Canadan uutiset, September 28, 1922

              ,'koineet tuottivat 6,439 paunaa j a
'kesällä 5,941 sekä keväällä 5,-
'842 paunaa maitoa. Syksyllä
poikineet antoivat keskimäärin
268 paunaa voirasvaa. ^''alvella
poikineet 258, kesällä 236 j a ke­väällä
2i'ii') paunaa. V a i k k a ruok­kiminen
tuleekin kalliimmaksi,
Syksyllä poikivat lehmät ovat
hyödyllisimknäti
E r i ä v i ä m i c l i p i t e i t ä on siitä ovat syksyllä poikineet lehmät
mikä on paras aika vaode.sta' sittekin hyudyllisimmät.
lehmien vnsikoimiseHe. Tämän | alutta'ne jotka myyvät maito-johdosta
on tehty tutkimuksia na j a j o i d en on j o k a kuukausi
10,870 lelunälle 64 testausyhdis- pidettävä hyvää maitoa, katso-tyk<.('
ssä Yhdysvaltain maanvil- vat että licillä on aina verestä
jely^hallitukstn toimesta ja on j a voimakasta maitoa vtirastossa
Imoiuattu, että syksyllä vasikoi- ja asettavat lehmiensä vesikoimi-vat
lehmätlovat hyödyllisimniät, sen sen mukaan.—P. . /
silla ne antavat enempi maitoa 1
ja voirasvaa. Nyt on syyskynnön aika.
Keskimäärin lehmät, jotka va- Yksi suuri etu t r a k t o r i n käyt-sikoiva^
syys- loka- j a marras- tämisestä on siinä, että sillä ky-kuu^^
sa tuottivat 6,689 paunaa kenec tekemään paljon työtä ly-m
a i i i / i . 'kun taas talvella vasi- hvossä ajassa. Sängen kyntämi-
Seui-aavia kirjoja on nykyä,än saatavana Canadan
Uutisten kirjakaupasta:
^'cslamentti (Uusi suomennos)
" (vanha )
Herran Tulen Kantaja . . . . . . . . . . . .
B i b l i a (Pienempiä)
ii (Keskikokoa) .. . . . . . > . . .
n
:v.:.v.^.v\:v>>-;:>75.:
v;2>oo.:
^Tsoji) 2.50
Uusi Postilla (Laestadiuksen) 3.50
Pyhä Knipui| 1.75
Kansallista Itsetutkistelua 1.35
:\rinkä M i t i k i n Italiasta 1-25
Vieläkin Siitä Ajasta 1.25
Tiellä ' 2.00
Mitä on kuolema 1.75
Pyliiikr.ulnn l a u l u k i r j a (nuoteilla) 3.50
M a r t t i Luther 2.00
Amerikani Suomalaisten ITistoria c^. 1.75
F i n n in America 50
Tarinoita Amerikan Suomalaisista \ . . . . . . . . . . . . - . . .25
Kaivannosta hauta'an 1.25
Jean S-brlius 1.45
Mäkelän Pc7itti 1.50
Pie-ncsth pappilasta 1.25
E i sitä voi koskaan tietää . . . . . . . . . . v . . . . . . . . . . . . . . 1 . 50
" Mooses ja hänen hevosensa 2.50
, Petsamon rata ^ 1.35
Paimen ja lampaat , 1.25
Munkkikammio 85
: Sianhoito oppikirja ; . . . . . . . r . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A .75
Kapinoitsija 1.50
Michitranin Kuparialue j a suomalaiset siirtol LOO
Biologia 2.00
Miksi tahdon olla suomalainen 85
Englantilais-Suomalaineu Sanakirja ( A r m i n e n ) . / . . 3.50
Suomalais-Englantilainefi Sanakirja 3.25
Sanakirja (Rekonen) ^ 2.25
Katekismus 35
'Raami^tun historia 75
Pyhäkoulun l a u l u k i r j a 35
Opiksi ikä eletty 60
Eläinten lääkäri 45
English-Finnish St. Luk e 35
Punancn kardinaali
Amerikan 'Suoi[oalaisten kotilääkäri . . . . . . - . . . . . . .
Eläm,ää\ikuisessa yässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
V i i s i tarinaa i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •
Muuan katuvall|an kumous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
' Myötävirtaan 10
Moraalin Uhripappi 30
Suomen Perustuslaki j a Hallitusmuoto
K a u k o m i e l i .. 1|.. ^ . — .
A Finnish Grammar
seen Oli t r a k t o r i varsin mukava.
