Vapaus, April 13, 1922

              Torstaina, ImifitiL 13 p. - Hinrsday, Apri! ISth.
jCisaadan BBomalafeen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
JÖry Sudburyssa, Oat., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUBO, J. W. SLUP ,
lastaava toimittaja. Toimitnssihteen.
VAPAUS
(Liberty) / „ .
The only oigan of Finnish Worker8 in Canada. Pub-öshed
in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tnursday and
fifttnrday.
limotushinta 40c palstatuumalta. ~ Alin hinta kerta-flmotulSesta
75c. ~ iuolemanUmotukset ?2.00 (muisto.
Tärsyistä 60c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
ilmot. alin hinta ?2.00. nimenmoutosUm. (muuten Ku n
B*iwl»ttoilmotusten yhteydessä $2.00 jkerta. — Avioero -
Sotukset ?2.0ö kerta (2 kertaa $3.00. - Syn ymaUmo-takset
$2.00 kerta.— Halutaan tieto ja osoiteilmotuksef
81.00 ke<ta (3 kertaa $2.00). — Kaikista dmotuksista
^ista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: . , ,
Canadaan yksi vk. $4.00,,puoli vk. $2,25, kolme kk
^ * % Ä M n J a Suomeen,.yk8i vk. $5.50. puoli vk
03.00 ja kolme kk. $1.76. i-u « - « a sn
•Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään,
•|)ait8i asiamiesten loille on takaukset.
Joa ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Krjeeseennc, kirjottakaa uudeUeen liikkeehoitajan per-floonalllsella
nimellä. • ,^ .
3. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty BuUding,
Umek Puhelin 1038. -Postioaotes
Box 69. Sudbury, UB.t.
, Begistered ät the Post Office Department, Ottawa, aa
«Mcund class matter.
— laillisen juhlapäivän takia ei ensi petjain nu
niero ilmesty.
Suomalaisille syndikalistisille
työläisaie
Miksi hyvänsä meidän motiiyimme tahdotaan sali
tää, me emme lakkaa painostamasla työläisjoukkojen
lujan yhtenäisyyden ja mitä suurimman solidarisuuden
tärkeyttä. Nähdessämme kuinka riisläjäluokka. alm
omaan lujittaa rintamaansa meidän luokkaamme vas
taan, kuiirka se jatkuvasti palkkojen, alennusten, työ
päivän pitennykBen, työläisten olojen yleisen kurjis­tamisen
kautta, ja milloin yhden ja toisen vapauden
riistämisen kautta, tahtoo kokonaan, ijäksi päiväksi
murskata työläisten kaiken vastarinnan, on meidän
työläisten velvollisuus yhä uudestaan ja uudestaan
palauttaa mieliimme yhtenäisen rintaman muodostami
sen velvollisuus. Meidän vihollisemme ei katso olem
meko me työläiset sosialisteja, kommunisteja, syndikä
Hsteja tai anarkisteja, tai olemmeko me järjestynee!
ensinkäp, se hyökkää säälimättä meitä kaikkia vas
taan.
Komrnunistinen Internationale on heti alusta alkaen
käsittänyt työläisten lujan -yhlenäisen rintaman lar
peellisuuden ja pyrkinyt sitä kaikin voimin toteutta
maan, lähentämällä eri työläisryhmiä toisiinsa ja ke
räten heitä taistelemaan vallankumouksellisen ohjel
man toteuttamiseksi. Meidän velvollisuutemme kai
kissa maissa ja kaikkien kansallisuuksien keskuudessa
on ottaa tämä laaja näkökanta. Tietenkin niideii/ mie­hestä,
jotka ovat vielä vuosikausia lujitetun ja alin­omaa
vatkattuJÄi fraasien kautta saatettu mitä anka­rampien
ennakkoluulojen valtaan, on kaikki työväen
luokkdtalstelutoiminta, mikä tapahtuu heidän erikoisen
ryhmänpä Ulkopuolella, petosta ja vilppiä. He eivät
uskalla katsella työväen luokkataistelukysymystä laa­join
katsein, oman ryhmänsä ulkopuolella, he uskovat
mailman pyörivän heidän napansa ympärillä. Heillä
onr myöskin erheellisiä käsityksiä kompromissista tyÖ
Iäisten ja työläisten kesken, he pitävät sitä samana
jtuifi kompromissia työläisten ja kapitalistien kesken.
