Canadan uutiset, January 17, 1924

              W4i-*r-Sf*-
- 5,
"•-»101*
mm
mmm
11***-,
M P
>.4 f ^
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Haai^k^onttör^ita: Helsingissä
-l- ••' 51 paikkak\B\nalla. -v-:.'
Omat varat Smk; ^
Vuoden 1922 :h kokonaisliike: 147 miljaardia Smk.
;:: Paiikilla on eri tileillä yleisön varoja talletettuina
yli kahden miljaardin Suomen markan.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ S^
Raha lähetyksiä välittävät O. Y . Pohjoismaiden Yhdys­pankille
m. m.:
|SRICK J. KORTE, Port thur, Ont., Canada, 188 Lorne St.
NIEtSEN & LUNDBECK, New York, 21—24 State Street;
IRVING NATIONAL BANK, New York, Woolwörth Bldg.
HEDMAN-HORNBORG & CO.. New York, 5 State Street.
liki
\W' on
varsi-aiikiri
inou^u
koina
i^irän^iilf
taa yiimeinäinp^jen
'tajyäiikselsa' 'kunlinalU
suopeamielisyytta ; /täirianlaisia
matka iii joita kolitaan.
\i^^m^^^^^^^^^^....
Yli sata kuntaa Pohjois-Suo-messa
avun tarpeessa.
Katokomitean elidotuksesta
valtioiipnyost o; on jo m viintä nyt
useille . ; kunnille katoseuduilla
Suomen rahan kurssin
aleneminen.
Suomen Pankin valuttaosaston
johtaja s varat. arry BrOi
ilmoittanut H. •% :lle, eitä
naisena syjmä Suonien 1
; kurssin huomattavaan aUnemi-seen
viime p ä i A i n ä on ollnt dol­larin
kurssin yleinen .
kautta maailman viime a
• sekä sen yhteydessä pun n an
kurssin j lasku, j mistä rin ollut-
'; seurauksena, ettei ^ punt ia ,J •
• n n ollut Suomen päävienti •va­luuttana,
ole ollenkaan ollut
:-aatälvissa. Kun sen johdosta
hultavaluuttoja -viime aikoina
on erikoisen'huomattavasti Y\-
sytt.y tiiontitarkoituksiin ja kun
:: m.YÖskin yksityispankkien tilillä
oWvia Suomen markkoja on liuo-
-''/lattu vaihdettavan . dollareihin,
loten niide|i, samoin kuin mui-
\enkin ulkomaisten valuuttain,
•iunnia, K alettiin tyh
;-(-ntäii ja s;'ii ;ivM rteiV' avattiin
'•niiiii \<iujurn ovi; syöksyi sieltii
vaslpan jsollaiiifn iöylikä, ettei-viii
' vniinun lylijentäjät voineet
iuennä sisä 11 e. Vaunun tyhjen^
tälliiseksi oli" tämän Vuoksi vau­nun
suojuslaudat sahattava -pois.
Kiui vaunun sisustaa tämän jäl-
!• ecu t ar k aste 11 iin, . h uo ma 11 iin
; '^ä. vaunussa olevan rukiin se-
;;r-a oli ilmiislantaa, mätän(;mi«-
iilnssa ()loyia rottien raatoja
ja maut a roskaa. Puhdas vilja e-roj
t et 1 iin y: tästä s a a st asla, joka
jät et t iin :y äuiVuun j ä kertyi; si tä
noin 70 kg.;i: \. .:V-
; ; Ylläoleva on käynyt selville
.'liilolassa toimit etunsa poliisltut-innossa,
.joj--n on ^kuulusteltu
mainitun, niyil.v n päällysmiestä
Ai-inas Koivulaa ja lossauksessa
lä.snäolleita työuiiehiä Antti L i -
vosta j a M a t t i Paukkusta, jotka
k ai k lv i (ivat ylitäpitävii s ti kcrt o -
neet asiasta. Tapahtuman joh-d
osta ; 011 K a ja j oen ase ma pää 111 k-kö
tehnyt 11 hi oi t uksen lääkint ö -
hallitukselle.