Mutta silläkin tarvitsee oppia.
Eräskin hyvä kyntäjä kertoo,
että häneltä otti p a r i k i n kesää'
ennenkufn hän oppi kyntämään
t r a k t o r i l l a . Kynnös pyrki tule­maan
väkisinkin epätasaista ja
kyntänaättömiä paikkoja tahtoi
väkisinkin jäädä. .
»Jokainen, joka on t r a k t o r i l la
kynlänyt, on t u l l u t huomaamaan
että lyhyet vaot ovat aikaa ku­luttavia,
koska on paljon kään­telemisiä.
Kun 5—6 terän aura
on tr-katorin i)erässä, tulee p|l 1 on
olla tasaista j a saada pitkiä va­koja,
silloin saa maata paljon
nurin lyhyessä ajassa.
A u r a on hyvin vaniia maanvil-jelystyökalu.
.Mutta jokaisessa
miespolvessa sillä kynnet |;in,
mutta s i l t i k i n tuhansia hevosvoi­mia
menee hukkaan joka vuosi,
kun auraa ei osata, oikein järjes­tää
j a asettaa. Varsinkin, trak­t
o r in hyvään kuntoon asettami­nen
et ole jokamiehen tehtäviL
•ia sen asettamisesta tulisi vaike-täten
meneteltynä säästyy paljon
työtä. — Aliee Aatos,
OTTEITA ONTARION m
SÄSTYSASETUKSESTA.
Metsästysaika. Kukaan henki­lö,
ei saa nietsästää, tappaa tai
hävittää hirviä (moose), peuroja
(deer), poroja (reindeer); tai
Amerikälaisia x>oroja ' (cäriböu)
siinä osansa ,OntawotaVJoka^^^s^
jaitsee pohjoiseen (Jaiiädian Go-vernment
rautatiestä, aikaisem­min
G ra nd Trun k Paeifi e rauta-tie,:
Q ue b e cis t a Man i to ban ra j alle
saakka, päitsi 15 p :stä' syyskuu­ta
15 päivään^^^
1 emmat pälvät iniikaan.: luettiijnä.
hirviä (moose), peuroja (deer),
po roja (r e in dee r) tai Amer i k a ­laisia
poroja (earibou) siinä o-sassa
Ontariota, joka sijaitsee
o t el ään French . j a Ma t,tawa-j oi s-ta,
liikuunottaniattä aikaa• 5 päi­västä
man-askuuta 20 päivään
marraskuuta, molemmat päivät
mukaan luettuina, v
aksi kirjoittamalla selvittää, siL hirviä (moose), peuroja (deer).
Ui se on käytännössä opittava.. p o l o j a (reindeer tai Amerikalai-
Mujta k p l l a k i n : paikkakunnalla
on jo nykyaikana traktorin käyt-täjiii,
jotlva siinä antavat neuvo­j
a ja kokemus on'paras opettaja.
Ne j o i l l a ei ole traktoria, käyt.
lävät vanhaa totuttua hevosilla
kyntämistä. . Sama on .millä k y n -
neliiiin. mutta toimittakaa kyn-tiiminen
syksyllä, sillä se on vält­tämätön
ehto peltojenne: muok­kaukseen
kevään varaksi.—P.
.40
.50
.50
.15
.10
Milloin maissi on leikattava
sailoon?
Sailoon li'ikattavan maissin t u ­lee
olla. sihen jnäärään tuleentu-ueei).
et i ii jy vut ni issa ovat -kovat
i;i ainalrin neljiisosa lehdistä on
iiiultuuur r u s k f M k s i . -los. maissi,'
ei olo: tiiiefntimut. niin. siinä ei'
I ole sitä i-avintovoimaa Kuin o i ]
tuleeniuneessa maississa.
Mutta jos taas maissi piiiisee;
l i i a n k u i \' a 1^ s i e n n e u k uin s e . 1 e i - •
kalaan «ailoon, i)iin\ siinä ei ole-larpee]:
vi ki.sieutla ettii se ru-:
jH'isi kjymääii. Jos maissi on
piiässyt l i i a n kuivaksi ennen sai-loo.
n jvrnoa, niin on pantava vet­tä,
sailoon,. sillä t4imä auttaa;
maissin happanemista j a samalla
auttaa etiä se painuu lujempaan
ja poistaa ilman - välistä. Se; oii
n'MKc;a ilma-aukoissa, joissa home
muodostuu . saihirehussa j a tur­melee
osan rehusta, .