Me kommunistiset työläiset B6H sijaan pidämme
. kompromissin työläisten ja työläisten kesken ei ainoas-taan
luvallisena, mutta vählämättömänä. Ja vaikka­kin
me käsitämme, että suomalaisilla enemmän tai vä­hemmän
syndikallBtl&len aatteitten ja menettelytapojen
johtamilla työläisillä on suuria ennakkoluuloja meitä
vastaan, joka on vuosikausia, vuosikymmenen kestä­neen
ryhmäkuntariitaisuuden ja työläisten solidarisuut-ta
rikkovan ennakkoluuloisen kiihoituksen-tulos, me
luotamme vakavasti, että tämä ennakkoluuloisuus en­nen
pitkää häviää; Ja siksi me taaskin vetoomme syn
dikalistisiin työläistovereihimme: tulkaa ja yhtykää
meihin. Tulkaa taisteleman rinnan meidän Icans
samme yhteistä Iriistäjää, yhteistä vihollista, kapita­lismia
vastaan! Tämän johdosta te mahdollisesti ky
sytte, että mitä meillä on'teille tarjottavana. Tähän me
vastaamme: me tarjoamme teille paikan elävässä, ku
mouksellisessa köyhälistön taislelupuolueessa. Mutta
entäs teollisuusunionismi, te kysytte. Teollisuusunio
nismi — meidän puolueemme täfkein tehtävä on juuri
olevien työväenjärjestöjen muodostaminen teollisuus
unionistisiksi työläisten tehokkaiksi taistelujärjestöiksi.
Tulkaa siis toimimaan sen hyväksi yhdessä meidän
kanssannne. Luopukaa pienistä ennakkoluuloistanne ja
liittykää Canadan Työläisten puolueeseen, yhdessä
meidän, englantilaisten, ranskalaisten, ukrainalaisten
ja kaikenkielisten tämän maan työläisten kanssa ra
kentamaan vallankumouksellisten työläisten yhteistä
rintamaa. ,
Teissä on'paljon kumouksellisen taisleluhengen ^lä-hyttämää
väkeä. Teidän tarvitsee vain alkaa katsella
asioita lasjenunassa näköpiirissä.
Jotkut teistä sanovat tämän luettuaah. «Vapauden
liike on postaamiseh partaalla», «Suom. Sos. Järjestö
vetelee viimeisiä, hengenvetojaän», ja siksi muka tämä
vetoomus. Mutta te itsekin tiedätte, että nuo moni-kertaan
Industrialistissa matkitut fraasit eivät ole totta.
Vapauden liikfe on niin vakavarainen kuin elävän,
eteenpäin menevän vallankumouksellisen työväen kan­nattama
liike konsanaan voi olla. Ja meidän järjes
tömme on nuorekkaan ja elävän yallankumouksellisen
kÖyhälistöpuolueen elinvoimainen ja kiinteä osa.
Meillä ei ole siis mitään syytä tehdä tällaisia ve­toomuksia
ryhmäkuntapyyteittemme eteenpäin viemi­seksi,
vaan työväenluokan suuren yhteisen asian edis­tämiseksi.
Ja niille syndikalistisille työläisille, jotka vieläkin
yhä jatkuvasti tulevat katselemaan I. W. W:ta ja
O. B. U:ta ainoina työläisten taistelujärjestöinä ja
lukevat yksinomaan Industrialislia, me sanomme: ryh­tykää
tutkimaan ennakkoluulottomasti työväen luok­kataistelukysymystä
toiseltakin näkökannalta, tutustu­kaa
erinäisiin suunlavjrtauksiin. Hakekaa vilpittömästi
itsellenne selväbi, mikä menettelytapa ja mitkä jär
jestöt edustavat työväenliiokan tämänpäiväistä luokka-taisteluasiaa
tehokkaammin, ja mikä tie vie nopeam
min voittoon. Ja te tulette pian huomaamaan, että
teidän ryhraäkuntajärjestönne ^vat kuolevia, mitään
merkitsemättömiä liikkeitä, jotka eivät enään kykene
edustamaan työväen luokkataistelua yhdistynyttä pää
omamahtia vastaan, koska niiden katsomukset ovat ah
taat Ja vanhentuneet, koska ne kieltäytyvät yhteis­toiminnasta
muiden työväen järjestöjen kanssa, koska
niiden filosofia on erheellinen ja niiden menettelyta
vat heikkoja, koska ne näkevät ainoastaan omien pik
kuisten järjestöjensä rajojen sisäpuolelle, eivätkä näe
työväen suurten joukkojen liikettä, vieläpä kieltäytyvät
sitä katselemasta ja tarkastamasta.
