Vapaus, November 19, 1921

              MAITTEN TYÖLÄISET LIITTYKÄÄ YHTEEN. TEILLÄ ON AINOASTAAN KAHLEENNE MENETETTÄVÄNÄ JA KOKO MAILMA VOITETTAVANA!
kUTUS TAPAH-i
SSÄ KAUTTAl
VAIN JXRJESTYNEENX VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA!
921. Lauan^ina, Marrask. 19 p. - Satnrday, Nov. 19. V Vuosikerta-Voi. V
(ka - yhä Ruoyn kommaiiisfijut
kanssa I tu
satlama- ssa mmaaaann i Tukholma 21/10 — Tanaan käsi
teltim «rvaltiopetosjuttua» neljännen
toista kerran. Heikkinen esitti oi
hne kirjoittaa: i keudelle joukon poliisien varastosta
siUetojen mukaan PO'™'""!» asiakirjoja ja muistiin
it 180 ja 190 sak- P^"*^^'^' ^""''^^ hän pyrki osoittamaan
' Tämä merkitsee, olevansa antikommunisti ja vastaval-on
parahiksi 2 hankumpuksellinen vakooja. Lisäk-
•n (ja tätä luetta- si oli hän laatinut laajan puolustus-
V kirjelmän. Tässä osoitti hän, että
rvaristo on kyke- syynä siihen, miksei hän heti paljas,
lan maan taloutta tanut oikeata karvaansa, oli se, että
yv seuraavista vi- hän aikoi edelleenkin jatkaa kaksi-noteerauksista:
' «aista peliään. Koko Skandinaviassa
;i 03 — 1-10 124,- ollut ketään toista, joka olisi niin
10 — 18-10 180,81 hyvin voinut nuuskia vailankumouk-
I sellisten suomaiaisten suunnitelmia
ksen lehti kirjoitti Ja puuhia./ Syyttämällä Karlssonia
1 ei nauti; mitään «iikkaa» o^i hän luullut itse selviä-omassa
kuin uiko- vänsä pulasta mutta laskenutkin
-10 oli ääni lehden väärin ja saanut sekä syyttäjän että
valuutan lu- p.u o 1 u s tusasianajajat vastaansa.
Myönsi, että oli paljastanut korttin.
isen
jlvällä saksankielel- sa mutta huomautti, ettei ollut tul­lut
millään tavoin todistettua, että
huutaa Saksan hän olisi sotilasvakooja. Salaisesta
allituksen korvaan, «vakoojaraportista» ei hänellä ole
i tietää mitä tämä ollut pienintäkään aavistusta. Kart-hdus
todellisuudes- taskitsin hän sen sijaan oli saanut
Je merkitsee, että luotettavalta ruotsilaiselta kansalai-menoarvion
nume- seita, joka mieluummin halusi vahin-rosuunnitelmat
hei- goittaa Icuin tuottaa hyötyä bolshe
i. Painaessaan alas Vikeille ja heidän periaatteilleen,
iee suurkapitalismi Paljon puhutulla kirjeellä «Opetta-ovähennyksellä.'
Li. jalle, ystävälle ja veljelle» ei ollut
le, että raaka-aine- mitään arvoa, kun ei ollut olemassa
enemmän supistet- mitään alkuperäistä kappaletta. Se-kialla
on syntyvä Iitti, että raastuvanoikeus on hänen
raskaita yhteislcun- ilmoituksistaan, todistuksista ja asia
siä ja että valta- kirjoista huomaava, ettei hän ole
tistä mahdottomam- kommunisti, että hän toisin sanoen
tasuorituksiaan en-1 «on vähäisten voimiensa mukaan ko.
ettanut puolustaa Länsi-Europaa
li tietää varsin hy-1 idästä lähestyvältä kommunismin
kehityksellä ole mi. | vaaralta»!
itta se haluaa «aut^
i ryhtyä «luöt,totoi- Niinikään oikeudelle jättämäs.
innan hyväksi;-Mut sään kirjelmässä väitti asianajaja
aa se pistoolin hai- Branting syyttäjän yritystä vastaan
me annamme si- käyttää Karjalaa Skandinavian väi­ttä
sinun on annet- lankumouksellistuttamisteoriain vah-itisi!