Jos m a i s s i leikataan l i i a n v i h -
riänä, n i i n se muodostaa happoa
i'ehuun, josta tulee tautia eläi-uiiin
sitä syödessä.
Maissi on leikattava tuumaa
• • . • •. a.
That Printer of UdelPs
Undying F i re
'fhe Sampo .,
« * • « • • • • • c
* • • • •
,-;:.^..v:.25::;
. - i / .80 ;
. . . . 1 . 35
•^.^.2.00.;
. . . . 2 . 0 0
L i f e and I l e r o i c D e e d s of R o o s e v e l t . . . . . . . . . . . . . . . 2.00
F i n l a n d {and the Finns . , 2.00
Sionin Kannel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.00
V i r s i k i r j a , virret ainoastaan 75
V i r s i k i r j a " ' • .50
Onni Kalpa, k i r j . - J . Ilemmer $1.75
Kalevalan Avain, kovissa kansissa ; . . . ^ . . . . . . . . . 3 . 50
Rauhan Sointuja, nuottien kanssa . . . . . . . . . . . . 2.50
K o r a a l i k i r j a , v i r s i k i r j a , 2.00
P i l o j a j a P i l a k u v i a .' - 25
Colliei'S'Ne\v Photographic Hist. of the W o r l d War 3,00
Opiksi'ikä eletty 50
Virsi];irja". evankeliumin-kanssa 1.2.5
sia poroja (cäribou siinä osassa
Ontariota, joka sijatsee }H)hjoi­seen
j a länteen Fi-e.nch j a ^ l a t t a -
wa-joista. lukuunottamatta aikaa
25 p:stä lokakuuta 30 päivään
.marraskuuta, molemmat päivät
mukaan luettuina..
pyitä (ruff<'d g:rouse, partridge)
1 )a i t s { 5 ]): s t ä n UI r r a sk un t a • 20
l)äivään marraslcuuta jokaisena
vuonna, molemmat päivät mu
kaan luettuina, kuitenkin edeL
lyttäen, että nietsiistys siinii . 0 - :
sassa Ontariota, joka sijaitsee
pohjoiseen j a länteen French ja
.Matta\ta-joista, tulee olemaan 15
p:stä lokakuuta 20 päivään mar-raskuuta,
molemmat päivät mu­kaan
luettuina. . Kukaan el saa
orraa, . tapi)ao. tai pitää, hallus­saan
enemmän kuin kymmenen
p y y l i i ylvtenä vuonna. .
fasaaneja tai pi-eerikanoja en­nen
5 piiiväämarraskuuta ja sen
jiilkeen i)aitsi 5-]).-siä marrask.
20 päi vii iin ^ • m arr a sku u t a j o k a i -
sena vuonna, molemmat: päivät
mukaan luettuina. • . ••
Metsäkurppa (woodeoek). Met-säkurppia
])aitsi 15 p:stä syys­kuuta
15 i)äivään lokakuuta, mo­lemmat
i)äivät mukaan luettuina.
• peltopyitil . (rpiail.):. j a . villiä
kalkkunoita (tui-key.) sekämu.s-tia
1 a i 11 a r m a it a o ra viii ennen 1
päiväämai-raskuuta 1023 j a sen­j
a ! Iceen muulloin kuin 1 päivästä
marraskuuta 15 päivliän marras­kuuta
kunakin vuonna, niolem-mat
päivät mukaan luettuina.
Kukaan ei saa ottaa, tai)paa tai
pitää hallussaan enemmän kuin
tä laidat
näissä hometta synnyttävät i l -
mareijät heli)ommin muodostu­vat.
- P.
PALUU, k i r j . Uuno Hirvonen $1.75
TLEN RISTEYKSESSÄ, kirj. UHino Hirvoien $1.00
KÄTINKA BABE, kirj. Aino Kallas $1.50
KIVIRANNAN PIENiTILA, kirj. K. KasHn $1.00
SELJA KUKKII, kirj. Gunnar Engberg $1.25
TOISTENSA TIELLÄ, kirj. ITrpo Sankila $1.25
ETSIVIÄ SYDÄMLS., kirj. Urpo Sankila $1.25
KAUNIS^ VALiäE, kirj. Viljo Kojo $1.75
UNELI^HENSA UHRI, kirj. I\larja Salmela $0.85
KAPINA, kirj. U. W. VTalakorpi $1.25
IRTI SORTAJISTA, kirj. K. Merikoski ;. 41.00
KIRJA PIKKU VEIKOSTA, kirj. G. Geijerstam $1.25.
