Vapaus, May 12, 1921

              Canadan suomalaisen työväestdn
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu-tym,
Ont., joka tiistai, torstai ja
lauantai.
' H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bury,
Ont., every Tuesday, Thursday
and Saturday.
i Advertfeing rates 50c per col.
inch. Minimum charge for single
insertion 75e. Discount on standing
advertisement The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish Feople in Canada..
Dmotushinta BOc palstatuumalta.
~ Alin hinta kertailmotukse8ta^76c.
' —Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-
• tovärsyistä 50c kultakin lisäksi). —
Kihlaus- ja aviol. Ilmot, alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
: kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerto. — Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa ?3.00. .... Syntymä-
' ilm. $2.00 kerto. — Halutaan tieto*
^ja osoteilmotukset $1.00 kerto (3
kertaa $2.00) — Kaikisto ilmotuk-aiste,
joisto ei ole sopimusta, tulee
•> Tahan seurata. mukiana,.»;.
TILAUSHINNAT:
; Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.26, kolme kk. $1.50 j a yHa
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi.
i vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset. -•••'.•^ _^
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St., Puhe-
J i n 1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottokaa
uudelleeVi liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J . V . KAtlNASTO, liikkeenhoitaja.
Regiatered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
m t t e r .
Teollisuus iyöväen hal­littavana
k —
N. Bucharin, Neuvosto-Venäjän e-tevimpiä
taloudellisen elämän teoree
tikkoja ja järjestelijöitä, kirjoittaa
.kokemuksistaan ja havainnoistaan
työväen teollisuuden hallinnasta m.
m. seuraavaa.
< } Samaten kuin neuvostovallassa
Maa-asioissa täre osa maanhallin
nossa vähitellen siirtyy paikkaicunnil
laan talonpoikaisneuvostoille alaosas-
^ töineen, aivan samoin myökin teolli­suuden
hallinta tulee siirtymään ja
siirtyy (meidän puolueemme sitä juu
r i vaatiikin) työväen järjestöille ja
työläis- j a telonpoikaisvallan elimille.
Bnijen lokakuun vallankumousta
j a ensiaikoina sen jälkeen työväen-
^ luokka ja meidän puolueemme esitti­vät
työväen kontrolin vaatimuksen,
toisin sanoen vaadittiin työväen vai-voniaä
etteivät kapitalistit salaisi
.tehtaissaan polttoaine- ja raaka-ai­nevarastoja,
eivät keinottelisi ja hui
jäisi, eivät turmelisi tuotantoa eivät-
M erottelisi työläisiä miten sattuu
j a mielensä mukaan. Tuotantoon,
juotteiden ja raaka-aineiden 'myyn*
tiin j a ostoon, niiden säilyttämiseen
j a liikkeiden rahavaroihin nähden a-setettiin
työväen valvonta. Kuitenkin
yksinkertainen' valvonta osottaujui
_ rriittämättöm. ja tällainen valvonta
tuotannon kansallistuttemisen jäl­keen,
jolloin herrojen kapitalistien
kaikki oikeudet hävitettiin j a jolloin
liikkeet taikka kokonaiset teollisuus-
: 'alat siirtyivät työväenluokan ja te-
V lonpoikaisköyhäliston valtiolle. Tal­viöin
on Belvää,että pelkällä valvonnal
Ia ei päästä pitkällekään, vaan on
välttämätöntä ei ainoastaan työväen
: kontrolm,mutta työväen hallinta teol
lisoudessa: työväen järjestöt, tehdas
/kömiteati. ammattiliitot, työväen e-dnstajonenvostojen
taloudelliset ' 6-
::sastot, työläis- j a talonpoikaisvallan
• elimet (kaikennäköiset erikoiskomite
at, kahsantelouden neuvostot j.n.e.),
kas siinä ne järjestöt, joitten tulee
ei ainoastaan valvoa, mutta myöskin
hallita, johtaa. Tässä on huomautet
tava seuraavasta:
Eräitten tietämättömien työväen-kerrosten
keskuudessa Vallitsee sel-
' lainen käsitys asioista, että me mu-
: ka otamme meidän tehtaammie kä-
. s i i m m e j a siinä kaikki. ~Ehnen teh­das
oli, sanokaamme tehtailija Sido^
: loyin omaisuutta, nyt se on tämän
; tehtaan työläisten omaisuutta. Täl-
Jäinen käsitys on tietenkin väärä. Se
'•muistuttaa hyvin suuresti jakamista.
L''Jos itse asiassa muodostuisi sellainen
' K tila; että kukin tehdas kuuuluisi vain
V sen tehtaan työläisille, silloin syntyi-
;?si näitten tehtaitten kesken kilpailu;
'•{yksi kangastehdas pyrkii voittamaan
.enemmän kuin toinen, ne alkasivat
>;TaUottea toisiltaan ostajia; tämän o-
• heUa toisten tehtaitten työläiset sor-cT/
tuisivat, toisen rikastuisivat, houkut
'te|isivat sortuneitten 'työläisiä itscl-
'''){;en — sanalla sanoen vanha juttu:
/ ' k u t e n jaonkin .aikana, kapitalismi
• • vsyntyisi uudelleen hyvin nopeasti.