lainoja. > Katokomitean' puheen­johtaja
• ylitirehtoöri IJ. Bnpider
o n ; kui ten k in ilm oitt a nut, et tä
tällaisia avustusanornuksia saa­puu
edelleenkin. Komiteä kä­sittelee
ne. kai k ki • ennen kuin
va Iti oh e \ \ vos to pää 11 ää avu st u s-leh
myöntämisestä. Niin pian
kuin ed\\sk n n ta on; käsitellyt ka­to
tai o u s a r \- i on^ s a a p u nee ; a n o -
niiiksia vieläkin. KatosoUtu
Pohjois-Suomessa «isäjtää^v niin.
vii 100 pitäjään jotka kaikki tar­vitsevat
apua.,
Katokomitea seuraa tar
myöskin niitä, vahinkoja. jotKa
runsaat; sateet ja niitä seuran­neet
pakkaset a iheuttavat maa­taloudelle
ori puolilla maata,
^lahdollist.a on. että niidenkin
Vahinkojen suliteen tehdään eli-dotuktsia
avustuksiiui myöntämi­sestä.
:'\:[.
i^iljelysopisto^ oh säänut 365. maa-tilalta
Minnesotassa, näyttävät,
kolmasosa kaikista sianporsaista
kuolee syntynnsen jälkeen jä en­nen
vierott{|f\[iista, ilmoittaa
Henry Zavorall,^ sikatalouden
tntIdja. Huomiot myös osoitta-yat,
että suuri osa porsaista
myös kuo 1 leena syntyy ]eli:.kuo­lee'
pian s\7ityinisen jäl|kee'n,jöt^
suoja on huono ja olosuhteet
mm
n-iia^
y koliiieipira
lOÖ: paunag^"; kohden jyväsekoi-tusta.
. " Z ^ " ' : - • '
huoneustossa ovat likaiset:
Tämä suuri kuolevajsuus on
vaikuttava asianhaara ; sikojen
kasvattamisessa syystä, että eniä
sikojen hoitaminen tule» in a k sa­maan
paljon ja jos ainoastaan
Ulin
arsinkin Ruotsin kruunujen,
menekki Suomen Pankista oi^
'ime päivinä ollut varsin tun
va, 011 p a i k k i valinnut Suo-en
mairkalle hieman korkea­mman
tason jotta u Ik omais ten
aluuttaia -ostohalu viihenisi. l l e -
ttiksen jälkeen : onkin
j oi 11 e i 1 m esty ny t v a.liii it-nalla
kuin kysyntä on
assa :määräSsä vähen­en
kurssit 'ovat taas
päin. ..
2 niiden porsaista
pörsäi t ten t i i o ta n t o tul (»maan niin paljon, että voitot si­kojen
^ kasvattamisesta usein
muuttuvat ta piiloiksi, la usuu Mr
Zavorall. Poi-saitten . kuolevai­suutta
v()i vastustaa varustamaj-lä
lämpimän ja puhtaan liuone-uston
porsimisen aikana ja käyt­tämällä
parempia syöt täin isme-nettelyja
sekä suurta va ro vai­su
ut ta puhtand en sulit e en.
•Syystä, että j o k a pomas. j o ka
elää vierot usa ja n ohit.se vii h en-tää
k n 1 n n ke j ä sikojen tuot 1 am i-•
Kossa. Kokeneet siankasvattajat
neuvovat, että tavallisesti paras
menettelytapa on pitää käsillä
pienemiiää lukujy eriiäsikoja jä
antaa niille niin hyv^.--^ito ja
olosuhteet;!että ne tuottavat fiuu-ren
luvun v an k k o j a p o rs a i t a,
Syyt puna-apilan satojen
huonontumiseen.
Maitökuume lehmissä.
Maitokuume tayallisesti il in es
tyy niihin' lehmiin, jotka ovat
hyvässä «kunnossa ja joille on
annettu liian paljon voimakasta
ruokaa ennen poikimista. Tau­din
tuntomerkit ovat Jiyvin. tun­nettu,
nimittäin halvaus, joka
voi vaikuttaa hermosysteem iii e-ri
osiin; lehmä panee maata ja
ei nou.se yiiis ; 1 eliniä käii n t ää
päänsä yhdelle puolelle ja si]mät
ovat .väsyneen näköiset.