TUSKAA, kirj. Väinö Kataja $0.85
OTTEEN ELÄMÄÄN, kirj. Väinö Kataja $0.85
HENlKIPATTONlA, kirj. K. Isomäki \ .c $1.50
Tilaukset 3^ rahat rähetetään osoitteella:
, teANADAN XrUTISET,
"Pori Arthur^ Ontario, Canada.
pitkäksi, sillä silloin sen saa hel­pommin
sullotuksi. Katsokaa et-Uaiusi peltopyytä yhtenä päivänä
sullotaan hyvin, sillä tai kaksikymmentä-viisi .koko
metsästyskautena,
; ViUikänhet. V i l l i h a n h i a , : i u -
kuuriottamatta 1 p :stä syyskuutä
! 15 ^ piiivään ;^joultikuuta kuna-i
k i n vuonna, molemmat päivät
mukaan luettuina.
Sorsat. Metsä- (wood) ja haah­ka-
(eider) sorsia ennön 1 $ Päi­vää
syyskuuta lp23 j a selijälkeen
paitsi l i p i s t a syyskuuta 15 päi­vään
joulukuuta^, k vuon­na,
jä muunlaisia sorsia 1 p :stä
syyskuuta 15 päiyäänjoulukii^u^
ta kunakin vuonna molemmat
päivät mukaan luettuina.
3'ksi j a saukonnahkoihin kaksi
kappaletta.
'Farmari tai hänen poikansa saa
henkilökohtaista tarvettaan var­ten
$11,00 maksusta kymmenen
kuponkia, jotka oikeuttavat hä­nen
omalta maaltaan pyytämään
majavia tai saukkoja.
Kukaan ei saa anoa enempää
k u i n yhtä yleistä tai i'arm. lupa­k
i r j a a eikä l u p a k i r j a l l a toimival­la
metsästäjällä saa olla hallus­saan
turkiökauppiaan lupakirjaa.
Kukaan, joka lainmukaisesti on
pyytänyt majavia tai saukkoja,
ei saa niitä myydä muille kuin
Kalastus- ja i\f(*tsästysdeparte-mentin.
lupakirjalla toimiville
turkiskauppiaille.
Jos yleisen tai 1*ai'mari^ lupa­k
i r j a n kunakin pyyntikautena
käyttämättä jääneet kupo,ngit
huhtikuun 10 p :nä tai sitä ennen
palautetaan laamalla ilmoittaen
pyydettyjen majavien tai sauk­kojen'
lukumäiirän sekä kenelle
nahat on myyty, o n 1 ui)akir jan 0 -
m i s t. () i k e ute tl u saa m aan k o r va -
uksen käyttämättä jääneiden ku--
ponkien nimellisarvosta.
Huhtikuun 10 päivän jälkeen
ei edellämainittuja ku|)onkeja e-nää
saa nalikoihin kiinnittää,
vaikka lie olisivatkin laillisena
aikana pyydettyjä. :
Vesirotat.A^esirottia (muskrat)
ei kukaan saa metsästää, ottaa
tai tappaa eli pitää hallussaan
siinä osassa maakuntaa, joka on
etelään Freneh j a i\latta\va joista
paitsi 1 päivästä m a a l i s k u u t a 21
p ä i V ä ä n h u h t i k u u ta j a s i i n ä : o -
sassa, joka sijaitsee pohjoiseen
sanotuista joista, 1 p :stä huhti­kuuta
21 päivään toukokuuta.
Vesirottia ei saa ampua eikä
keihästää, ininään aikana eikä
vesirottien tai majavien pesiä tai
majavien patoja saa vahingoittaa
tai hävittää eikä minkäiinlaista
pyydystä saa asettaa viittä jal­kaa
lähemmiiksi vesirotan tai
majavan pesää.
Fisheriä; nää t ii ä • (m a rt en), ve-sikkoa
(mink) tai pesukai-hua
(raeeoon). ei kukaan saa metsäs­tää,
ottaa tai surmata eli pitää
luvl 1 ussa a n hu h t i k uun 15 JDä i vän
ja seuraavan marraskuun 1 jjäi-vän
välisenä aikana.