Kuinka on, taisteltava tätä vastaan?
''Nähtävästi, ön muodostettava ^ellai-laiseen
käsitykseen, että kukin on ei
sen tehtaan työläisten, vaan koko
työkansan omaisuutta^ Tämä saavu­tetaan
seuraavasti: Kullakin teh­taalla
saa olla työväen hallinto, mut­ta
se on muodostettava siten,. että:
hallinnon enemmistö ei olisi tämän
tetaan' työläisistä j a henkilökunnasta
ollisuuden alan työläisiä, jotka lähet­tää
amraatiliitto, työväe^ edustajain
neuvosto taikka alueen kansantalou­den
neuvosto. Jos hallinto muodos­tetaan
yöläisistä ja henkilökunnasta
(työiäisille täytyy taata enemmistö,
sillä he ovat kommunismin varmim­mat
kannattajat), j a sen työläisenem
mistö ei ole siitä tehtaasta, nfin teh­dasta
johdetaan siten kuin koko työ­väenluokan
edut kokonaisuudessaan
sitä vaativat.
Jokaiselle työläiselle on selvää, et­teivät
tehtaat voi tulla toimeen ilman
kirjanpitäjiä, insinöörejä, teknikoita
y. m. Sen vuoksi työväenluokan teh
tävä on saada nämä ainekset palve­lukseensa.
Siihen asti kunnes työ­väenluokka
ei voi asettaa keskuudes­taan
tällaisia asiantuntijoita (kyllä
sillä niitä tulee olemaan keskuudes­saan,
jos onnistutaan toteuttamaan
suunnitelma yleisestä opetuksesta ja
kaikille vapaasta korkeimmasta eri-koi^
sivistyksestä), siihen saakka on
i&it p&kko maksaa näille .asiantunti­joille,
spesialisteille, eri korvauksia
ja palkkoja. Palvelkoot he työväen­luokkaa;
niinkuin palvelivat porvaris­toa.
EiinenhC! olivat sen kontrollin
ja. valvonnan alaisia, nyt he tulevat
olemaan työläisten ja pälveluskun-nan
kontrollin j a valvonnan alaisia.
Jotta tuotanto luistaisi joustavasti
on välttämätöntä oniata, kuten olem
me jo aikaisemmin selvittäneet, ylei­nen,
yhteinen suunnitelma. Se on
vielä sangen vähän, että kussakin
suuriessä tehtaassa on oma työväen
hallinto. Tehi^itahan on paljon, on
olemassa mohenlaisia tuotannon alo­j
a ; kaikki ne ovat sidottu toisiinsa,
riippuvat toisistaan; jos kivihiilikai­vokset
tuottavat vähän hiiliä, pysäh­tyvät
tehtaat ja rautatiet; ellei ole
naftaa, laivat eivät piiäse kulkemaan,
ellei pie puuvillaa ~ ei ple työtä ku-tomatehiailla.
• Tässä oh siis luotava
sellainen järjestö, joka käsittäisi ko-ko
tuotannon; omaisi yleisen suunhi-telnian
ja olisi yhteydessä kaikkien e-ri
tehtaitten työväen hallintojen kans
sa, pitäisi kaikista varastoista j a tar­peista
tarkan kirjanpidon, eikä väin
yhden kaupungin j a yhtä tehdasta
varten, yaän koko maata varten. Täi
laisen yhteiöen suuhnitelnian välttä­mättömyys
ori varsin ilmeinen xauta-teillä.
Lapsikin^ käsittää nyt, että
rautateitteri rappeutumisesta johtuu
tavattomia yaikeuksia; Siperiassa on
esimerkiksi liikaa viljaa, mutta Pie­tarissa
pn 1 miltei ^^älähhätä. Minkä
vuoksi? Sen vuoksi että saatavissa o-leya
vilja ei ole Pietarin asukkaitten
lähettyvillä --- sitH e| saada kuljete­tuksi
niinkuin pitäisi. Säännöllisen l i i
kentoon aikaqn^eiamiseksi on välttä-mtttöntö,
että kaikki oiisl laskettu Ja
määritelty/ Mutta tämä oh mahdol­lista
ainoastaan yhteisen suunnitel-pian
vallitessa. Kuvitelkaamme mie­lessämme,
ettll yhdellll ratakilomet-rillä
haiili^an yKdöllä tavalla, toisel­la
toisella tavalla ja kolmannella kol­mannella
taivalla, )iuomiöt>nottamata
toisia; siitii syntyisi hirvittävä seka­melska.