Me ojennamme teille proletaarisen veljen käden
rae kutsumme teitä yhteiseen rintamaan. Liittykää Ca
nadan Työläispuolueeseen, sen suomalaisten osastojen
kautta!
tieläiset yhtymästä lakkoon puolustaakseen täten par­lamenttia
ja kuningashuonetta «kommunistisia mullis-tusyrityfcsiä
» vastaan ja joka siitä hyTästä nyt sai
kaikkein armollisimman kuninkaallisen hääkutsun —
molemmat nämä herrat puolisoineen, samoin Jcuin
tunnetut työväenjohtajat Clynes ja Bowermann puoli­soineen
sekä kaikkialla kiskurikerman tilaisuuksissa
välttämätön herra Wilson merimiesliitosta.
Kuinka niinmuodoin voitaisiin moisella herrasvä­eltä
odottaa, että se johtaisi työläisten luokkataistelua?
Siihen virkaan ei ole hänen majesteettinsa kaikkein us-kollisimmista
ammattiyhdistysvirkailijoista. Työläiset
voivat vapauttaa itsensä kurjuudesta vain, jos he käyvät
taisteluunsa yli tämän laadun kuninkaallisten johtajain
päiden. Tässä totuus, joka päivä päivältä käy Englan­ninkin
työväenluokalle yhä selvämmäksi.
Puolueemme maatalousohjelma
Toisessa kohden tätä lehteä julkaisemme Canadan
Työläispiiolueen maatalousohjelman, jossa puolue se­littää
lyhykäisesti suhteensa maanviljelijöihin. Puo­lueemme
perustavassa konventionissa oli aika siinä
määrin rajoitettu, ettei tätä tärkeätä kysymystä ehditty
perinpohjaisesti käsitellä, siksi .jätettiin siitä päätös­lauselman
laatiminen Keskustoimeenpanevalle Komite­alle
visseillä evästyksillä. Tämä puolueemme maata-iöusohjelma
ei ole pitkä eikä koristeltu monilla kau­niilla
reformilupauksilla. Mutta siinä yksinkertaisesti
ja selvästi todetaan, että alemmat keskivatakkaat maan
viljelijät, pienviljelijät, vuokraviljelijät, hohiesteada-rit
ja maanviljelystyöläiset ovat samassa asemassa kuin
teollisuuksien palkkatyöläiset ja että heidän etunsa
ovat vastakkaiset suurmaanomistajain ja muitten ka-pitalisliryhmien
etujen kanssa^ ja niin ollen sa^an
mukaiset teollisiiustyöläisten etujen kanssa, ja että
maanviljelysköyhälistöh ja teoUisuustyöläisteri yhteinen
vihollinen on kapitalismi, jota vastaah on muodos­tettava
yhteinen rintama.
Edelleen puolueohjelmassamme todetaan, että
maanviljelijäin poliittinen liike tässä maassa, joka
kulkee United Farmers' (ja progressiivipuolueen) ni
mellä, on luisumassa yhä enemmän suurmaanviljelijäin
kontrollin alaiseksi ja sitä mukaa kompromiseeraa var­sinaisten
kapitalistipuolueitten kaiissa, jättäen maan­viljelijäin
suurten joukkojen edut kokonaan syrjään
a tehden heisiä parlamentlaarisen petoksen uhreja.
Canadan Työläispuolue sitävastoin tahtoo yhdistää
maanviljelysköyhälistön ja teollisuuslyöväen rintaman
'hteiseen taisteluun kapitalismia vastaan, vapauttaak­seen
kaikki työtätekevät väestökerrokset kapitalistisen
riiston ja sorron alaisuudesta ja perustaakseen Työläis­ten
Tlasavallan.
Kehotamme kaikkia puoluejäseniä ja erikoisesti
maalaisjäsenistöämme syventymään perinpohjaisesti
tähän puolueemme maatalousohjelmaan. Tämä ohjel­ma
painatetaan myöskin lentolehtisenä ja tulee Jär-estöhiincie
Keskusvirasto lähettämään sitä jaettavakBi
osastoissa. Toivomme että osastot levittävät sitä mah­dollisimman
laajalle vielä heräämättömän maalaisvä-estön
keskuuteen.
