Vapaus, October 22, 1921

              I
LAUA?{TAINA LOKAUUUN 22 P.
PA­NEE
NOPEAAN!
telleet lakossa ja siinä hävittyään läh
töneet mieluummin nälkätaipaleelle,
kuin rikkureik3i, syömään toisten lei­pää.
Ja siksipä eivät majurit, kapi­talistien
palveluksessa olevat herrat,
oikein" onnistu.' He päästävät suus­taan
sotahuudon joka vastaa sitä, et­tä:
työttömyys on vain bolshe\nsmia
ja anarkiaa ja niitä olisi.cangaistava
jotka ovat sille aatteelle lojaalisi.a,
s.ts. ne, jotka eivät nälästä huolimat
ta mene rikkureiksi tai pyssyhurtiksi,
on vedettävä tuomioistuimen eteen
ja 'tuomittava' ankarimman jälkeen
Niin. Se vain käy päinsä. Kyllä
vielä tässä sivistyneessä maanosassa,
mutta että se pysyisi pitkälti siinä ti­lassa
on hiukan epävarmaa uskotella,
numeroillaan, että kuinka mahdoton-jsa! Kartuttakaa avustusrahastoja
ta on Eoviettihällituksen pysyä pys-! taaskin sodalla uhattavan Idän köy-tyssä
kahta vuotta. Ja kuitenkin o- hälistön hyväksi,
vat Venäjän työläiset vallassa edel-lellssäni
metsissä viime
na sain pahan kylmyyden
i selkääni ja jalkoihini ko-
«ottavana reumatismina
;el]ai$ia lääkkeitä ja kävin
irin luona saamatta min.
apua. Reumatismi paheni
; en enää vainot nukkua
itiät yöt valvoa kävellen
n huoneeni latUaiUa, Kulu;
i toinen. Olin melkein toi-,
ten ystäväni, Herbert laa-minulle
Tyri Wentwörthi8-
tti minulle menemään ha­en
— hän itse veikin" rair
rokillaan. Seurauksena olj
!EN HOIÖON JÄLKEEN'
KKUA KOKO YÖN, t i i -
loidon .jälkeen min^m täy-kotiini,
mutta nyt tunnen
hyvinvoipaiseksi, että ke­rkiä,
jotka sairastavat niin
sairastin, menemään T:ri
iin luo sillä siellä hän til­isi.
Jos Teillä on reuma-ää
viivytelkö ja kuluttako
turhaan, vaan menkää ta­ion
parantajan luo ja tul
si niinkuin minäkin tulin.
Minn., lokakuun l:nen p.
John Peanon,
Port Wing, Wls.
Ien vanhin lääkkeit» Hyt-ohtori,
mikäli koiemns on
isä sekä Yhdysvalloissa et-,
,ssa. Meillä on nyt taydel-'
ännusjärjestelmä, jonlca a-|
(ime kahdessa "viikoissB teh-j
hin meiltä Tneni enn^n Trau-
. Ei ole -väliä mikä tsutii
aa, kysykää ne-avojB/KeTJä
inulta.
l E N T l ^
We«l SopariDT Street,
MJNRESDTA.
1 iapia ienat laaptösevat
ia miettivät syytä, mikä on
'Posti löydettävissä: Nämä
leet ihraiset .orat juuri nii-ovat
pitkien 3aTck(rtaisftelu-en
joutuneet edellämainit-jaan
asemaan. Ovat tais-en
perusteiden Tappiota. Vie-in
joku sana ^ kaiiitalistisen
kalkkein strtmmmästa "hajo-ihteestä:
proletaarnen/vaj.
ikaen voimista. .,
listisen mailman työmies —
suuri enemmistö — seisoo
Töideri pääonianyallan luo-
•Jla. Hän kuuntelee, onko
n vanha «armö> fcnolemassa
ö tuo kurja sikiö sen viimei-lineh
» perillinen, heräisi elä-
Jos ne molemmat kuolevat,
- tämä maaorjan asemassa
teinen — ainoa tilan perilli-,
Wia jos ne vielä pysyvät.ien
a hän odottaa •
n sukupolvien traditioni pai-en
hartioitaan. Se, tuntee
«lalaisen oikeuden, riiston,
»maisuuden ja tavaratuotan-
=uden: Tätä vanhaa perin.-
'keutla vastaan voi hänei/oV
"•iällinen oikeutensa —' tuot-
^Jevaisuuden oikeus - saada
. '^'uuluville
'issaan.
sillä mailmoiden työnorjat ovat yfe-disiyneet
ja niid. voima on ylitse käy
matsini Ja se päivä, jolloin yhdis­tynyt
köyhälistö käyttää voimaansa
luomistarkoitukseen ei ole pakenevaa
utopiaa. Ei! Vaan se on lähenevää
totnntta. Ja me työläiset tulemme
e l ^ ä ä n ja toinsimaan siihen suun­taan
että tyoläinenlkin tulee saamaan
siksi straren osan työstään että efole
pakpitettu panemaan itseään vasaran
alle. Ja keino meillä on, joka ei tule
ihäviamaän. Se on: Kaikkien"mai­den
köyhälistö liittykää yhteen!