Tämä sekamelska voidaan
välttää ainoastaan luomalla keskitet­ty,
yhtieinen hallinto. Tämän vuoksi
tulevat, sell^aiset välttämättömiksi
sellaiset työväen elimet,' sellaiset tyÖ
järjestöt, jotka yhdistävät kokonaisia
tuotantoaloja, jotka liittävät yhteen
toistensa kanssa nämä tuotantoalat,
jotka lopujcsi sitovat yhdeksi koko-haiauudeksi
maan eri alueiden: Sipe­rian,
Uralin, pohjoisten läähien,maan
keskiosan y. m. työskentelyn. Tällai­set
Velimet muodostavat piirien ja a -
liieiden kansantalouden neuvostot,
sen jälkeen kokonaisia tuotannon aio
ja eli liikealoja yhdistävät erikoisko-miteat
kutien tekstiilikeskus, sokeri-keskus
j.n.e.) j a huippuna, keskuse­limenä,
Korkein . Kansantalouden
Neuvosto, Kaikki nämä järjestöt o-vat
yhteydessä työväen^ neuvostojen
kanssa j& työskentelevät yhdessä neu
Vostovalhin kanssa. Kokoonpanol­taan
ne ovat pääasiallisesti työväen
järjestöjen edustajista muodostettu
ja nojaavat ammattiliittoihin, teh-daskomiteoihin,
palvelustienkilökun-nan
liittoihin j . n . e.
Siten vähitellen^uodostuu yl­häältä
alas säakkä^työväenJialHnta
teollisuudessa. : Suorituspaikalla o-vat
tehdaskomiteat ja työväen hallin­not,
hieman korkeammalla piiri- ja
aluekomiteat ja kansantalouden neu­vostot
sekä järjestöjen huippuna
Korkein Kansantalouden Neuvosto.
Työväenluokan tehtävä nyt; on siis
laajentaa - ja kaikin tavoin lujittaa
työväen hallintaa teollisuudessa, kas­vattamalla
mitä lajjjimpia joukkoja
sitä varten. Proletariaatin huolen­pidon,
ottaessaan tuotannon omiin
käsiinsii ei yksityisten henkilöiden
taikka rylimion omaisuudeksi vaan
koko työtätekeviin luokan ortiaisuu-dcksi,
tulee tukea työväen keskus- ja
aluejurjestöjii tuhansien paikallisten
järjestöjen, eri tehtaitten ja paikka­kuntien
työväen hallintojen avulla.
Elleivät hallinnon korkeimmat eli-loin
ne roikkuvat ilmassa, muuttuvat
vain virkamiesmäisiksr taikka, kuten
sanotaan, byrokraattisiksi laitoksiksi,
joista katoaa elävä vallankumouksel­linen
henki. Päinvastoin, ne kykene­vät
suoriutumaan kauhistuttavasta
rappiotilasta, jos niitä- tukevat kai­kilta
puolia työväenluokan paikalli
.set vallankumoukselliset elävät voi
mat j a jos jokainen työväen, keskus­järjestöjen
määräys saa osak^seen vasJ-johtamaan työväenluokkaa voittoon
VAPAUS
tarvikkeitaan ilmaiseksi Saksalta. Ja
työhön jäävä osa maksaa tuon etun­sa
elintasonsa kurjistumisella. Hä­tää
j a kurjuutta pitkin linjaa, siinä
kansainvälisen kapitalismin sopimuk­sen
vaikutus. Proletariaatti hätään ja
kurjuuteen, jotta kapitalistierf voit­to-
osuus pelastuisi maailmansodan
jälkeenjättämästä hävityksestä.
Reformistien kykenemättömyys
ei missään osoittaudu niin' alastoma­na,
kuin sotakorvauskysymyksessä.
Saksalaiset puhaavat yhteisymmär-tämystä
entente-kapitalistlen kanssa.
ententeläiset vaativat Vereaillesin
sopimuksen täyttämistä. Kumpaiset-kin
kaupittelevat proletariaatin nah­kaa
porvaristolle, koska pelkäävät vai
lankumoukselliste taistelua itseään
kin vastaan. Ei löydy muuta tietä
rauhallisen maailman luomiseksi, jo­ka
tuottaisi siunausta ja hyvinvoin
tia kaikille, kuin kapitalistisen järje^
-telmän vallankumouksellinen murs­kaaminen.
Siinä Oppi, jonka kansain
välisen kapitalismin veljestyminen
kansainvälisen proletariaatin riistä
miseksi työväenluokalle antaa.