Kaikki valtio- vikkeena. Mijä taas syyttäjän se-rautatiet
ja posti; lityksiin salaperäiseen K.K:hon tuli
suurkapitaalin käyt- että muka suomalaisten päämääränä
työpäivä katoaaj oli «tehdä vallankumous» Ruotsissa,
e tilalle. Hätäavus-1 niin oli tällainen olettamus yhtä
luonnoton kuin vailla mitään koske-es
vaatii vieläkin | tuista todellisuuteen. Asian ydin-
I valtiokoneiston on kohtana on, huomautti Branting:
kapitaalin käsiin. Ja missä määrin sotilaalista vakoilua on
; olkoon mukana! ilmejinyt, missä tarkoituksessa sitä
olkoon vaikkapa olisi harjoitettu ja missä määrin
islerina. «Yhteiskun- syytettyjä voidaan t3ssä suhteessa
yötätekevän väestön langettaa rangaistukseen, ^äinvas-m
kannalta on tämä- toin kuin syvttäjä, piti asianajaja
suurkapitaalille. Branting Heikkistä provokaattorina,
[apitaalin diktatuuri, L On paljon nmhdollista, että Heikki-i
se panee käyntiin Len oli koonimt sotilaallista luonnet-a!
ta olevia tietoja vain "saattaakseen
! me läpi tahtomme epäilvksen alaiseksi mainitsemansa
vararikko. Tässä ny- punaisen kongressin. Mutta toden-pahtumain
sisin aja- näköisempää on kuitenkin, että hän
on samalla ollut sekä provokaattori
an on mukaudutta- että todellinen vakooja vastavallan­kumouksellisten
lukuun. «Onhan
ipitaalin taistelussa luonnollista, ettei Heikkinen ole voi
a-asemista ovat työ- nut tunnustaa viimeksi mainittua
anjoukot todellisena osaa — jälkimmäistä kun seuraisi
1. Työläisten, palkan- rangaistus, ja sen sijaan vain paljas-ailijain,
jopa pikku tanut itsensä provokaattoriksi ja pu-ja
pikkuporvarienkin naisten vakoojaksi». Pylkkästä ja
isen ja lisätyn työ. Paulinia vastaan ei. oltu esitetty mi-
>uolehdittava suurem- tään sitovaa, ja Postin, Aron ja
ja lisätuloista suur- Karppasen. laskeminen vapaalle ja-sen
valtiokoneistolle, ialle merkitsee yhtä kuin jutusta
oh lyönyt ensi is- eroittamista. Vastusti, että nämä
on kutistunut 2 pfen- olisivat tehneet itsensä syypääksi
ta entä kapitalistit? valtiopetokseen tai sellaiseen yrityk-i
suojattuja. Sillä ar- seen.
i ainoana päivänä ko-prosentteja.
Mutta Tämän jälkeen esitti asianajaja
:a on laskenut 30 pro- Hellberg puolustuskirjelmän Niemen.
Parkalombolon, Thunin ja Wanhai.
n olemassaolo on pe. sen puolesta. Asianajaja suomi sitä
I suurkapitaalin dik- syyttäjän käsitystä, että jos oikeus
in| Siinä hetken käs- ei tällaisessa tapauksessa myönnä
olevan olemassa mitään salahankkei-h
a . seuraa tästä, että viranomaisten
_ tulevaisuudessa on ennen asiaan
>Se rastor StO- puuttumista odotettava varsin kou-
Yhdysvallat vastaan
velkojen kuittaa­mista
Lontoo — Tunnettu brittiläinen
politiikko" Reginald McKenna, joka
on viipynyt Yhdysvalloissa . jonkun
aikaa, sanoo huomanneensa Ameri­kan
väestön yleensä olevan liittolais­ten
välisten velkojen kuittausta vas­taan,
sentähden etteivät he.ymmär­rä
Europan tilannetta.
•, ———o — :
ksm Puolassa
ApuaEsjianjanjafJugo-lelari-aatille
Kommunittisten InternationBlien ju
listut.
Radek kirjoittaa asemasta Puolas­sa
ja Pilsudskin provokatoprisesta
politiikasta seuraavaa:
Puolan talous on nyt joutunut
täydelliseen vararikkoon. Sveitsin-kruunu
maksaa nyt 900 puolanmark
kaa. Puolassa vallitsee paniikkimai-nen
kauhistus kommunismia kohtaan
a parlamentissa ,ovat kansallisde-mokraatit
ehdottaneet kenttäoikeut-ta
kommunisteille. Pilsudski valmis­tautuu
työläisverilöylyihin. Hän toi­voo,
että työläiset antaisivat vallan-cumousintonsa
johdattaa heidät ka­duille
hänen konekiyääriensä suihin
Je sitä vastoin toivomme, että Puo
an kommunistit tarkkaisivat ter­veesti
tilannetta. Puolan teollisuu­den
rappion ja maan työväenluokan
lajaantumisen kautta on työväen-uokan
merkitys jossakin määrin vä-lentynyt.
