Vapaus, September 20, 1924

              Sivu 2
yXPXVS ! ^'^^^ käsitys ölla päimrastainfen. N>t sauo-
Canadan raomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes- itaan:' Meillä ei ole varaa antaa EngianniD lasien virua
tyy SudboryE^a, Ont., joka tiistai, torstai i? lauaotax.
ONNI SAAEI, AEVO VAARA,
vastaava. toimitusapulainen.
VAPAUS (Liberty) . ^ ' _ .
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-lisbed
in iSodbory, Ont, every Tuesday, Tbursday and
Eaturday;^ '
Advertising rates 40c per coL inch. Minimum cbarge
for ringle insertion 75c Discount on standing advertise-inent.
The Vapaus is the best advertising xnedmm
aroone the Finnish People in Canada. '
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk- 75c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk- $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset__
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 4ec
palstatuomalta. buurista ilmoituksista sekä ilmoituk-eista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolinilmoitukset $2.00 kerta ja 50c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmöituk-set
50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
Sl.OO kerta. Halutaantfeto* ja ospteilmoitukset 50c
kerta, $1,00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana. „^
Tiistain lehteen aijotut ilmoiflikset pitää olla kont­torissa
lauiantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.'
Regristered at the Post, Office Department, Ottawa,
as second class matter.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja-i
persoonallisella nimellä.
•I. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Kun järjestämistyö on hajottamista
o. B. U:n iikaisilta pahnoilta lähtenyt apostoli Ben
Legere koettaa paraikaa panna parastaan hiilenkaiva-jien
unien särkemiseksi Nova Scotiassa. «Polttakaa
«nionne lupakirja ja lähettäkää tuhka British Empire
teräsyhtiölle,» kirkuu hän mainareilie. Ja kun ei ha-jotustyö
ota vedelläkseen yhdellä paikkakunnalla, niin
siirtyy hän toiselfe paikkakunnalle jatkamaan likaista
työtään.
Glace Bayssä oli Legere saanut tilaisuuden puhua
noin kolme sataa mainaria käsittävälle kuulijakunnal­le.
Kaksi tuntia oU yleisö kärsivällisesti kuunnellut
hänen kiihotustaan vanhan union särkemiseksi, jonka
tilalle sitten muka nousisi lyvan kuin itsestään O. B.
U: unio. Sitten sai tov. Malcolm Bruce tilaisuuden
puhua. Työväenliikettä ymmärtävänä taistelijana osot-ti
han, että joskin hiilenkaivajain järjestössä on eräitä
epäkohtia, varsinkin vanhoillisessa johdossa, niin työ­väestö
ei missään tapauksessa voi voittaa niitä muu­ten
kuin järjestymällä entistä tiiviimmin luokkataiste­lun
lipun ympärille. Hän osotti sen mielettömyyden,
mihinkä vanhan union-särkeminen johtaisi.
Brucen lisäksi puhui vielä Nova Scotian kaivoksis-ea
ja sikäläisissä työväentaisteluissa karaistunut tov.
Jim McLochlan. Hän neuvoi kuulijoitaan ei viskaa­maan
menemään tähänastisia saavutuksiaan, vaan pyr­kimään
yhä pitemniälle. Legeren hajoltamisyritykset
nftuiaBi tqv. MacLachlan ristiiii niin perinpohjin, että
leoko kuulijakuntaan ei jäänyt puoltatusinaa Legeren
kannattajaa. Legere oli yrittänyt vielä puhiia jota­kin
hajotushommiensa puolustukseksi^ mutta maina-rien
joukko oli huutanut hänet alas ja vaatinut'tov.
Brucen uudelleen puhumaan. Puheen loputtua laulet­tiin
«Punalippu.»
Toisillakin paikkakunnilla oli Legeren käynyt yh­tä
surkeasti.
f On kuvaavaa, että samaan aikaan kun Legere te­kee
epätoivoisia yrityksiä niinkin vahvan ja/kouluun-tuneen
järjestön hajottamiseksi kuin Nova Scotian jär­jestö,
hänen entisestä pesäpaikastaan Lavvrencesta,
Mass., saapuu tietoja, että Legeren siellä aikoinaan
perustainan O. B. U:n äänenkannattaja on lakannut
ilmestymästä ja Legeren suureksi ylistetty unio on ve­tänyt
viimeisen henkäyksensä. Muutamia vuosia isit;
ten ilmestyi tämä sama Legere Lawrenceen tappelemaan
sikäläistä kutomotyöläisten järjestöä vastaan. Häikäi­lemättömällä
menettelyllään sai hän kourallisen kan­nattajia,
jotka sitten toimivat O. B. U:n nimessä. Mi­tään
työväen union nimeä ansaitsevaa järjestöä ei saatu
aikaan, mutta kylläkin onnistuttiin kylvämään epätoivoa
ja hajaannusta kutomotyöläisten keskuuteen. Mutta
valheen ja konnuuden tiellä oH loppunsa. Legere jou­tui
kopistelemaan Lawrencen tomut jaloistaan, saa­puen
Canadaan jatkamaan roskaista työtään. Ei ole
ollenkaan ihme, vaikka tämä O. B. U : n örganiseeraaja
osottautuisi olevan yhdysvaltalaisten ja canadalaisten
työnantajaliittojen palkattu agentti. Ellei häh sitä ole,
niin toisessa tapauksessa hän tekee omasta innostukses­taan
ja tietämättömien työläisten avustamana sitä työ­tä,
jolle työnantajat ovat valmiit antamaan siunauk­sensa."
