Canadan uutiset, May 22, 1924

              :^ CANADAN UUTISET
eQon:alaiDen eanomalehti Canadaasa,
Ilmestyy iokaisena Torstaina.
Kustantaja
; The Canada Nevvs Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
c^unadaan: $2.50 koko Tuohelta,
; J 50 jmolelta vuodelta* 75c. 8 kuu-
Biidejta ja 26 senttiä kuukaudolta.
Yrifjysvaltoihln Ja Suomeen: |3.60
• c'Ko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-iolta.
me vaeltaa lapsen tasolla.— Plu-tarkos.
ILMOITUSHINNAT/
, f>n fonttia palstaiuumalta Iterran j'i-iaffstuna.
Pitempiaikaisille llmoltuksi»
koninuilinen alennus. Halutaantie-
•• o- Jn nimenmuuttollmotukset 75 sent
'jfiV«irta. $2.00 kolme kertaa. Nalma-
• irnioit ukset $2.00 kerta, $3.09 kolme
K p r t » : : ; Avioliitto- ja klhlaus-llmol
. rokse' fiOc Ipalstatuumalta. Kuolonll-
• hoitiiv-ot «2,50, mulstovärasyllä $3.00.
> y i i ( V riiHilmoitukset $1.50. Avioeroil-
•^'i-)itukset $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerftys-t:.?
o<' tpiot. luento-Umoitukaet y. m. 30
"»•itrlri tuumalta.
I'nristen joukkoon aijotulsta llmoi-
' • M i k s - ^ t a peritään 15 s,enttlä riviltä.
. pi^^nimmänkln ilmoituksen hinta on
scntt. Postissa tulevia Ilmoituksia
h y v ä k s y t ä velaksi tuntemattomilta.
i-l: '^^MlttJset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
•vMnkMllkkeelle slljotut kirjeet, ti-
H H K s o t Ja fahat ovat lähetettävät
CANADAN, UUTISET,
or». Arthur, Ont., Canada
II-V*
The Pinancierin" mukaan
nousi kullantuonti Yhdysvaltoi­hin
viime helraikiuilla 35,111,300
dollariin, vastaten 45,170,000 dol­laria
viime tammik. ja ainoas­taan
8,382,700 doll. viime vuo­den
helmikuulla. Vastaavat vien-timiiärät
ovat olleet 505,100,
176,300 ja 1,309,100 dollaria.
Kullantuontieiinätys nousi viime
helmikuulla niiin ollen 34;606,-
100 dollariin, vastaten 44,993,800
dollaria, viime tammikuulla ja
31,929,700 dollaria viime joulu­kuulla.
Kahdeksan kuukauden
il i k a n a, j o k' a p ä ä t ty i v I i m e h e lm i -
kuun lopussa, nousi kullantuonti
Yhdysvaltoihin yhtoen.sä 271,-
363,300 dollaria saman ajan ku-lupissa
edelli.senä toimintakaute­na.
s^eiräisessa puritaanisu«denmaas-|g„^„^^ «ahdoUisuudet Olympia.
Tuskin on sellaista kauppalat-' ' '»iin-stetaim.
van kapteenia, niitä kansallisuut­ta
tahansa, joka ei ainakin osa­puilleen
olisi englanninkieleen
perehtynyt. Välttämättömyyden
Johtavissa amerikalaisissa leh-disöii
. on tuonnottain julkaistu
Amerikan tämänvuotisen olym-pak,
ost^a on «uta t^u l1l1u t^ yl1e i•s esti 'p ialaisjou-r,k k, ueen päävalmentajan
pL u-h u,t t/u j.a k, ä..y tj.e t^t. y k1 i•e hT se1k a lajravwossotne llKaaonli ertYsihhndd .y ykvsrSvrayiolatliattaiu.in sn , .jmosas,h a-dollisuui^
sia- Parisi
k i i nn it e t ä än; h u o m iot a v a st ii. stu k-seen,
jota: Ämörika eräiden etevi­en;
kilpailijainsajl-—^ pääasiassa
Suomen — taholta tulee kohtaa-^
maan. Mr. Jtoberts lausuu m.m.:
%Jäykiiniiiän. vastarinnan, min-kä
Amcrika. tuleo kohtaamaan
vuoden 1924 . oi yrapialais k il p ai­ruissa,
tulee tarjoamaan Suomi-—
'h hl ee 11 i s te n u i'h ei li j a in nia ä. V ä-
»Siirtolaisuus Suomesta on vii-1 kilukuun ' katsoen ei missään
me vuosina paisunut tavattoman | iVaassa koko maapallolla; ole e-laajaksi,
jopa niin suureksi, että | nemmän urheilutähtiä kuin tuos-
Tyynenmeren saaristossa että
Kaukaisessa Idässäkin.
