Canadan uutiset, May 29, 1924

              Ei tarvitse! huolehtia lajeista ja laaduista. Käyt­täkää
vain Blue Ribbonia niin sillä saatte val-misteitäv
joista on etua itsellenne ja iloa nautti­jalle.
l>ahGttiikua, 25c os. Bluo Ribbon
L(,(l., WinniJ)eg, Kaadaksenne Bluo
Ribbon Keittokirjan—hyvästi si-doltii
ja ])aras keiltokirja jokapäi­väisiin
tarpeisiin Liinnen kodeissa.
KirJ. Anna-Kaisa.
Tämä suositun AmGrik<in siiomalaisn
kynäilijän kirjoittama, hyvin hauska kirja
on ilmestynyt.
^ HINTA 75 SENTTIÄ.
Tilritnan osottcella;
C A N A D A N U U T I S E T,
PORT ARTHUR, ONT.
^eiltä
Kaikkialta \
LADYSMITH, B. C.
Toukok. 20 p.
k a 111 a 11 u i: A-'e r o a an 1 a ci y s mi t h iläi-
.iltii.
Jcutilaisiiutts, j a työttömyyttä
on jonkini. verran olemassa tääl-liilan
.Oman paikkakunnan . a-su
k kai ta- (M oi e m o n ta joutilaana.
V. J . Laaksonen.
Ivli\ Otto Niem% joka on vanha NOLALU, P. A. D., ONT.|
iady.smitliiläine.n, vaan noin vuo- .- ——— . . . . - ^ .
den ollut AVashingtonin 'valtion Ko^kJ^ oi tällä paikkakunnalla
puolella, on kirjoittanut tanno knulu olevan vakituista kirjeen-
Aberdeenesta. Wash., että liänol- vaihtajaa Canadan Uutisilla, niin
tä on toisen säären moleminal " f-u arvele olevan laitonta, jos jol-hnit
katkenneet joutuessaan vyii-j lakin o'isi riittävää tilaisuutta
ryvien tukkiV-^n väliin tukkimet-, pistää jonkun rivin paikkakun-säs.
sä ollessaan. Ilän joutuu tois- UCMI uutisiin. Olisihan sangen
täiseksi olemaan sairaalassa.
Tapaturmainen kuolema.
haiisivaa,-'j^ saa-
Ro^ 1 da lukea :ömani>aikan.;^
liert Ilind Bamford,. joka joutui niia lehden i)a]stoilta, ja kun jo-t.
k. 14 p. Orarabyn kaivoksessa ka taloon r,aapuva lehti on C^ma-katosta
putoavien kivien alle ruh-1 dan Tutiset, niin ajattelen että
joutuen pahasti, kuoli t. k. 16 p. ' ci toimituskaan ole vastuussa sii-
Nanaimon sairaalassa. Vainaja tä jos joku olisi joukosta niin
oli noin vuosi sitten saapunut hyvämuistinen että muistaisi asi-
Englannista. Hän j ä t t i jälkeen-, at rikusta rikkuu, ett-?i erehdyk-sä
vaimon ja 1 lapsen. Nuori siä tulisi, mutta kuka voi olla e-vaimo
^uree Imiestään suurella | rehtymätöin, sillä erehdykset
kaipauksella- sitäkin, haikeammin 'kuinniinkin tulevat, kuka kaikki
kun noin vuosi sitten aiottu avio- ymmärtää?
liitto noin äkkiä päättyi. Aika näyttää huononevan tääl-
Murtcvaras on liikuskellut suo- läkin. Ei kuuluta paperipuun
tn korkeammalle tästä matalasta ' edelleenkin'vidif pystyssä, vaik-maailmasta
jossa pahuuden virta kapa senkin olchiassaolo näyttää
kuohuu ihmiskunnassa yli äyräit- jo pahoin uhatulta. Siihen katso-tensä
niinkuin Noan aikana. Niin en, ettil 'SSejateljia" voidaan pi-ei
i'a»rsraistuskaan SO vi olla kau­täil;
ehkä i-nieidfittäv
kana. Sentähden ottakaamme ku­kin,
tiestämme vaari sen hetken
varalle, jona ei saateta langettaa
syytä toisen niskoille eikä palka­ta
miestä edestänsä, vaan jokai­nen
on paljas ja julkinen.