S. S. JÄRJESTÖN ORGANISEE-RAAJAN
A. HAUTAMÄEN
MATKAOHJELMA
Huhtikuulla: / -
New Finland 20, 21, 22 ja 23 p.
Freedale (Rocketon) 26,ja 27 p.
Meadow Portage 28 ja 29 p.
ToukokaulU:
Lac Du Bennett 2 ja 3 p.
Elma 5 ja 6 p.
Quibell 7 ja 8 p.
Sioux Lookout 9 ja 10 p.
Mokoman 12 p.
Kaministiqwia 13 ja 14 p.
Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdollisimman hyvin ja
paikkakunnilla missä ei ole osastoa
tai on toiminta lamaannuksissa,
pyydämme tovereita ottamaan yllä-asetetut
päivät huomioon, järjestä­en
ja ilmoittaen tilaisuudet, siten
autaen matkan onnistumista.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu­lee
antaa tilaisuus keskusteluun pu­heen
johdosta ja organiseeraajan
tehdä , asianmukaisia selityksiä.
Organiseeraajan on neuvoteltava
osastojen agitatsionikomiteain ja
johtokuntien kanssa toiminnan jär­jestämiseen
nähden yleensä. Siellä
missä ei ole osasoja tulee neuvo­tella
paikkakunnan tietoisempien ja
toimintakykyisempien toverien kans­sa
koettaen saada osaston pystyyn,
tai ainakin saada agitatsionikomi-tea,
joka alkaa, yhteistoimintaan
keskusviraston kanssa ja työskente­lee
toiminnan laajentamiseksi.
Organiseeraajalla on myöskin ny­kyaikaista
työväen kirjallisuutta myy­tävänä,
ja välittää hän lehtien , ti­lauksia,
joista prosentti lankeaa
järjestölle.
Toverillisesti,
S. S, Järj. t.p, komitea.
Kitta A. T. Hill, sihteerii
tappelemaan heitä vastaan kuin
Työläispuolue on. — Lukija teh­köön
johtopäätöksen, kenenkä puo­lesta
nämä haalin kieltäjät ovat
cluokkataisteluarenalla»? Mutta mi­käs
olikaan ckanta» sinulla silloin
kun ne kuuluisat konsertinantajat
(joita <Isän vanhinpoika» kutsui
Industrialistissa Mr-, Selin ja Mr.
Jäämefeld), kävivät haalia pyytä­mässä,
tarkoitan Seelin Palmgrenia
ja Maikki Jäämefeltiä, miestä ja
naista, joita on väitetty *Karjalan
kansannousun» avustusasioilla liik­kuviksi?
Eikös se ollut sinun kan­tasi,
että; vuokrataan haali, eikö
bllut sinulla kaikenlaisia verukkeita
että kuinka se on välttämätön että
kun me tulemme saamaan kanna­tuksen
suureksi osaksi sellaisilta,
jotka varmati paheksuvat, ellemme
anna haalia niille taiteilijoille, jotka
vain ovat yksinkertaisesti taiteili­joita.
.
Mutta keitä sitten ovat nämä
haalin nykyiset pyytäjät? — Hen
kilöitä, jotka ovat olleet .työväen
liikkeessä mukana jo sikäi pitkän
ajan, että ovat myös tänäpäivänä
selvillä, missä olisi mentävä tällä­kin
metsäperukalla, niin paljon kuin
täällä ollaankin jälessä muusta ma-ilmasta
nykyisin, > niin että nämä
pyytäjät hyvin tietävät, mikä ero
on porvarillisilla taisteilijoilla ja
työväenluokan vallankumouksellisella
puolueella ja sen puolueen puhujal­la,
joka jo nuorena poikasena on
joutunut puhumaan Rakkolaisille. Ja
yhtä.mittaa' sen jälkeen esiintynyt
rohkeana ja rehellisenä luokalleen,
josta palkkioksi on saanut olla mon­ta
kertaa nuorella ijällään riistäjä-luokan
kidutuskammioissa.