Lasketaan, että kolme neljän­ne
st ä m a ai 1 m a n p o s t i 1 äh e t y k sis t ä
osoitetaan englanninkielellä. 10-
neramän kuin puolet kaikista sa­nomalehdistä
julaistaan sillä kie­lellä,
ja 75 eli 80 vuoden kuluessa
t u le e y 1 i 1.000 mi 1 j o o n a a ihmis t ä
sitä kävttämään."
Canadan Uutisista lainattaessa on
^ "^hf^n r..alnlttava.
'•Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
.»•'hoon konttoriin,sekä vanha että uu-osoite.
\ I
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
rhe Finnish Newspaper in Canada.
Published every Thursday by
. . r r r » Canada New8 Publishing Co.
Krlck J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edltor.
T^Oallv News Bldg., Port Arthur, Ont.
4 CANADAN UUTISET
"•: !R \vpicomed and.read In every Finnish
<;'ioine In the Dominion. It Is the only
Mrorv advertlsing medium for thoe©
; r.anufacturers and merchants who
:|w:8h to create and bulld a profitable
N P d riornianent demand for thelr prod-
'u-ts and merchandisje by the large and
• 'ivorgrosvlng Finnish populatlon resld-
;; Ing In Canada. Place your trial a*
r-yprtfsement and get results.
Adfertlslng rates 50c per Inolu
PcMtlcal advs. $1.00 per InctL
""ivertlsement.a must reach our of-tiet.
Wednesday noon to appear on
Tlitjisday's Issue.
•'vbsnriptlon. price. In Canada $2.50
rr jfT. yeaf, United States and other
oouiiiriea $3.60 per year luadvance.
Ert<5red as second class mall mat-
V. ^'>r. Dee; 1, 19t5. at the Post Office at
oort Arthur, O.ntärlo, Canada.
— New York Times-lehdessä
oli julaistuna AVilliam Carten
Ha 11) e r ti rt 1 a a j a k i r j o i t u s n i m e 11 ä
"Uusi ja vanha arkkitehtuuri
missä uuden suunnan edustajista
puhuttaessa mainitaan Eliel Saa-risesfa
m.m. seuraavaa :New Yor­kin
Uutisten suomennoksenmu-kaan:
•"Liikerakennusten suhteesta
uuteen arkkitehtuuriin puhutta­essa
mainittakoon, että jos Chi­cago
Tribunen .51^100,000 kilpailu
uutta rakennusta varten olisi rat­kennut
toisin kuin se ratkesi —
jos Eliel Saarinen, suomalainen
modernistien johtaja, olisi voit­tanut
ensimäisen palkinnon —
niin maailma olisi nähnyt jota­kin
seflaista, jota suuri osa taide­maailmaa
odottaa. Se olisi näh­nyt
rohkean, huikaisevan teokseö
kohoavan ilmaan, vailla ainoatar
kaan koristeveistosta, mikä sitoi­si
sen gottilaiseen entisyyteen.
Se olisi nähnyt teräsrakennuk-sen
kehitettynä johdonmukai­seen,
vapaaseen, pystysuoraan
päämääräänsä, ikäänkuin gotti-laisia
porttiaukkoja ja renesans-sin
holveja ei olisi koskaan ollut
olemassakaan. Ja sivustakatsovat
Bosvellit olisivat määritelleet tä­män
Saarisen '' esineen'myöhä­syntyiseksi
aineen itsemäärää­misoikeuden
ilmennykseksi, ohit­se
er i n ii i si 11 ä ta Ivo i 11 a k o t i n ui a s s r
on antanut aiheita levottomuu
teen ja heriittänyt miclipiteidei'
ilmaisuja, .lyväskylässä : ilmes
tyvä Sisä-Suomi-leliti kirjoitta?
i^enjohdosta :
"Siiriolaisuus : on .puolustetta
-a polij'olan maassa. Ja huomatta­vana
piirteenä on s e v että kukin
'a jo ka in en su om ala in en . ur li e i 1 i -
ia on harjoitettu paljon samaan
a paa n kuin me liar joita mmc ur-leilijoilamme
tässä ma-assa.