' (Der Kämpfer)
ii|]l»llinilUIiIiHillllU!HI|IIIHIJ»lilllllllllilill{|il{llIli»lifH
\mden kansainvälinen politiikka
K i r j . Kari Radek
takaikua j a jos paikalliset työväen
järjestöt ja työläisjoukot saattavat
niitä voimaan paikkakunnillaan ei pa
koste vaan vakaumuksesta. 'Mitä e-nemmän-
joukot tulevat käsittele­mään
kaikki asiat, mitä innokkaam­min
j a osaaottavammin ne suhtautu­vat
hallintojensa vaaleihin, työskente
lyyn tehtaissaan, karkoittaakseen ar­motta
kaiken epäjärjestyksen ja kei
juilemisen, sitä pikemmin työväen­luokka
valtaa todellisuudessa eikä sa
noissa kaiken teollisen tuotannon ja
toteutuu ei ainoastaan poliitilUnen,
vaan myöskin työväenluokan talou­dellinen
diktatuuri, toisin; sanoen työ
väenluokka muodostuu ei ainoastaan
armeijan, oikeuslaitoksen, koulun yh
nä muitten, mutta myöskin tuotan­non
hallinnon todelliseksi isännäksi.
Ainoastaan silloin tnlee juuriaan
myöten murretuksi pääoman, mahta-vuiis
j a tapettua pääoman mahdolli­suus
nousta .uudelleen istumaah työ­väenluokan
harteille.
O———
Kansainväliset kapita­listit
v ^ e s t^
Jo viime aikaisten aktiivisten val­lankumoustaistelujen
aikana Saksas-sa
näytti siltä, kuin kaikista imperia­listisista
vastakohtaisuuksista huoli­matta
Saksan ja entente-maiden pör
.Varisto olisi täysin yksimielistä, kun
on kysymys yhteisen vihollisen, luok-katietoisen
proletariaatin hyökkäyk­sen
torjumisesta. Lähtihän osa Rei­nin
miehitettyjen alueitten saksalai­sia
valkohurttia taisteluun keski-gak
san työläisiä vastaan varustettuina
miehitysViranomaislten toimittamilla
Jareilla, murhakoneilla. Belgialaiset
ryhtyivät avoimeen tulitaisteluun
kommunisteja vastaan jotka olivat
yallanheet muutamia kaivoksia, sa­malla
kun englantilaiset miehitys­viranomaiset
vainosivat kommunisti
sia sanomalehtiä Kölnissä ja Solin-genissa
vangituttaen toimittajat.
Nämä tapahtumat osoittavat, että
isänmaallisen ärsytetyn poroporvaris
ton hulluin kansallinen humala on
haihtunut; kun kolmasti pyhä isän­maallinen
voitto pennonen ön vaa­rassa..
Kyllä he siiloni kernaasti ^ot­tavat
apua -periviholliseltaan heidän
turvin silpoakseen, tahi sulkeakseen
kuritushuoneisiin omia raaamiehiään.
Ja pian. saa Saksan köyhälistö koko­naisuudessaan
tuta Saksan ja. enteh-te-
kapitallsmin' • yhteisymmärryksen.
Kansallinen yhfeisrintama-pöhnä on
perinpohjin hälvennyt, eikä vain v i i -
m viikkojen kokemusten perusteel­la,
Yhä kirkkaammaksi kuoriutuu tu
tevaisuuden tummista piiriVerhoista
kasvava halu päästä sodan taloudel-liseBte
pesähselvitykgestä. ratkaisuun
Versaillesin lauliönsöpimuksen asian
osaisten kanssa. Problenii on mutki­kas.
Siinä on kaksi arkaa puolta:
entente-porvaristo vaatii korvauksia
ja sotavoittoja; Sakisan porvaristo ei
mielisi totunnaisia riistoetuoikeUksi-aan
rajoitettavan. Riidan kohteena
on Saksan työväenluokka jonka pitäi
si taata Icummankin riitapuolen toi­veiden
täyttämisen. .
Lontoossa kieltäytyi < Saksan edus­tajisto
lyömästä kauppaa kiinni en­nen
kaikkea koska se luuli voivansa
työläisten odotettavissa olevaa vaste
rintaa kuvaamalla ja näyttelemällä
saada edullisempia ehtoja Saksan por
Varistolle. Mutta kun heidän, sa­moinkuin
ententeläistenkin vastuste­lussa
oli koira haudattuna, nimittäin
johtui kapitalistisen järjestelmän jär
jettömyydestä samalla kun kuitenkin
jatkuva seisahtuminen saattaa kum­paisenkin
mitä suurimpaan vaaraan
ja lopuksi, kun Saksan viimeisen vai
lankumoukseilisen palon tukahutta-misen
jälkeen ententen avulla Sak­san
porvaristo uskoo voivansa antaa
lontoolaisen työläisystävällisyys-naa-marin
vaipua, näyttää nyttemmin ko-nikauppa
lopullisesti päätettävän
Saksan proletariaatin selän takana.