Sen jälkeen kun ilmahoito kek:
e
inaksa-fsittiin, jonka avulla utareet liiy-tetään
ilmalla, niin kuolevaisuus
tämän taudin johdosta on vähen­netty,
^nuitta .jos lehmiille ei an­neta
''. t ä t ä hoitoa" kyllin, aikaisin,
hiin 'kuolema on melkein - a i lU
«enrauksena. 'i'avai 1 isesti ilara\
menettelytapa on kutsua ky k e
neva eläin lä äkäi*! Fie ti k un m a i
to kuumeen . 1 ii h to liiurki t t ui e\-a 1
esille. / • -.::v''\''.;-,;-:-':^;
.Maitokouineen voj estää huo­lellisella
hoidolla ennen ja jiil-keen
poikimista. Jos lehmä on
lihonut i-askauden aikana, niin
sille on annettava vähemmän
ruokaa ennen poikimista eli sil­loin
kuin sen tuntomerkjt ensin
tulevat esilh', jättämiii 1 ä vähiin
maitoa ntariin joka lyjisyn- ai­kana.
m
lähetetään vapaasti ka iki i le n ii! Ie jotka liihettiiyäi meille
()Sf)tteensä: Ilmoittakaa myöskin yst,']vicnifc ' osoitteet.
• niin l;ih('lämme lieilh; almanakkannne-maksutt;i.
Vanhin ja suurin suomalainen pankkiiriliike Amerikassa.
24 STATE STREET, NEW YORK CITY.
AINOA SUOMALAINEN LIIKE MONTREALISSA.
. .Ttoitaa s u o m a l a i s t e n a s i o i t a , t o i m i t t a a p i i c t t c j ä , l ä h e U i iä
rahoja: Suomeen y . m./ y . m .
, : lviilcc; on samassa talossa k n i n Su (. m VM i k^i n s u 1 a a 11 i . j t n i k a
kaiiSiSä • se on, j o k a p ä i v ä itsessä, y l i t e y d e s s ä . • • .: :
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
: MAKSETAAN PÄIVÄN KORKEIN KURSSI.
N,
• Kiiäntykäii' luoitamiiikl sclia puoleetiL.mc.
Pankki päättänyt
aa. korkomäärän
pros.
^ linnan pankkivaltuusmic-t
ovat. pitäihässään kokouksen-sa"
Suomen Pankin , johtokunnan i •
ehdotuksesta , päättäneet '•.•.;rot- ;'
taa Suomen. Pankin, korkv : iiä-
5ät 2 prosentilla, joten alin dis­kontto
• . ^ y t toistaiseksi on 11
prosenttia. Korot n.s astuu heti
Aoimaan. Korotus johtuu fiekä
Valtiovelka lisääntynyt marras
kuun aikana lähes puoli
^ milji markkaa.
j Suom en \' a 11 i o n v akan te t tu ni­koin
ai n en y el k a oi i ui a rra skuu n
;50* puiä Suik. 1,120.419,9()()' eli
yli tee nsii va kautettu vei ka S tn k.
2,082,4Sö.014! y.hdysvalloista ja
Knglan il ist a otett u jen la in o j e n
vuoksi ;Oiv; vakautettu ulkoinai-
. . : n Velka: : njai-arskuun aikana
i.;.ussut Smk. 4S0,8T0,r)00, kot 1-
inaisen \ pysyessii . samana , kuin
ivuukausi sitten. , • ^; v . V^;; • '
Vakauttamaton ulkomainen
velka oi i . ku ii kaude n lopussa'
Smk. Ifi7,()ö0,8i2:öl ja ^votimai-neii
velka Smk. . 84,0.00,000. yu -
teensä Smk. 2ö 1,000,^12-.(Il eli
yhtii suuri kuiiv. kuukautta aikai­semmin.