"Tämän selittiiminen on hyvin
vissa ainoastaan silloin, kun on 1 vksini^ertainen asla. Vuoden
kysymykse.ssä maa, joka on liika-j 1 9 ^ 2 olympialaiskisojen jälkeen
kansoitettu, eikä siis voi larjol.n 1 ^^^^j^^- päätti, eitä se ei tulisi e-kaikille
kansalaisilleen sellaisia | olemaan mikään pelkkä' myös
elämänehtoja, jotka olisivat tyy | mukana ollut' kansainvälisissä
dytlävät. Tällöin, ja ainoastaan I i.||pj^i]^^i^^,^^ Niinpä se lähetti
Kun Yhdysvallat myyvät Suo­meen
vehnä j au hotj a ^ vielä noin
kolme kertaa enemmän kuin Ca­nada
ja kun Canada on päässyt
maailman suurimmaksi vehnän-myyjäksi,
on viimemainittu maa
asettanut pyrkimysperäkseen, et­tä
se Suomenkin markkinoilla tu­lisi
ensimäiseksi, ainakin silloin
kun Suomi tuottaa vii jata varan
Europan ulkopuolisista maista.
Canada julistaa, että sen vehnä­laji
on maailman parasta. Ja to­della
se maa onkin velmäjauhoil-
1 a a n s a a n u t e n i m m ä t p a Iki n n o t
u s ei s s a v ii m e a i k' a i s i s s a n ii y 1 1 e ly is -
sä.
Tosi on, että Canadassa ei ole
vielä samassa määrässä kuin Yh­dysvalloissa
otettu huomioon,.mi-tä
jauholajia kukin kansa mie-
1 u i m m in h a 1 u aa. N i i n p ii e räs su u-ri
mylly valitti Suomen konsulin^;
virastoon, että Suomi ei ole suo­sinut
sen jauhoja, vaikka ne oli­vat
laadultaan paremmat kuin
mitä Yihdysvalloista on Suomeen
viety. Tultuaan selville ,siitä,
millainen jauho on suosittu- Suo­messa,
on se alkanut myös sel­laista
valmistaa.
Viime aikoina ovat muutamat
Ca n a d a n vii j ay h t.: o 1 1 a n e e t u us i a
asiamiehiä Suomessa ja, toivovat
n i id en a v ulia v oilta v a n t u ot t ei 1 -
leen vhii enemmän alaa.
huolta siittä, että se ärsytti hä­nen
maanmiehiään,'; kirjoitti siellä
etevimmät runoteoksensa ja saa­vutti
maailmanmaineensa. Sitten
matkusti hän vapautensa puo­lesta
taistelevaan Kreikkaan, jos­sa
hänet otettiin vastaan kuin
ruhtinas. Hänen; suuri nimensä
tuli sotalipuksi sen asian puolas­ta,
jolle hän uhrasi elämänsä; ni-inittäin
Kreikan vapauden ja hä­nen
ennnenaikainen kuolemansa
aiheutti k a n s ai 1 i s s u r n n K i* e i k' a 11 n,
joku muutamia vuosia myöhem­min
todellakin saavutti vapauten-sa.
Hänen kirjallinen elämäntyön­sä
lo])pul lyhyeen, mutta sen vai­kutus
J<]uropan runouteen ja lien.
kiseen elämään on siitä huolimat
ta ollut aivan tavaton. Lukuun-ottamattauseita
runoilijoita, joi­hin.
Dyronin .vaikutus on ollut,
ratkaiseva, on Ivyronisrai vaikut­tanut
myös yleiseen, vapaamieli­seen
ajatustapaan eri maissa. Se
on tullut sen nuorekkaan vapau-
(leii kiihkon lietsojaksi joka to­sin
voi - ampua yli maalinkin, mut­ta,
joka kuitenkin on ja pysyy
k a n n u s t a v a n a / \' o ii n a n a {) y r k i m y k
sessä tehdä inaailnui paremmaksi.