Ilman voimakasta talori-poikaisliikettä
ei se voi valloittaa
valtaa. Itse Puolan olosuhteiden ke-litys
valmistaa maaseudulla tätä lii-cettä.
Jokainen hätäily Puolan
communistien taholta merkitsisi
suurta strateegista erehdystä. Hei­dän
tehtävänään on tällä hetkellä
caikkiallä työläisten enemmistön
voittaminen ihanteittensa puolelle,
ieidän äänensä on kaiuttava kauaksi
okaiselta lailliselta puhujalavalta.
Sellaiseen väkivaltaiseen menette­lyyn,
kuin että kommunistiselta par-lamentinjäseneltä
Dabalilta (Dom-bal)
kielletään puheoikeus parla­mentissa,
on vastattava voimakkaal­la
taistelulla kaikissa tehtaissa ja
työpajoissa. Puolan vallassaolevain
luokkain tulee tietää, että työväen­luokka
ei tule sietämään, iettä sen
edustajalta kielletään oikeus puhua.
Kommunistien on esiinnyttävä kai.
kissa kokouksissa kaikista poliisivi
ranoniaisten estelyistä huolimatta
Työläisille on paljastettava vehkeily
•^•ota Puolan sosialidemokratihen puo
lue, porvariston viimeinen tuki, har­joittaa.
Kommunistien on vasta
sitten lähdettävä mielenosoituksille
kun mieliala työväenjoukköjen kes
kuudessa ja talonpoikaisjärjestöissä
pakoittaa esiin sellaiset.
i vastaan
ylätty
^—Hallitus ei tule
1 kannetta Rose P^as-
«taan vakoilulain rik­in
aikana. Yli proku-
'erty on antanut mää-
»ri Van Valkenbergfl.
Die. •
tuomittiin mainitusta
rajaan 10 vuoden van-tuomio
vedottiin. Hä-ttun
nuai kunlusteiu,
näin ollen ottamaan
raantuntuvia toimenpiteitä vallan,
kumouksellisten puoblta. Tällaisen
uhkaavan ennustuksen, huomautti
asianajaja, ei tarvitse herättää mi­tään
pelkoa, sillä poliisit tulevat
kyllä poliittisissa rikoksissa vastai­suudessakin
olemaan pikemminkin
liian aikaisia kuin myöhäisiä. Mut­ta
syyttäjä käyttäneckin tällaisia se­lityksiä
vain puuttuvain todistusai-nehistojensa
täytteenä. Salaisia
asiakirjoja lukuohnottamatta ei täs­sä
koko jutussa ole mitään mitä voi­taisiin
i>itäärikolUscna. Jutun kä­sittelyssä
on käynyt selville, että
syyttäjän väite, että kaikki siihen
sekaantuneet olisivat osallisia jätti­läismäiseen
maanpetokseen, perus-
Neuvosto-Venäjä haluaa elää rau
hassa Puolan kanssa, ja lojaalisesi
täyttää Riian' sopimuksen. Mikään
Pilsudskin harjoittama provokationi
ei voisi saada Neuyosto.Venäjää me
nettelemään malttiaan, vaan tullaan
jokainen rauhansopimuksen rikko
misyritys paljastamaan Puolan kan
salle. Neuvosto-Venäjä pitää Puo
lan itsenäisyjrttä parhaana keinona
työtätekevien kansanjoukkojen va
pauttamiseksi porvariston vaikutuk­selta,
Yain Pilsudski ja pariisilai­nen
sottlaskopla tarvitsevat sotaa.
tuu kokonaan vilkkaaseen mielikuvi­tukseen
ja osoittaa täydellistä tie­tämättömyyttä
kommunismin pää­määrästä
ja keinoista. Lisäksi huo.