• ,-
Kolmas kansainvälinen ja Ameri­kan
sosialistipuoliie, suomalainen tie­tysti,
ovat suuresti eriäviä suunta-haajTOJa.
Senhän jo olemme oppineet
kuulemaan ja lukemaan Amerik.
Suom. Sos. puolueen uudesta pääleh-destä
iNykystä». Mainittu lehtirie­pu
pauhaa tuon tuostakin paksuilla
riveillä: Kplmaaneh. kansainvälisen
mahdottomuudeista, - koettaen' saada
näkyviin epäkolitää sen ohjelmasta.
Mutta vaikkapa sitä miten koittaisi,
niin-suora totuus pyrkii kumoamaan
väärän väitteen. Se on naurettavan
typerää, kun ei edes Mossukaan kyke
ne tukemaan laatimataan parjausta.
Kävisi lopen pitkäksi ruveta niitä
oikomaan ja tuskimpa dtä paljon ha­luaisi
monikaan silmätä, sillä meille
työläisille lienee jo siksi kouraantun'
tirm" opetuksia nykyiseltä «Nykyn»
toimitukselta, että tnskimpa oliiä b i -
lua puuttua inaimtun l e l ^ e v a n jär
simiseen.
Onhan se selvää, että Moses Hahl
on ennenkin osaanxit jtsujata Cana-'
dan suomalaista työväJkeä.
Jos on millonjia yaTJieita rmi «uU-ren
suuria joita el Mossölca»o tiedä
cääntää, laosatta meilCte, nna 'on se
samaisen «Nykyn> tftimittajan teke­miä.
Ja siitä olemme tulleet liuo-maamaan
sen tosiseikan, että: kulke-koompa
Mossa misä Tiyvänsä,; rmn
on se tosiasiasta äärettömän "kaukana,
mutta vääryyden ja vilpiin 3ä"heisin ja
— rohkenenipa sanoa — «roamaton
ystävä!
leenkin jä tulevat myöskin pysymään.
Ja .kaikkialla, Mossun kaltaisten Juu­dasten
paikkaamisista huolimatta, tu­levat
työläiset antamaan kaiken to­dellisen
kannatuksen Venäjän köyhä­listön
neuvostovalalle. Sitäkin suu­remmalla
sy^'llä mitä enemmän sitä
parjataan. /
Muistakaamme, että sen hätä öii o-sä
meidän!
Ynuaäarön Jiyran, >eitä tällainen ,sa-nontatapa
on .joltakin jamien pai:jaa
vaa, mutta tosiasana käätcäen on se
oikeotettmMn. Ifykyisessfi taimituBvi-rassaan
on Mnen työnsä supistunut
siihen, että.bäukkua nslkutellfi Ve­näjän
neitivostnhal]itiistc.,'.kÖyhälistön
Kolmatta InternationaJea. .Joitakin
aikoja takaperin koetti liän väittää
Viime Katsauksissa mainitsin Ve­näjän
nälänhädästä ja siitä kuinka
porvarit, kapitalistit, selittivät syyn
siihen. Nyt ovat imperialistiset kapi
talistit saaneet tilaisuutta lisää. Ei
enään parjaten, mutta kpettaen uu­den
6.odan avulla saada iskettyä is­kunsa.
Venäjän neuvosto on ollut mailman
kapitalistin silmätikkuna jö kohta ne!
jä vuottQ. Sillä ajalla on sitä koetet­tu
'kukistaa sodalla. Ovat yrittäneet
ja epäonnistuneet. Nyt on Venäjän
keskustalla ollut nälänhätä ja Hans­kan
kapitalistit ovat alkaneet suun­nitella
uutta hyökkäj^tä Venajälile.
Kaipa ranskalaiset, yllyttäessäan Ihlö
laa ovat siinä luulosst^, että ,tap^aVat
työläiset nukuksissa tai^ uuptiftVeM
ja Puola voi helposti sm nujelfe"^.
Mutta tuo luulo näyttää hiukäTi on­tuvan.
Leon Trotski ja Venäjäti tyo-läisarmeija
ovat valmiina kohtaa­maan
vihollisen Häntisellä räjjalla ja
ompa lausunut Trot^i armeijansa o
levän yhtä hyvässä kunnossa ikuih en­nen
vanhaan, joten on luultavaa, et­tä
Puola saa ennen pitkää joitakin
Wrangeleita elätettäväkseen.