Nyliyitten kurssimme rahaläi»'
tyksiUe SUOMEEN
Postin kantta ja
sähköteitse on
T H E AI M O F TH E CANADAN
UUTISET,
help preserye the Ideala and
-cred traditlons ^6f this, our adöpted
•>ur*ry. the Dominion of Canada: To
bs<Tve its laws and Inspfre ethera to
•spect and obey them: To strlve, . ,..
ireaslngly to qulcker. the publlc'a ta" sen sijaan rakennetaan viela
i c n p c of C i v i c duty: In all vvays to aid
. m makJng this country greater and
• better than we found It
— Etsi sellainen maa, jossa ei
•^imitään rikkaruohoja kasva. Sil-
.,io'n ehkä löydät sydämen, jo.ssa
erehdyksille ole tilaa.
Kaikki näkem ini opettaa
minua luotiamaan Luojaani sel-r.
laise.'-\sa, jota en ole nähnyt. —
Km eivson.
— Uskon erehdykset ovat pal-
• -n narenimat kuin epäuskon a-jatukset.
— Thomas Russell.
— S^lnn kypsyys on enemmän
arvoinen kuin loistavat ominai-suiulet
ja ,ylenpaltiset voimat. —
l i . E. Amiel.
— Kuta enemmän henkistä si-fälTöä.
voimme vuodattaa nautin­toihimme,
sitä pysyväisempiä ne
ovat. — :\latheson. '
yksi kaunis uusgoottilainen, .pil­venpiirtäjä
Amerikassa ennes­tään
• olevien "leipurin-tusinan''
lisäksi... Kansallinen aate (ark­kitehtuurin
alalla) on Saksas.sr-»,
Itävallassa ja Suomessa paij'''n
kehittyneempi kuin Amerikasr>a
... Hiljattain on Eliel Saarinen,
jonka d y n a a m in en va i k u t u s k o li­maansa
Suomen arkkitehtuuri'n
on ollut mittaamaton, saapauut
Amerikaan. Hän on avannot
konttorin Chicagossa ja luennoit-see
i\liehiganin yliopiston arkki-tehtikollegiossa."
— Kaikkien ihmisten kasvot
Mihnvat totuuden, olkootpa hei-kätensä
millaiset hyvänsä —
Shakespeare.
— Minä pelkään suurta tuulta,
ho^kn myrsky vaatii 1 voiman pon­nistusta
ja toimintaa, johon en
kernaasti antaudu, mutta yrraeä
sade, sakea, lumipyry tai pimeä
^^Ickuuro Vaativat vain alistu-nrsta
— itsensä ja vaatteidensa
h'Ma^sta jättämistä kastumiselle
alttiiksi. ~- Charlotte Bronte.
Me' olemme itse pieni pala
n en maailmaa, emmekä miten­kään
kykene voittamaan itsel­lemme
maailmaa ennenkuin 0-
tamme itsellemme tänSän palasen.
—.^Fr. ]\Iax von Kluger.
'— Itsekäs mies kärsii itsek­kyydestään
enemmän kuin se,
iolta tämä itsekkyys on ryöstänyt
Toitakin tärkeitä etuja.—^Emer­son.
;
* V-^ On n tlietämätön muinais-ajah
kuuluiRimpäin miesten elä-ifiUstä
on samaa kuin koko ikäm-j '
• -— . "Antaa hunnien tehdä työ
ja maksaa lasku", kirjoittaa tun-nettu
ja arvossapidetty tronto-lainen
viikkojulkaisu ' • Saturday.
Night" selostaessaan viime aikoi­na
lehdissä kiertänyttä huhua,
että saksalaiset olisivat tarjon­neet
suurta pääomaa Hudson
Bayn rautatiesuunnitelman ra­hastamiseen.
Lehti arvelee, että
ajatus on kerrassaan mainio, kos­ka
sen avulla "hunneilta" — jol­la
nimellä liittolaisten entisiä vi-
'hollisia vieläkin kutsutaan — voi­taisiin
saada osa lujasti kiinni-is-tuvista
sotakorvauksksta, "Jos
saksalaiset kapitalistitkirjoit­taa
lehti, "todella haluavat, ku­ten
ilmoitetaan, käyttää sata mil­joonaa
dollaria tähän suunnitel-raaan,"
niin antakaamme heidän
kaikella muotoa se tehdä. Tois­taiseksi
emme ole Saksalta saa­neet
korvausmaksuja, ja tämä
saattaa olla helppo ja mahdolli­nen,
kenties ainoa keino, jolla
voimme periä meille kuuluvat
saatavat. Joka tapauksessa se 0 -
lisi mielenkintoista kokeilua, sil­lä
ei ainakaan ole pelkoa, että
Canadan täytyisi ryhtyä siitä ai­heutuvia
laskuja suorittamaan."