Nova Scotian. teräs- ja hiiliparoonil eivät aina­kaan
löydä sen parempaa kätyriä kuin mikä tällä ker­taa
esiintyy O. B. U:n organiseeraajan persoonassa.
Senpä vuoksi Canadan työväestön tervein aines aittaa­kin
hänelle tietoiselle kätyrille ja lurjukselle kuuluvan
kohtelun.
kurjissa hökkeleissä; me emme voi Jtestää tiedottoman
ja valistumattoman alaluokan aiheuttamaa painostusta
ja meidän lyöttömiemme vaatimus siitä, että heille on
turvattava siedettävä toimeentulo, kunnes Euröpan ta­lous
on saatu tasapainoon- on eittämättömästi oikeu­tettu.
Mitä erikoisesti asuntokysymykseen tulee, on työ­väenhallitus
ajanut läpi lain. Jonka mukaan lähivuosina
lennetään 2,500,(XX> asuntoa valtion ja kuntain avus­tuksella.
Niiden vuokrat pysytetään erikoisien säädös­ten
avulla samalla tasolla kuin vanhoissakin rakennuk­sissa,
nim. vain 40 pros. korkeampina kuin vuokrat
ennen suursotaa.
Tämä kaikki on käyriyt mahdolliseksi sen kautta,
että yhä voimistuva jäijestynyl työväestö on käynyt
lakkaamatonta taistelua riistettyjen elinsuhteiden pa­rantamiseksi.
»jMiairtaiiia. gyysk. 20 p. — Sat. Sq»t 20fli. 1924
MSjaseDi"*'
merUys
mm
Rahan oikeus
Muutamat pappismiehet Chicagossa ja erinäiset por-varilehdet
ovat lausuneet murhaavia arvosteluja Chica­gossa
annetun miijuneeripoikain tuomion johdosta. Oli-livat
pitäneet oikeampana tuomita pojat hirsipuuhun
kuin langettaa heille elinkautinen vankeus. Niin olisi
tapahtunutkin, elleivät murhaajat olleet miljuneerien
poikia.
Illinoisin valtion laki tällaisissa rikoksissa on jyrk­kä
ja kiertämätön. Miljuneerinuorukaisten Loebin ja
Leopoldin tekemä rikos oli kaikissa suhteissa sellai­nen,
että lain mukaan he olisivat suoraa päätä joutuneet
hirsipuuhun. Mutta «laki on niinkuin se luetaan» ja
tässä tapauksessa tulkittiin lakeja kullan suojassa kul-icevain
rikollisten eduksi.
On selvää, että jos murhaajat nuoruudestaan huo­limatta
olisivat olleet työläisiä, olisi heidän tiensä suo­raan
kulkenut hirsipuuhun. Heidän teilaamisensa olisi
ollut sitäkin armottomampaa, jos uhri olisi kuulunut
amerikalaisen ylimystön piireihin.
Kun kyseessä olevaa tuomiota nyt arvostellaan oi
keustaistelussa käytetyn rahan vaikutuksen johdosta,
niin joutuu kysymään miksikä eivät arvosteluun yh
tyneet pappismiehet ja sanomalehdet korota useammin
ääntänsä vääryyttä vastaan. Amerikan elämä pn täyft
nänsä esimerkkejä siitä, kuinka oikeutta jaetaan rahan
mittapuulla. Jos tuomion arvostelu miljuneeripoikien
jutussa lähtee puhtaasta totuuden harrastuksesta, on
tällä harrastuksella suuri työmaa edessään. Jos se .. ,.. ^ , ..^^ . ,.
. . . . . . 1. , 1 1 n , ta köyhistä saavat kiittaa alkohoolm
taas on tilapäisen mielialan tuotetta, kuten on luul-l^^j^y^yg^g ^^^^^^^^^ ^jj
den aikana 19,333 työhuoneisiin
joutunutta, j o t k a olivat jou­tuneet
kurjuuteen joko alkohoo-lin
nauttimisesta tahi vanhemmilta
perintönä saadusta . taipumuksesta.