H u l i v i l i poika.
IHANNESnRTOLAIN EPÄON-NISTUMINEN.
Venäjällä on neuvostovallan ai­kana,
kuten tunnettua, yritetty
toteuttaa konimunTsmia kautta
koko maan niin hyvin taloudelli­sella
kuin poliittisellakin alalla.
Tämä on tapahtunut - rautaisen
diktatuurin; ja säälimättömän
terrorin avulla. Mutta samalla
on myös k i n • V va 11 an k u in ou ksel 1 i-sen
innostuksen" voimalla koe­tettu
V a p a a (vl 11 o i su u d ei i tietä s a a -
da syntymään i)ieniä kommunis-t
*« i a y h dy s k u n t i a, jo t k a v a a ra n
uhatessa jat varsinkin, jos dikta­tuuri
st a k a tso t ta isiin j o sku s v o I -
tavan luopua, olisivat kommunis­tisen
yiiteisk unta järjoistyksen tu­kikohtia
ja voimalähteitä. Tässä
tarkoituksessa on monin paikoin
annettu entisiä suurtiloja "neu­vostotalouksille"
.(sovhos), joi-d'en
on katsottu va«taavan jon-k|
unlaisia falanstereja Fourierin
t|innettuun I.malliin. Yleensä ei-
Aiit ''neuvostotaloudet" ole kui-tenkaan
•. kyenneet vastaamaan
tarkotustaan, sillä ne ovat viettä­neet
kituvaa elämää ja. monet
nitstii ovat myöliemmin kokonaan
h.ajonneetkin.
Tällaisissa:' yrityksisi^ä ovat suo­malaisetkin
osaltaan olleet muka­na.
Niinpä yrittivät punakapi­nan
jälkeen Neuvosto-Venäjälle
paeniieeti suomalaiset muodostaa
tuollaisia yiidyskuntia, joissa, yk­sityiskohtaisemmin
ja ehkä jos­sa
in määrin kan«jilli'-ella pohjal­la
jiiti soveihitettanian niitä peri-aatteita,
joita kommunismi on ot-tanut-
olijelmaansa. :.\'äistä yh-d
y s k u n n i« t a i > n oi 1 u 1 1 u u) m a tt a vi u
?>uin siirtola Kostroman läänissä.
Sinne siirrettiin Suomesta Pieta­riin
nialaisten komnuniistien yrityk­senä
laatuaan,teemmc siitä ja sen
vaiheista.! i > ä ii p i i rt ei s s ä ä n selkoa
eräiden ^ ''ihantolassa" itoiveis-saau
pettyneiden ja sieltä poistu­neiden
kansalaitemme kei'toman
mukaan.
{Siirtolan nimi on oikeastaan
venäläinen väännös Seattlen kau­pungin
nimestä Washing.tonin
valtiofisa ; Amerikan .YhdysvaK
loissa, josta ensimmäiset siirtolai­set
lähtivät ja jonka nimen he'
olivat uudelle siirtolalleen , päät-t
ä eet a nt aa; v a i k ka s i tt o mm i n ve­näläiset
katsoivat' "Sejatelj":
(Ivylväjä) •• nimen sopivammaksi
inaanviljelyssiirtolalle. i
" Se j a tel j ' ' on ,k' u t en m a i n i 11 u,
Donin alueella. Se «ijaitsee Do^
,nin Kostovista 138 virstaa kaak­koon
ja AKO van meresi ii 130 v i rs-taa
itään. Kostovista Torogova-jaan
V, 1914 rakennettu sivurata
kulkee kyllä siii-tola-alueen läpi,
mutta lähimmälle asemalle. Tse
limuin ,on kuitenltin Ifi ivir.stari
matka. Täältä luovutti neuvos­tohallitus
fiiirtolaa varten laajan^
10 virstaa .pitkän ja 4 yirstaalCr
veän, suorakaiteen . inuotoisen
pi nt a-a 1 ai t a a n 5,000 d est j a t i i na ä
käs'ttävän maa-alueen, jossa
tsaarivallan aikana. oli ollut suui'i
hevos-iitoslaitos ja karjakartano:
Seudun maaperä on hyvää "mus­taa
multaa", maatasoltaan aivan
takaista heinäaroa. Sensijaan o-vat
ilmastosnhteet epäedulliset..