mautti asianajaja Hellberg, ettei
Heikkisen tuttavuus ole mikään riit­tävä
epäilyksen aihe muihin syytet­tyihin
nähden, Heikkisen pulman
selvittäminen oli hänestä mielenkiin­toinen
vain sikäli, että sen avulla
ehkä paljastuisi todellinen maalle
vahingoksi oleva t<)iminta, jonka
harjoittajina ei suinkaan ole kommu­nistit,
ja mihin Hadshelashejutun jo
olisi pitänyt kiinnittää viranomaisten
huomion. Vaati Niemen, Parkalom­bolon,
Thunin ja Vanhaisen vapaut­tamista,
sekä esitti todistuksia, jois.
ta näkyi, että Niemi todella oli aut­tanut
suomalaisia pakolaisia, hankki­malla
niille vaatteita ja ruokavaro­ja
jne. /
Tämän jälkeen ilmoitti oikeus, et­tä
jutussa, elleitmitään laillista este,t^
ta satu, julistetaan tuomio marrask.
4 pnä, jolloin iSeikkisen, Panlinin,
JPylkkasen ja Karppasen on oltava
mieskolitaisesti läsnä.
Karppanen muuten päästettiin tä­nään
vapaalle jalalle, odottamaan
mahdollista karkoitosta.
Moskova. 21/10 — Europan pro
letariaatille! ••
Vielätin kerran kääntyvät, taan
tumuksen veriset ujfirit Espanjassa
maailman proletariaatin, puoleen' teh­däkseen
tiettäväksi ne alhaiset ri­kokset,
joita Espanjan militarismin
verihimoiset esitaistelijat, joka päivä
suorittavat satoja Espanjan prole-r
taareja vastaan, jotka eivät o]e teh­neet
mitään muuta rikosta kuin ko­ettaneet
lievit!^ kohtaloaan ja va­pautua
siitä taloudellisesta ja poliit­tisesta
sorrosta, missä vallassaolijat
fteitä pitävät. Työväenluokan johta
jat ja sen paifhaat ainekset saavat
joka päivä kärsiä mitä julminta koh­telua,
minkä V sielullinen kärsimys,
tieto siitä, etl^ heidän perheensä
ovat hallituksen pyövelien haikaile,
mättömän vainon alaiset, tekee sitä
kin katkerammaksi. He kääntyvät
nyt kaikkien baiden proletaarien
puoleen avunipyynnöllä. Auttakaa
'heitä vapautumaan siitä rautakah
leesta millä monarkistiset kenraalit
ovat heidät ympäröineet ja mikä ki­ristyy
joka päivä yhä kireämmälle.
Toteuttaakseen häijyn tarkoituk­sensa
tuhota työväenjärjestöt eivät
heidän vainoojansa karta mitään ri­kosta
vaan turvautuvat mitä harki-tuimpaän
julmuuteen. Siten ovat
tulleet murhatuiksi kaikkein huo.
matuimmat johtajat palatessaan
työstä taikka jopa kotonaahkin. Po­liisit
ovat tappaneet monta meidän
tovereistamme matkalla vankilasta
toiseen. Tolsinaan on tapahtunut,
että on vapautettu vankeja keskellä
yötä, jotta on voitu tappaa heidät
leti vankilepportin ulkopuolella.
Näin tapahtui tovereillemme Evelio
Bualille, ammattijärjestön sihteeril-e,
ja Felixille, ammattijärjestön ra­hastonhoitajalle.
Näiden- toverien
kärsimyksille . ei ole vastakohtaa his­toriassa!
Heitä kidutettiin mitä
päinhimillisemmällä tavalla poliisi-prefektuurin
edi^talla koetettaessa
dristää heiltä työläisten kansallisen
komitean jäsenten nimiä ja osottei
ta. Heidän kieltäytyessä jatkoivat
pyövelit kahdenkertaisella julmuu­dellaan
työtään silpoen heidän kas­vonsa
tuntemattomiksi. Täyden-taakseen
tekonsa antoivat he tove-feidemme
poistua prefektuurista
minkä jälkeen heidät annetusta mer
kistä surmattiin.
Nämä tapaukset eivät onnetto­muudeksi
ole ainoita laatuaan. En­nemmin
ovat toverit Comar Paris,
Villanca, Sasera, Fernandes, Gillan-dis
ja monet muut tapettu samalla
tavalla.
Joitakin aikoja tämän jälkeen me­nehtyi
kaksi huomattavaa barselona-laista
työväenjohtajaa, toverit Archs
ja Vandellos pahoinpitelyssä niin­ikään
poliisiprefektuurin edustalla.