Suomen valtion koko velka; oli
marraskuun viiineisenä pälväilii
•^(jiSmk. 2.;!.S:5,547,72(;:öl e l i \ 480-
•H70,r)00 markkaa suurempi - kuin
edellisen; knuka;iden • piiattyessä.
yleisestä poliittisesta ja talou­dellisesta
asemasi a nlkomailla
että kotimaan ra h amärkk l i a in
Kommunistipa a il!'<:öt käyvät ah­kerasti
kiristyväs|ä| tilasta. ';
ai lii:—
passeilla.
laillisilla
•Slsäatslainministeriön kierio-
Rautatifhanke Impilahdelle j kirjeellä oikeutettiin :liiaaherrai
ja Salmiin. j myöntämään harkintansa mu^
Marrask. 28 p., saa pui Heisin- i k aa n . passeja Venäj älle ma.tkus-kiin
lähetVetö esittämään lialli-j tamisla varten. Kiertokirjee-s.sä
luk sen 'i jäsenille ja eduskunta-' läu,suttiin> että tämän toinienpi-i-
yhmille radan rakentamista ;^^'^n nimenomaisena tarkoitukse-
^ Inipiiälidejie jä Saimiin. Lähe- n>\ oli antaa työväestölle tilair
tystö on nyttemmin jäitiinyt val-:snus matkustaa työnhakua var-tinoneuvost.
KkiTJelmän, joka s.-.ijen Venäjiille, jolloin he samalla
säl tää ehdotuksen rautatien . ra -
kentamisesta t j^Iatkaselän—Suo­järven
radalla olevalta Jäijisjär-l'
ven asemalta Leppak96ken,:,'Läs-kelän,
Itopilahden • ja Pitkäran­nan
kautta Saimin Tulemalle.
Tällä suunnalla. on jo plemassä
valmis . rautatie Jänisjärveltä
Leppäkoskelle ja rakennussuun-nitelma
viimemainitusta paikas­ta
L|?iskelän tehtaalle. Kirjel-vosivät
' tutustua siellä vallitse­viin
kurjiin oloihin.
Niinkuin sanomalehdissä sil­loin
tällöin näkyneistä uutisista
on käynyt, selville, ei Venäjälle
]>yrkijoitä alkiir.ikoina ollut kuin
niineksi. Sv Sitteuimin lienee pas-
.siuanojieii lukumäärä kuitenkin
lisääntynyt ja, mikä on merkille­pantava,
passeja anovien työläis­ten
joukossa^ on yhä enemmän
alkanut esiintyä henkilöitä, jot­ka
pyrkivät Venäjälie ilmeisesti
aivan muussa kuin työnhalun
tarkoituksessa. Mikäli "Iltaleh­ti"
on kuullut, on tällaisillekin
passinanojille viime aikoina var­sin
auliisti anneittu passeja.
Niinpä kerrotaan, että eräät
tunnetut kommunistiset luotta­mushenkilöt
ovat täten päässeet
mjitlöistamaan , Venäjälle, bt->|.len ; liian usein ja koettavat
VJöku aika sitten saapui Saha- 'taakseen .siellä osaa^ bolshevikien maasta imeä kaiken, minkä se
. kosken. Sähkömyliy Oy m myi- järjestämiin neuvdit|lukoköuk- voi antaa. ; Sillä tavalla bn laili-
•
i Z ^ I * l^v . ; mässä huomautetaan radan kan
*- t-i^^j^ 5? • nattayaisuudesta, johon suuresti
tulisi vaikuttamaan sey että rata
si Viluttaisi useita huomattavia'
i^S^^Sfe^l*^'^- tehdaslaitoksia, .sekä siitä, miten
r^^m^s§^m:(iy^:-v^ju^^ : r aja­ja
samalla,
main turvallisuudelle.
^d&mr, • Soviettiryssien kauppa­tapoja.
Puna-apilaii satojen tavaton
huonontuminen monilla apilan-kas
vatusseuduilla. on • alkanut
huolestiittaa maanviljelijöitä, sil­lä
huonot sadot ovat tehneet a-nilankasvatuksen
monin paikoin
k an n a tt a ni at to m a k si. Syynä tuo­hon
a])ilasadon huonontumiseen
on etupäässä huono viljelystapa,
S i llä m aa o n sen k autta laih dutet
tu. Maasta on yhtämittaisesti
otettu satoja, joten nuumus on
kadonnut ja h a i li tunut ma asta
ja maan kasvuvoima heikenty­nyt.