Vuotuinen sademäärä nousee ni-rnittäin
vain 3^5 mm :iin, vaikka
sen. jotta maa saisi riitiävästi
kosteutta viljankasvulle, f-itiiitsl
asiantuntijain mielestä n<.ust<i
ainakin (MO—700 mm:iin. Keinof
tekoista kastelua ei voida ajatelr
lakaan, Ivoska- vettä on vähän ia
sekin tarkoitukseen kelpaama­tonta.
Alueen läpi virtaa nimit­täin
pienoinen joki, jonka veti ii
yri tett iin padot a: lammi koiksi,
keinotekoiseen kasteluun käytet­täväksi,
mihin se kuitenkaan al-kaaliöuutensa
vuoksi ei kel>-an-nut.
Juomavedenkin suhteen ou
ollut suuria vaikeuksia, sillä kei-:
tulvinutta pakolaislaumaa f . i ' ..w-r'..;i'nn,i
, . ^ , t t e t t v n ä km saa alueen vesi aikaaUi Kjiunuan pumoal1ai- vräi"nli,Ts säe• •t ta1^ n 9-1is8oi elmläa •itn oiutakaon- vaik•e ita va^ts a.t au4te. j•a..
olleen noin 3.Ö00 henkeä. Mutta ( Siirtola perustettiin T. 1922.
•laikka oli aivan oiiiionuistunee-i Perustamispuuhan' alkuunpanija-ti
valittu. Seuilulla ei ollut mi- na oli Amerikassa vieläkin toinr-tään
niahdoilisuuksia maan vii je-
Ivkseen ; eikä työnänslr)ita; muu-tenk.
ian ollut ^jiatavissa. Siirto-la'sten
lukumäärä huf>eni sen-vuoksi
ufipeaan.. iniin että heinä
kuussa oli Buissa vain noin 500
h en keä, nek in eni m mä kneen . v ai­mo
ja ja lapsia.
Mielenkiintoisempia ovat sen
sijaan ne yritykset kommunistis-.
ten yhdyskuntien muodostami­seen,
jotka ovat saaneet alkunsa
Neuvosto-Venäjän ulkopuolella
a su vai n su o ma la ip,t en k om m uni s-tien
keskuudessa. Tähän ryhmään
kuuluvat "Kuzbas" Siperiassa,
Knäsöin kalstusyhdyskunta Vie­nanmeren
rannalla j a "'Sejatelj"
siirtola Donin alueella. Ne ovat
kaikki- lähtöisin vapaasta innos-tuksesta
ja kaikkien niiden kan­tajoukon
ovat muodostaneet A-merikasta
uutta yhte'skuntaa luo
maan lähteneet suomalaiset siir­tolaiset.
Kaikille niille on ollut
ylitöistä m3'öskin se, eftii^niihin
on hukkaan heitetty suuret mää­rät
fiuomalaisten Amerikassa vai-raal.
kaupungilla siltä päättäen uito sa p''dettävän joka miöstä.
kun eräässä i|aikassa on tultu ik-^ Sanoi vanhastnmaasta hiljan'tul-
:k:unasta sisään j a toisessa paikas-1 lutm"es olleensa, yhden, päivän
sa yritetty päästä ikkunasta si- työssä ja sitten pantiin kapsut- voin kokoamia varoja ja että ne
« ä ä n . M i t ä ä n ei tiedettilvästi telemaan.- Syyksi sanoivat her.
le kadonnut, vaikka jotkut tava- rut olevan sen ettei ollut työnvä-ra
t oli k ii ii n n e 11 y n u r in. j a vi s-kelty
hajalleen.