— Englanninkielen levenemi­sestä
ja yleiseksi maailmankie­leksi
muodostumisesta kirjoittaa
muuan amerikalainen lehti:
"Suurin osa maailman pankki-,
kauppa- ja teollisuuskirjallisuu-desta
painetaan nykyään englaur
nin- tai "amerikan "-kielellä. Yk­sin
meidän filmirame täyttävät
Englanningin ".amerikalaisuudel-a
— n in julheala ku*n »e onkiu
tällöin, voidaan siirtolaisuutta r^.^^^j.j - pihi^alan tähän maahan
puoltaa, mutta puheen ollessa 1 f^^tkimaan täkäläisiä harjoitus-meidiin
siirtolaisuudestamme, ei f menetelmiä. Hän vietti useita
luonnollisestikaan voi olla kysy 1 ^.jikkoja Harvardissa, kuusi viik-mystä
siirtymisestä liikakansoi-1 Pennsylvaniassa ja useissa
tuksen tähden. Meillä on vielä Iloisissa opistoissa ja urheiUiklu-käyttämättä
mitä laajimmat mah-j >)(,ij.j,^.j_ j j i j ^ ^^n^j ja tarkasteli
dollisuudet miltei joka alalla y!^'| -valmennusohjelmiamme kaikilta
teiseksi hyväksi toimiaksemme ja 1 .läkökulmilta. Sitten hän meni
tässä työssä tarvitaan jokaisen I Q ; ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ , ^ , ^ takaisin ja pani" siellä
kansalai.sen voima jos mielimmf | i^t^y^j^^i^^j^ nnden järjestelmän,
täällä päiistä kohoamaan kaikil- j ^]]^^| voimassa siitä lähti-la
aloilla mahdollisimman korke-j j^jj.^ selittää sen seikan, että
alle.
:Ne rahamäärät,, joita siirtolai
semme lähettävät ja joiden run­saus
varsin suuressa määrin riip
p u va i n en as i a n o m a i sen maa n. ,t a
loudellisesta tasosta; eivät kyken(
p e i t tä m ä ä n k u i n m urt o - os an si i t ä
vahingosta, jonka jokaisen työ
kuntoisen miehen siirtyminei
valtakunalle aihenttaa.:\Ie tarvit­semme
jokaisen miehen tämän
maan kohottamiseksi sille talou­delliselle
tasolle, jolle sillä on
mahdollisuudet nousta. ^le tar­vitsemme
jokaisen- käsivarren te­kemään
työtä tämän maan hy­väksi
rauhan aikana ja vaaran
sattuessa. Itsenäisellä Suomella
ei ole varaa kansakuntana eikä
Valtakuntana menet tää yhtään
ainoata poikaansa.
Siirtolaisuus on siis meille, sen
k a i k k i nia h d o 11 i s u u d et : h u o m i o on.
ottaen, mitä suurinta tuhlausta
jonka estämiseen on kaikki voi­mat
suunnattava." ~ .
Kansamme rotuominaisuuksia
selvittelevä tieteellinen työ.
Lordi Byronin IQO-vuotis-muisto.
— Toimituksellemme on lähe­tetty
Pohjan Tähden kustannuk­sella
. i l m e s t y n yt su o m e nn o s k a p-t
een i Franeis I\le Cu 11 agh. 'n ja Leo
Pavolskyn teoksesta "Kommunis­tinen
Venäjä." Teos on kokoel­ma
kirjoituksia nykyisen neuvos
t OVH] la n o lo i s ta se k li: k a t s a u s V e -
näjän kommunistiseen sanoma­lehdistöön.
Kapteeni I\leCullaigh on tarkoin
seurannut Venäjän loloja aina ve-näläis-
japanilaisen sodan ajoilta
saakka. Englantilaisena upseeri
na Siperiassa 1920 joutui hänliol
shevikien vangiksi ja sai m. m.
henkilökohtaisesti . tutkia Venä­jän
keisarillisen perheen mesta­uksen/
Viimeksi onnistui hänen
ankaran sensuurin läpi tuoda yk­sityiskohtainen
selostus sovietti
^hallituksen 1 oikeuskuiilustelusta
Moskovassa,! missä ikaksi rooma­laiskatolilaisen
kirkon johtomies-tä
tuomittiin kuolemaan.