Ja tuohon alkavan sodan enteeseen
on muillakin sanottavaa, iuin vain
mailman kapitalistiluokalla. On sa­nottavaa
mailman köyhäHistöllä! Kol-manneDa
kansainvälisellä!
Ja sen sanottava on suora ja ym­märrettävä.
Työläiset kaikkialla Eu
ropassa ja niissä omiössa, joista nive-taan
atittamaan uhkaavaa sota, tule­vat
te"kemään teniSn, teurastusaseita
ja aineita vsilniislaessa. NemyÖsStin
haluavat saada näyttää, että Veniä-jän
"köyhälistö on yksi osa kaiMcrc»
maiden työläisistä ja siksi sitS vas­taan
aijotut istot sattov, koko -mail­man
työläisiini Nekään tällä TJUoTeTi:
valtameren olevassa maassa oVeyat ei-i
vat jondatoimeton, katsom. Heiliäni
myötei osamme. Me laedSinme "Ve­näjän
tilanteen. YmmaTrä-mnie Ben,
että ntä -uTikaa taas vaara -etrtisen'li­säksi
ja että "he tarvitsevat "apua. "Ve-riäjffi
ei tule tukemaan -muut, "kuin
me. Ja näin ollen öftaTraamme vel-vo7nsuuae"
ksBmme te'haä "autta-vaa' työ
ta aTidistettna kansaa "kohtaan. Mc
suomalaisena ry"hmäriä tulemnie en­tisiä
suurempana ojferftamaan autta­vaa
Tjättämme'! :
Canadan ja Amerikan suomalai­sille
on tuttu vanhanmaan kuuluit
suus Mustonen. Eipä huoline suures
ti muistutella tämän Mustosen kuu­luisaksi
tulemistapaa. Maantien o-jassa,
pari vahvaa maureria ja joita­kin
samankaltaista toveria muka­naan,
tämä alkoi kuuluisuutensa hoi­laamalla
rahamiehiä. Siis supmenkie
lisen arvonimen omaaja. Ja mikä vie
lä hmnttavinta hiin on se arvonimi
säilynyt täUä mantereella koko hy­vänä.
•
Nyt tämä mainittu cHands up!> fi-losofeeraa
Päivälehdessä, kuinka kel
täiset ja mustat rosvot valloittavat;
tai ainakin haluavat ryöstää valkoi­sen,
rodun ja sen kalleudet ja lisää,
että on oltava varuillaan että ne ei­vät
saa aivan &aikkea ryöstää!
Ajattelemme hetken Mustosen kan
naita: Mustonen omaa vielä koko
vahvasta ryostohälua. cSe on tauti jo
punÄÄ ilhmistä. ja joka sen taudin
*ä'a, ei sTita pääise vapaaksi.»
1'ämä lausunto on ;New Yorkin yö-oikeuden
tuomarin lausunto. Ja kai*
pa hän sen paraiten tietää, joten ei
Mustonenkaan halunne sitä kmnota.
Ja mainittu tuomari lisää:
«Henkilöt, jotka antautuvat soora-naisiin
ryöstöihin ja hoUauksiin, eivät
parane elinkautisista vankeuksista,
sillä se on viimeinen aste rikoksien a-lallaj.
No mitä tuohon enäan olisi lisättä­vä?
On vähän:
Mustonen pitää m.ustia kaikista
vaarallisimpina jotka haluavat val­loittaa
mailman ja perusteet onkin
pätevät Mustosen pfelolla: Me kaikki'
tiedämme, että mustat omaavat Ti-no-mattavan
Tuomiinvoiman, ainakin mi-'
tä tulee kysymykseen nyrldn kayW6.'
Ja samalla övat ne aina pienemmäs-;
takin Tikoksesta läliempänälii-rtitöpy?-'
väBtä kuin valkoinen rotn. Ja n©,'an-ta-
utuessaan Misstoseh
loon virkaan, tietävät hyvin seurauk-Is'"""'!""""»»""""'"""'""»""»
set ja tekevät tekonsa perinpohjin. *^ ** ^ • • m _ «, «. —
Tässä syyt jotka saattavat-Musto-
•5V11 uikeuiettuun pelkoon.
Ajatelkaamme: Mustonen menee
jonkun tien laitaan ja odottaa........
Tulee vauniit ja — aivan Mustosen
edestä, toiselta puolen tietä nousee
pari, kolme jykevää mustaa ja näke­vät
Mustosen. Yksi musta hoilaa a-jurin
ja toinen Mustosen. Kolmas
antaa ajurille, käskjTi saatuaan, tie
tysti rahat, joita Mustonenkin halusi.
