samoin kuin herrat Poincare ja Lloyd George on
tämä ministerien ja kuninkaiden internationale kytke­nyt
onnenlaivansa Versailles'n rauhaan, tähän kalalim-paan
ja typerimpään jatkuvan sodan sopimukseen. Toi­sen
internationalen johtajat eivät ole mitään muuta
kuin hallitustensa varjoja. Toinen internationale on
kapitalististen hallitusten kaksinkertainen renki.
Poincare kuulutti, ettei hän lähde Genoaan, jos
siellä sorkitaan Versailles'n loistavaa aikaansaannosta.
Happamin naamoin yhtyy LI, George tämän kaikkein
pölkkypäisimmän, kaikkein itsepintaisimman hallitus­miehen
mielipiteeseen. Kapitalistinen hallinta kantaa
aina häpeäleimaa otsallaan.
Väkivallan ja vääryyden sopimus, joka ei takaa
Europalle rauhaa eikä aineellisia olemassaolon ehtoja,
jatkaa maailman hävittämistä ja murhaamista. Sitä
tahtoo kakaramaisen kiihkoisänmaallisuuden typerryt­tämä
kapitalismi. Ja sitä tahtoo myös Toinen internatio­nale,
joka ultimaatlumimaisesti Poincaren kuosin mu­kaan
on vastustanut Versailles'n rauhan tarkistusta
(mukana sen orjuuttaman Saksan oikeistososialistikel-lokkaat!).
Mutta Vandervelde ja Muller eivät voineet mitään
muutakaan. Sillä vastuunalaisina ministereinä ovat
lekin varmentaneet Versailles'n jumalattomuuden al­lekirjoituksillaan.
Mitenkä he olisivat voineet nousta
omaa tekoaan vastaan. Joka on ollut mukana sodan
lirmujen loitsinnassa, sen täytyy kantaa vastuu kaikista
sen seurauksistakin. Sotasosialismi on/seurauksessaan
myös Versailles'n rauhan sosialismia, jatkuvan sota­tilan
sosialismia. Vuoden 1914 elokuun 4 päivä tap­poi
Toisen internationalen. Berlinin konferenssi hautasi
opullisesti raadon.
On hassunkurista, että enemmistösosialistien vallan-kumousviha
ajoi heidät solidarisiksi Vandervelden
canssa, joka on yksi Versailles'n rauhan allekirjoitta-ista.
Pyöveleillä ja uhreilla on oma yhteinen rinta­mansa!
He taistelevat samoilla aseilla ja samoilla me-toodeilla,
mutta kukin omalla kentällään kommunis­mia
vastaan. Solidarisuutta kapitalististen hallitusten
janssa mutta oppositionia sekä voitetun että voittaja-maan
proletariaattiin nähden. Naamio on pudonnut.
Toinen internationale esiintyiksen kaikessa alastomassa
inhottavuudessaan.
Vaikka yhteisen rintaman taktiikka ei olisi tuonut
muuta tulosta kuin tämänansaitsis Moskovan toimeen­paneva
yhtä kaikki koko vallankumouksellisen maa­ilman
kiitoksen.. Berliinissä, kaiten muuallakin, on Kol­mas
Internationale kemiallisena happona,' joka paljas­taa
ihmisten ja asiain oikean luonteen. Tämä on mei­dän
kiistämättömänä tosiasiana todettava»
Unkarissa uhkaa veljiämme niinillään mitä anka- \ omaan työviikon pidentämisen 46-tuntisesta 43-tunti.
rin taistelu, ja sulun alaisena on jo n\1 10,000 metal-1 seksi. Pitkin Saksaa on villiä taanlumuben riehuntaa,
lityöläistä. Itävallassa, Belgiassa, Italiassa ja Rans-j Toverit,metallityöläiset! Keholtamme teitä taiste-kassa
käydään ankaria taisteluja palkkain alennusta ja
työehtojen huonontamista vastaan. Myös Saksassa ovat
ammattitoverimme joutuneet katkeraan kamppailuun;
rahanarvon laskemisen aiheuttama hintain kallistumi­nen
on kohonnut äärettömiin ja pakottanut jatkuviin
palkkataisteluihin, samaan aikaan kun työnantajat ovat
tehneet kaikkensa toteuttaakseen tyi^ehtojen huononnuk­sen.