Teoksesta havaitaan kauttaal­taan
sama pohjasävy jkuin puolu-eettomain
tutkijain! tiedonannois­ta
yleensä: Olot ovat Venäjällä
menneet ojasta allikkoon. Itse­valtaisen
tsaarihallituiksen tilalle
on tullut vieläkin tyrannimaisem-pi
kommunistikopla, joka häikai
lemättömästi käyttää kaikkia
mahdollisia keinoja vakiintumat­toman
valtansa lujittamiseksi
suuren, länsimaisesta I sivistykses­tä
osattomaksi jääneen kansan e-ri
kerroksissa. Siinä i näyttelee
suurta osaa valtiollinen urkkija-järjestö
V^tsheka", jonka menet­telytavoista
kirjassa useampaan­kin
otteeseen kerrotaan.
Kirjaa, hinta 80 senttiä, saa ti-
^ ^ ta osoitteella Pohj an Tähti
Kustannufiyhtiö, Fitchhurg,Masc,
>uomi kykeni lähettämään niin
äydoMisesti .harjoitetun joukku-e
n Ani v e r p en i in 192 O — j a o n
niin erinomaisesti valmistautur
nut tämänkesäisiä kilpailuja var­oen.
On edeltäkäsin tietty asia.
-^ttä Suomen joukkue tänä. vuon­na
tulee olemaan ihmeellinen ur-heilijaryhmä
— kenties paljon
su u r e m p 1 k ui n -neljä vu o 1 1 a t ak a -
perin. 1
"Tällä kerralla ön mahdotonta
saada yarmcmpia. tietoja, kuka'
tulee kukin, qlemaan. Suomen
joukkueessa veteraaneja lukuun­ottamatta.
Sillä! suomalaiset..o-
/at huolellisesti salanneet uusien
u r h ei 1 u i h m e i 1 1 e n sä h enk i 1 öl 1 isy y-let.
kenties, sellaisella ajatuksel-i)\
et tä tultaisiin tekemään jon-
'•c"nlainen yllätyshyökkäys kaik­kia
vihollisia vastaan Parisi&sa.
."alutta jos suomalaiset ovat
kehittäneet sitte vuoden 1920
vaikkapa vain kuusi tai kahde.k-;
•an. suurta urheilijaa, ja miiiä
unien, että keillä on ainakintu-
,ina uutta ihmettä, silloin on
neillä edessämme .kaikkien aiko­jen
suurin olympialainen rata- ja
k en tt ii ta i s te 1 u. S i 11 ä: s u o m a 1 a is il -
'a on kylliksi veteraaneia vuo­teita
1920 ahdistamaan meitä an-rarasti.
Jos heitä ovat auttamas­sa
vielä muutamat loistavat uu-let
tulokkaat,. silloin meidän voi-on
toiveitamme uhkaava vaara
väy sitä ankarammaksi.''
Canadan viljani osto Suomeen.
I , ;
Suomen konsuli JMontrealissa
irjoitaa:
Yhä edelleen näyttää edistyvär
huomen osto Canadasta viljatuot­teiden
alalla. Viime tammikuus
;a lähetti Canada Suomeen veh-läjauhoja
26,923 'barrelia. Sen
idellä olivat Europan maista
vain Englanti, Saksa, 'Norja ja
Tanska. Ruotsi osti sieltä samaan
aikaan vehnäjauhoja vain 12,909
barrelia.
Kauraryynejä ostettiin Cana-dasta
Suomeen viime tammikuus­sa
489,600: naulaa. Ainoastaan
Englannin ja Tanskan ostot oli­vat
suuremmat., . .
Tämä kaupan vilkastuminen on
kiinnittänyt Canadan 'jauhomyl­ly-
yhtiöiden huomiota Suomeen.
Niitä yhtiöitä, jotka harjoittavat
vientiä, on vähän yli parinkym-meneUi
Muutamilla näistä on
vanhat markkinapaikkansa ei­vätkä
katso enää; voivansa aluet­ta
laajentaa. Kaikilla suurilla
myllyillä on nyt edustajansa
myös Suomessa, i Pari suurinta
on lähettänyt tänä keväänä edus­tajansa
Suomeen ottamaan se^
vää' kauppayhteyden laajentamisv
^lahdollisuuksista.