Mustosta hoilaava' neekeri ottaa hä­neltä
näuserin ja antaa Jonhsonin
kaltaisen nyrkin iskun Mustosen lui­sevaan
naamaan ja Mustonen näkee
kaikki värit hienossa rjtmlssä. Ja
tuntee enkelten soiton ja vaipuu leuh
keaan uneen! Herättyään huomaa
olevansa tien laidassa ajettuneine
kasvoineen. Ja tyhjempänä kun tuli,
joskin hiukan äkillisen lihavana. ^
Niin; Että on sillä Mustosella syy­tä
kannattaa Tulsan verilöylyjä—!.
<New Yorkin Uutisissa» on lainat­tu
Suomen Iltalelidestä artikkeli,
jossa kirjotetaan elitä, kuinka kau­nista
oh ollut suomalaisella koti Suo-i
n e ^ ja Ilahdutetaan sillä, että Suo­messa
on kauniita metsiä jä järviä. >
En malta olla hiukan oikomatta si­tä
käsitettä. Eräs, äskettäin Suomes­ta
tullut N. Y. Uutisten innokas luki.
ja selostaa tunnettaan seuraavasti:,
< kyselin entisiä lapsuustoye-reitani.
Siskoni esitti niiden . olo-paikkoja.
Metsän rinteissä, järvien
rantamHIa ja kaikkialla siellä missä
nuoruusaikojen Idkit leikittiin nousi
pitkiä kumpuja, jotka.- muistuttivat
vanhaa Tra^tatien pengertä ja niiden
aila «Hi lapsuuden toverit.;—- Mut­ta
sutinnntaisin näin niiden päällä
punaisia mngoja ja Icukkla^—-
o o e s
Ei mistään faa, mutta mahdollisimman halvalla kaikenlaista ruo- 5
kaa ja juomaa. — Erittäin <Good» kahvia saaltte EsÄtm,Jussin sa- S
pasta vastapäätä Queens hotellia.—Phone 1398. S
KULJEKSIVAT kirjeenne Box 553, Sud- |
bury, Ont. Tulen tallettamaan kirjeen- S
ne siksi kuin käytte noutamassa eli annatte osotteenne niin lähe- E
tän ne ensi postissa teille. S
J U S S I R A I V O I
iiiiiiiiiiniiiiiHiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH
giiimiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiininiiitiiiiiiiiiiiiiiiin
«' 6 .••,..^••.'1'
^ A. GiachinOr Omistaja
Ulkoa tuotua ja kotimaista Ruokatavaraa, Olive öl­jyä,
Juustoa, Tuoretta ja Säilyke Lihaa.. .
Myöskin laivapilettejä kaikkialle Europassa ja Suo­messa.
—• Maksumääräyksiä Suomeen ja muihin
mäihin.
Phone 365
S jB Pro(p«ct Avenue -— P.O. Box 897
^ U l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l i m i l l l l i
Sairaat ihmiset tiedät­tekö
ICuljimpa niissä tahansa, aina ton-tai
kolkolta ja kaÖceTalta — —»
"VierajartSk jätin Suomen -
"Näin -antaa kuTau'ksen pomris'-:
mielinen 'hflhkilo.
Ajate&aahan: kuinka on TraiiTnsita
olla koti isien ja allien, -veljien ja Bis-|
kojen "hsudoHla, JOBSB ne -qimjv^^ val-vanKaan
ja-"köiden teurastamina?!—- E . Btinen.
:o— — '
Pitäkäämme T>tam'ra Neuvostokan­san
hyvälcsi ja nTirrffkaqmme niissä TO
pomme. Tiedämme "hyvin että aika
•knönoudeinaan puristaa meitäkin,
mutta että meiltä silti'Vielä jotain
Tiittää. Mutta muistäkaHmrae että
Tföyhänstö Idässä ei saa sortua! Se
on ensimäinen asket kansojen -vapaa
toTöessa. Ja sfksipä me tiedämme
sen suuren taakan mikä on ollut sen
tinen prosessi, j-istiriitain kautta käy­Icannettavana
ja 'tulee dleniaan vielä
vä kehitys Proletaarisen vMlanku-{ niin kanan kuin .mailman "köyhälistö
mouksen historiallinen pyrkimyssuunU^josee ja seuraa -Venäjän esimerk^
ta tunkeutuu alussa vain heikosti jal^i^^
varoen työmiehen päähän, tunkeutuu
pienenä kokemattomana, konmilniäti-sena
soluna työläisaivojen «työneu-
Työläiset Canadassa ja Amerikas-doituksen
järjestäminen Eommunis-
Kolmannen Internationälen toi­meenpanevan
komitean teeseissä on
pantu erikoisen tärkeä huomio leli-djnemme,
painostetaan niiden tärke­y
t t ä apitationin ja valistuksen levit­täjinä.
Ja jos kerran sanomalehtem-me
ovat tärkeitä sosialistisensa valis­tustyössämme,
niin niidfin levittämi-selle
fin pantava sn.nrempi huomio
kuin tähän asti. Meidän cänadaläi-lä
kapitalistisen ennalliinpalarimis-jn I teydessä- Kommunistisen Jnternatiocj s-t o=:i^tom-iic kuitenkin ovat vaipu-vostoon>.