Eikö yhtään hävetä, että työläis­ten
omaan rakennukseen ei pääs­tetä
työväenluokan innokasta mies­tä,
tekemään työtä luokkansa eteen,
sen asian eteen, jota varten sekin
rakennus on rakennettu? — Niin
pitkälle on jo taantumus saanut val­taa
Port Arthurissa jonkun aikaa
kestäneen Duluthista käsin harjote-tun
«lähetystyön» ansiosta, jonka
tarkoituksena ei ollut enempää eikä
, vähempää kuin saada järjestelmäl-
Port Arthurin suomalainen Työn'jisen jarrutuksen' ja boikoton avul-
Temppeli kielletty Work€r« Partyn'ig, ei palvelemaan työläisten etua,
sillä se oli avoinna työläisille, tuo
Temppeli, jauhamaan leipää impe­rialismin
ylläpitämiseksi Industria-listin
avulla. Eikö jo suomukset ala
Port M hm iiiitisia
Englannin jättisulku ja kommunistit
Miljoonan metallityöläisen sulku Englannissa saat
taa kiskuriluokan moniin huoliin ja päänvaivaan
brittiläinen ohrana on muiden maiden esimerkkiä
seuraten pannut käyntiin häthätäisen kommunistiajo
ahdiii. Se on nimittäin antanut porvarislehlien jul-caistaVaksi
Jcommunistisen «salaisen asiakirjan», joka
muka osoittaa, että kommunistinen solukka on nykyi­sen
nietallityöläisliikkeen takana. Poliisit tekevät it­sensä
tällä keksinnöllään kuitenkin yhtä naurettaviksi
tuin muissakin maissa, asiakirja kun näet ei ole mi
tään muuta- kuin komiiiunistinen selonteko tilanteesta.
Englannin kommunistipuolueen äänenkannattaja
The Communist, painostaa, että metallityöläisten tais­telu
on koko Englannin työväestön asia. Sulun alais­ten
metallityöläisten on kaikkialla ryhdyttävä yhteis
toimintaan työttöinäin järjestöjen kanssa. Sillä kysy­mys
ylituotannosta, joka on yksi sulun pääsyistä, kos
tee mitä suurimmassa määrässä työttömiä. Kommu­nistit
kehoittavat työstäsuljettuja muodostämaäh joka
)aikkakunnalla suliinalaisten työväenneuvostoja, • joissa
ovat jäseninä kunkin työpaikan edustajat. Tämä neu­vosto
johtakoon kullakin paikkakunnalla taistelua.
Vain jos työläiset ottavat asiansa omiin käsiinsä saa
telaan voittaa saboleeraavien ämmattiyhdistysbyrok-raattien
vastarinta.
Englannin ammattiyhdistyskellokkaiden mielialalle
cuvaavaa on, että merityöläisliiton puheenjohtaja, her­ra
Cossling, on onnistunut saamaan liiton hyväksy^
mään työnantajain palkanalennusehdotuksen. Juuri
silloin siis, kun metallityöläiset ovat taistelussa, kun
aivanveistämöjä uhkaa seisaus ja hiilikaivostyöläiset
ovat astumassa toimintaan, laskee merityöläisliiton by­rokratia
aseensa!
Mutta .herra Gosslingilla on «tärkeämpiäkin» har­rastuksia
kuin luokkataistelu. Äskeisiin prinsessa Ma­ryn
ja erään aatelisen vetelehtijän vihkiäisiin oli kut­suttu
2,000 kunniavierasta. Näiden joukossa oli herra
Gossling, herra Thomas, rautatieläisliiton presidentti
ja samalla myös Amsterdamin Inlernationalen puheen­johtaja,
joka viime kaivoslakon aikana esti rauta-puhujalta.
— Kun t.k, 2 p. pidetys­sä
OBU:n kannatusrenkaan kokouk­sessa
uudistettiin pyyntö, saada
laalia Työläispuolueen puhujan
tov. ,T. J. Bellin luentotilaisuutta
varten, jossa tov. Bell luentonsa
ohella olisi näytellyt myös 'kuvia
Venäjän vallankumouksesta, niin
deltäydyttiin luovuttamasta haalia
sillä tekosyyllä että Työläispuo-ue
muka tappalee OBUrf;a vastaan!