Etelä-Saksassa taistelee paraikaa 100,000 metal­lityöläistä
torjuakseen aiotun huononnuksen ja nimen-luun
luihua taantumusta vastaan! Tukekaa taistelevia
to*erejanne!
Toverit, metallityöläiset! Ei saa tapahtua, että
veljienne täytyy apukeinojen puutteessa keskeyttää
taistelunsa. Auttakaa varmentaaksenne voittoa. Osoit­takaa
kostonhimoiselle^ riistäjistölle, että kaikkien mai
den metallityöläiset seisovat suljetussa rintamassa tais-televain
toveriensa puolesta. Heidän taistelunsa on mei­dänkin.
Eläköön kansainvälinen solidarisuus!
van poliittisvastaisen eiV; ,
työskentelemään yMe-r'
ten järjestöjen kan-.a
vastoin nimenomaar,
ei ole . o l n n ^ : ' ^ '
poliittinen - ^eil-v, J^^'
™'nka tietää
tmmn konferenssi sanoin ja kiivin
Koko mailman huonjio on viimeisten viikko­jen
ajan ollut tähdättynä historialliseen Genoan
kaupunkiin, jossa Amerikan löytäjä Cristopher
Columbus syntyi ja kasvoi. Genoassa ovat mai-manvallat,
34 eri valtiota edustettuna konfe­renssissa,
jossa ensi kerran mailman historiassa
on vakavan harkinnan alaisena kansainvälinen
yhteistoir^inta Europan talouden uudelleen ra­kentamiseksi.
Mutta kapitalistivallat käsittävät,
ja lopulta täytyi heidän se tunnustaakin, ettei
Europaa kyetä saamaan jaloilleen ilman yhteis­toimintaa
Neuvosto-Venäjän kanssa. Siksi kut-suttiinkin
neuvostohallituksen edustajat myös­kin
ensi kerran neuvottelupöytään muitten val­tain
kanssa, jopa on oltu pakotettu ainakin muo­dollisesti
tunnustamaan sille johtavien suurval­tojen
asema siellä.
^ Kuinka neuvostovallan diplomaattiset edus­tajat
ovat tässä konferenssissa esiintyneet ja
mitä ristiriitoja on ilmennyt heidän ja kapitalis-tivaltan
välillä mailmantalouden uudestan ra­kentamisesta,
tämä kaikki tullaan selostamaan
VAPAUDEN SOIHDUSSA, jossa on samalla
;;useita kuvia Genoan konferenssista.
\ Soihtu valmistuu nopeasti ja tulee olemaan
kaikinpuolin mielenkiintoinen ja arvokas julkai­su.
Saa tilata kaikilta Vapauden asiamiehiltä ja
suoraan Vapauden konttorista. Hinta 40 senttiä.
Yleisöltä
Vapauden asiamiehet,
miksi päästätte tila­uksia
katkeamaan
Solidarisuutta mailman taisteleville
metallityöläisille
Kansainvälinen metallityöläisliitto on osoittanut eri
maajärjestöilleen seuraavan julistuksen:
Toverit! Kaikissa maissa vallitsee pula ja riehuu
taantumus.. Sota, väkivaltarauha ja kansallisviha 0.1
lävittänyt kansainväliset suhteet ja kanssakäymisen ja
ohtaneet kansat perikadon partaalle. Kaikki kansain­välisen
työväestön ponnistukset kapitalistisen yhteis-cuntajärjestyksen
vallassaolijain järkiinnyttämiseksi
ovat ajaneet karille koston- ja ryöstönhimoon. Työn-ostajat
ifi porvaristo tekevät kaikkensa sälyttääkseen
uiman ja hävittävän sotansa ja sitä seuranneen kaaok­sen
taakan työväestön harteille. Kaikissa maissa on
työnantajisto ja porvaristo puuhassa Ennestäänkin pien­ten
palkkain lyhentämiseksi ja työajan pitentämiseksi,
työläisten määräysvallan lopettamiseksi ja työehtojen
huonontamiseksi. Kaikkialla käyvät työläiset kapitaalin
kanssa katkeraa kamppailua suorastaan elämästään.