Tämä pjeni vallankumo-ttisen Internationälen johddllö, eikä
ukselliaen vähemmistö horjua vielä K^in puoluejohtojen puolelta vaan
pahasti^ erilaisten .vallitsevain porva- »^yös muiden tärkeit^en puolue-eli-rillisten
.vaikutusten käsissä. Van- ""en ja järjestöjen puolelta. Tämän
Jean enemmistön muodostaa ehk.i vie kanssa on taas mitä läTieisimmässä yli
Viimeisen lca"hde» viiksm TäjäSifa on
Tehtenune ifflaajamääTä vuoroltaan
hiukan vähentynyt. Vaikkakaan tä­mä
vähennys ei o l e ^ r i , niin osottaa
se kuitenVm huonoja merkkejä. Se
osottaa selvään, ettei^htemme'kan­natta
ja jou-klco ole ensikään tehtä-
'vänsä tasalla. "Nyt on juuri" kaikkein
parbain aika lelitien levitykselle ja|
kuitenkin —tilaajaniäärä on vähen.^!
tynyt.
Mitä «an telrtävä -tällaiselle joukol­le,
joka ei täytä velvdllisuuttaan leh-teänsä
Itolitaan. Sitä olisi parasta
ran^al^ .lalckauttamalla lehden jul-,
kaiseminen, Siljä mitäpä maksaa vai­vaa
immtahiien pounistella, elleiker-ran
jtrakot tunne omaa asiaansa koh­taan
mitään velvoTlisnuksia.
Vapatiden levityt otettava oiastojen
ktrjBlTifini»- j» ag'ittftroiiikomUeöi««»
«iTle
Jfäyttäkääs siis famnHTäraveflt, et­te
-tekin pysytte jolirarilcin ja että
saammattonniuskäsitykBeTOme teistä
eä <ö'Iisl paikkansa pl&va.'!
liehtemaie levity» «i »aa
«TarihanaiWii^i»
'tiilU
vain vaivoin-•hä-
;_^aiIankumouksellistuiriispro:
>'ai.saivoissa tuntuu meistä mo
arsin arvoitukselliselta. Ei-työmies
selvä kommunis.
5t«staja. tänään hän jo ehkä
«e meidän tunnussanojamme,
'»"•enna? Huomenna saattaa
Jojnies, meidän propagandas-
^"ohmatta, sosialipetturien
'•^^•5 esnntyä aktiivina vihöli
^'"munisteja vastaan-taa^
-M-a.-cs kääntääkseen aseensa
^^ja:a niiden kätyreitä vas-
' ^-••s on tämä ymmärrettä-
'•^ meidän
itr. meneteltävä
>-;3 jarmat siitä, että
va;iankumoukseni.?tuT
taantumuksellinen suunta tai yaltio-kapitansrainedjStyspyrkiniys;
merkit­sevän
vähemmistön muodostaa ehkä
esim; porvärillineh deniokratisnii, jo­ka
itsetiedottomasti pyrkii kapitalis-tästa
järjestj^ta hajottamaan. Vä^-
tg pitkien sisällisen taisteluiden kaut
ta^rupsi^f vaHankiimouksellisten ko-
Icemusten kannustamana, kouluutta-mana
ja tukemana, saa proletaarisen
Vi^lanfcumoUksen tietoinen sufinta
yällatulcg "hallitsevan enemmistöase-nian
tässä työneuvostossa.
Meidän tehtävämme on tukea tätä
kehityssuuntaa työläisaivpissa sen
taistellessa kaikkinaisia porvarillisia
suuntia vastaan. Niin propadandas-sanirae
"kuin prganisationityÖsSämme-kln,
isunrissa liikkeissä kuten kaikessa
toiminnassakin on meidän tarkoin tut
kittava, millainen on niiden työläisai­vojen
Itokoonpano, joihin tahdomme
kohdistaa' kommunistisen vaikutuk­semme.;
Muuten voi meille sattua kai
keniaifeia yllättäviä erehdyksiä:. pon-nalen
yhteydessä toimivan Iconeiston neet täydelliseen velttouteen tässä
edelleen liehittäminen, niin että se p.=^ia??a. Vika lienee siinä, että leh-
Työskentely työväen tärkeiden a-siain
hyväksi on monin paikoin käy­nyt
kokoillan «van-hanäikuiseksi» ja
min on toimettomina vaivuttu täy­delliseen
-veOttouteen. Uaataan hen-k^
isesti omiiaa pahnoissaan, eikä vilt-'
sM mitään tehdä ja IcDitenkin ollaan
•vielä olevinaan «suniTa vällarikumo-
-uTcsellisia», vieläpä kerskutaan julki­sesti
tiedoillaan ja ansioinaan. Mut­ta
sanottakoon gtjoraan, että sellai­nen
tyoläistoreri, joka itse tilaa,, ja
joka levittää lehteämme ja työskente
lee sen eduksi, on todellisuudessa
stmrempi vallankumouksellinen kuin
mitään tekemättömät kerskailijat.