Saksassa sai yhteiskunnalta avustus­ta
1,592,286 leskeä eli siis lähes
3.4 pros.
Mitä tulee alkohooHn vaikutuk-tavaa,
todistaa se vain sitä, että ne, jotka amerikalai­sen
oikeuslaitoksen mädännäisyyttä ovat jatkuvasti ja
perinpohjaisemmin arvostelleet, saavat nyt kuulla por
värien omasfa suusta kuinka dollaria voidaan käyttää
punnuksena oikeuden vaa'assa.
Työväenluokan sivistystyö
Pyrkimys sivistyksen, hankintaan on tullut työväen-keskuudessa
sitä mukaa elävämmäksi, mikäli työväki
on valveutunut valtiollisesti. Ennen työväenliikettä ei
tunnettu myöskään erikoisia työväen sivistysharrastuk-sia.
Vasta valtioHisen herätystyön yhteydessä havait­tiin,
kuinka välttämätöntä työläiselle ön 'koota tietoja
ja oppia yleensä sitä henkistä tavaraa, jota sanotaan
sivistykseksi, voidakseen kunnollisesti suorittaa sen
edessä olevaa taistelua yhteiskunnallisella ja valtiolli­sella
alalla. Huomattiin piankin, ettei työväenluokan
kohoaminen yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa siih-teessa
voinut kunnollisesti käydä ilman sen henkistä ko­hoamista.
Nykyaikainen työväenliike on muodostunut myöskin
tärkeäksi sivistystekijaksi. Sen ovat olleet pakotettuja
tunnustamaan nekin sosialistisen liikkeen vastustajat,
jotka eivät tässä liikkeessä tahdo nähdä mitään hyvää.
Järjestäytymisen kautta on työväki oppinut saamaan
useita välillisiä parannuksia asemaansa. Järjestäytyes-sään
oh se tullut huomaamaan, mikä tärkeä voima si­vistyksellä
ja tiedoilla pn myöskin luokkataisteluKik-keessä.
Oikean luokkataistelijan täytyy myöskin olla
valistunut ihminert voidakseen kunnolla suorittaa osan­sa
taistelussa työväenluokan oikeuksien puolesta.
Taistelu monopolia vastaan
Canadassakin käy yhä jokapäiväisemmäksi suurten
liikeyhtymäin «tutkiminen» siinä nimessä, että trustit
käyvät vahingolliseksi maan liike-elämälle. Pidetään
mahdollisena tai ainakin uskotellaan, että taloudellisen
kehityksen pyörää voidaan mielin määrin kääntää takai­sin
sen trustiutumisasteelta.
Uusi aika — uudet suunnat
Suursodan jälkeen ovat yhteiskunnalliset olosuhteet
Englannissa muuttuneet monella tavalla. Ennen solaa
pelättiin aina ryhtyä suurempiin yhteiskunnallisiin uu­distuksiin'niiden
aiheuttamien kustannusten vuoksi. Nyt
on kuitenkin päässyt vallalle käsitys, että maan rikkau­det
ovat paljon suuremmat ja sen tuotantokyky pal­jon
valtavampi kuin miksi ne aikaisemmin arvioitiin.
Ennen sotaa pii yleisinä ^iskulauseina: Meillä ei
ole varaa rakentaa paremjpia. asuntoja; nieillä ei ole
:varaa kustantaa parannuksia opetuslaitokseen; meillä
-ei ole lainkaan. mahdollisuuksia suorittaa isellaisia me­noja
kuin mitä-säännöllinen työttömien avustus vaati­si
j . n. e. a
Trustien «hajottajat» unohtavat sen, että trustiutu-nul
teollisuustuotanto on korkein tuotantomuoto ja et­tä
sellainen teollisuus on kasvanut kypsäksi otettavaksi
koko kansan omaisuudeksi. Trustiutunut teollisuus
kontrolloi kansan elämisen ehtoja ja siksi on luonnollis­ta,
että sellaiset teollisuuslaitokset on kansallistutetta-va.