Lordi Byronin nimi on taas kai­kunut,
kaikkialla ympäri Euro­pan,
Skotlannin : vuorilta aina
Kreikan arkipelagiin asti; ja vie­lä
kauemmaksikin sen kaiku on
kiirinyt, jokaiseen maailman
kolkkaan missä valkoinen rotu
11 a 11 it s e e. S i 11 ä s e k u u 1 u u ni a a i 1 -
nia n k i i-j a 11 isu ud en hu onia 1 1 a v ini -
pien joukkoon ja on aina . säilyt-t
ii A' ä s ie 11 i i I) a i k k a n s a. • T ä m ä n o i -
valsivat jo hänen lähimmät aika­laisensa,
mutta kun 1 ieto vuo-tiaan
runoilijan kuolemasta Krei­kan
vapaustaistelija in. ivi voissa
19 i):nä huhtik. 1824 — siis täs­mälleen
lOG vuotta sitten — levisi
m a a i 1 ma an: sei vi s i l a a j e m mi 11 e k i n
ni"reille oitis,' että vainaja ei. ol­lut
ainoastaan suuri runoilija,
vaan myöskin suuri mies.
. Jos kukaan runoilija on vuo­dattanut
sakeisiinsa oman minän­sä
— väkivaltaisen, ylpeän, liika-tunteellisen
. minänsä, joka oli
tii ynn ä kiihkoa j a i nt oh im o a, se­kä
itsekä.stä etl.ä eiiäitsek.ästä —-
Prol". Yrjö Kajava suunnitteli
jo V. 1914 neuvoteltuaan ruotsa­laisen
]:rol'.-. Ci. Ketziuksen kans­sa.
Suomen .kansan rotuominai-suuksia
selvittelevän laajan tie­teellisen
tutkimuksen, jonka ää­riviivat
hän esitti samana vuonna
Suomalaiselle Lääkäriseui-alle
•Duodecim. Seura yhtyi tällöin —
käsittäen sanotunlaisentutkimuk
sen laajakantoisuudon — hänen
Myös myömme pankki-caoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa VO*
täviä mfitkustajien shekkejä döS-lajpeissa,
jotka Suomessa lunaf
taan siellä voimassa-olevan dol^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on i5c. summiU*»
alle $20.00; sitä suuremmilta suir
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse oa :
$3.56 k&ikilta summilta;
Kaikki lähetykset osoitetaaD
postin kauttöj jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Ohittakaa lähetyksenne va«»
taanottajan ja lähettäjän osoi*-^
teellä varustettuna osoitteella
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH
»-Perustettu v. 1874.--
Varat yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
I
ni in. se. on. ollut Byron. Jo piene­nä
hänelläoli omituisia kali)ean
ja mykän raivon puuskauksia:
Kun hän jo lapsena oli saanut p c r
i'iä jiilärin arvon ja häntii sen-vuoksi
koulussa Iituleei^altiindo-minus
Byron pur.skahti liän it­kuun.
— se oli; tyydytetyn kun­nianhimonsa
vaisto, joka sen ai­kaansai.
-Kun opettaja pahoinpi-te
1 i j o t a k i n h ä n e n t o ve r i a an, a s-
'tui pikku Byron mielenliikutuk-,
sesta kalpeana osille ja tarjoutui
ottamaan vastaan puolet lyön­neistä
salaamatta silloin myö.s-.
kään syvää inhoaan koulutyran-niaa
vastaan. Kaikki tämä on hä­nelle
hyvin kuvaavaa. Turvatto­mien,
sorrettujen ja loukattujen
yksilöiden; yhteiskuntaluokkien,
kansanheimon, vieläpä koko ih-,
miskunnan auttamishali;^ kasvoi
väliitellen paatokseksi, joka hä­net
kokonaan valtasi, se paisui
siksi ;Vapaudenkiihkoksiv joka hä­nen
oman minänsä ohella, tai oi­keammin
. sanoen yhdessä sen
kanssa, tuli hänen runoutensa ja
elämänsä sisällöksi ja elinher­moksi:
sen ahdituksen alla, jo­hon
pyhän allianssin restaurat-sionipolitiikka
oli saattanut Eu­ropan
kansat, katkaisi Byronin
ääni painostavan hiljaisuuden
" K a i n i n " uhmalla ja "Don Jua­nin"
ivalla jonka kruunasi hä­nen
oma osanottonsa ja sankari­kuolemansa
kreikkalaisten vapa­uden
puolesta.