Lapsivuoteessa kuoli Mrs. Isa
litystoimiston, airtamaa kontrahti-passia.
yParsill'«^ia- kuuluit - saa-pirvaii
enemmiin :kuin oii tilaa; ja
]\Iitehell täkäläisessä sairaalassa, 'tarvitaan, joka päivä lisää,, ja
.Walter:Mäki, joka viime;kesä-: se on kasannut kansaa, halyem-nä
loukkaantui^ jolloin häneltä mau tyiin tekijöitä niin tavatto-katkesl
leukaluu, dn edelleenkin anasti, että kehtaavat tavallisc-^-sa
lääkärien hoidossa. Luu on aika- työssä tarjota, vaikka kuinka va­nut
mädätä jja täytyy se uudel-' hän päivältä. Siltikin olisi sato-j mukaan sieltä poistuneetkin, pa-leen
repiä auki. Kaikesta päät- 1'ja tarjolla joka paikkaan, vaikka ria kolmea ehkä lukuunottamat-täen
on alkuhoito luun paikoil- töitä ei voi saada mistään hin-ovat
selvästi osottaneot.tämänta-va
''Neuvosto-Venäjän teknilli­nen
avustaminen"-niminen yh­distyi
(Teehnieal A i d of Soviet-
Russia), jonka palkkaamat agi­taattorit.
Leo Leno etupäässä,
kuljeskelivat Yhdysvaltojen suo­malaisseuduilla
houkuttelemassa
puomaläiöia työmiehiä lähtemään
Venäjälle, luvaten heille "seitse­män
hyvää ja kahdeksan kaunis­t
a . " Kun halukkaita oli ilmaan­tunut
riittävästi, muodostettiin
yhdyskunta, laadittiin sille - var­sin
hyviltä näyttävät säännöt ja
lähetettiin kolme edustajaa tar­kastamaan
neuvostohallituksen
tarjoamaa maa-aluetta. Saatu­aan
läheteiltä suotuisan lausun­non,
ryhtyi yhdyskunta tuumaan
sa toteuttamaan. Kerättiin jä­senmaksut,
r)00 dollaria jiiseuel-tä,
sekä lisäksi 100 dollaria kul­takin
muulta jäsenten perhekun­taan
kuuluvalta henkilöltä. Sitä­paitsi
oli kunkin, m e r k i t t ä v ä " t a ­kaisinmaksettavaa
lainaa'- va-rainsa
mukaan. Näistä lainoista
luvattiin suorittaa takaisin. 27)
pros. vuonna 1925 ja jäännös seu­raavina
vuosina. 'Näin saatiin
kuten .sijoitetuksi, :uiyöhenimin
tulleille ei sitävastoin eri asun­toja
enää riittänyt, vaan oli hei­dät
sijoitettava jo asuttuihin
huoneisiin,, joten parin kolmen,
j o p a n e 1 j ä n k in pe r h een 1 äy t y i. a -
sua yhdessä. Vasta viime kesiinä
saatiin asuntopulaa hieman lie-vennetyksi
rakentamalla uusi
su urel 1 k o sa v i ma j a e l i oi k ea m min
kellari. Rakennusaineiden puut­teessa
täytyi se nimittäin kaivaa
p u ole k s i ma a n sisään, "k u t en pa i -
kallisten talonpoikienkin asun­not.
Maanpäällisen osan seinät
tehtiin auringosisa kuivatuista
tiilistä, jotka sitten lämpimän
suojaksi peitettiin vielämultaval­lilla.
Siinä on nykyään asunut
30 henkeä. .
Asuntopula ei kuitenkaan vielä
mieliä masentanut. .Ivyhdyttiin
innolla työhön j a ensi . otteeseen
luultiinkin tilalla voitavan ryh­tyä
Amerikasta tuotujen konei­den
avtdla harjoittamaan voima-lieräistä
suurviljelystä Syysmyö-
11 ji 11 ä k}' n n e 11 i i n «e u i-a a A' a a ke \',ä t -
kylvöä varten noin 500 hehtaarin
su u r u i ne n ai a sekä h an k i 11 i i n
tarpeellinen siemen. Keväällä
kylvettiin muokattuun maahan
kevätvehnää j a ohraa, ja odotet­tiin
satoa toivehikkain mielin.
iMutta jiettymys odotti tässäkin
suhteessa: Sato oli ankaran kui­vuuden
vaikutuksesta verrattain
niukka, keskimäärin noin 500
puntaa desjatiinalta.
Neuvostuhallitukc-ien kanssa teh­dyn
sopimuksen mukaan tulee. 3
\noden kuluttua maa-alueen vas­taanottamisesta
lähes puolet sen
pinta-alaa eli 2.200 desj. olla vil­jankylvössä
sekä 800 desj. pe­runa
-ja: kasvitarhamaana. Vii­me
sylNvynä laajennettiinkin pel­toa
jo 1,400 desj. saakka, mutta
vain vähäinen osa siitä liantiin
syysviljalle: kylvettiin 90 desj.
ruista ja toistasataa desj. hyy^-
vehnää. Yleensä ei isyysviljaa
niillä seuduin iialjoakaan viljellä,
koska oraat pyrkivät turmeltu­maa
n o hu en 1 u mi pei tt een v u o ksi.