- Verot määrätyistä näköista. ,
Turkiseläinten valmistamatro-m;
ien nahkojen tai vuotien: lähet-täm
in e n m a a k u n nan . n 1 kop u o lelle
tai parkitsijalle eli muulla tavoin
käsiteltäviksi on lainvastaista i l ­man
asianmukaista lupaa. -Tokai-sesta
nahasta tulee suorittaa ve­roa
seuraavasti: ;
Karhunnahasta . . . . . . . . . . ; . . : 60c
Fi.sheristil: . .. . $1.50
Risti (ero.ss) ketusta $1.50
Punaisesta ketusta ...s. . . . . . 75e
ovatyhdeksässä tapauksessa kymmenestä meidän tautiemtlie,
kärsirtiy^emme ja kurjuutemme aiheuttajina. Suurin osa
näistä vaivoista voidaan nopeasti huojentaa käyttämällä
erinomaista Nuga-Tone lääkettä, joka luo vahvan, punaisen
veren, voimakkaat, vakavat hermot ja kasvattaa tarmokkaita
miehiä ja naisia.
Heikot Hermot
merkltscviit heikkoa;
kulunutta, väsynyttä,
lamaantuhutta ruumiin­rakennetta.
.Ruumiin
tehlÄvU i a kaikkien | sen
elimien elinvoima.töiniin»
ta ja cläniä riippuu her­mostosta.
Hermosto on
se tärkein vieteri, joka
hallitsee ineidän terveyt­tämme,
toimintaamme,
ilojamme • ja , menestys-tämme.
Miehet janaiset,
joiden hermot ovat mur-:
^ . i .. tuneet ja lamaantuneet,
ovat sairaloisia, örtvisiS, riidanhaluisia ja
onnettomia sekä kykenemättömiä kan­tamaan
elämän raskaita velvollisuuksia.
Nuza-Tone on maailman oivallisin lääke
heikolle, kuluneelle hermostolle. Se sisäl­tää
runsaasti fosforiär joka luo voimakkaat,
vakavat hermot, l^yvän terveyden, punaiset /
posket ia tyytyväisen, iloisen luonteen.
Vatsa-Vaivat
huono ruuansula­tus,
umpitauti,
kaasu vatsassa ja
suolistossa, tur­v
o t u s , v a t s a -
'happo, pahan
hajuinen ncngi-
. tysrtahmea kieli,
sappitauti, röyh-telemincn,
polt- ,
tava tunne, vatsakatarri, kouristultset ja
muut ruuansulatus häiriöt voidaan nopeasti
huojentaa käyttämällä tätä mainiota Ntigä-
Tone lääkettä. Se antaa hyvän ruokahalun iaunon^ painonne lisääntyy ja tunnette
tsenne kokonakin uudeksi ihmiseksi.
POSTITTAKAA TÄMÄ KUPONKI TÄNÄÄN.-
National Laboratory, F . 700,1018 So.Wabaah Ave., Chicago; III.
Qentlemcn:—Enclosed please find for which seiid me postage prepald^
bottles^of Nuga-Tone .:.:].;;.... . . . ... • . . . • -.•
Namc..::.. ; . . . . ; . . . . . . . . . . . . . . . J . . .—
Heikko Veri Huono
Verenkierto
Nuga-Tone sisältää
suuren määrän rautaa,
joka on yksi par­haimpia,
tunnettuja
apukeinoja vahvan
punaisen veren luomi­seksi.
Ei ole mitään
sen vertaista kalpeille,
heikoille, vähävcHsille
ihmisille. Se myöskin
elvyttää sydämen toi­mintaa,
joka puoles­taan
parantaa veren- •
k i e r t o a lähettäen
lämpimän, vahvistavan verivirran jokaiscien
elimeen jä lihaskudokseen ruumiissa. Nuea-
Tone'n Vaikutus. ulottuu maksaan ja
suolistoon aiheuttaen säännöllisen ulostuk­sen
ja siten poistaen umi^itaudin.
Täydellinen
Takuumme.
NuKa-Tone'n hinta on $1.00. pullo, Joka
riittää YHDEKSI KUUKAUDEKSI eli 6
pulloa SS.OO. Nauttikaa Nuga-Tone*a 20
päivää ja ellette ole tyytyväisiä tuloksiin,
palauttakaa Jäännös sinne mistä olette sen
ostanut ja rahanne maksetaan takaisin
viipymättä. ^ Ette voi hävitä penniäkään.
Me otammp kaiken vastuun. Lähettäkää
tilauksenne tänään ja saavuttakaa takaisin
terveytenne, tarmonne ja elinvoimanne.
Nug:a-Tone'a myydään kaikissa parhaissa
apteekeissa samanlaisilla ehdoiliaJa takauk*
silla. •.•
St. and No. or R, F. D......