Aivan oikein, ei luovutettu, vaik­ea
sen haalin pitäisi olla rakenne-un
työläisten toimesta ja työläisiä
Varten, ja vaikka se sösialistlosas-ton
hallussa ollen aina oli 'avoinna
työväen puhujille, vieläpä nyt vii­me
vaalien edellä suvaittiin luovut­taa
porvarien vaalikalastelutarkoi-tuksiin!
Siis'eivät kestä «imperia­listien
» silmät niitä kuvia, enem­män
kuin valkoisen-Suomen suoje­luskuntalaistenkaan
silmät!
Kajoan vähän tähän haälinluovu-tus
kysymykseen sen ollessa. keskus­teltavana.
Vuokrauskysymys halut­tiin
sivuuttaa noin vain ilman kes­kustelua,
josta sitten äänestettiin.
Ehdotusta vastaan äänestettäessä
äänesti sellaisiakin, jotka eivät ol­leet
jäseniä. Kumottiin äänestys ja
alettiin keskustelu, jossa ensimäi-sen
puheenvuoron sai vastustavalla
kannalla oleva (vaikka niinhän ne
hänen nykyiset veljeilijänsäkin sa­noivat
aivan hiljattain, etta kengäs­tä
hänelle kanta antaa pitää, sillä
arvelivat hänellä , sitä ei muuten
olevan), joka vastusti haalin vuok­raamista
sillä, että muka «Työläis­puolue
tappelee OBU:ta vastaan
ja tahtoo lyödä sen alas, mitä mu­kamas
OBU saa rakennettua, ja
kuinka Työläispuolue käyttää näitr
Venäjän vallankumouksen kuvia l i ­kaiseen
tarkoitukseensa.» Onnistu­akseen
tässä aikeessaan yritti hän
käyttää todistuksinaan sellaistakin
väitettä, että kun Työläispuolueen
konventsionissa oli niin moiita edus­tajaa
idästä, mutta vain muutamia
länneltä, niin ei se Työläispuolue,
mikään vallankumouksellinen puolue;
voi olla. Eivätkä haalin kieltäjät sii­nä
vastavallankumouksellisiksi muu­tu,
vaikka niiden kuvien näyttelemi­nen
estetään. Ja kun ottaa huomi­oon
kenenkä taholta Suomessa nii­tä
kuvia näyteltiin (poliittisen puo-ueen
taholta, niinkuin täälläkin —
vai ettäkö vastavallankumouksellis­ten
taholta). Koetti vielä selitellä
; a vakuutella, ettei vain kenessä­kään
heräisi väärinkästyksiä: Ei
tässä vasta vallankumouksellisiksi
uU?, vaikka kohta onkin Työn
Temppeliä vuokrattu kaikenlaisille
yksityisille keinottelijoille, joiden
sanoi olevan paljoa voimattomampia
pudota silmistänne, paikkakunnan
suomalaiset?
Kannatusrenkaan vuosijuhlat oli­vat
myös sunnuntaina t. k. 2 p.
Tiraisuudessa oli kaksi puhetta.
Avauspuhe paikalliselta puhujalta,
joka jotakuinkin tyjrdytti minua
muussa suhtefessa, paitsi kohdassa,
jossa puhuja mainitsi kuinka olisi
hyvä jos työläisillä olisi~~yhteisym-tfiärrystä,
ettei tarvitseisi riidellä ja
rähistä, ja kuitenkin jo kohta sa­massa
hengenvedossa huomauttaen,
että näinkin paljon on tullut ylei­söä,
vaikka niitä on muitakin illan­viettoja:
«Lyceumin konsertti» ja
onhan niillä «sisäitäpäinporaajilla-kin
» myös väittelytilaisuus.
Toisen puheen piti se «virallisen
kannan» puhuja Vapaa, josta en
mene sanomaan vielä sen enempää
kuin, että alkupuoli oli aivan pai­kallaan,
vaan loppupuoli oli jonkin­laista
«ihanne unionismin» tulkin­taa,
johtuen kai siitä että täällä oli
annettu ohjeet, kuinka sitä on sa­nottava,
samoin kiin Helien Vitikai­sellekin
vuosi takaisin, ettei vain
kuulijakunta heräisi ja säikähtäisi
saadessaan kuulla oikein sen «ison
asian», jota ei Industrialistikaan
vielä ole tohtinut oikein täydellä
suulla sanoa, mistä kai johtuukin
se, että «Industrialistin toimitussi-vu
antaa etusivulle mustiasilmiä».