Tä mä kysymys on siten rat­kaistava
maa n oikeal la viljelys­tavalla,
jonka kautta maahan
saadaan uusi kasvuvoima.::
Kun maanviIjelijä keväällä va-lits
e e pelto a p iin a-a pilan siemen-tämistä
varten, tulee, valita :sel­lainen
jiala maata, mis.sä tietää
olevan mahdollisimman, runsaafiti
kasvuvoimaa, sillä puna-apila
vaatii hyvän in aan. Yhdysval-t
ai n ^ laa n viljely sd e p art e m entin
erikoist un ti ja t • huomauttavat, et­tä
a pilassadon huonouteen ' v a i-kuttavat
monet eri -syyt, joista
pää a sia 11 isi m mat ovat:. kasvi mul­lan
laihtuminen, virheellinen sie­ni
en ny« t a pa, mu un k a s vi n .kyl \- ä-minen.
apilan turvaamiseksi, huo­not
siemenet, • sopimaton hoito
ensimäisen syksyn ajalla,
Huono sato saadaan: apilasta a-siantuntijain
lausunnon mukaan
sen tähden, että maassa on liian
vähän kalkkia,- liian vähän fos­foria,,
liian vähän potaskaa jä
orgaanisia aineksia. Jos maassa
on liian vähiin kalkkiainetta, on
tiirhaa tuhlata \. siementä lain­kaan".
Jos maassa on liian vähän
fosforia, "ej, yksistään kalkinkaan
lisää min eii «auta. Oikea l a n ta on
useimmissa tapauksissa . paras
:keino- lihottaa maata, johon api­laa
kylvetään, sillä, länna.ssa' on
kaikkia niitä aineksia, joita; maa
kasvaakseen vaatii. Kumminkin,
jos maasta puuttUu. kalkkia, Ort
lannan vaikutus paljoa suurem­pi,
jos kalkkiakin samalla ker­taa
lisätään. Jos maan tarpeista
kasvun suhteen pidetään hyVä
huoli,' tuottaa maa aina runsaan
sadon.
. Hyvä keino maan vai luistami­seen
puna-apilan kasvattamiseksi
menestyksellisesti on . ensin kas­vattaa
maassa alsike-apiläa. Vie­l
ä parempi on kylvää ensiksi
mammoth apilaa ja kyntää se
kaatamatta maahan, jolloin maa
sää kaikkea sitä, raita se kas-vaäkseen
tarvitsee. Mutta ennen
kaikkea on raaistettava aina, et­t
ä maata ei saa laihduttaiä,> että
yuöroviljelystä on ylläpidettävä
järkevällä tavalla, riVin että ma»a
säilyttää kasvuvoimansa. Maan­viljelijät
unhoittavat tämän puo-
518 St. Catherine Street West, MONTREAL
joista suurempi osa elää, Tutki-
: mu k s et . ov at näy ti iihe et, et tä
h.Uolel l i n en k a sv att a j a i yo i sa ada
yhtä monta ter Vettyi porsasta
kahdesta emästä kuin huoleton
j a kokematon kasvattaja • vo-saada
kolmesta emästä. Jos maa
tilalla on etuisat tilai.snudet vii-delle
emälle ja niiden porsaille
silloin se on - mieletön menettely­tapa
yrittää siittää kahdeksaa e-mää,;
silla niin suu I M : osa ; porsais
ta ktiolee , ahtauden .takia, että
pienempi luku kaikista, jää elä
mään vierotuksen jälkeen kuir
vi iden emän poikueista samass?
tilassa^ Porsaat vaativat puhta
utta ja lämpimään huoneustoa
j^ylmien ja sateisten ilmojen ^ai-kana.
Ja ennen porsimifita emät
ta rv itse va tj -h uolell Ista h oitoa : ja
hyvää .ruokaa, jos aikomus on
. saada terveitä porsaita. Mr.
Zavorall ilmoittaa, että maanvil­jelijät
; ovathuomanneet,: että
seuraavat ruuat ovat hyvät sioil
le talvella : .; : ^ .