^«t^. .; „ :State.
t a i o t t a a m i n k ä ä n l a i s t a irietsän-i'ii.
staa käyltäniällä s i i h i ' i i t a r k oi
tuicscoii myrkkyä, rnyi-kytettyjä
syöttejä t.in.s. Pourojö, l i i v v i i i,
])oro.)ji, c a r i b o u t a ( , i i l/ntuja o i
saa ityytäil s n t i i n i l l » , vf-rkoilla,
syötillä Y M n i s t o t u i l l a sit n i o i l la t a i
iniiilla . s e n t a p n i s . i l l a l a i i . l - i ! l a . Jo-k
a i . s e l l a o n o i k e u s t a v a t r . s s a a n ne
hävittää V jontuniaita siiti i edes­vastuuseen.
• Yöllä ampuminen. E l i k ; i an lien-kili)
ei saa laukaista ny<;sy;i tai
muuta anipuina- a s e t t a tai-koituk­sella
siirniata inetsiinrii--;taa au­rin
go n la .'^l^un ja au i-i ti nnousun
v ä l i s e n ä aikana.
Säästäkää rasvat.
Nähtyään snurcn laatikollisen
kotitekoista saippuaa, minun ys­täväni
tavallisesti hniulalitavat-.
"mistä ihmeestä sinä saat ras­vaa
valmistaaksesi noin paljon
saippuaa ? • Minä en koskaan saa
kokoon k y l i k s i rasvaa saippuan-tekoa
varten.':'..
]\[inä. luulen, että minulla ei o-le
sen enempää rasvaa käytettä­vänäni
kuiii muillakaan emän­nillä
- ja tuskin minä olen sääste-liäämpikään.
]\lutta ero on sii­nä,
että minä olen järjesiänyt ar
siat siten, että otan jokaisen
rasvapalan hyödylliseen tarkoi­tukseen.
Minä pidän aina kal^i tasa­pohjaista
ernaljista kattilaa so­pivassa
palleassa. Siniseen katti-lann
minii panen k a i k k i sellaiset
ra«va t. jor kft, kel i:>aa va f ruoka-tarkoI;
11kfjjin. ITarmaasrsa kattilas-sa
säilytän sa i ppuan vai inisi uk-seen
sopivat rasvat. Jos esimer­k
i k s i paistinpannusta jää lusi--
kallinen rasvaa, n i i n se on yhtä
frvvä j a lielppo panna oikeaan
k a l t i l a a n kuin raappia solkkuas-^
tiaaH j a s i l l o in se on .säästetty.
Tällä tavoin, kun aina kaikki
rasvat pannaan talteen, l^eräan-tyy
niitä huomaamatta..^^ Iftlhkä
kerran viikossa tai^ aina tarpeen
vaatiessa pannaan kattila tulelle
ja sulatetaan sen sisältö, lisätään
tarpeellinen määrä Itylmää vettä
ja nostetaan kattila jäähtymään,
jonka jälkeen rasvapala, helposti
lähtee pois. Tuntuu oikein kum­malliselta
miten hopusti tällä
keinolla rasvaa karttuu k y l l i k s i,
että voi keittää saippuaa. Ja sa-
KIVIKOSKI, ONT.
TURKISELÄIMET.
Majavat ja saukot. Ennen mar­raskuun
1 päivää • 1916 älköön
kukaan metsästäkö, ottako tai
tappako tai pitäkö hallussaan ma
j a v i a (beaver) tai saukkoja (ot-terO
j a sanotun päivän jälkeen
niiden pyynti tapahtuu maakun­nan
kuvernöörin njäärääraillä eh- . „ ^, , •
, ... saa metsästää, ottaa tai surma
doiUa, joiden mukaan niiden , , ' , , . , •
Hopea -tai mustasta ketusta $10
Valkoisesta ketusta ^l.HO
M u i s t a . k e t u i s t a . . . . . . . . . . . 5.0c
Ilveksestä (lynx) . . . . . . . . . . .GO.e
Näädästä (marten) ..« H^l.OO
Vesikosta (mink) . . . . . . . . . . 25e
Vesirotasta , '^e
Pesukarhusta (raecoon) , . . 1 Oc
Skunkista 10c
Kärpästä (ermine) . . . . . . . . . . oc
Ähinästä (wolverine) . . . 40c
Sunnuntaina metsästäminen.
. K u k a a n ei sunnuntaina saa met­sästää,
ottaaj tappaa t a i hävittää
mitään riistaa eikä käyttää mi­tään
pyssyä tai muita välineitä;
siihen tarkoitukseen.