Rikoksen peittämiseksi sijoitettiin
ruumiit rautatiekiskoille, mutta joku
oli siirtänyt ne syrjään, ennenkun
juna ehti ajaa niiden yli. Tämäkin
on lisänä Espanjan porvariston suo-rittamain
rikosten pitkässä luette
ossa.
Espanjan pyövelien niittämät laa-kerit
eivät salli muiden maiden hal-ituksia
jäämään toimettomiksi. Työ;
väenluokassa näkevät ne vihollisen
sa. Kaikkien maiden hallitukset,
yksi toisensa jälkeen alkaa menetel-ä
samalla tapaa kuin niiden, espan.
alainen mestari, ne hajoittavat työ­väenjärjestöt
ja surmaavat näiden
;ohtajat. Jugoslaviassakin alkavat
vallassaolijat sovelluttaa, espanjalai­sia
ihanteita. Jugoslavian porvaris­to,
joka on vetänyt voittoa maail­mansodasta
ja Versaillesin rauhasta,
pitää välttämättömänä työväenluo-can
nylkemistä. Työläiset eivät saa
ajatella vastarintaa tämän nylkemi-ser^
ohdosta, ja siitä alkaen kun
työväenjärjestöt ryhtyivät taiste
Saksan kommunistit
kannattavat sosia­listista
hallitusta
Berliini. — «Preiheit», Riippumat­tomien
sosialistien äänenkannattaja
julkaisee Saksan kommunistipuolu­een
esityksen, missä kommunistit
tarjoutuvat kannattamaan sosialistis­ta
hallitusta Thuringissa, missä yh-dist.
vneet sosialistit ja kommunistit
saivat enemmistön valtiopäiville. Ro-te
Fahne, kommunistien äänenkan­nattaja
ei ole vielä julaissut esi.
tystä.
Tämä tiedonanto on annettu sen
jälkeen kun Thuringissa on muodos­tettu
sosialistinen hallitus. Kommu
nistit ovat tarjoutuneet kannatta^
maan tätä hallitusta, mutta ei ot­tamaan
osaa sen muodostamiseen
joten hallitus tulee muodostettavak
si riippumattomista ja enemmistoso
sialisteista.
Nämä tiedonannot viittaavat Sak
san proletariaatin yhtenäisen rinta
man kasvamiseen.
-K) • • •
MIESMURHASTA SYYTETTY
TYTTÖ POLLTTAA PAPE.
ROSSEJA JA HYMYILEE
OIKEUDESSA.
taistelun tieile
Klara Zetkinin puhe Italian aostaUs-tipuolueen
konsretBuia.
Montreal. — Kun James Rowen
murhasta Syytetty 23 vuotias tyttö
Grace Morena oli havaittu syylli
seksi kysymyksessä olevaan murhaan
a kun hänet tuotiin oikeushuonee-seen
kuulemaan tuomiotaan, näytti
iän hyvin välinpitämättömältä ja
cylmäveriseltä. Sen sijaan että hän
olisi osoittanut merkkejä katkeroi­tumisesta
eli murtuneisuudesta, polt
ti hän paperosseja ja hymyili oikeus-
.saliin kokoontuneelle tuttavajoukol-een.
Oikeuden tuomari, nähtyään tämän
nuoren tytön murtumattomana, ei
julistanutkaan tuomiota, vaan lyk-cäsi
sen antamisen seuraavaan päi­vään,
sanoen tutkivansa juttua vie
ä. Seuraavana päivänä tuomittiin
tyttö elinkautiseen vankeuteen.
. o——-—
ViHlTTIIN UUDELLEEN NAI­SEEN,
JOSTA OLI EROI.
TETTU.
Los Angeles. — Lakimies Ralph
Obenchain, joka aikaisemmin oli ot­tanut
eron vaimostaan Madalynne
Obenchainista,'^ja jonka lakimiehenä
hän nyt toimi vaimon ollessa syy­tettynä
osallisuudesta Belton Ken­nedyn
murhaan, on ottanut naima-lupakirjan
countyn virastosta men­näkseen
entisen vaimonsa kanssa
uudelleen naimisiin, joka sitten ta­pahtuikin.
^
. . . • -o —
VIISI VUOTTA VANKEUTTA
MURHATAPAHTUMAN TO-DISTAJALLE.