Varsinkin metallityöläiset ovat raskaassa taistelus­sa.
Tanskalaiset toverimme ovat jo olleet viikkoja hei­tettyinä
kadulle jatkaein taisteluaan työttömyydestä ja
pitkällisestä kamppailusta huolimalta, mikä alkoi jo
vuosi sitten, mitä suurinimalla uhrautuvaisuudella.
Maaliskuussa joutuivat brittiläiset koneräkentajat
ratkaisemaan, suostuako työnantajain ehtoihin vaiko
alistua sulkuun. Työnantajat vaativat valtaisan pal­kanalennuksen
ohella myös yliaikaa siitäkin huolimat­ta,
että satojatuhansia oli jo työttömänä kadulla. Li­säksi
olisi ollut luovuttava kaikista saavutuksista, mit­kä
ammattitoverimme olivat sotavuosina raskailla tais­teluilla
itselleen valloittaneet. Englannissakin turvau­tuivat
työnantajat sulkuun, joka tähän mennessä on
kohdannut muutamia tuhansia konerakentajia. Mutta
taistelu uhkaa myös muita metallialoja, jonka johdosta
kadulle joutuu miljoona metallityöläistä.
Nyt kun toukokuu on järjestetty
punaiseksi kuukaudeksi, jolloin Va­pauden
levittämiseen on käytävä
vimmatulla tarmolla, olemme pako­tetut
asiamiehillemme tekemään
muutamia tärkeitä huomautuksia ja
kysymyksiä, joihin, voivat vastata
entistä ripeämmällä työjkentölyllä.
Ori välttämätöntä juuri nyt, ^ kun
olemme ryhtyneet erikoiseen ponnis­tukseen
Vapaudelle uusien tiliauksi-en
hankkimiseksi, että entisiä tilaa­jia
ei pääse katkeamaan. Sellaista
näyttää kuitenkin tapahtui^een joil­lakin
paikkakunnilla, joten joudum­me
pakostakin ihmettelemään, että
mitä tekevät asiamiehemme? Eivät­kö
he pidäkään tilauksen uudista­mista
yhtä tärkeänä kun uudenkin
tilauksen ottamista? Jos eivät, niin
se ei ole oikea taktiikka ja siitä on
hetimiten luovuttava.' Vanhan tila­uksen
uudistaminen on aivan yhtä
välttämätöin ja siksi asiamiesten on
katsottava, että yksikään tilaus ei
jää uudistamatta. Osotevedoksia on
asiamiehen yhä uudelleen ja uudel­leen
tarkastettava ja siitä otettava
selville milloin sen tai tuon tilaus
kätkee ja uudistuksen hankkimiseen
on käytävä tarpeeksi aikaisin. Tä­mä
on tärkeä asiamiehen velvollisuus
ja sitä tinkimättä noudatettakoon.
Muistakaa, että yksikään tilaus ei
saa katketa ja uusia on Punaisena
kuukautena saatava määräksi asetet­tu
summa vähintäin, mutta vielä
•parempi jos pääsee siitäkin y l i.
Lueteltakoon tässä muutamia
paikkakuntia missä tilaajain luku on
vähentynyt siitä syystä, että tilauk­sia
on jäänyt uudistamatta. Ensik­si
joudumme ottamaan käsiteltäväk­semme
Sault Ste Marien. Siellä ön
tilaajain lukumäärä huomattavasti
alentunut. Missä siis on todellinen
syy tähän asiain tilaan? Työttö­myydessäkö?
Myönnämme, että äel-;
laista on olemassa siellä,, mutta sit­tenkään
sen ei pitäisi vaikuttaa t i ­laajiin
alenemiseen niin suuressa
määrin kun sitä todellakin on tapah­tunut.