Hirvet, peurat, porot ja
caribout.
K u k a a n henkilö ci saa" metsäs­tää,
ottaa, surmata, haavoittaa
ta hävitt. peuroja, hirviä, poroja
tai caribouta ilman asianmukais­ta
lupakirjaa. Minään aikana e i
Havaintoja kesän varrelta.
Pyy 011 i)ii^ni lintu. \aa:i
kasvaa ja vaurastuu s y k s y n t u l ­len.
Erittiiinkin niitä tiiikee uu­silla
a s u t u s . s c u d u i l l a , ^' missä on
rakennettu uiisiri- teiTii ja . s a n ! a -
ku o PJ) i a. :— S e i n i n o is i 11a se u ( l u i l ­la
m'/ parhaiten asustavat. Se
haluaa kylpeä sellaisissa santa'
miiissä. Mutta Ihmisten muok
käämillä .seuduilla on niillä vie­läkin
suotuisami/i maapcrii. l,'se-asti
ja h y v i n k i n u s i u n niikee n i i ­tä
lähellä ihmisasuntoja, missä
n e* saa vat kupuunsa a pi 1 an oras­ta
ja santaa kivispiirahansa. N i ­mittäin
jos ei niitä häiritä, >Ta
kyllä u c poikasiaan s u u j c l c v i i t k iu
äärottiinvän tarmokk.aasti. Ja jä.-
T i s e a t kau])an ja teollisuuden . a -
loillci, toimivat yksityiset tieteen
ystävät,
-Matka]i pääkohtana oli n. s.
Joulusaari lähellä Jaavaa, ja ret­k
i k u n n a i n tehtävänä .tulee, ole­maan
viime vuonna Potsdamissa
]) i d 1 \' j i.. a s t !• o n o m i s e n lv on r e ss in
päiitökseuiuukaau lutkia i^ravi-t
a f s i on I n eli ve to voi m a n va ik u-tusta
valonsäteen suoraviivaiseen
kulkusuuntaan. Tätä Einsteinin .
relativiteettiteoriasta johtuvaa
ilmiötä t u l k i t t i i n v. 1 0 1 9 täydel­lisen
aui'ingonpinipnnyks-?n aika­na,
m u t t a enj^lantilaiset Green-v
i c i i in astronomit eivät silloin:
p ä äs s e e t ni i h in k ii ä n tyydyt t ä-viijin
tulokseen. Ilmiön, t u t k i m i ­seen
ovat entrlantilaiset tähtitie- .
tcilijät n y t k i n innostuneita, ja
järjesti^ivät myiiskin enpjlantilai-set.
Ioppineet retkikunnan Joulu­saarelle.
Samoin tutkivat aus*
traliaia iset auriuf^onpimennysta,
viimemainitut — kuten olemme
maininneet, Australiassa, - minne
m. m. californialaisia tähtitietei­lijöitä
jo heinäkuussa matkusti.
Havaintomahdollisuuksia on G
mi n u u tiu ajan, j o n lv a täydellinen
auringonpimennys ; kestää, jos
taivas on pilvetön. Suotuisassa
tapauksessa näkyy tähtiä lähellä
aurinkoa, kun kuu., peittää" au-
]'in£2:on; auringon gravitatsioni
aiheuttaa tähdestä tulevan valo-sä
teen suuntaan poikkeuksen,
joka. voidaan huomata ja määrä­nekset
koppia, heittää niissä on tä siten, että verrataan auriii-heille
avarampi ahv Pihahtaapa gonpimennyksen aikana mitattu
vielä muusikin joskus heinapel- tähden asema saman tähden yön
pyynti on lainvastaista huhtik.
1. päivän ja joulukuun 14 päivän
välisenä aikana. " ..
K u k a a n ei saa pitää hallussaan
majavien j a saukkojen ruhoja t a i
nahkoja, ellei n i i h i n ole" kiinni­tetty
asianomaisia kuponkeja.
K u k a a n ei saa j^yytää majavia
tai saukkoja ellei hänellä sitä
varten ole n.^ k. yleistä turkis-metsästiijän
lupakirjaa^ j o k a saa­daan
Metsästys j a kalastusdepar-tementilta
tai sen valtuuttamalta
v i r k a i l i j a l t a ; Sanotun lupakir­j
a n mukana tulee kymmenen k u ­ponkia,
joissa on samat numerot
k u i n lupakirjassa ollen kj^mme-nen
korkein määrä, minkä joku
henkilö .'pyyntiaikanä • saa ottaa
majavia t a i saukkoja. Eupon-geista,
joideh lunastiismaksu on
$15.00, tule myytäviksi - aijoittuiri
lolle kesäisinä kauniina iiinä.