Jo nyt varmaa on, että Saksan hal­litus
oh lähettynyt Yhdysvaltain hai
litukselle laajemman nootin kannas­taan
sotakorvauskysymyksessä. Jut­tu
käy yhä todenmukaisemmaksi huo
limatta monista, kieltämättä aika kie
roisto virallisista peniutusyrityksis-tär-
icoska Yhdysvalloille itselleen on
edullista, että Saksa -pmodossä tai
toisessa maksaisi: ovathan Englanti
ja Ranska Yhdysvalloille vahvasti ve
lassa, joten olisi suotavaa, että se
tavallista tietä kuitattaisiin.
Ennen pitkää pidetään siis uusi
sotaköi-vauskpnfovenssi — huhuil­laan,
että jo tässä kuussa. Aivan .
yhdentekevää, minkälaiseen sopinnik kanssa kärjistää välejään Ranskan ivenäläisenä isänmaanystävänä kuten
seen sotaakäyneet kapitaliset halli-Ikanssa r.iinkauan kuin Ranskan ar-lJudenitsh toisinaan taas näyttelee
Ententekapitaalin viime vuotinen
sotahistoria ei vain keriro sen kärsi
mistä sotilaallisista tappioista kaikki­alla
Venäjän rintamilla, missä enten­ten
varustama vastavallankumous-ja
Neuvosto^^Venäjä ovat miteileet miek
kojaan. Se kertoo myöskin ententen
todellisesta ja valtiollisesta rappeutu
misesta. Kapitalististen voittajaval­tojen
liitto on osottautunut tyhjäksi
harhakuvaksi. Se ei ole kyennyt mi­hinkään
yhtenäiseen politiikkaan voi­tettuja
valtoja vastaan puhumatta­kaan
siitä, että se olisi kyennyt estä­mään
näitten maitten teldudellista'
häviötä, josta on haittaa ententeval-tojeh
omallekin talouedliis. kehityk­selle.
Kaikissa mailman politiikan
pääkysymyksissä ovat ententeliiton
jäsenet olleet eri mieltä. Ranskalai­sen
imperialismin johtavana pyrki­myksenä
on riistää Saksan kansalle
pantu pakkoverb mahdollisemman no
peasti ja pakoittaa Venäjän känsän
maksamaan tsaarin velat. Englan­nin
hallitus taas toivoo voivansa ve-pautua
Amerikan yksinoikeudesta,
mitä/ Englannin raaka-aihehankin-taan
jä Viljantuotantoon tulee hank­kimalla
nämä tavarat Venäjältä. A -
mertkalainen kapitaali • luonnollisesti
pelicää venäläisten raaka-aiheitten ja
viljan kilpailua samoista syistä, jois­ta
Engianti pyrkii tämän «vapaan k i l
pailun» toteuttamiseen. Mutta A -
merikari hallitus tarvitaee Venäjää
lähettääkseen siiine teollisuustaVaroi
ta. Se tarvitsee sitä Jäappanin vas­tapainoksi
kaukaisessa Idässä. Ita­lian
hallitus dh liian heikko hänkkiak
seen itsenäisiä tuumia Neuvostoval­taa
vastaafT. Se pelkää pääasiallises­ti
sitä, että sen sotapolitiikka Neuvos
to-Venäjää vastaan kärjistäisi Itali­an
köyhälistön uhtaävaa esiintymis­tä,
sillä Italian työväki kunnioittaa
venäläisten taistelua yhtä suuresti
kuin hallitus sitä -vihaa. Kun Englan­nin
ja Amerikan kapitalismin pyrki­mykset
olivat voittaneet ranskalaisen
pääoman edut, oli odotettavissa, että
liittoutuneiden leirissä pääsisi vallal­le
rauhallisemmat virtaukset; Sillä
Ranskan imperialismi, joka elää eng-lantilaisten
ja amerikalaisten apura­hojen
armosta, ei kykene päättäväi­semmin
esiintymään suojelijoitaan
vastaan,
Mutta Amerikan ja Englannin hal­litukset
eivät tunteneet olevansa kyl­lin
varmoja harjottaakseeil selvää
rauhanpolitiikkaa. Ententeltä ei siis
vain puutu yleistä yhtenäistä politiik-kaa.
Eivät edes Amerikka jä Eng­lantikaan
kykene va^ltiolliseen yhte­näiseen
työhön. Englannin kauppa-mailma
puoltaa rauhallisia suhteita
Venäjän kanssa. Sillä mitä suurem­pia
vaikeuksia etu- j a keski-Aasian.
niaat tuottavat Englannin imperialis­mille,
mitä enemmän sen täytyy siir-yä
valtiolliselle puolustuskannalle, s i ­tä
suurempi vaara uhkaa Neuvosto­vallan
taholta. Tähän asti on viime­mainittu
näyttänyt Idän turvattomil­le
kansoille sen, että työtätekevä kan
sanluokka voi kukistaa sortajansa.