Me toivomme, että jokaisella paik­kakunnalla
löytyisi vielä joukko reip­paita
ja toimintahaluisia tovereita.jot
ka ryhtyisivät mitä tarmokkaammin
kitkemään sitä henkistä rappeutu­mista
mikä keskuudessamme on val-lit-
semassa, vaikkapa ensin haukku­malla
panemalla liikkeelle ne vanhat
töimivoJmat, jotka nyt nukkuvat täy­dessä
välinpitämättömyydessä, vaik­ka
koko mailman proletariaatti liik­kuu
suuirlukuisammin ja elävämmin
kuin milloinkaan
Lapamato synnyttää enemmän sai-tifiutta
kun mitä me tiedämmekään.
Suurin vaara on siinä että sangen
monissa tapauksissa henkilöä vaivaa
lapamadon Itio hänen sitä itse tietä-xoätään,
ennenkuin kappale sellaista
inahdolllsesti tulee ulos.- Sangen moU
ta miestä, nauta j a lasta oh noidettu
^onnistuneesti, luulelnälla heitä
vaivaavan jonkun muun taudin, vaik-
Ica todellinen syy on ollut lapamato.
Lapamato on kaCibea eläin elimistös­sä
ja jos ei sitä ajeta ulos saa sc^ ai­kaan
parantumattomia vaivoja, Var­min
itiintomerkki tämän itiön olemas­sa
olosta on sen ilmaantuminen ulos­tuksen
mukana. Todennäköisiä tun-tomeritkejä
ovat (ruokahalun vähenty­minen,
joihon yityy aika ajottainen
biOikä truuaai ikaHn, tahmainen kieli,
epätasainen hengitys, sydämen lyön
oit, läpu vatsw)sa ja yleensä Bisälmyk
— \Cobalt, Ont. 5
iiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiMiiii?
ANNA PAHLMAN
Suomessa kurssin suorittanut hieroja
JH sairasvoimistelija antaa hierontaa
ja sairasvoimistelutf, myös käytän­nöllistä
apua säiranhoidossa. Tavat­tavissa.
varmemmin arkipäivin kello
ja 6—7 ill.
• i . • • •
Puhelin IS38. Aiunto 371 Foley St.
Port Arthur, Ont.
i^haenäkulsct röy|ielykpet vat­sasta,
IIBIU ^^leksimlseen, kivut seläs­sä
ja JäseBöeeä, pyörtymiskohtaukset^
päänkipu, ou^pumusj sellainen uupu
inus Icuin dlisi aina vatsa tyhjänä,
tomotat renkaat elimien ympärillä,
sangen asein kouristukset, heikkomle
lisyys, kaetevatautl, sekä mone;
«uutv.torjjlliset taudit ovat'suoria seiu
raukaia öitä että lapamato on pesiy­tynyt
eHinfift^ön. Sangen monia lelk.
kauksaa voitaisiin välttää jos ajoissa
haet^isito iiikeaa apua. ^eldän oman
terveytenne .tähdenj jos teissä on la-pamatiu,
ajakaa se menemään heti,
Tilatkaa j i k s i koko määräys Laxanci-dea,
hinta kymmenen dollaria taikka
puoli niaäjr%stä, hinta seitsemän dol-
Järla. -:- m Lameco Lab,, Forbes and
Moutric Sfareet, Pittsburgh. Pa.
en ven
osottaa hyrrää terveyttä;, Nuga-Tone
on ihmeellistä lääkettä valmistamaan
rikasta, punasta verta, voimakkaan,
varman hermoston ja terveitä, pon­tevia
miehiä sekä naisia, Sitä ovat
käyttäneet kolinekymmentä vuotta
tuhannet ihmiset ja aina hji'vällä me­nestyksellä.
Se on valmistettu kah­deksasta
arvokkaasta aineesta, jot­ka
jokainen vaikuttava^ tärkeisiin o-siin
elimist(3.ssä, Nuga-T^iie .synnyt­tää
hyvän ruokahalmi, parantaa ruu-an.
sulatuksen, paiico vatsan toimi­maan
.säännöllisesti, poi.staa hajun
hengestä, puhdistaa liman kielestä, li-'
sää painoa jä .synyttää uutta elämää
ja enerkiaa ruumiiseen. Se tulee jät
tämään terveen värin poskiinne ja
voimakkuuden ruumiiseenne,. Hake-
281 Bay S t Port Arthur, Ont.
Vanhat vaatteenne myös korjataan.
ja puhdistetaan huolellisesti.