Quebec, — Rauol Binet, jonka
sanotaan olleen silminnäkijänä joi­tain
päiviä • sitten tapahtuneelle
Blanche Garneaun murhatapahtu.
malle, vaan joka yritti näkemäänsä
salata on nyt tuomittu viideksi vuo­deksi
Vincent de Paulin kuritushuo­neeseen.
Äsken pidetyssä Italian sosialisti-puolueen
kongressissa piti toveritar
Kiara Zetkin säihkyvän puheen, lau­suen
tähän tapaan:
Kun Toinen Internationale, taipui
porvariston tahtoon, ryhtyi Italian
proletariaatti maansa sosialistipuolu-eensa
johdolla taisteluun porvaristoa
vastaan ja kohotti korkealle inter,
nationalen punaisen lipun. Toivon
vielä tälläkin haavaa löytäväni tässä
kongressissa menneen ajan vallan­kumouksellisen
hengen. Toivon si­tä,
vaikka tiedänkin, että suuri osa
tänne kokoontuneista ei vielä ole va­kuutettu
vallankumouksen välttä­mättömyydestä.
Tämä kongressi on
kutsuttu päättämään, astuuko puo­lue
edelleen vailankumouksen .tietä
vai taipuuko porvaristoon. Vasta
jos kongressin päätökseksi tulee en-sinmainittu,
tulee puolueen liittymi­nen
Kolmanteen Internationaleen lo.
puUisesti toteutetuksi.
Quebecin ^öiaiset esit-
Kuuden lunnin tySpäivä, Irlannille
itsehallinto, valtion työttoroyytva-tuutua,
vapaa paikanviilityt ja Ve.
siijSn kanisB kaupan alottaminea
työväenpuolueen vaatimukaia.
uun sitä vastaan, on valkoinen ter­rori
' astunut toimintaan tämän
maan työläisiä vastaan, jotka ' ovat
o niin raskaasti kärsineet pitkäii
alkanin sodan ja «kunniakkaan»
fkansojen vapautussodan» kestäessä.
Työväenjärjestöt murskataan ja nii.
dcn joiitajat murhataan.
Muiden maiden proletaarit eivät
saata näin äärettömäiii rikosten euh-tecn
jäädä väiinpitämättömiksi. Por­variston
jjk sen kätyrien häikäilemä­tön
toiminta, mitä hurjin ja verisin
terrori vaatii, että kaikkien maiden
työläiset antavat pikaista ja välttä­mätöntä
apua, ei pelkkinä sanoina
vaan tekoina. Turhaan vedottaisiin
murhaajiin, turhaan muistutettaisiin
heidän lupauksiaan, turhaan kehoi-tettaisiin
heitä noudattamaan perus­tuslakeja,
jotka he itse ovat laati­neet.
Työväenluokan on osoitettava
voimansa, sen on järjestyneellä
esiintymisellä tehtävä loppu raivoa­vasta
terrorista näissä maissa.
Punaisen Ammatillisen Internatio.
nalen ja Kommunistisen Internatio
nalen toimeenpanevat komiteat ke
hoittavat kaikkien maiden työläisiä ja
työväenjärjestöjä järjestämään kan
sainvälisen taistelun Espanjan ja
Jugoslavian hallituksia vastaan. Työ
väenjärje,?töillä, olkootpa ne mitä
suuntaa tahan.sa, on .syytä tehdä
loppu näi.stä konnantöistä työväen­luokan
parasta ainesta vastaan.
Käännymme tästä syy.stä Amsterda­min
Internationalen puoleen ehdotta­en,
että se tutkisi ja neuvottelisi
meidän kanssamme kansainväli-sen
proletaarisen toiminnan organisoi-mismenettelytayoista
ja muodoista
tässä suhteessa. Uskomme, että pa.
ras vastaus näihin konnantöihin ja
tähän työväenjärjestöjen hävittämi­seen
olisi saarto, jonka toimeenpa­nijoina
olisivat kaikki työvä^järjes-tot
suuntaan katsomatta. Ammatti-
Hitot, mutta varsinkin rautatieläis­ten
ja merimiesten järjestöt voisivat
pelastaa Espanjan ja Jugoslavian
työväenlnokaC Koko kommunistisen,
sosialistisen ja syndikalistisen sano­malehdistön,
kaikkien suuntien ää-nenkannattajain
on esiinnyttävä yh­tenäisellä
rintamalla.