^tä ei kuitenkaan tee mikään muu kuin työläisten
ja maanviljelijöitten kiireestä kantapäähän kontrolloi­ma
hallitus, sillä niin kauan kun riistävä luokka pn
hallituksen kontrollissa, tulee se kaikin käytettävissä
olevin keinoin vastustamaan valtansa perustuksen, teol­lisuuden
kontrollin käsistään luovuttamista. Ja tästä
kiertämättömästä tosiasiasta johtuu, että olosuhteitaan
korjaamaan pyrkivien työläisten ja farmareitten täytyy
järjestää omaan luokkavoimaansa pohjustuva valtiolli­nen
puolue ja sen kautta käjiävä taisteluun Vallan kä­siinsä
ottamiseksi ja kypsvneen teollisuuden tuottavan
Väkijuomajn käyttö vaikuttaa
herpaisevasti yhteiskunnan moraali­seen,
aineelliseen ja fyysilliseen hy­vinvointiin,
josta myös yhteiskunta
kärsii- Syitä juoppouden levene­miseen
saattaa olla monia. Jo ai­kaisin
havaittiin pitkällisten sotien,
mullistusten ja liikehtimisten jäl­keen
juoppouden saavan, enemmän
levenemismahdoUisuuksia. Ei voida
kieltää, että on paljon muitakin te­kijöitä,
jotka auttavat juoppouden
levenemistä; niinpä ilmanalan vaih­televaisuus
ja rotuominaisuudet voi­vat
olla jonkunlaisena tekijänä. Us­konnolla
on huomattava vaikutus
juoppouspaheen vastustamisessa.
Niinpä muhamettilaisten ja osaksi
juutalaistenkin keskuudessa ei juop­pous
ole niin levinnyt. Myöskin eri-laisten
lahkokuntien jäsenten kes­kuudessa
on juoppous vähemmin le­vinnyt.
- Useat aukkoriteetit katso­vat
alkoholin käytön nykyaikana
kohonneen huippukohtaan, uhaten
yhteiskuntaa suurilla onnettomuuk-sHla.
Tätä koetetaan selittää yhdel­tä
puolelta tekniikan kehityksen pe­rusteella,
koska se on voinut saat­taa
alkohoolin valmistuksen täydel­lisemmäksi,
toiselta puolen ^äite-tään
taasen, että ihminen olisi aä-koholin
käyttöön taipuvaisempi ris­tiriitaisissa
tilanteissa. Niinpä Sveit­sissä
tehtaitten tarkastaja tohtori
Schuler on tehnyt sellaisia havain­toja,
että ne henkilöt, jotka teke­vät
työtä ummehtuneissa ja pölyisis­sä
huoneissa sekä sellaisissa tilan­teissa,
jolloin ruokailu' pn epäsään­nöllistä
tai kun työ suoritetaan yö­aikaan,
ovat taipuvaisempia ailko-hoolin
nauttimiselle. Tämä sama
havaitaan, kun työt levähdyksettä
kestävät kauan tai epäterveellisissä
huoneustoissa.
Alkohoolin turmiollisia seurauk­sia
on tietysti mahdotonta todistaa
täsm|lleen taloudellisella alalla. L i ­kipitäen
voidaan kuitenkin mainita
numerolukuja. Niinpä Englannis­sa
tValesissa oli 831^53 henkilöä,
jotka saivat avustusta kunnalta ja
tuli se maksamaan 8.176.768 puru
taa. Noin 60—75 prosenttia näis-
6esta kuolefvaisuuteeuj niin ön luon­nollista,
että se lyhentää ihmisen
ikää. Englannissa on 25—45 vuo­den
väliUä kuolevaisuus 18.2 proa*
pro mille. Ikäkausina 45—65 ko­hosi
tämä prosentti 33.€8 prosen­tiksi,
kun taas tavallinen kuole­vaisuus
Englannista edellisellä ikä­kaudella
oli 10.12 pros. j a jälkim-maisella
ikäkaudella 27 pros. Eng­lannin
-henkivakuutusyhtiötkin ovat
tässä tehneet mieltäkiinnittäviä ha­vaintoja.
Whittinktonin johtaja
Bowler on tehnyt havaintoja 25
vuoden aikana ja jakanut vakuutuk
senottajat kahteen luokkaan: rait­tisiin
ja ei raittisiin. Edellisessä
ryhmässä 'kuolevaisuus oli 8.74 ja
jälkimäisessä 16.35 pros. Erittäin
mielenkiintoinen on henkivakuutus­yhtiön
United Kingdom Temperance
and General Provident- Institution
selostus. Tämä henkivakuutusyh
tiö on antanut raittiiUe henkivakuu
tuksen. ottajille 10 prosentin alen
nuksen -vakuutusmaksusta. Tämä
toimenpide on tietysti taloudelliselta
kannalta erinomainen ja täydelli
sesti ymmärrettävissä. >
Sveitsin viralliset tilastotiedot
osoittavat, että alkoholin vaikutus
on useastikin avustanrana syynä kuo
demkntapauksiin. Yhdeksästä kuo
lemantapäuksesta miesten keskuu­dessa
johtuu joko välillisesti taik
ka välittömästi yksT alkohoolista,
50 kuoleman tapauksesta naisten
kesken on alkoholi syynä 1 kuole­mantapaukseen.