, Maissia yksi osa ja ^ ka upo ja
kolmas osa, lihajauhoja 8 profiv
eli ..kuorittua maitoa.; ;
Jos m aati lal la; ei ole riittäväs
ti maissi a, sitt e seuraa va sekö i
tus on hyvii: ^faissia koi m a.'
osa, middlinj?ia kolmas osa ja
kuorittua maitoa. :• -
^ Jos maissia ei ole o il en ka a n
saatavissa, niin sitte seuraava se­koitus
on IvyÖdyUinen.: Jaiihet-tuä.
ohraa ja jauhettuja kauroja
puoleksi kumpaakin; kuorittua;
maitoa eli 8 pros. Jlihajauhoja.
Kokemus tayallifiesti näyttää,
e t t ä missä määrässä näitä sekoi-t
uksi a on paras syöttää,- mutta
t a v a l l i s e ^ noin 2 paunaa jyvä
sekoitusta päivässä joka 100 pan
naa kohden sian painoa on k y l ;
Iin. Nuoret siat tarvitsevat e-nemmäh
jy väf^ekoitu.st a kuin
täysikasvuiset emät. Alfalfa eli
apilasheinä on ainai. hyödyllinen
sikojen ruokana talvella j a se on
j syötettävä häkeissä. Seuraava
mineraali sekoitus on myös tar­peellinen,
että sikoihin ei ilmeS-tyisi
tauteja kuten goiteri: 40
osaa kalkkia, 40 osaa., luujauho­j
a ja 20 osaa suolaa. Raskaille
emäsioille on annettava kolme
SATU KELLOKEIJUISTA,
eli kellonsoittaja . ja hänen
kuulijansa.
(Ainoa Suomalailla
•; ; : Maksav.at; rahalähetyksistä Suomeen
jylle- Neuvosto-Venäjältä kolme
yenäläiseUft' VviijaUa lastattua
öiin../ ./
Joskin on mahdoll! että
dtitetttt ja nyletty'tuhannet far­mit
Amerikassa. —' (S^.Ii.iS.)
1.
. Oli jouluaatt^o.
;v;.Vanha h a r m a a 11 a i > s i 11 (u i 1% e 11 o n -
soi tta ja n ous i v a ka vii i. v erkka s in'
a.skelin ylös kellotorniin. I Uin
oli todellakin jo; ky viii vanha;, ai­nakin
Jasten niielestii; mutta hy­vä
ja herttainen lian oli, jonka
tähden kaikki kyläläiset hänestä
paljon pitivät. Hän oli jälleen
muuttunut lapseksi .niin sanot­tiin,
ja sitä hiin. todellaOlikin.
Ja ihmiset kertoivat, että; kellon-.
SO i tt a j a oli elä mii ssään las ket ta-n
111. nioftta ko va a k os kea toisi n
sanoen: elämä oli asettanut hä­nelle
monta ra.skasta koettele­musta.
-Mutta s"itt,(yipä, kun kel-lonsoittaja
^ o l i . tyyty väisiii ja ;
nöyrin mi el i n ; kumartanut ))ä a n ­sa
ja ottanut ka i k ki koet tel e m uj<
senpä ivat vastaan Herran kurit-,
tavan käden armona, sittenpä o-likin.
elämä jiainaniit kellonsoit-1 '
tajan päiihän • hopeaisen kruu-n
un.
: ' 'Kyllä h iin n i it ä o n • hop e a is ia •
kruunuja monilla muilla k i n , " sa­noivat
ilimiset,'* • inutta kellon^
soittajan hopea-kruunua katselee
aina sillä' tunti^ella kuin se f)lisi
syvän,;/ sisäisen; railiian
'vanhi.iksen pään ympärillä.";
Sellainenhan se hojieakruunu;
todella olikin. Lempeästi hyniyi
levät silmät katselivat sen • alta
.maailma a, elämää ni in kuin ikti i-siksi
ajoiksi voitettua leikkikent­tää
; tai mieluuni m in n ii n kuin Ja -
iomielinen; voittaja katselee • e-teensä
polvistuvia, u.skoliisuutta."
vannovia voitettu jaan. • • "
Kyläläiset hymyilivät jo kaii^
kaa kun keli on so i tt a ja n nä k i viii
j a heidän mielissään toistui;
"Hyvä ihminen, hyvä rh niinen.'