Karjaa ryhdyttiin myöskin jo en-sim
m ii \se nä sy ksy n ä h a n k k i ma an
jä sitä on t ä t ä nykyä siirtolalla
seuraava määrä: 35 lehmää,. 2 50
lammasta. 110 sikaa ja non 300
kanaa j a ankkaa.
Elämä järjestettiin kuten kom­muunissa
tulee ja sopii: yhdessä
syötiin, yhdessä tehtiin työt ja
y h t e i si SS ä ko k o u k siss.a pää tett iin
asiat j.n.e. Kaikilla oli kokouk­sissa
yhtäläinen ääni- ja i)iiätös-valta,
jota ei saanut toiselle luo­vuttaa.
nävtti kaikki varsin
iltamiin ja kun uteliaisuus alkoil jäänyt terveysV vaivalla ja -hiellä
kootut varat, monelta myöskin
usko elämään. — (Suunta).
ONKO KASVIENKIN JOUKOS­SA
IHMISSYÖJIÄ?
vetää vanhempaakin väkeä siirto­laan
katselemaan^ kuinka " ame-rikalaiset"
koneitaan käyttivät,
Mitä neuvostoviranomaisiin tulee,'
on myönnettävä, että keskushalli­tus
yleensä suiitautui myötämie­lisesti
siirtolaisten yrityksiin, jo-tavastoin
iiaikalliset viranomai­set
osoittivat virallista kylmyyt­tä,
milteipä vastahakoiHUuttakin.
' Edellämainitut epäkohdat ja
kahnaukset vakiinnuttivat vähi­tellen
u s e an su o ma la isen siirtola i -
sen mielessä ajatuksen, ettei olo
siirtola.ssa tulisi kovinkaan pitkän
aikaiseksi, ja tuskin oli kulunut
vuottakaan siirtolan pei-ustami-sesta,
kun jof^^yleisesti myönnet­tiin,
että ainakin paikan valin­nassa
o l i pahin erehdytty. Täytyi
ottaa va k a v a s t i h a r k i 11 a \' a k s i, o -
liko siirtola siirrettiivä jonnekin
toisaalle vaiko koko yhdyskunta;
hajotettava. Tähän pakotti en­nen
kai kk ea h u o n o t. f e rv ey d e 1 li -
set olot ja yleinen tautisuus, mir'
kä koko ajan oli siirtolan vitsa­uksena.
Paitsi sopimattoman juo­maveden
aiheuttamia tauteja rai:
V o« i ii e t s i i r t o l a i s t e n k es k uu d e s s a
ankara horkkatauti eli inalariM;,
joka vaivasi miltei jokai.-ita siir­tolan
asukasta, heikontaen toiset
a ivan t yö ky vy 11( im: ksi, j o i )a. n i i r. -
kiin voimattomiksi; e t t e i v ä t ole
kyenneet edes muuanne muutta­maan.
Täinän taudin aiheutua ri-j
na .ovat suuret horkkasaäskipar-vet,
joita sikisi jo mainitussa a-lueen
jokijiahasessa, varsMiivi.n
[jadottujen lammikoiden ^i^-
kuumalla pilaantuneessa vedessä.
Näin ollen harkittiin komniiu:-
nin. kokouksessa parhaaksi ryh­tyä
etsimään uusia -asuinsijoja ja
j ä t t ä ä " Sejatelj" oman . onnensa jVapaiituakseen kiinnitakertuneis
nojaan. Oli nimittiiin saatuvkuul- ' t a lehdistä tarttui hän niihin ka­la,
että viereisellä Kubanin alu-1 sin, mutta huomasi hämmästyk-
Kaksi amerikkalaiöta luonnon-tietelijää
ovat erään englantilai­sen
lehden kirjeenvaihtajalle ker
toneet epätoivoisesta taistelusta,
jota he saivat käydä erästä ih­missyöjä
kasvia vastaan N:ew Or-leansin.