' VÄINÖ SAHL
PIIRAISEN JA OKSASEN
. • .n
Parturiiitke—Tupakkakauppa ja PaK
loruuma sijaitsevat
57 Lang St. Cobalt, Ont.,'Can.
TIMMINS ONii BIG UNIO
kokoontuu jokainen sunnuntai, klo
2 jpp.. 40 Second Ave. f]
J. A. McDONALD, Sihteeri >,
Box 200, Tlmmins, Ont.
. Bottlin
, valmistaa jparhaingnat vlrroitus-juomat
kaksoiskaiipungissa, käyt­täkää
aina niitä. Erikoisesti suo-sittelemme
PIne Apple Juleppia.
Ulkolähetykset tehdääii huolelli­sesti
ja nopeasti.
V. TUOMI & K. MERIKALLIO,
omistajat.
819 Minnesota St,
Phone So. 2100.
FORT \VILLIAM, ONT
voisi tehokkaasti käyttää hyväkseen! tomme Vapaus on tullut liian hyvin
kaikkinaiset tietojen hankkimismah-dollisuudet,
ja sille. saapuvsn aine-histon
järjestelmällisesti muokata.
Kansainvälisten iiäkökohtam etuoi­keudesta
vällankumoukselisessa työ­väenliikkeessä
ei yksikään Kommunis
tiseen Internationaleen yhtynyt puo­lue
pane epäilyksen alaiseksi. ' Jo
kaisen puolueen kansallisen itsenäi­syyden
ja itsekylläisyyden periaate
on meille voitettu aste. Kunkin puo­lueen
välttämättömän sisäisen itse­näisyyden
määrää työnjaon tarkotus-senmukalisuus;
mutta ainaiseksi ovat
ohi ne ajat, jolloin pmari puoluejoh­don
yläpuolella ei voinut olla mitään
maallista valtaa. Johtoa vailla ole­vat
joukot voivat saada aikaan ohime
neviä levottomuuksia; sissijoukot saat
tavat ominpäinkin häiritä ja vahin-toiriieen.
joukot eivlit ole joutuneet
mit'län ubraaniaan sen hyväksi. Leh­temme
tilaaiamäärä on kuitenkin ver­rattain
alhainen siihen suomalaiseen
vä>-iluknun nähden, mikä Canadassa
asustaa. Joka puolestaan todistaa,
ott^ työmaa on laaja ja levitysmah­dollisuudet
suuret.
Useissa osastoissa vaivaa asiain
puute, jaaritellaan kaikista turhan-päiväjsyyksLstä.
Olisi otollista ot­taa
tämä tärkeä asia siis esiin, sillä
se antaa myöskin suuren ty-Bmaari,
Tämä levityksiä on otettava siis o-sastöissakin
keskusteltavaksi ja
myöskin katsottava että sen eteen
tulee jotain tehtyä.
kaa pullo Nnga-Tonea jo tänään mis-ennen,
ja vaikka tahansa apteekista, ottakaa sitä
työväenluokan täytyisi nyt varusteli/(»itäkin päiviä ja jos ette olo täy.si'h
la ja kasvattaa voimiaan kipeimmin i (..vyl-yväinen tulok.^-iin, viekää loppu
kuin milloinkaan ennen hisloria.ssa. lääkkeestä takasin ja teidän rahanne
Fartnart-otactojen veIvolli«iiu«
Farmari-osastoissa, jois.^a haaska­taan
hirveän paljon aikaa riitelyihin
goittaa vihollisia. Mutta armeijaa,
jonka tarkotuksena on iallottaa mai-ntstusteihm-
e tulos voi olla jopa ,Ja maanosia,johtaa yhtenäisesti! ^^ikj^ta ^ ja' joissa
van^vaslakkainenkin kuin mitä ,tar-:y"j°''^''^''''^°^^^^^^^ ! on miltei kokonaan, lukuunotta-
Tulkoon Kommunistisesta Intema;j^jj^3 ' jotain ' harvaa ' polklteu.«ia, J
Olemme joutuneet käyttämiiän täs­sä
katsauksemme hiukan ankai-asa-naista
kieltä, mutta kaikki kai tunnu.s-tavat,
että siihen on syytä. Sillä kailt
kialla muualla työväki levittää lehti­ään
nykyään— huolimatta siitä et­tä
työttömyys painaa työväkeä mo­nessa
maassa paljon kireämmin kuin
täällä — mitä suurimmalla tarmolla
ja innostuksella.
Vapauden tilaajamäärä kohotet­tava
lÖ0O:lla
Nyt on aika kohottaa lehtemme ti­laa
jamäärää vähintään tuhannelfa.
Ja tämä määrä uusia tilauksia ei ole
ensinkään vaikea hankkia, jos vain
kaikkialla ryhdytään tositoimeen.
Vapauden leyitysosasto,
tullaan maksamaan teille takasin.