Sama on suhde marjoihin.
Missä vain ihmiset merkkiä heit­tää
pälokankail le j a tien va rsilla,
niitä heti jonkun vuoden perästä
alkaa kasvamaan j a näkymään.
Ihminen voi muokata ja muodos­taa
maat j a niaisemat ihan toi-:
senlaisilcsi kuin mitä ne ennen; t-i vaikeuksista huolimalta mita-aikaan
inäärättyyn asemaan, jol­loin
auringon mahdollista vaiki\- ^
tusta ' ei ole ollut. Einsteinin
laskelmien mukaan pitäisi näin
saadun poikkeuksen olla 1,75
kaarisekuntia. Tämä pioni au­ringosta
poispäin stuinnattu
poikkeus voidaan lukemattomis-malla
kun-kertyy rasyaa, samalla^hin majayannahkoihin kiumittää
alle yhden vuoden vanhoja l i i r -
viäj peuroja tai caribouta.
Kukaan paikkakuntalainen tai
muualta tullut ei minään aikana
.saa surmata tai ottaa enempää
k u i n yhden peuran (deer), hir­ven
(moose), poron (reindeer)
tai bariboun, mutta tämä ei kos­ke
sellaisia peuroja, jotka ovat
jonkun henkilön yksityistä omai-suutat
tai j o t k a on ottanut joko
bän itse eli toiset. hänen määrä­yksestään
tai hänen suostumuk­sellaan
hänen omalta maaltaan.
' Järjestetyt metsästysseurueet
voivat tavallisen lupakirjan 11-
Ä s i saada erikoisella luvalla
metsästää ja metsästysmatkalla--
käyttää yhden peuran (deer) ja
annetaan sellainen lupakirja j o ­kaista
kuutta henkilöä kohden. .
Myrkyt, satimet y. m.s.
Kv^m Jienkilp 'el saa -^urmata^.
ovat olleet. KuiVata suot ja not­kot,
mitkä ennen olivat olleet
kärpäsille j a hyönteisille, sopiva
mäa perä. niin että niistä häviä ä
ne j a tulee monelle ja monella
•tavalla hyötyä ihmiskurnalle ja
näin ollen on toinen n-isellensa
hyödyksi. Toinen nauttii toisen
ammatista ja käy'';"..'! hyväk­seen
hänen työnsä lul-.-lcsia ja
taas päinvastoin.
i\r. S.
Syyskuun 20 päivän auringon
pimennys.
Saksalais-australialaisen laiva­yhtiön
.höyrylaivalla '' CasseV'
matkustivat jo toista kuukautta
sitten Einstein-retkikunnan sak­salaiset
.osanottaja t Jaa va a koh­den
syysk. 20 päivän auringon­pimennyksen
varalta. Heihin y h ­tyi
u.seita hollantilaisia t u t k i j o i ­ta,
joista erikoisesti mainitta­koon
Batavian tähtitieteellisen
laitoksen johtaja, t r i Boute. Ret­kikunnan
kustantaa suurimmak­si
osaksi • H o l l a n t i , j a avustavat
•feitä ^ayöskin Prens_sin hallitus ja
ta. Havaintojen teko tapahtuu
valokuvaamalla.
Luultavasti maailma piakkoin-saa
k u u l l a eri retkikuntien työn
tuloksista ensimmäiset tiedot.
Saksalais - hollantilainen retki­kunta
palaa matkaltaan vasta
marraskuun loppupuolella. .
Rautatieliikenne YhdysvalloiBsa
melkein ennallaan.
Chicago, 111. — Rautatiehallin-to
ilmoittaa rautatieliikenteen
Yhdysvalloissa nykyään olevan
suuremman kuin koskaan enn^n,
lokakuuta 1920 lukuunottamatta.
Lakkoutuncista rautatieläisistä
on noiiv:83 prosenttia työssä län­nen
rautateillä sekä idässä ja
etelässä si^unnilleen sama määrä.
B e r l i n . ^ Saksan enemmistöso^
sialistit ija riippumattomat sosia­l
i s t i t ! ovat nyttemmin liittj^neet
yhdeksi puolueeksi. Komiteaan,
j o k a ! laatii uuden puolueen oh^
jelman,^ ^valittiin puheenjohtagak-si
K a r l ' K a u t z k y . . I