Jos otamme lähtökohdaksi
vuoden 'tiläusrahan, niin me saam­me
joka päivän osalle hiukan enem­män
kun yhden sentin. Sen ei p i ­täisi
olla paljon ja huonompanakin
aikana sentään vuoden tilausrahan
voi saada, Sitäpaitsi Soossakin\ on
monta vertaa enemmän työläisiä,
kun Vapauden tilaajamäärä ja ne
eivät ole likikään kaikki työttömiä.
Vapauden asiamiehen ei pidä pelätä
tarjota lehteä myöskin toisin ajat­televille
työläisille. L VV. w:läisille-kin
sitä voi tarjota ja kehottaa hei­tä
tutkimaan Vapautta aivan samoin
kuin tutkivat Industrialistia. Siten
tehden he tulevat huomaamaan asi­ain
todellisen laidan, tarvitsematta
tyytyä yksipuoliseen asioiden tunte­miseen
ja käsittelyyn. Siten tehdten
voi paremmin määritellä mikä on oi­kea
taktiikka työväenliikkeessä, tar­vitsematta
luottaa «johtajiin», josta
'viime aikoina on niin paljon porua
pidetty. Sellainen luulo on prole­tariaatista
saatava häviämään, että
tietoja hankitaan vain lukemalla jo­takin
vissiä lehteä, kuten esim, In­dustrialistia.
Onnistuakseen mah­dollisimman
hyvin taistelussa, sillä
taistelua, vieläpä hurjaa taistelua
kapitalistiluokkaa vastaan työväen­liike
todellisudessa on. Taistelun
onnistumiseksi on tutkittava vastus-tuspuolueen
asemia ja hyökättävä
vain täysin selvillä olleina kum-pasenkin
puolen asemista. Siitähän
suurimmaksi osaksi riippuu voitto
tai tappio, (Miksi siis emme hanki
tilaajia juuri meitä vastaan taiste-levain
työväenjärjestöjenkin leiris­tä
ja siten osoita heille tietä miten
asioista voi saada monipuolisen ku­vauksen.
Ei Vapauden .lukeminen
saastuta toisin ajattelevaakaan, mut­ta
se saattaa lukijan telcemään ver­tailuja
ja vertailun perusteella suh­tautumaan
asiaan täysin asian tun­tevasti.
Siispä asiamiehet Sault Ste
Mariessa ja muualla, ottakaa tämä
puoli huomioonne ja hankkikaa Va­paudelle
tilaajia kaikkialta.
Edellä olevan sapiskan annamme
myöskin monille muille paikkakun­nille
ja erikoisesti sellaisille, joissa
ei- oe tyottöjhyyttä samassa mää­rässä
kun ensinmainitussa. Cobalt,
Connaught ,Station, Hearst, Iro-quois
Falls, Schumaker, TIMMINS,
St. Catharines, Samia, Finland, NI-PIGON,
Fort Frances,-Fort Wil­liam,
NOLALU, Quibell, Silver
Mountain, Schreiber, Port Arthur,
Wolf Siding, Burritb, Espanola, Vis-toria
Mine, White Fish, Parry
Sound, TORONTO, Coleman, -Benal-to,
Bingley, Hespero, SYLVAN LA-Ke,
Thörhild, Radvvau Centre,
Useissa edellämainituista paikka­kunnista
on tilaajamäärä päässyt
huomattavasti alenemaan ja 'erikoi­sesti
tummennetut paikkakuntain ni­met
osottavat, «ttä niillä paikka­kunnilla
alennusta on tapahtunut
aivan hävettävän runsaasti. Erikoi­sen
huomion pitää panna Timmin-siin
ja Torontoon sillä tilauksien
lasku niissä on liian .§uUri, Eikö
Timmins todellakaan pääsisi tuosta
alaspäin menosta ja Toronto, jossa
on järjestömme .päämaja, pitäisi
kyetä osottamaan muutakin kuin
laskua. Jos meillä olisi varoja lä­hettää
Torontoon yksi hyvä asia­miehemme,
niin varmaa on, että hän
viikossa ottaisi sieltä 5Q uutta t i ­laajaa.