Ja kun vanhus laUantai-iltoina
astui, vkirkkohilästa sisään, näyt­ti
niinkuin kirkon ovet, ikkunat,
rappuset ja kellotapuli olisivat
herttaisesti hymyfmeet nekin ja
'kuiskineet: "Terve .tuloa, terve
tuloa !'' Ja varsinkin nivin jou-
RISTA
ien ja
myymme kaikille linjoille. •
(Suurin ja, vanhin Siiomalaliien Pilettiliike Amei-ikassa.)
•/ii"
vHaarakonitoreit-L .' v l i i e e u s ä ii:;u seuraa vi i I a p a i k kaki innijja
Uuden.-naan lääni: M Ulsmiki] (3), , t:;; n i; o,. i i y v; n kilil,. K o i a -/a. IC u u-saiiliOKki.
v Lohja, . LovHKa; .Vtfiiiii. Xliun siUu/ Oi-iiaaLLilu" 1'ui-voor l^y--
liäjäcvi. l.:. 1., V i i n i . ; . ; •' A' .f- : V. >, • •[
L
n
Turun ja Perin; Iäönir;/Ttn']^ i l:i!!H'..:i!k\ rfi, Kötcenluki, L-iii.>la,
ayiii. l^(;iiii;i;i; l.iivia, Mari! ila... .M- rikiii'viu, .Nuaniaii, .Nakkihi. J^ori,
auma, Sato, re.sikaiuuuiki, Yanuaaia. • •.,
Hameenltiilni; Asikkala,; Ilnuho, 1 lämef;;.iliiina, l'\)rsaa, litlahi,
' Jäinsa,; KauJiaHaia,. Ixorpilalili. l\Oskl:-^;l.l. ;lCvitiuiöiH<^^^ liakli, Laiii-
' aii, laloiuoinen. Xuivesi. Nolvia. Riililiniälvi, :Huovesi-yis!iiycsi, Somero,-
Ta ni poro, v r u IV n lv iVi(rjala,^ Valkeakoski, '\'ili)pula. v . " .
Viipurin laani; Vii|)U.ii, i':iik<:i;\ajira IIainiii;i,.inuUra. .Taakkinia,
iCa. iu.ia, Kiviiii(M!ii, Kti:vi.sio. Kotka, Kouvola, K iikiKalini. Lappuni au­ta,
Salnii,: öimifele,-Sot tavata,: Suo.iiu-vi, ;Taäveti:i, Teta.ioki,. Viröj(iki:
Vuolalici. v • ^^v' .•;•,•,•'-'"v
tVtikkdlin; l ä ä n i ; l\l'ikko|i,' i[ri(iiUa,v Ivaijgasnieiiii, Mäiityliarju,
,;l'uuiiiala, ihuua.salnii, Savonliiuni, SiilkaMi. •
Kuopion liiani: K'uoi/io,; tisalaii, Ilouuuitsl. Joen s un, IvarUula.
;Loj)pavu-:a,; Lieksa, .Nilsiä,. Ni;;i1nes,.IiauCu!anipi/;SiK5neiviolti,^V
Värtsilä. " ••'v- :.. r^i - "" "-'•\
Oulun lääni: 0.ulu, .Maapave.si, l i , . Ka.iaani. Kala joki, Kemi, Ke-
. .mijarvi, 0\ilamen, Raahe, HoYaiii.euii, T(3rnlo, Ylitornio,"Yllvioska.
Liikevaihto v. 1922 . . . • . . . . . Smk. 104 miljardia'
Pankin omat varat:........ Smk. 252 miljoonaa
Maksumääräyksiä ja talletuksia Kansallispajnkkiig vastaan
ottavat kaikki tunnetiuiamat pankit ja välitysliikkeet
'^•--•^ \r>'•.^Amerikassa.
Sähköosoite:, KANSALLISPANKKIA
. luäättona kun vanhus nousi y-kymmenettä.
osaa panttaa jodi-1 kellotorniin, tuntui jokainen
happoista- kaliumia (Potassium - ^^^^..^ .^^^^^^^^ askelma,:, jokal-
Jodide) goka 100 paunaa k o h d e n v a h v a sidepilari, molemmat
mineraäliseköitusta.
* Viisi sääiit<)ä lehmien
syötilämisessä.