läheisyydes.sä. Luonnon­tutkijat
Joseph Villareux ja
George Gastrou olivat olleet ko­koilemassa
harvinaisia kasvilaje­ja
eräällä suurella rämeseudulla
40 mailin päässä New Orleansifi-t
a. He i d ä n v ä it t e i d e n sä m u k aan
taphsivat he siellä kasvin, joka
nielee;eläimiä j a arvelevat he sa­notun
kasvin muodostavan 'puut-tijivan
renkaan' kasvi- ja eläin­kunnan
välillä. Kasvin rungon
muodostaa "lihan" ympäröimä
" l u u " ja runkoa ym])äröi kurt­tuinen
nahka".
Luonnontutkijat eksyiviit; suol­la
ja viipyivät; siellä noin viikon
päivät. Vaeltaessaan rämeseiulul-la
saaiuiivat he eräänä iiäivanä
pieneen suossa löytyvään saareen
mi.ssä he tapasivat tuon salape­räisen
kasvin.
Kasvi kasvoi veden partaalla
j a muistutti jonkuverran palmu-
Ipuuta. Sen väri oli harmaa. A i^
van puun juuressa kasvoi hyvän-t
u o li:s u i .s i a. ke Itäisiä • k u k ki a, jot­ka
k i i n n i t ti vät Vi 1 lareu x in h u o -
.miota ja hän-yritti poimia niitä.
Mutta kun hän. kyyristyi iiouk-
1N i m a a n .k u k ka s ia, tarttui . liä n e e n
äkkijv aiseita tämän oudon kas-jvin
suurista lehdistil vetäen luin-tä
hitaasti kasvin runkoa kohti.
eella oli eräs pinta-altaaan jok-s
e e il k i iv . y h t ä sii U r i ,• mu 11 a luon -
tai si 11 ä: ed u i 11 äa u [)ai j ö n par e iii i
in a a ka rt ano anti o n a R y ivd yt i iin
ka i keli a voi m a 11a p nuhaani aa n M'
luovuttamista " S e j a t e l j " .yhdys­kunnalle.
Yrityksen teki kuiten­kin
lopulta keskinäinen, eripurai-su
us t y h jä k si. .Sii rt o I a n ve n ä 1 ä i -
set jäsenet kuultuaan,, että vierei­sen
'' Kalifo rn ia-k o mm u unin " j ii-
.sen et, - A me r ikä s ta tulleet en gl än-tilaiset.
jotka samojen vaikeuksi­en
vuoksi olivat vähän ennen
mu li tt aneet Kuhani n alue el le. o li -
va t m II u f ta ess aan j a k a ne e t k o m-niuuninsa
rahavarat keskenään
tasan, rupesivat nimittäin . vaati-
Suunnitelmana tämä "»'^an ,että "Sejateljin" oli tehtä-kauniilta
' ^'^ samoin, vaikkei moni. heiltä
mutta kävtännössä eivät^asiat su' ollut antanut dollariakaan yhtei-juneetkaan
niin luontevasti kuin seen lainarahastoon. Kui;^he kui-
t^e ori>a ssa. . tenkin, kommuunin kokouksessa
joutuivat tappiolle, järjestivät he
Ennen pitkää ilmeni, että v^^; | vehkeilyillään neuvostoviran-dyskunnalle
ei ollut eduksi, että omaisten avulla niin, ettei tuota
sen jäsenet olivat kahta eri kan- },ai,^ttua maa kartanoa suomalai-salli.
suutta. Yhdyskunnan venä-^^jjj^ luovutettukaan. Silloin al­koivat
nä mä puolestaan toinen
toisensa jälkeen muuttaa pois,
at^ettuakseen Suomeen, mikä taas
takaisin Yhdysvaltoihin, joten
hei tä si ir toi a a n. lienee jäänyt v a 1 n
noin 70—80 henkeä. Näistäkin
paisten yhdyskuntien käytännöl-1 kokoon n. s. konerahasto, 150,000
lisen mahdottomuuden. dollaria, mikä käytettiin maan-
Iäiset jäsenet ajoivat! omaa suuu:
ta ansa, mutta joutuivat vähem­mistönä
ollen äänestyksissä aina
tappiolle ja olivat siitä tyytymät­tömiä.