Koittakaapa siis pojat pon­nistella
siellä ja näyttäkää, että
vielä siellä pystytään tekemään ih­meitä.
On muistettava, että tämä on pu­nainen
kuukausi, jolloin on viri­tettävä
jokainen jänne levitystyön
hyväksi. Odotamme tietoja niiltä
paikkakunnilta, joissa . asetettuun
määrään päästään. Jokainen paikal­leen
ja Vapauden tilaajamäärä ko­hotkoon!
Vapauden levitysosasto.
Kaipaa «hiukan» oi^kaisua.
Vapaus-nimisen lehden numerossa
48 ja ehkä muissakin lehdissä-on
erään Kurkijärven kirjoittama «re­feraatti
» minun Port Arthurissa pi­tämistäni
puheista. Ainakin hän
sanoo sen sitä olevan. Todellisuu­dessa
on asianlaita siten, että yh­dessäkään
kohdassa mainittua kir­joitusta
ei tuoda osille sitä ajatusta,
mikä minulla, oli puheissani. Se on
kauttaaltaan valhetta, minkä seikani
voivat todistaa kaikki ne henkilöt",
jotka olivat kuulijakunnassa Port
Arthurissa, lukuunottamatta tietysti
niitä, joiden pyrkimyksille on eduksi
mitä ruokottomin valhettelu ja vää­ristely,
• «Referaatti» on noin kolme pals­taa
pitkä ja sisältää valheen tai vää-ristelvn
vähintään joka toisessa lau­seessaan,
joten olisi mielettömyyt-lähteä
n.'itä kaikkia oikomaan,
Knjoan täs"ä kuitenkin muutamiin
kä'i^k°in ruokottomimpiin.
Kirjoittaja lausuu: «Vanaan väite,
eftä kapitalistinen järfestelmä ei hä­vitä
pienvilielystä, sillä se on edulli­nen
kapitalistien eduille, osoitettiin
ei olevan sopusoinnussa Marxin opin
kanssa,»
Kajotessani mainittuun seikkaan
selHin kuinka suurpääoma on tehnyt
pienomistajat niin maanviljelykses­sä,
kuin pikkuliikkeissäkin, koko­naan
itsestäkin riippuvaisiksi ja sel­laisina
ei se pyri niitä kokonaan
hävittämään, sillä se käsittää pien-nmi-^
taialuokan olevan vahvimman
niiolustajansa palkkatyöväestön ku­mouksellisia
pyrkimyksiä vastaan.
Canadassa esimerkiksi pyrkii kapi-tal'stiluokan
hallitus saamaan mah­dollisimman
paljon pienviljelijpitä
asettumaan maalle, antaen maan i l ­maiseksi,
_ Ei silloin todellslkaan
nävtä siltä, kuin se pyrkisi hävittä­mään
pienviljeliälupkan, ainoastaan
alistamaan sei tiukan kontrollinsa
pjaisuuteen. Mainitsin myöskin, et­tä
kaikkialla missä maanviljelys on
tuottavaa, on se muodostumassa
palkkatyövoimalla h a r j o i t e tuksi
suurtuotannoksi ja tässä juuri on
oernsta, jolla teollisuusunionismi
iäriestää maanviljelystyöläisiä. Jos
suurpääoma nykyään näkisi '^ts'^1-
leen edtilliseksi, niin kykenisi se ly­hyessä
ajassa tuhoamaan jokaisen
pikkuliikemiehen ja asettamaan
omat liikkeensä niiden tilalle.
Lainaan tähän «referaatista» seu­raavaa:
«Vapaan väite että L W. W,
liittoa johdetaan alhaalta ylöspäin
osoitettiin paikkansa pitämättömäk­si.
Sillä ennen Williamsin lähtöä
Moskovassa pidettyyn Punaisen Ta­loudellisen
Kansainvälisen kongres­siin,
päätettiin L W, W:n konven-tionissa,
että Williamsin palattua
la julaistua raporttinsa sieltä Mos­kovan
kongressista, tullaan, l. W,
W:n jäsenten keskeisellä yleisäänes-tvksellä
päättämään, yhdvtäänkö
Punaiseen Taloudelliseen Kansain­väliseen,
tahi ei?» — Ja tällä val­heella
ratsastaa «referaattori» mo­neen
kertaan ja moneen, suuntaan.