Mitä tulee alkohoolin vaikutuk­sesta
rikollisuuteen, niin professori
Lang on tehnyt seuraavat huomi­ot:
• 97 tapauksiesta, jotka tuoinit-tiin
rangaistukseen Zyjrichissä tap­pelusta
tai puukotuksesta, 15 ta­pahtuu
lauantaina, ^2 sunnuntaina,
24 maanantaina ja loput seuraavf-nia
neljänä päivänä. 'Saksassa on
tohtori Schröder tutkinut 61 vanki­laa
ja tullut aivan samanlaisiih tu­loksiin
kuin sveitsiläinen virkatove
rinsakin. Belgian ^vankilain tarkas­taja
ilmoittaa 25 vuoden tarkastus­tuloksensa
ja mainitsee, että 4.5
pros.- rikoksista on pantava väkijuo-main
syyksi Sama on todettu myös­kin
Ranskassa. Englannissa virallis­ten
tiedonantojen mukaan pn 3|4—
4|5 pros. kaikista rikpksista panta
va alkohoolin ansioksi. Niinpä eräs
englantilainen huomattava juristi
on sanonut, että jos kansa' voitai­siin
saada aivan raittiiksi, niin van
kilat tyhjenisivät siinä määrin, et­tä
vain i . l pros. jäisi jälelle v a n k i ­loihin.
smin
terriius j
Lontoon äsken päättyneessä
kongressissa liittolaisvaltain- ja Sak­san
valtuutettujen välillä tehty so­pimus
pohjautuu amerikalaisen ka­pitalismin
edustajan, kenraali Daw€-.
sin suunnitelmaan. cKonferenssin
j a 'Dawesin suunnitelman tarkoituk­sena
oli hankkia rahaa ja, niin pal­jon
kuin mahdollista auttaa.velallista
maksamisessa,» lausui Herriot kong-re^
ista eräille sanomalehtimiehille
Mutta miten tämä raha tosiasiassa
hankitaan ja miten Saksa autetaan
maksamaan velkansa? Siitä ovat
lähemmät määräykset Dawesin suun­nitelmassa.
Jos se toteutetaan, mer­kitsee
se Saksan alistamista liitto­laisvaltain
ja Amerikan siirtomaak­si,
jossa työläisten hiellä ja orjuu­tuksella
riistetään näiden maiden
kapitalismille suunnattomat rahatu­lot.
Lontoon konferenssissa ovat jul­kisuudessa
esiintyneet Ranskan ja
Englannin pääministerit, tosiasialli­sina
cneuvottelijoina» 'ovat kuitenkin
olleet amerikalaiset englantilaiset
ja ranskalaiset kapitalistit, raharuh­tinaat,
jotka Saksan vahingonkorva
uskysymyksestä asiantuntiakomissi-ooniri
suunnitelman avulla ^vat teh­neet
suoranaisen iiikekysymyksen:
rahaa, rahaa, rahaa! Siirtomaissa
rikastuu parhaiten,sen tietävät maa-ilmankapitalismin
- valtiaat. Sen
vUoksi tehdään Dawesin suunnitel­man
nojalla Saksa siirtomaaksi. Sen
valtiopankki alistetaan liittolaiska-pitälistien
valyonnän alaiseksi: sitä
Jvalvoo nimittäin neuvosto, jossa on
vähintäin puolet ulkomaalaisia, s.o.
ententekäpitalisteja. Saksan valtion­rautatiet
joutuvat yksityisen, varta­vasten
perustettavan kapitalistiyh-tiön
käsiin viideksikymmene'ksi vuo­deksi.
Tämä yhtiö luovuttaa voitta­javalloille
vahingpnkorvausmaksu-na
yhdentoista miijaardin edestä
obligatsiooneja. Näistä oUigatsioo-neista
menee 5 prosentin korko ja
niitä kuoletetaan vuosittain yhdellä
prosentilla. Sitäpaitsi on Saksan
vuosittain suoritettava liittoutuneil-iaar-din
kultamarkkaa. Sen lisäksi on
vielä lukuisia muita maksuja ja
<keinoja> kaikkivaltiaan rahan he-ruttamiseksi
liittolaiskapitalisteille.
Joku on laskenut, että summaan,
jonka Saksan on vuosittain, määrää­mättömän
ajan, suoritettava liitto­laisille,
on jokaisen Saksan asukkaan
kerättävä — myöskin vuosittain —
40 kultamarkkaa. Toisin sanoen:
jokaisen henkilön osalta on valtiolle
maksettava veroa 40 kultamarkkaa
pelkästään voittajavaltojen kapita­listeille
luovutettavaksi. Lisäksi vie­lä
muut valtion verot
On itsestään selvää, että tällai­nen
asiaintila kiristää Saksan työvä­estön
aseman entistä synkemniäksi.