— Kerrassaan huono tapa, mennä
neuvomaan puhujaa, että sano nyt
hiin ja, niin, sillä seurakunta on
sellaista tälläkertaa. Eikä sitä ole
ennenaikaan tavattu käyttää i. w.
"•Jäbiin ptioa» ,a,ä„ ,
seeniia peliin. ^ ^»Uai-
Sntä laulusta, jolla
tarkoituksena saada ? oH
Neuvosto-Venäjän avustu^r^
tea asianmukaiset kiitokse S*"^
jolle kiitokset kuuluva? ^.^^
kunnostautuu laillaan ' , ^
W Mutta o l Ä ^ S S -
kirjoihin muutenkin p ä ä j .'^'^
la kun luokkatietoise?
pan mailman pitävät s y d ä l^
anaan miljoonien n ä l ä n t u C ? -'
keroivien työläistoverien
särkevää hätää huojentaa, S^?'
hapatoisemmälläkin tavaili ^1^^-
na velvollisuudeksesi tehdä ir;.''
ta. Miltä tuntuisi sinusta r S'
najap nälänhätäisten asemassa •
laessasi työläistoverisi tekevän';
sinun hädästästäsi? On mitä S
sinta menettelyä tekosi. Jos S"
»enettelis. siinä nälänhätää
avustustyössä väärin, eikö
velvollisuutenne olisi paljastaa
rinkäytökset sekä alkaa itse t o i !
sen avustustyön eteenpäin vien,;
Ette! Mutta toiselta taholta
avustuskysymys pantu alulle ja yh
tämittaa koitettu sitä pitää vireillä'
Pitäneekö todellakin meidän <viral*
lisen kantamme» nimessä olla tjJ
säkin kysymyksessä sillä saiBalla
rintamalla, jbssa kapitalistiluoha
ajokoirat ahdistavat samaa nälän-hätäisten
avustustyötä?
Kaamean teon teki Otto Hart!-
kaisen vaimo Hulda . (tyttönimi Ne­vala),
joka asuu 119 Empire ave,
joku aika viime perjantaiaamuna!
Smaleyn ruokakaupan suomalaine!}
ajuri löysi hänet kotoaan kurkiun-sa
katkaisseena ja vertavuotavana
(Jatkoa 3:11a sivulla.)
|imfiiHniiHiiiiiiiiiiiiifiimiiii miiiiimiiimiiiiiiiiiiii liiiiFiiiiir
Canadan |
dollarista |
LÄHETYSKUSTANNUkSET: f
5 Postissa 15c fcaikiKa summilta. Sähkösanomalla $3.50 biKiita summ. =
Kysykää erikoiskurssia suurille summille. §
Rahanvälityksemme on numero. 1023 asti kaikki lähetetty §
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p. =
= Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A, T. Hill, 177 Belie- s
s fair Ave. =
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. |
Tiedustelkaa hintoja y. m. E
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies, E
BOX 69, VAPAUS, gyjjgyj^Y, ONT. I
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimessä. r
Qiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiniiiirinmiiiiiiiiniiiiiiiiiiiuin
Päätöslauselma Canadan Työläispuoliieen siteestä maanviljelijöiliin
Canadah Workers' puolue käsittää että fnaatt-viljelijäin
nykyinen poliittinen liike, sellaisetta
kuin sitä tulkitsee Yhdistyneitten Maanviljelijäin
(United Farirtfers') järjestöt kautta maan, oh
Buorahalnen pyrkimys vastustaa kapilalistietujen
politiikkaa kaikkialla missä kapitalistien edut
ovat vastakkaisia keskiluoHcalaismaänviljelijäin
suurien joukkojen eduille, jotka viimemainitut
alkavat tulla tietoisiksi kapitalistiluokan hallin­nasta
taloudellisen ja poliittisen, elämän alalla^
Onnettomasti kyllä, maanviljelijät ovat «kan­sanvaltaisten
» harhaluulojen vallassa —- he eivät
kykene tajuamaan, että palkka parlamenttaaris-len
laitosten kontrolli on riittämätön saattamaan
heitä taistelukykyisiksi suuretuja vastaan, joiden
voima perustuu myöskin taloudellisen elämän
kontrolliin. On surkuteltavaa myöskin, että ko­kemukset
osottavat, että missä hyvänsä työn ja
pääoman edut ovat johtaneet taisteluihin, maan­viljelijät
ovat olleet taipuvaisia kallistumaan
pääoman puolelle.