Proletariaatti on taloudellisen ase­mansa
kautta pakotettu taistelemaan
Tämän taistelun käymiseksi on val­lankumouksellisen
hengen valaminen'
työväenliikkeeseen välttämättömyys.
Italiassa, kuten kaikkialla muualla­kin,
on kapitaali hyökkäämässä pro­letariaattia
vastaan, voittaakseen ta­kasin
ne pienet myönnytykset, jotka
se on tullut pakotetuksi proletariaa­tille
antamaan. Kuten kaikkialla
muualla yrittää kapitalismi myös Ita­liassa
vyöryttää kaikki sodan jälkeii
sen ajan taloudelliset taakat työvä­estön
harteille.
Toveritar Zetkin kosketteli tämän
jälkeen yhteistoimintapolitiikkaa por
Variston kanssa, jota ei hän pitänyt
muuna kuin reformisihin seraukse-na.
Yhteistoiminta porvariston
kanssa ei suinkaan ole merkki työ­väenluokan
mahdikkuudesta vaan
yksinkertaisesti sen voimattomuuden
osoitus. Proletariaatti voi taata
elinetunsa vasta kun sillä on käsis­sään
ehdoton valta. Venäjä on opet­tanut
ja opettaa, että vain koskitta-mällä
käsiinsä kaiken poliittisen val­an
voi. ptoletariatti valvoa etunsa.
On puhuttu paljon neuvostohallituk­sen
tekemistä konsefiijiooneista. Mut^j
a on välttämätöntä muistaa, että
Venäjän vallankumous pani toivon
sa vallankumoukseen mui.s.sa maissa
Venäjän neuvostohallituksen uiko
maalaisille kapitalisteille tekemät
myönnytykset olkoot Venäjän prole
tariaatin kehoituksena Europan prö
letariaatille, joka ei vielä ole toteut­tanut
vallankumousta. Italian pro
letariaatti on aina tuonut ilmi yil
pittömän myötätuntonsa Venäjän
proletariaattia kohtaan. Se anto
ensimmäiset ja huomattavimmat
merkit veljevdiestään ja solidaari
suudestaari Venäjän vallankumouk­selle.
Tätä vallankumousta vaka
vasti auttaakseen on kuitenkin vält­tämätöntä
käydä edelleen vallanku
mouksellisen taistelun tietä, hyljä^
kaikki yhteistoiminta ja reformismi
Mutta reformismin ja yhteistoimin­nan
vastaiseen taisteluun ei riitä yk
sin päätöslauselmat. Teot, ne ovat
välttämättömät. Yksi ehdottoman
välttämätön teko, ainoa, joka johtaa
puolueen tervehtymiseen, on päätös
yhteistoimintapolitikoitsijain sulke­misesta
puolueesta.
Montreal.—- Kuuden tunnin työ­päivä,
maakunnallista työttömyys-vakuutusta
ja vapaata työnvälitystä'
yli koko maakunnan tullaan vaati-maan
Quebecin maakunnan lainlaa-tijakunnaita.
Samoin vaaditaan Ve­näjän
kaupan kaikessa laajuudes-saan
aloittamista josta vaatimus tul­laan
tekemään Dominion hallituksel­le.
Ylläolevat olivat vaatimukset,
jotka päätettiin tehdä Työväenpuo­lueen
Quebecin maakunnallisessa
konyentsionissa, jossa työttömyys­kysymys
oli laajan harkinnan alai-sena.
Kokous pidettiin Longuouilis-sa
viime lauantaina ja sunnuntaina.
Edelläolevain vaatimusten lisäksi
tehtiin päätös, jolla tullaan anta-maan
täydellinen kannatus Irlannin
itsehallintokysymyksille.
Vähät aikoja sitten edusti tätä
vhteistoimintapolitiikkaa vain jotkut
huomatut toverit. Tällä haavaa on
niitä jo enemmän, Mielittekö odot­taa
aina siihen asti, kunnes yhteis­toimintapolitikoitsijain
ja reformis­tien
ryhmä varttuu , niin vahvaksi,
että se sanelee puolueelle tahtonsa?