Jo nyt ovat Saksan työläiset olleet
pakoitetut, kiitos sosialidemokraatti­en
liian suuren'taipuvakuuden, luo­pumaan
n.s. «vaHankumouk-nen saa­vutuksista
». Kotimaisen kapitalis^
min pystyssäpysyttämiseksi, .jotta
valtakunta voisi sen avulla suorit­taa
korvausmaksut, on työläisiltä
riistetty kahdeksantuntinen työpäi­vä.
Palkka on siitä huolimatta \jain
huonontunut. Saksalaiset • kapitalis­tit
ovat huolellisesti siirtäneet va­hingonkorvausten
maksun tyoläisterif
niskoiile. Ja siihen suuntaan men­nään
yhä, pitemmälle. Kun rautatiet
joutuvat yksityisen yhtiön käsiin,
jota vuosittain rasittaa i l miijaar­din
velan korot ja kuoletus, nouse­vat
luonnoUisesti rautatierahdit^Ta-varain
hinnat kohoqvat ja kaikki se
.vaikuttaa siihen, että" eliiikustannuk-seftulevat
huimasti nousemaan:
Saksan työväki joutuu vähitellen
afrikkalaisen siirtomaan alkuasuk­kaan
asemaan. Siliä, jos voittajaval-tain
kapitalismi osaa tehdä Saksas­ta
siirtomaan siten voidakseen ' s i -
ta parhaiten nylkeä, osaa Saksan
kotoinen kapitalismi kyllä paihaa
tai ainakin" yrittää painaa' Sakäan
työväen kiinalaisen kulin asemaan.
Saksan sosialidemokraatit eivät
näytä sitä käsittäneen. Heikosti ^pro­testoiden
ovat Saksan reformistiset
ammattiyhdistysmiehet suostuneet
siihen, että kahdeksantunnhi työpäi- nistä asti?
västä on käytännössä loomtto. To-sin
se vielä on jossain paperilla, «pe-riaatteessa>,
tunnostetta* matta tSi-laisilla
periaatteilla ei työläinen kan-vanksan
jaksa elää! Dawedtt nano
citelma, joka, kuten yllä pn mainit
tu, siirtää saksalaisen työläisen sme.
rikkalaisen kapitalismin nhziksi, on
myöskin .saanut sosialidemokrairtti»
en kannatuksen. VorvärtÄ. .Saksan
sosialidemokraattisen puolueen paS.
äänenkannattaja, on k'>Vo sian nupi.
tanut suunnitelman byväksynästä.
Ja kun I/Dutoon sopimus on allekir­joitettu,
lausuu se kylmästi, että
«Lontoon konferenssi ei tosin tuo
Saksalle paratiisia», mutta iisaä, et­tä
«se kuitenkin pelastaa Sdcsan
helvetistä». . _
^ Saksan typväestö näyttää kuiten­kin
varsin hyinn tuntevan tilanteen.
Ja helppoahan, se sille onkin,' kun se
joutuu «mieskohtaisesti» vatsassaan
j a selässään sen tuntemaan. Jaksaa­ko
se pakoittaa kotoiset kapitalistit
vähemmiHe osingoille, - jaksaakö se
säilyttää itselleen ne oikeudet jä sel­laiset
työsuhteet, jotka sille näihin
asty ovat säilyneet, ne ovat kysy­myksiä,
joihin vastaus annetaan lä­hiaikoina.
Dawesin suunnitelman to^
teuttaminen tietää ehdottomasti
työntekijä- j a työnantajaluokan kes­keisten
välien äärimmilleen kärjisty­mistä.
,
Saksan työväki saa taas aloittaa
tuiman taisteluli omaa maan jä ko­ko
ententen kapitalisteja vastaan
Tämä viime nnainrttu .suhde juuri
osoittaa, että tämä taistelu on kan­sainvälinen
asia. Siitä tulee suuresti
riippumaan työväen asema muissa­kin
maissa. Joi nyt on esimerkiksi
kahdeksasta tunnista Itiopumihen
Saksassa vaikuttanut huomattavas­ti
muissa maissa. Vereksenä todis­tuksena
siitä' on ohut äskettäinen
valtava työtaistelu PuöJassa, jonka
kapitajjistit. pakoittivat työläiset pi­dentämään
työpäivää Vedoten saksa­laisiin
oloihin. Dawesin suunnitel­man
toteuttaminen luo tilanteen kan.-
sainväliseltä kannalta vieläkin vaa­rallisemmaksi—
ellei Saksan työvä­ki
jaksa vaaraa torjua. Kuljetus­työntekijäin
kansainvälinen kong­ressi,
joka7 pidettiin äsken Haihbiir-
'^ssa,' on tämän käsittänyt ja. hyväk­synyt
: päätöslauselman Dawesih
suunnitelman toteuttamista vastaan.