•Runoteos, joka teki Byronin
äkkiä kuuluisaksi, oli hänen
Child Harold-insa, eli oikeastaan
sen en^mmäiset laulut. Häne^til
tuli salonkien muotileijona, kaik­kien
juhlima ja ylistämä. Näi­hin
aikoihin hän myös solmi tuon
onnettoman avioliittonsa, joka pi­an
purkautui. Koko Englannin
ankara tuomio, joka kohtasi hän­tä
sen johdosta, saattoi hänet
suunniltaan raivosta.r V. 1816
Byron yht'äkkiä hävisi siihen 1
maanpakoon, josta hän ei sitten
enää koskaan palannut, vietti Ve-neziassh
iloista elämää, pitäen
Q S i 1 1 ä m i in s ä toi m e n 1) i te isi in, v a 1 i -
ten kansaniieteellisen toimikun­nan
ja tilaten m. m. joukon tar­vittavia
tutkimuskoneita ulko­mailta...
?^laailmans„ot.a tuli kui­tenkin
väliin ennenkuin: mitta­laitteet
ehdittiin saada, ja- niin
keskeytyi tvT) pitkiksi ajoiksi.
Nyt.on työ jälleen alotettii Suo­malaisen
Tiedeakatemian avus­tuksella.
Tutkimuksia on paraillaan pai-n
ett a y a n a, Suo m a 1 a is en Tie de a k a -
temian julkaisuihin. Sen lisäksi
on prof. Kajava kii"jailija.> J. Fin­nen::
kanssa järjestänyt Suomen
Yi\\\\ oa 1' k i s t o n ' k' o k o e 1 m i ss a v a n -
h o jen, . .Ru otsin \[\ 11 a n ai ka ist en
SO t il as mi 11 au s ten. ke riii ly n. Ko ko -
elmissa. on nyt jo vuosilta ITG:^—
1S07 tietoja noin 2.'kn00 ruotuso-tilaan
(t. s. 17—-69-n vuoden i-käisen
r Suomen miohon) pituus­mitoista,
ja ainehisto kasvaa päi-vii
piiivältii. Tämä on ainutlaa­tuinen
aineisto, joka antaa kuvan
vii sata- vuotta sitten eläneen
miespuolisen väestön mittasuh­teista
Suomessa ja tekee inäärii-tynlaisen
vertailun nykypolven
mittasuhteisiin mahdolliseksi 0 -
salle : . ruotusotilasaineistoa, / 807
m i 1 a tul I e on j>ro fesso r i Ka ia va
laskenut keskipituudeUj joka te--
ki 1GJ) sm. Hämäläisen miehen
ke-'kimitta ',nykyään on prof. I.
Vilskmanin tekemien tutkimus­ten
mukaan 171.6() sm., joten näi­nä
100 vuotena' :on tapahtunut
huomattava pituuden lisäjjs.
Haastatellun tiedossa ei ole mis-täii.
i muusta maasta vastaavan-lai.
sia vanhoja tietoja. Nykyises-sii
a nn ei j assa t ulec tehtä vaksi sa-,
m a n 1 a i s i a. 1 u t kirnuksi a: j a . prof.
Kajava on jo saanut käytettii-
\' ä k se e U; a r m e i j a ssa: t eh d y t, sot i-
I as m i 11 a u k' se t,; .sa m alla k un hänen
anomukseonsa saada järjestää
antropologisia tutkimuksia Hiel-singin'
garnisoniin kuuluvain
joukkojen keskuudessa on suos­tuttu.
ii
a
l i
i
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
1
m
lähettäessänne ottakaa huomioon^ että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor i
keinunan kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI O N TÄNÄÄN
M
1 te
H
SUOMEN M A E & S : A A C A N A D A N DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanohialähetystä
ei erikoisesti vaadita.j Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50o summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu;r«avalta sa­dalta
25e.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksill©.
Läneiiaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet Mrjoittaa hyvin tar­kasti,
l M -
'9.
m
o
PORT ARTHUR, ONT.
tai: 518 St. Catharine St., West, Montreal, Que.
a a
•
/