Ette voi enää odottaa. Oikeisten
sulkeminen Italian sosialistipuolu-eesta
on tämän elinehto. Ja kun
kysymys yhteistoiminnasta porvarien
kanssa on reformististen ainesten
poissulkemisen kautta , ratkaistu, on
myös kysymys puolueen liittymises:
tä Kommunistiseen Internationaleen
ratkaistu. Reformistien työntämi­nen
syrjään on ainoa ehto, minkä
Kommunistisen Internationalen kol­mas
kongressi asetti Italian sosialis-tipuolue^
elle. Puolueen helmassa, jo­ka
hyväksyy ja valmistelee vallan­kumousta,
ei saa olla mitään Tefor^
mistista ryhmää. Eläköön maail-manvallankamous!
Kuten tunnettua pääsivät sovitte-lijasosialistit
vielä tässäkin kongres.
sissa voitolle, .jtii^
Kuuden tunnin työ^läivää koske­vasta
kysymyksestä keskusteltiin
pitkästi ja keskustelun tuloksena laa­dittiin
seuraava ponsi, joka hyväk­syttiin:
«Keinoina työttömyyden ja
sitä seuraavan kurjuuden ja kärsi­mysten
lieventämiseksi me vaadim­me
työpäivän kuiiteen tuntiin ra­joittamista
niin yleisissä kuin yksi­tyistenkin
teettämissä töissä; valtion
työttömyysavustuksen perustamista,
niriiittäinällä erityinen komitea, jos­sa
työläisille tarjotaan suhteellinen
edustus; ja että yli koko maakun­nan
perustetaan nykyisten yksityis­ten
omistainain työnvälitystoimisto­jen
tilalle vapaa maakunnallinen
työnvälitystoimisto, ja siten vapau­tetaan
työläiset yksityisten työnvälit­täjäin
keinottelusta.»
Konferenssissa tuotiin esiin yhte­nä
vakavana työttömyyden syynä
se, että kauppaa Venäjän kanssa ei
ole alettu, vaikkakin siitä on tavat­tomasti
pidetty melua. Canadassa
ön paljon vaatteita ja muita tar­peita,
joiden kipeässä puutteessa ve­näläiset
ovai, samoin vallitsee Ve­näjällä
suunnaton puute, elintarpeis­ta
ja ajottamalla näillä tarvikkeilla
kaupan Venäjän kanssa tulisi se lie­ventämään
suuressa määrissä kum­paakin,
niin Venäjän kuin Canadan-kin
työläisiä, oli konferenssin mieli­pide,
ja päätettiinkin tehdä kaikki
mahdollinen voitava Canadan ja Ve­näjän
välisen kaupan alkamiseksi.
-o—^ \-J
Yfi 3 miljoonaa raplaa
«••«f
D^iitava tuloi III Internationalen
keräykieita Veniijiin kansan ^^y-'
vtiHau — Suomen rahakii lasket»
tnna noin 250 miij. markkaa.
Kolmen viikon keräys on tuotta,
nut suunnilleen arvioituna! Ameri­kassa
~ noin 1,000,000 doll. (25,-
525 kultaruplaa), Tsekkoliassa —
noin 350,000 liiraa (29,625 kulta-ruplaa),
Tsekko-slovakiassa — noin
20,000,000 kruunua (460,000 kulta-ruplaa),
Saksassa — noin 13,000,000
Rmk. (286,000 kultaruplaa) Rans-cassa
—noin 400,000 frangia • (59^
000 kultarupl.) Englannissa — noin
40,000 puntaa (285,000 kultarupl.).
Bulgariassa noin 300,000 levaa (20,.
000 kultarupl.), Itävallassa — noin
3,000,000 kruunua (27,000 kulta­rupl.),
Sveitsissä — noin 50,000
rangia (16,475 kultarupl,), tehden
yhfeensä 3,130,320 kultaruplaa,
———O'
jberaali työväenpuolu­een
ehdokkaaksi
Ottawa. — Kun Huirin Trades
& Labor Council kokouksessaan oli
päättänyt parlamenttivaaleissa ää­nestää
Hullin kauntin liberaalien
asettamaa ehdokasta, ilmoitti kysy­myksessä
olevan Trades & Labor
Councilin presidentti että Mn kä-sittää
councilin ottaman askeleen
heidän periaatteilleen vastakkaisek­si
ja sentähden, että Councili hyväk.
syi ehdokkaakseen miehen, joka ci
tule hyväbymään typvSenpuoI^een
ohjelmaa ei hän voi pitemmältä ol­la
councilin ppsidenttinä, vaan tu­lee
siitä täten" eiroamaan. Sekalaista
on seurakunta.