Samoin herätti tyyty­mättömyyttä
sekin, että toiset jä-senetj
pyrkivät työsuorituksis­saan
[ pääsemään toifiia helpom­malla,
laiskottelivat ja synnytti­vät
mielipahaa ahkerammissa; ja
velvqllisuudentuntoisemmissa. E n
-nenmainittu agitaattori Le'no
saapui viime syksynä itsekin siir­tolaan
ja alkoi kohta harjoittaa
"valistustoimintaansa", ^ houku­tellen
viimeisetkin rahat niiltä,
joilla vielä jotakin oli jälellä. Ne
oli muka annettava lyhytaikai­seksi
lainaksi yhdy.skunnalle,
mutta niitä ei koskaan maksettu
sekseen ja ^ kauhukseen;: että ne
muistuttivat jättiläisen suunnat­tomia
liliaksia. Joutuessaan lä-tieminäksi:
puunrunkoa syöksyi
siitä esille käärmemäisesti luiker­televia,
oksia, jotka verkon ta­voin
kietoutuivat hänen ympäril­leen.
Ne puristivat häntä niin
voimakkaasti, että hänen oli
mahdotonta liikkua.
Kun hänen toverinsa Gastrou
lv i i r u h t i a u 11 a m aa n h ä n t ä. t a r 11 u i -
vat oksat häneenkin. Vasta kun
molemmat miehet onnistuivat,
käyttämään kirveitään ja leik­kaamaan
-poikki heitä ympäröi­vät
oksat, pääsivät he vapaiksi.
Tämä taistelu elämästä ja kuole­masta
kesti lähes : kaksi tuntia,
sillä saadessaan muutamia oksis­ta
katkaistuksi ,tarttui heihin uu­sia.
Villareux on ilmoittanut, että
noiden /kummitusmaisten lehtien
j t pitkien oksien lihasvoima on
suunnaton. Miesten ollessa kas­vin
vankina sieppasivat oksat u-seita
pikkueläimiä, kuten oravia
ja jäniksiä, j a noiden liliaksisten,
nahkan peittämäin oksien .syök­syminen,
vangitsemaan säikähty-neitä
eläimiä muistutti hirveätä
painajaista. Kun pienet eläimet
oli vangittu, puristi kasvi niistä
hankkiutuu osa seuraamaan edel- hengen j a lehdet nostivat ne run-
Ensinmainittu näistä, '"Kuzbas" viljelyskoneiden, traktorien, au-
(lyhennys sanoista Kuznetski
bassein), Tomskin lääniin Länsi-
Siperiassa perustettu kaivosyh-dy^
kunta, ;on alunperin, viettänyt
riutuvaa elämää ja ovat suoma­laiset
nyttemminr jo ilmotusten
leen sijoittamisessa annettu var­sin
huolettomasti.
Mr. Pentti Heila, Sylvan Lakel­ta,
Alta., saapui tänne joku päi- ryssä ennen Suomessa.
nasta. Sitä samaa täällä kun
muuallakin, huonoa aikaa. " K u r -
jaah: kuih kuuluu", sanoi laukku-
:vä sitten. Hän katselee työpaik-
»kä^ •ja"-toi^vöttavasti kotiintuukin
täi:- c.
Ohemäirulfscn sahamyllyä. i l -
mo'tetaan rvhdyttävän rakenta­maan
t. k. loppupäivinä, jolloin
s-i -^"empi joukko* m^iehiä tullaan
tarvitsomaan.
Karuselli \ kaikkine muine sivu-honmiiöeen
on noin viikon päivät
^^.Intta ikävää olis', jos ei yh­t
ä ä n pientä hetkeä liikeneisi sii­hen,
mikä on ulkopuolella taval­lisia
aineellisia harrastuksia. Sil­loin
kuoleentuisi henkinen elä­mämme
ja aineellisuus painaisi
meidät liiaksi kiinni maaft*'mul­taan.
Me muodostuisimme ahdas­mielisiksi
j a ' innottoijfiiksi,-. jolloin
eivät aatoksemme jaksaisi koho-ta.