1. Heiniä ja säiliörehua on
syötettävä niin paljon kuin leli-mät
voivat syödä liaäskaämattä.
2. Jyväseköitusta oii syötettä­vä
yksi päuiia jöka. kolmea, eli
neljää piaunaä kj&Ji4en maitoa jo­ta
lehmä tuo^ttaa.
3. Jyvä sekoituksessa tulee
olemaan vähintäin ko|me eri la­jia
viljaa, yksi josta on rikas
proteinissä! " .;;•••,'.
4. Pulidasta yettä pn annetta­va
usein.Kylmää 1 vettä ei saa
antaa lypsäville lehmille. C
• Suolaa on annettayft joka
kellot kuTskilitavan: ''•Räu'hallis­ta
joulua, rauhallista ^joulua!"
Sellaista se oli kellonsoittajan
ympärillä, häntä tervehdittiin
melkein kuin kuningasta: Ja
kuningashan hän tosin olikin,
kuningas elämän ylitse ;;
J ä -kun häii soiti 'kirkonkello­ja,
sanoivat ihmiset hänen yäla-j'kaikki
sellai n en työ mi kä kuulu u
arkisiin: askarei^hin olitapulissa
^\ toiniitettu, vasta sitter^ tarttui
vanha .soittaja kellon-nuoraan.
Mutta ennen Yetäisyään katsah­t
i hän alas luuku.sta ja näki ta­pulin
ohi kulkevallä. tiellä mie­hen.
Vanhan soittajan huulet my-hähtelivät
hyväntahtoisesti: ,
. (Jatkoa sivulla X)
Joulupukki teki joulupäivän i l ­tana
ylimääsäisen matkan Mr, ja"
väri soittoon elämää omasta läm-' Mrs. AVilliam Mahaiieyh perhee-pöisestä
sydämestään. ^ v j seen S. Johnissa:,: B:, tuoden-
' mukanaan neljä pienokaista
iKun kellonsoittaja ehti tapuliin kolme tyttöä ja .vhden j)ojan.
tänä jouluaattona ja .sai luukut Uusien tulokkaiden ilmoitettiin
auki, otti hän luudan, lakasi per-N)l^van varsin vankkoja ja ter-mannon
puhtaaksi, pyyhki pois veitä. Heidiin " äitinsä oli .seu
kellojen päällis lentäneen tomun raavana päivänä paranenuväi
Ei voinut sulattaa
ruokaansa. • ' t
, Nyt ,.hän voi paremmin kuin 20
• vuotta sitten.;
Ilerra John Richard, Woon, R. I..
kertoo ^.seuraavasti: . "Tunnen itseni ,
terveerii(mältä kuin 20 vuotta sitten.
Kun minä palasin Espanjan sodasta
olin kokonaan sairaana. 4 vuotta si t
ten : en j enää. .luullut paran luvan i..
Keetin melkein kaikkea inaanpalloUa.
ja sitten alotin ottamaan Nugsiv To--
riea. Pitkään aikaan en voinut syö­dä
haluamia-ni ruokia jä ruumiini jo-ka.
i paikassa tunsin kipuja enkä voi-;
'nut sulattaa ruokaani Mutta nyt o-len
aivan täydeUisesti toinen mies
Minulla, on nyt hyvä ruokahalu j i
hyvä terveys.. Tästä' kiitos Nuga.:
Tonelle," Täimä suuri ja voimaka
lääke on saanöt ystäviä kaikki ille
Koettakaa sitä itse jä olkaa- vakuu­tettu.
Koko kuukauden varasto mal.
saa ainoastaan $1.25. Nuga Tonc i
on myösldn iriyytäyänä käik^^^ n''
vissä apteekeissa, jotka takaavat s« i
täyden, tyydytyksen, tai muuss--
pauksessa palauttavat rahanne. (Kat
sokaal garantiaa jokaisessa pullos >s i '
Sitä voi myöskin tilata suoraan p
titse pöstlväpaäna osptteellä^ H
ja - laitteli kaikki tapulissa liy- pain. Perheessä oli enne.stään) «'^t Laboratöry, 1Ö2G s. Wal>ash
Vään • järjestykseen, Vasta kunj kolme poikaa ja kaksi tyttöä.