Ja Saksan kannalta katsoen-—
myöskin- tasavaltalaisten ja demo­kraattisten
porvarien; kannalta—^
lienee oikeassa Berliheir* Tageblättin
kirjoittaja. Hän nimittäin selittää;,
että: Lontoon sopimuksella ' qn teh­ty
karhunpalvelus : tasavallan asial­le
Saksassa.
Lontoon' sopiniuksella ei öle ai­kaan
saatu Europan rauhaa,'» kuten
optimistit haluavat väittää, ^
N a u r u a ja riemua - ei taaskaan
pidä puuttuman balilta ensi lauan­taina^.
cSukkela nainen» pitää siitä
huolen. Se' ennen kuulumaton kan­sainvaellus
joka On , ollut kahtena
viimeisenä iltana kun Laivan kan­nella
esitettiin, on^ varmasti takee­na,
että nyt on taas haalimme täy­si.
Sillä kappale puhuu itse puo­lestaan.,
«Sukkela nainen» oii hu­vinäytelmä
sen sanan tosi merki­tyksessä.
Siis kaikki liikkeelle. Seu­raava
suuri näytelmä on Pikku V i i
en läksiäisnäytelmä, joksi Ville on
vallinnut näytelmän «Immenryöstö»,
silloin'^n haalimme taaskin liian pie­ni.
Mutta siitä tuonnempana.
i i kaikesta
Pat JO
teen. Nyt m-a
a torpan k e n m i ^ ^^
t y ö l ä i s ? ^ ^ f
me työtä
vannoissa noissa vj
ja maisia
jätämme torpat työ]
ai^mne yhteisesti e t S * ^
'^'^^^rne oloflu.^
ja__ P^stäksemme^i,^
Päämäärämme
sillä, kun me joukkona
ämään keinoja millä hävSa'
P™«yspaikatV*?^;^-- auosivan järjestelmän. ' ^ *
työläisten <9»
•7*.
- S y ^ s j u h U t 13—14 Tt f L '-''^
nistuivat melko hyvin täiä.
aikaan. Har^•i^aise„ ^ ^ ^ ^^
SUOSI juhlia. AamupäiväUiflJ^^
kylläkään Ollut a u r i n g o n i^
mutta silti lämmin, s i f l o i n ^f
aurmgon Pilkistäessä esiin jÄ;^!
la paistaen täydellä terällään. S "
mm Ilman houkuttelemana tS^^
leisöä liikehtiä kentäUe j o ^ - ^
aikaisemmin kuin mitä
alkaa, niin että kello kymaeSi
olrysmne kertynyt rmT^
katsoen sieyä joukko, kaikK
tunteen syvästi innostamina ja
letaarisen joukkovoiman m&
minä. Jokainen näytti hetk«tg ^ if
nohtaneen monet raskaat boleia^
jotka meitä painavat moninaisia t J
voin.
Joukon hiljallensa lisääntyesaj i §
jettiin juhlien ohjelma kentällä i j l j
l o - lO .a.p. kahden sarjan n r h ^ !
kilpailulla. Osanottajia oli ]«.
heilun tuloksista juiaistaan
tukset myöhemmällä. ' -S
Kello puoli kolme siirryttiin l a l ;
tältä osastomme juhlasaliin, joj^f
ai jettiin henkisen ohjelman sa^l
tus. Ensiksi Sudburyn osastoasi^
tokunta -.puhalti torvistansa r^-:^
paasti, -voimakkaasti vaiknttaiiili
"Vapaa Venäjä" marssiii ja pj^l
muuta työväen omaksumaa sflätoii^
kappaletta, jotka yleisö palkiiä yd-i*
makkailla suosionosoituksillaaii. '7;!
Sen jälestä seurasi avanspnhe Ity"
Luodolta, j o k a lyhyesti selosti tjöl
Iäisten juhlien merkitystä, niin pt-'-
riaatteellisesti kuin myös talojdtf|
toimimaS
iiutbia
E l e t a a n s i t a täällä Timminsissä-kin,
vaikka ei" paljon maailmalle
toitotella. Kaivantoon, syvään k i ­ven
sisään meitä lähetetään joka
päivä etsimään kultaa j ^ kenelle?
Ei meille työläisille sitä anneta,
se kasataan muualle. On myös täl­lä"^
ympäristöllä metsätöitä vaan ne
ovat huonoja palkkain puolesta.