Toinen Knäsöin kalastusyh-dyskunta,
toi mukanaan Ameri­kasta
kallisarvoiset ja mitä täy­dellisimmät
kalastusneuvot, aset­tuen
Knäsöin kalastajakylään Vie
nan - Karjalaan Kannanlahden
rannalle. Pian sai se kuitenkin
Imomäta, ettei sikäläisissä olois­sa,
huolimatta kalansaaliin run­saudesta,^^
ollut .mitään menestyk­sellisen
toiminnan mahdollisuuk­sia.
Se on nyt jo myynyt koko
omaisuutensa ja hajonnut. A i ­noastaan
kolmas, Donin alueella
perustettu ''Sejatelj"-siirtola on
tojeny .m. ostoon. .Mukaan otet­t
i in myöskin vuoden muona koko
siirtolaisjoukolle. Näin kaikin
puolin, varustettuina lähdettiin
matkalle.
Ensimmäiset .siirtolaiset saapui­vat
perille syyskuussa J922. Hei­tä
oli 77 henkeä, joista 14—15 ve­näläistä,
muut suomalaisia. L i ­säksi
saapui vielä samana sekä
seuraavana: vuonnaiiusia siirto­laisia
useammassa erässä, niin et-t
ä heidän lukumääränsä korkeim­millaan
ollessa nousi 177 hen­keen.
Perille saavuttua kohtasi kui­tenkin'
jo heti ensimmäinen han­kaluus
asuntojen puute. Tilalla
oli ennen ollut paljonkin raken­nuksia,
mutta ne oli sisällisen so­dan
aikana melkein kaikki hävi­tetty.
Ensimmäinen siirtolais-joukko
saatiin l^uitenkin joten-;
listen esimerkkiä sikäli; kuin ter­veys-,
y. m. seikat sen sallivat.
Suorittamistaan varoista eivät
poislähteneet ole' saaneet mitään
takaisin, eivätkä usko saavansa-k
aan ^^ai k k a s ä ä n t ö j e n m u k aan
se, joka kahden vuoden kuluessa
si*rtölan perustamise.sta eroaa sii­tä,
on oikeutettu saamaan n. s.
konerahastoon maksamansa o-suuden
takaisin.
''Sejatelj'' on pian lopussa, a i -
takaisin eikä niistä ole edes kuit- 'nakin suomalaisena siirtolana,
tiakaan annettu. Vaatetus piti Niin kertovat mielikarvaudella
olla kaikilla ilmainen, mutta jos' sieltä palanneet, toiveissaan ja
joku tarvitsi uusia vaatteita en-' uskossaan kommunismiin tay.sin
tisteri kuluneitten sijaan, otettiin
häneltä tilityksessä maksu aina­kin
kaksinkertaise.sti j.n.e. Kes­kinäiset
hankaukset ;ja kahnauk­set
kasvoivat siten päivä päiväl­tä.
Ympäri.stön venälänen väes­tö
suhtautui alus.sa uusiin tulok­kaisiin
miltei vihamielisesti. Niin­pä
se esim.'kieltäytyi myymästä
heille mitään, joten kaikki tar­peet,
mitä ei^ oltu Amerikasta 6-
tettu mukaan, oli hankittava aina
Kostovista saakka, mistä oli seu­rauksena,
että muutamien mies­ten
täytyi alinomaa kulkea kau-
'kaupunkimatkoilla.
Myöhemmin muuttui paikallis-
.väestö kuitenkin suopeammaksi,
kun .«en nuorisoa saatiin houku:
telluksi siirtolan suuressa ruokai­luhuoneessa
pidettyihin tanssi-pettyneet
maanmiehemme./ Mutta
ei siinä kaikki. Monelta on sinne
gon latvassa olevaan suureen
aukkoon, mikä näytti muodosta­van
tämän jiittiläiskasvin vatsan.
Toinen luonnontieteilijöistä on
kertonut, . e t t ä kun kirveenisku
sattui.|kasviin^ näytti. se kiemur­televan
tuskasta jä verta muis­tuttava
punainen ne.ste virtasi
haavoi.sta.
• T ä l l a i s e t kasvit eivät suinkaan
ole mitään harvinaisuuksia troo-pillisjissa
ilmastoissa. Siellä löy­tyy
useita kasvilajeja, jotka elä­vät
hyönteisistä ja pienistä eläi­mistä.
— Ihminen, joka aina vain a-jattelee
itseään, ajaa ajatuksis­saan
karusellia yksinään.