Nyt vöi siitä tulla heräävän Idän t u ­kikohta,
joka ojentaa sorretuille kan­soille
auttavan kätensä. Englannin
vanha imperialistiryhmä on nähtäväs­ti
valmis ryhtymään kauppasuhteisiin
Neuvostovallim kanssa, mutta koet­taa
samalla hankkia sille; vihollisia, is
keä venäläisen proletaarin suonta tah
toen alituisen kansalaissodan kautta
estää Itään syhtjroäatä kaikkien sor­rettujen
voimallista suojelijaa. Tä­mä
tarkoitusperä sopii hyvin yhteen
antibolshevistisen rahSkalaisimperia-lismin
pyrintöjen kanssa. Ranska­han
oli usuttanut valkeiui Puolan so­taan
Neuvostovaltaa vastaan. Lahta
ri=Puola, Ranskan vasalli käytteli
Wrangelin~ävulla liittoutuneiden läh-jottamia
kanuunoita holshevikeja vas
taan ja pani verisen vastalaus. Eng­lannin
kauppiasporvariston rauhalli­sia
pyrintöjä vastaMi, joita Lloyd
George_oli johtanut. Lloyd George
vafetustaa tätä uutta sekaantumista
Venäjän asioihin ko-vin termottomas-ti.
Sillä mitenkä voisi hän päättäväi-semminkään
puolustaa rauhaa Neu­vostovallan
kanssa, kun ei usko bol-shevikion
pitävän valtaa kiisissään
mus tehtiin mitättömäksi. Mainitun
sopimuksen perusehtona oli nimittäin
se, että'Neuvostovalta saa heti alkaa
rauhallisen rakennustyönsä. Englan
nin kapitolistit antavat asioitten men
nä menojaan sitäkin mieluummin
kun huomaavat, että Neuvostovalta
ei Denikinin tavoin ole valmis salli­maan
englantilaisten ryöstää Venä­jän
rikkauksia. Se tahtoo kultaa vas
taan hankkia Venäjän taloudellisen
elämän elvyttämiseksi tarvittavat ko
neet. Mitä raaka-aineisiin tulee, tah
tpo Neuvostovalta lykätä niiden myy­misen
siksi, kunnes se kykenee va­hingoittamatta
itseään lähettämään
ulkomaille elintarpeita ja raaka-ainei
ta. Englantilaiset kapitalistit ""pliva
valmiit telcemään kauppasopimuksen
Venäjän kanssa tuhotakseen tarve
tavaroitten salakuljetuksella Neuvos
tovallan taloudelliset suunnitelmat.
He tahtoivat osoittaa mäilmalle, ettei
kommunismin avulla päästä kapita­lismiin
sekasorrosta. Englannin ka
pitalistit odottivat siksi kärsivällises
ti, tokko Puolan valkoisten lejE^oo-näin
onnistuisi riistää bolshevikeilta
asevoimalla; Ukrainan leipä- jä soke-rivärastot
ja vallata Donin hiiliken-tat.
Saaliin olisi Englanti halunnu
jakaa Ranskan.kanssa. Mutta Neu-vosfeovalta
• oshttauturi «(voimakkaam­maksi,
kuin Englannin rahamiehet
luulivat. Sen joukot seisoivat jo ker
rah Warsovän porteilla ja Lontoon
pörssi näki jo Tieng^sisään puna-ar­meijan
Rheinin luona. He uhkasivat
Neuvosto- Venäjää uudella sodalla,
Silloin nousi Englannin köyhälistö ja
karjasi porvaristolleen! Pysähdys
Ja ensikerran koko Englannin histo­riassa
tapahtui, että työväen tahto
voitti. ~ '
Puna-armeija kärsi tappion. Sen
oli perädyttäva. '\ Mutta Englannin
porvaristo ei lakkaa pelkäämästä E u -
roppaan jälleen ilmestynyttä suur-
Saltä-Venäjää, köyhälistön mahtavaa
tukikohtaa. Kysymys rauhasta Neu­vosto-
Venäjän kanissa ja kauppasub
teitten solmiaminen on jälleen sivuu­tettu.
Sensijaan huomaamme Eng­lannin
uudestaan yrittävän varustaa
sotaretkeä Etelä-Venäjälle. Se tah­too
yhdistää valkoisen Grusian ja yal
koisen Armeenian sotavoimat Wran-gelin
armeijan jäännösten kanssa ja
niiden: avulla anastaa Neuvostovallal­ta,
Donin hiilikentätKubanin leipä­maat
ja Bakun öljylähteet. Ranska
tekee voitavansa estääkseen Puolaa
solmiamasta rauhaa Venäjän kanssa.
Mutta valkea Puola, joka jo kuuli
Neuvostovallan- tykkien jyskeen War
sovah edustalla, oli huomannut, ettei
liittoutuneilla ole voimia auttaa sita
ratkaisun hetkellä. Se kieltäytyi tans
simasta iittoutuneiden pillin mukaan.