Meidän työläisten ympärille on
kasaantunut .yhteiskunnan nylkijöik-si
antautunut ro^ka, joka "muo­dostaa
suuren tahran- meidän suo­malaisten
. yhteispyrintoihin. : Työ­väenliikkeitä
meillä on, vaan ne
eivät voi mitään sille paheelle, jo­ka
^virtaa koiratorpästa joukkoom­me.
Me kukin aikanamtae sorrumr
me sen alle. Me tunnemme itsemV
me^ heikoiksi kun ajattelemme : puo-lueelämäämme.
Juoda pullo, vii­naa
ja mennä haalille tai poikata­lolle
rähjäämään, se on suurempia
pyrkimyksiämme. .
Kirkkoa ja pappia ei suomalai­sella
heimolla ole, vaan onhan meil-ä
useita suomalaisia • köuratorppia
; a niitten yhteydessä muita yhteis-cunnan
mätäpesiä. Kaynmiekör me
niissä?: Käymme vankemmasta pol­vesta
'siveelliseen neitoon asti;r^~
Suomalaisilla on haalilla kokous ja
mdkein viereisessä-' konratorpassa
on norkkakemut j l p ^ osaston jä-seniäldn
on mukana.: -Onko^^t^^
snns järjestetty osjpstotoimitmra
vastustamiseksi yvai tie^mättomyys-kö
on tekijänä? > V a i ' onkö haflutr
tu te^dä tunnetuksi' uusi koiratorp-
; >a sen kautta, .elta on haalittu sin­ne,
kannatnsjoukkoa' osaston jäse-r
lisen välttämättömän
puitteissa.
Juhlarunon lausui Hj. Län^
Sitten' seurasi Vapauden tmifi
tajän. 0^ Säären juhlapuhe.
puheessaan selvin piirtein osoiM'
kuinka kapitalistisen maailman lal-:,^
litukset k a i k k i a l l a hutiloivat
laavat työväen kaikklluövaa työtl;^
Kuinka saman aikaisesi työväBtJ|
kaikissa maissa painuu yhä syvöiir|
mälje orjuuden j a kurjuuden,syräs;|
kuiluun taleudellisesti. 'Puhuja (K|
soitti niitä monia suuria saaTntal-;;
sia, • joita ' työväestö on viiineiatt,;
vuosina saanut j a edelleen kehoiffi|
työläisiä taisteluansa tiivistän^!
ottamaan osansa tästä rikkaindaäl
ja hyvinvoinnista joka yhteidsi!^:!
nassa vallitsee.
Puhe oli kerrassaan läpeensä
lenkiintoinen j a mukaansa tm^^
va, jonka yleisö palkitsi innoli6iJ|
mielin.
JSitten seurasi runonlausuntakiliai-i
lut, joista jaettiin kolme palkjnto^;
Ensimäisen palkinnon sai H. LAv>
toisen V. Heikkilä ja kolmaniia|
y. Hyväri. .S
Illalla- e s i t e t t i in kolminäyto!csii!0|
•Suomen kansan plämää. kiiraw|
kappale " P o h j a l a i s i a " , jota
maan joukko oli paisunut ibailt»T^|
«iiureksi. Laajalta ympäristöltäni
ihmisiä saapunut niin paljon, e»,
avara juhlasalimme ei tahtonutig
da kaikkia suojiinsa sulkea. S c >|
distaa että tämänkin ympär
työväestö antaa arvoa näyteln
teelle. Se käsittää että t y f ^ |
tulee omata omiin kasiinsa kaiM^.;
taiteiden ja tieteiden eri
Iäkseen kykenevä kehrttämaan^|
kasviattamaan itseään ja nouse g
polvea. , _ „ i J i?
Juhlien jälkeensä jättama_ow^.|
on innostava toimintaan s u t a n «^
^sestä, kuinka - - i n
ihänkin ympäristön P^^tt:.;.
työväestö rientää omiin. _^
Pidemmätkään n^fitkat eivat oie
teenä. , .. oäi-v!
. Nayteln«.e«rau koko« b««^Pj^
tettun tulevasta toiminnasta ] _ ^ , :
taa-heti harjoitusten ^
lapatte". Kappale J^ - j ^ ^^
haimpia unkarilaisia ^|
tä suomenkielen. -.J^^,
kon paasta. .jonis
dessa^esitetään toinen
pale «Kylänheituö», s^"^
l^tä suomennettu. ^
. V i e r a i l u i l t a p a . ^^J^W}u
ton näytebnäseura tulee^ ^ p.
raflemaan sunnuntaina
ta sflkkipaidasta'. ^"^r^^
nollisestikin ^
fo.ppaleen. ^ J ^ ^M ovat saiä saavuttaneet ^ j ^ ^p
ättä tämä kappale
Pia tuo jokaisseenn älh»»