Sen johdosta että Workers' puolue käsittää
sekä maanviljelijäin että teollisuustyöläisten yh­teisen
vihollisen olevan KAPITALISMIN, ie pyr­kii
lähentämään ja olemaan yhteistyössä kaik­kien
maanviljelijäin liikkeen pyrkimysten perus­tamiseksi
sen asian selvään tunnustamiseen, että
teoliisiiustyöläisillä ja maanviljelijöillä on yh­teisiä
etuja kapitalismia vastaan.
Kuitenkin me käsitämme, että meidän yhteiset
etumme työläisinä ovat samanmukaiset pääasialli­sesti
alempien keskiluokkalaismaanviljelijäin,
köyhien maanviljelijäin ja maänviljelystyölaisten
kanssa, ja että varakkaat maanviljelijät omaavat
kapitalistisia aatteita ja pyrkimyksiä, jotka teke­mät
heistä-meidän vihollisianune.
Sikäli kuin varakkaitten maanviljelijäin talou­dellinen
asema on laajentunut ja lujittunut, sikäli
myöskin maanviljelijäin poliittisten järjestöjen
reformivaafimiikset ovat käyneet lievemmiksi.
Patrons of Industry (teollisuuden suojelijat)
189Ö, ja Non Partisan League (Puolueettomien
Liitto) 1915 vaativat Canadan senaatin poista­mista;
kun taas Canadian Council df Agficiilture
(Canadan Maanviljelijäin Neuvosto) laatimassa
ja 1918 julkaisemassa Canadan Maanviljelijäin
Ohjelinassa, joka käsittää Uuden Kansallisen Po­litiikan,
suositetaan ainoastaan reformeeratlavaksi
federaali-senaatti. Rikkaan maanviljelijäiuokan
taloudellisten etujen laajentuminen saattaa heidät
kannattamaan kapitalismin poliittisia laitoksia.
Seuraten vanhempien kapitalististen pöliiltisten
puolueitten johtoa. Maanviljelijäin puolue oa
kerta toisensa jälkeen hylännyt kaikki pyrkimyk­set
ja aikomukset omia etujaan edistävästä lain-laadinnasta;
he ovat myöskin alkaneet kä}1tää
«kansallisen edustuksen keksintöä» — ja iMaan-
Viljelijäin Ohjelma otettiin Progressiivipuolu­een
Uudeksi Kansalliseksi Politiikaksi 1921.
'Huolimatta maanviljelijäin kauppayhtiöiiten
nopeasta kasvusta sekä idässä että lännessä vii­meisen
kymmenen vuoden ajalla, ja huolimatta
kaikista heidän pyrkimyksistään osuustoiminnal
liseen maanviljelystuotteitten ja tarpeitten oS'
toon ja myyntiin, pienviljelijä ei ole ylitäan ps'
remmassa asemassa taloudellisesti. Hän on feoi
lisuustyöläisen kärsimystoveri liikepulien aikana
Järjestyneissä pyrkimyksissään asemansa paranta
miseksi, häntä on petetty ja johdetlu vajoamaar
parlamenttarimin suohon poliittisien johlajamsi
loimesta.
Meidän puolueemme tulee harjoittaauKin pro
pagandaa kautta maanviljelysseutujen. esittaak
seen vallankumouksellisten työläisten näkokaii
nan maanviljelijöille, tarkoituksella kehittä
Tieissä sen ymmärtämystä ja saada heidän myota
tuntonsa työläisten puolelle, taistelussa kapit^
lismia vastaan.
Pienmaanviljelijäin suurille pohjajoukoill|
jotka ovat suurten kapitalistielujen, joko niaan"
jelys- tai^eollisuuskapitalistien (pankkurier
morkettiyhliöilten, maanviljelyskonetrusiien,
tatie- tai elevaaltorikoni•p paniai•n jn• e, • riiston ]
sorron alaisina, me sanomme, että he von
pauttaa itsensä nykyisestä orjuudesta ainoa.^^^.
Tcapitalistisen järjestelmän hävittämisellä ja .
Iäisten Tasavallan perustamisella.
Puolueen perustavan konventionin ohjäU
rja määräysten mukaisesti laatinut
)(kmdmTyomspuokeenKe^^
paneva Komitea.