Minun ei ole tarpeellista lähteä tässä
vakuuttamaan sitä taikka tätä, Lai-naanpahan
vain L W, W:n konvent-siop.
in pöytäkirjasta asiaa koskevan
pykälän. Se kuuku alkuperäisenä
seuraavasti.1
«Moved by Connors, Sec, by Leo­nard,
that äny international affil-jatipn
of the I, W, W. that may
be decided unon shall be ratified
by a referendum vote of the mem-bership
before becoming effective.
— Carried.»
Kuinka monen suomalaisen kir-jottaja
luulee voivan tuosta englan­ninkielisestä
pykälästä' pääsevän sel­ville?
— Korjauslukija,
Ja mitä tämä päätös sitten mer­kitsee?
yksinkertaisesti vain sitä,
että sillä estetään järjestön toimeen­paneva
komitea tai konventsioni
liittämästä sitä johonkin kansainvä­lisen
vastoin jäsenistön tahtoa. Ei
enempää eikä vähempää. Siinä ei
tarkoiteta erikoisesti Moskovan 'kan­sainvälistä
tai siihen yhtymistä ei­kä
sillä ollut erikoista yhteyttä
Williamsin takasintulqn kanssa. Tie
Vapauteen suomennos mainitusta
pykälästä (semmoisena kuin Kurki­järvi
sen esittää^^ ei sisällä juuri
samaa ajatusta kuin alkuperäinen,
mutta siinäkään ei määritellä mi­tään
erikoista järjestöä tai tilannet­ta,
eikä siitäkään voi saada sitä kä­sitystä,
kuin kirjoittaja tahtoo sille
antaa.' Ja sitäpaitsi hänellä oli
myöskin konventsionin pöjrtakirja.
Seuraava torkeimmistä valheista
on, että olisin sanonut 1. W. Wm
perussaänoissa sanottavan sen ole»
seikka
•jokamen, joka yleensä tietää
mainitusta järjestön-" ''•'^•^a
yhteistoimintaan >„'„, '^'^"^^^
"f'^tisten i . d e i r " : ^ " ^ f .
ville Berliinin ko4r! ^
toksi=tä, jotVa olivat ; "
evästyksinä Mo=kova.=,
Edelleem selittää kinoitrau
nun sanoneen: p^'/''
on keinotekoisesti seit-»n," ' /' ^
lön k o k o o n p a n e l " '^
taloudellisten järje.töienw^^»
nama seitseniän henkilöä,
kutsuttu Venäiälle, laJtiv
alustavan julistuksen, jonka kaaS
- u n kommunistiset ainekset ja
dan lehensä selittivät
kan.a-nv^lisen tulleen perustet £
svyttivätpä vielä esim. Inn.^^riaj''
tia vastavallankumoukser.!=e'<q ,v
"^'konut.kansai:
vahsia tällä tavalla voitavan pert..
taa.
Ei ole minun mriärättä\'i=.äni
enkä ole pyrkinytkään niääräil.mPn
- saavatko eli ei kumoukselliset
^vövponjärjestöt liittyä siihen.taik-
'fa tähän kansainväliseen. Koetiir
vain puheessani tuoda esill» 5^5
seikkaa, missä määrin ne ovat Mos­kovan
kansainväliseen liittyneet^ j5-
ka seikka luonnollisesti osoittaa tä­män
kansainvälisen nkentamisyri-tvV>
en. oini?tumi<sta tai epH.onnistn-nista.