Se solmi välirauhan ja aselevon hiu­kan
huonoimmiila ehdoilla kuin maa­liskuulla
ja jätti Wrangelm pulaan.
M:arräskuun vallankumouksen k o i
mäs vuosipäivä juhli Wrahgelin hä­viötä,
vaikkei Se vielä olekaan täydel
linen. Kaukaasiassa on syntynyt uu
sia taisteluja, joihin Englannin palk­kaamat
menshevikikavaltajat ovat
sekaantuneet. Englantilaisen ros­von
icäsi kurkoittaa jo Bakun öljy­kenttiä
kohden. Yksi on varmaa.
Kansainvälinen pääoma ei tule enään
lähettämään Venäjää vastaan eläviä
voimiaan. Tämän aseen on nimit^
täin mailmanvallankumous siltä riis­tänyt.
Kaikkialla mailmassa on kan­sa
siinä määrin Neuvostovallan puo­lella,
että ententen tavalliset kätyrit
ja vakoojat' työväen riveissä, jotka
puhujalavoilta- avoimesti julistavat
vihaavansa Neuvosto-Venäjää, tai
purkavat sappeaan toisen intematio-nalen
kokouksissa, ovat työläisjouk­kojen
painostuksesta pakotetut esiin­tymään
sotaa vastaan Neuvostovallan
kanssa. Saksalaisten, tshekkiläisten
ja itävaltalaisten rautatieläisten jär­jestämä
J?uolan saarto osottaa, että
ententevaltiolla on mahdoton käydä
avointa • sotaa Neuvostovaltaa vas­taan.
On siis" koetettava turvautua
Sainkowin kaltaisten kapinoitsijasan-karien
apuun, jojnka seikkailijan <val
koinen hevonen» on Pilsudskin tallis­ta.
Mutta se ei tule kauankaan pol­kemaan
jaloillaan Venäjän köyhälis­hctkeiiaikaa
kauemmin. Miten hän töä. Jälellä on vielä Bolak-Balacho-j
voisikaan tekemällä rauhan Venäi.^n ;witsh, joka toisinaan esiintyy suur-
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: i
m'
. 40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30—$40- Rn- 5
_ lähetyksistä $40,00—$60.00; 76c lähetyksistä $60.00—$100 00 Yli =
= $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. " ' s
1 Box 69, yOnt I
Torontossa ottoa rahalähetyksiä vastaan tov. A . T. Hill, 214 Adelai -
• St. West. 5
^ l i r i i i i i i m i i i i n i i i f i n i i i i i f i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i m i i i i i i t^
IIII!:
ja merkitkää
Canadan Suomalaisille luokkatietoisille työläisille saamme i l - E
moittaa, ,että itään on perustettu uusi lehti «loskelaisen» Raivaajan ^
tilalle.' Lehden nimi on ETEENPÄIN ja osote: V =
764 40 St., Brooklyn, N. Y . 1
Lehti on päivälehti j a tilaushinnat ovat: S6,00 vk. $3.25 ouoii i
vk, ja $2.00 3 kk. ^ S
Vapaifden asiamiesten ja ykaltyiiten toverien Canadassa on lä- =
hetettävä tilauksenne Vapauden välityksellä, jotta sovittu prosentti =
jaäpi omalle liikkeellenne. =
Proletäaritervehdyksin, E
0 0
•riiiiiiiiiiiiniiiiminiiniiiiiiimiiiiiMMiiiiiiiiiiiiMiiiiiiriiiiiiiiiiiii^
tistävä nuo kansainväliset vastaval-ankuipoustäit,
joskin ne voivat, jos­sain
mäkärin häiritä sen typtä,- Mut
ta meidän on otettava huomioon, että
porvarismailma neuvotellessaan kaui'
pasuhteitten jälleen solmimisesta
cäyttää hyväkseen jokaista tilaisuut-meidän
pienintäkin heikkouttam­me,
valaakseen Neuvostovallan haa­voihin
kuolettavaa myrkkyä, iskeäk-seen
siihen uusia haavoja ja estääk­seen
Neuvosto-Venäjää luovasta r a -
cennustyöstä. Siitä hetkestä aikain
olioin Neuvostovaltaan liittyy. joku
toinen työväen hallitsema valtio, a l -
caa porvarismailma nähtävästi pelaa­maan
uhkapeliä «Va bangue» j a haa-imaan
kaikista maan ääristä vasta­vallankumouksellisia
vapaaehtois-oukkoja.
Se voi saada Jäappanin
puolelleen tekemälä suuria myönny­tyksiä
Tyynen valtameren rantaky-symyksissä.