.Jo.> teidän apteekissanne ei ole Nu-
Ua-Tonea, älkää hyväkkykö mitään
muuta .sen tilalle, vaan lähettäkää
meille $1,00 ja me lähetämme teille
yhden kuukauden kestävän lääkkeen,
posti vapaasti, National Laboratory,
1018 S- Waba.sh Ave., Chicago, 111,
VARMINTA ON
tilata pukunne ja palttoonne
Geo. Orrenmaan
räätäli.Jiikkce«li».
työ ja sopivaisuus tajitaan, vanhat
vaatteet myös korjataan,
o^v,.. Bay Street,
PORT ARTHUR, ONTARIO
L CURLY & SON
Köykäsiä jk raskaita harneksia teh­dään.
Kelvollinen työ.
1 LUgar St., Sudbury, Ont,
Lähellä 0. Koivulan Eäätäliliikettä,
kotimme. •
• .Tämä/ei koske vain luokkataistelun
•käymistä itse paikalla, vaan yhtä pal-
'tionalesta voimakas vallottaja.
ISfOilSTO
kan sain VS iistä, valtipllfe-:
'-^xin menee •.eteenitten töiiirinhjeitten kautta tanahtuvaa'
, . - . . . , 7 " ' . '•• johtoa. '-Tämä panee tIetsnJnn suuria,'
•«iatimqksia-näiden toimiohjeitfAn tie•
/ S ' * > • ; . d o i t u k s c e n - rakentuvalle.;' perunalle,'
...^ ^^"-"'•'•.MieleHfiliiron sen yhtenä e(!el]ytyk=e-;
: "'i -JsssmBii^ dialel:' nä säännöllisen riittävän laajan tie-'
'O. ,V'. Kuu.=inen.
(Kommuni.^tisen Internationälen
. N:ssa 17)
' • . l—Q— •
valniiKtulc-if:-;,-.
ä, iiiaa-
; laininlyöty lehtonmie levitystyö oli-jp^^jp^^j^^j^te kääntyä kaikissa toi^
i =! ?v3r:';n;;!n nyt, kun moniila teolii-. j,;^.^; }:u„luvi::sa tthUivissä, ku-^
huu^aloills• v a f e e kalll? aik?, ryh- lailli-le;. asiakirja!
' flytiiiv;^ (•ri);oiv':i ^sriiioKkaisiiri toi- <;,,caj>, ^rtntvAcoj piiriy^
;-iC';in:,ur--in, hi v!;-)y;>-j:a;!:i au-, a/;i;ä !akia.;!ui^5^^
(fc^tta'.'^ y"'i'ei.-'n r^::rn..' C;'';?t^hn ; •, ' .
' Ti'f i i n i ' - ' ' >':'v-f!,'-l-*'.;'r.':,t. • .'J-.'''.f." ;•,
•,j,,^u„...s ifSt/.v.,.-'-. levK^^V.i^^cn. r i So:-: 1181. — . SuJbury, Ont.
, SUOMALAINEN
MATKAILIJÄKOT!
EMIL JOHNSON
02 IvJKio.-.f! L a ne
SUDBULiY, OXTARIö
Läix-llii C. N . I i . aE(!m3a . :
«Suomi» lapamato lääke
Jos teitä vaivaa huono ruuansula-tu.
s, kipu rinan alla, unettomuus.epä-tasaisesta
vatsasta, veren nousu pää­hän
sekä siitä johtuva päänkipu, joi­nakin
päivinä erinomainen ruokahalu
toisina ei ollenkaan, kouristuksia ja
vä.symystä jälkeen syönnin, närästä­minen
sekä siitä johtuva kuuman ve­den
nousu suuhun ja kurkkuun, niin
ovat ne lapamadon oireita.
Meidän lapamato lääkkeemme on
valmistettu eteväksi tunnetun Hel­sinkiläisen
Sairashuoneen lääkärin-resehtin
jälkeen, sekä varmasti tuot­taa
tarkoitukseensa vastaavia tulok-sia.
• .
—Hinta 5 dollaria 40 .senttiä. Posti-vapaa.
sti, W, T. McEachei r & Co.,
Limited, IC8 AJifoma St, Port Ar­thur,
Ont,
J . J A R VB fooni
.Siifttpjä hiiontita «lalavana.
M; A
' A:ri(-rU::i!) li Bl.'.ck,Diirhnm st.
1 Sudljury.'! i:U','t aja,-:muk£i;;en !
I;.' . , , ., . .•:..«. i
i:anv)ia ' • 1
! Hyvä n.'i!vi-! UHP — 00 i-tuiuta.
: JJeillil 0 1 pavar.ta , kahvia, \
i f.
Cl'
N-,
n*) h
lm
Mi
4 f'.
, f fr
l i * k^tt ^'
Ml'
Imlfl
tt»*