Ja kenen tahansa tävh-y tg.
deta se seikka, että esimerkiksi täl­tä,
mnntfireelta ei Moskovan kan-
«flinvälvseen ole liittvnyt rfjä vh.^
.tään varsinaista tvöväen-'är.iR5töä,.
lukuunottamatta läntisen Canadan
viisimiehistä pun tavaratyöläisteit
konventionia, J . .W. AY. ei tässä
suhteessa ole menetellyt yhtään
«V a s t a v a I lankunnuk5elli>i'?'rains.,
kuin ne A. F. L:n «ku'.iioukse!li5et»
alajärjestöt, jotka olivat edustet-
*;uina Moskovassa. Viimemainitut
nävttäv^t kilienkin edelleenkin me­nevän
Tiiliti''kkojemme mielesf-i ku­mouksellisista,
mutta J.-.5L...W. ja
n. B. U, ovat «vastavailankumouV
selli,sia.»
in myöskään ollut ';paknitettii
tunnustamaan», kuten kirjoittaja .sa­noo,
että Venäiällä nn tehty niirr
paljon, kuin sikäläi.sissii oloissa on
tvöv.äestolla ollut mahflolli:ta teh­dä.
Olen .sen seikan aina ollut val­mis
ilomielin mvöntiimiiän ilman
minkäänlaista -nakoitusta ja niin
tein mainituissakin tilai.suuks'«a. Ja
an.sio näistä saavutuksista lankeaa
sen maan työläisille, jotka myöskin
ovat se voima, mikä siellä tulee yhä
uusia ja suurempia voittoja saavut­tamaan,
sikäli kuin aineellisia edel-lytvksiä
niille ilmenee.
Lukematon joukko muitakin val­heita
ja vääristelyjä sisältyy Kurki­järven
«referaattiin.» Hiin nn näh­tävästi
käsittänyt velvollisuudekseen
kajota puheisiini aipoastaan siin.ä
nimenomaisessa tarkoituksessa. Jo­kaisen
käsittelemänsä seikan selit­tää
hän poikkeuksetta toisin, kuin
mitä minä olen niistä sanonut. Hä­nen
«tosikumoukse]linen> tehtävän­sä
on nähtävästi ollut antaa puheis­tani
mitä idioottimaisin selitys nii­den
lehtien lukijakunnille, joihin on
kirjoittanut ja .sitten lyödä näitä
omia valheitaan minun lausuntoina­ni.
Toivottavasti hän saa päiJnsi-lityksen
«vlemmiltään». Minkään-vertaa
luokkamoraalia omaava työ­läinen
ei alennu noin törkeän val-hetteluun
ja vääristelyyn; sen te­kee
ainoastaan kokonaan moraaliton
olio, ja hänkin vain palkkion toi­vossa,
.Ta m;nkäla'«+a "u se ^H.-öviienln-ke
». jonka pvrkimvksiä v^^-^nan pal­vella
moisella menettelyllä? Pu-
^oJtani kuulemassa ollut yleisö tie­tää
mitä olen Ja mitä en ole sano-nut.
Ja tietäähän sen mainittu br-,
jnittajakin, mutta hänen t.r'kmtu.k-siinsaei
ole soninut ede^ rehellisenä
vastustaiana tosiasioissa nvsvmmen.
_ Tämän enempää en ai'o polemi­soida,
sanottakoon . .Pav-^aminimis-ton
» taholta mitä hyvänsä.
I. Vapaa,
Emme ole tahtoneet kielt.^a tilaa
-rlpllnolevalta, var^^^^kin kun sima
todetaan se minkä kirjeenvaihtajam-mekin
on todennut, että on oleman­sa
vissejä erimielisyyksiä
riitoja oikeistotuolajuulaisten -a 1 •
toisten 'kumouksellisten tyo aj «n
välillä. Kommunistisesti a matelevat
fvöläiset eivät nimittäin voi hna_
svä oikeistotuplajuulai=uuta_. KO K
.e edustaa vanhentunutta .ia_taa"-
tumuksellista työväenliikkeessä.
Biitä tässä on kysymys, ^ai-^a
oaa tahtoo sekottaa sen sanamuoto-kiistaksi;
mitenkä kirjeenvaihtajam
me olisi hänen 'ausumiaan j a ^
tuksia vääristellyt, sitä e. U p ^
selostus ensinkään nidle^Ta^^^^
mmm