Se voi pakoittaa meidät vielä ker­ran
ratkaisevaan taisteluun. Mutta
me emme enääi^ ole yksin tai eristet­tyinä
mailmanmarkkinoilta. Meidän
täytyy voimiemme mukaan koettaa
saada kapitalistimailmalta kaikkia
tavaroita, joita tarvitaan maamme ta
oudellisen elämän elvyttämiseksi,
tlddän tulee kerta kaikkiaan tehdä
se johtopäätös, ettemme voi lykätä te
oudellista rakennustyötä siksi, kun­nes
yleinen rauha on telity. Tämä
ei ehkä tapahdu niinkään pian. 0-
san Venäjän työväenluokkaa täytyy
kun sentin rahaa.. Tavalla tai toisel­l
a asia tuli poliisin tietoon joka van­gitsi
miehet,\vieden oikeuteen jossa
heille molemmille tuomittiin kuusi-kuukaiitta
vankeutta, kaupungin an­taman
avustuksen väärinkäyttännses
tä.;.; • -
Työttömät ei saa kantaa punatta
• nauhaa.
siis ryhtyä rakennustyöhön, toisen o-san
pannessa henkensä alttiiksi puo^
iistaessaan sosialismin saavutuksia.
Tästä teemme toisen johtopäätöksen.
Kestää l sangen kaiivan ennenk. mei­dän
miekkamme voidaan muuttaa au
ranteriksi. Puna-armeijan uudelleen
, ärjestäminen on yhtä tärkeätä kuin
taloudellinen uudistustyö. Neuvosto
vallan valtiollinen historia kolmen -vii
meisen ja samalla ensim. vuoden
aikana on ollut toistelua sekä mie­koin
että auroin.
• . ."; ..; o ' ,
TORONTONUUnsiA
Tyottomyyi lisääntyy
Työttömyys ja siitä johtuva kur-iuus
rehoittaa vaan yhä Toronton työ
äisten keskuudessa, työttömiä on -vie
a kaupungissa alun neljättäkymmen
tä tuhatta. Kevään saapumisesta
luolimatta ei suuremmasti ainakaan
vielä ole työt-vilkastuneet.
Nälkäisia tiilenpäitä lukemaan
5 päivä toukokuuta samassa patkas
sa oli työnhaussa mies, jolla oh pu­nainen
nauha takin rinnassa, nauha
kiinniti poliisin hlibmiöta siihen maä
rin, että hän meni ja teki tuolle mie­helle
huomautuksen, sanoen <ota.
pois nauha'' rinnastas». Mies puoles­taan
katsoi, että se on poliisin mieli­vallankin
ulkopuolella, ja vastasi
«mitä helvettiä se sinule kuuluu, ja
että hän saa pitää rinnassaan mitä
haluaa». Mies vangittiin ja vietiin
oikeuteen vastaamaan punaisen nau­han
kantamisesta, joka itsestään ei
olisi ollut riittävä Vankeus rangais­tuksen
saamiseen, joten miestä vas­taan
keksittiin syyte työttömien hi-hoittamisesta
rauhattomuuksiin, ja
siitä hänet tuomittiin kuuden kuukau
den vankeuteen. Jutussa oli ihmeel­lisintä
vielä se,, että'tuo hallituksen
työnvälitystoimiston johtaja, meni js
todisti että mies on kiihoittaja, jota
miestä ei luultavastikkaan tuo johta
jäole nähnytkään eikä ainakaan kuid
lut hänen kiihoitus puheita pitävän,
mutta vaan noin ilman muuta teh­dään
todistaja vaikutusvaltaisesta,
henkilöstä, jotta jutun julkinen puoli
kyllä näyttää rehelliseltä. Sanotun
laitoksen nykyinen johtaja on sota­veteraaneja,
joilta voi odottaa vaik­ka
mmkälaisia konnantöitä.
nimittäin jotka ovat hallituksen käy­tettävissä.
Juttu on vaan omituinen
että tuo nälkäinen työtäin mies tuo­mittiin
kuudeksi kuukudeksi vanB-laan
tuon pienen viattoman punaisen
nauhan kantamisesta. ?
Osaston myyj«»«e''
Toronton s. S. Osaston ompeli'
seura ja myyjäisiä valmistava^ toi­mikunta,
erikoisella kiireellä/»^J
telee myyjäisiä, jotka Pietaan-VI
TORIAN päjvänä, siis toukoku_«nJ
päivä.,;Myyjäisettolevat talla ^^^^^^
taa olemaan erikoiset . a m k k a ^
voittojensakin vuoksi, silla ku
talven ajalla on omeluseura on^^
tunut_valmistamaan toista ^^^^
kasta käsityötä ja t^^e^f- .."^pit.
maan lisäksi joukon arvokkaita
Itoja oston ja eri tov. Iah30.ta|;;;^
Ontarion hallituksen kontrollin a-• kautta. Huonosta, työajas^-
aisesta
okuun 4
luii iiauuunbea Koniroum a-jlcautta. nuonosui, — ^ 3
työnvälitys toimistosta, tou-'matta toivoo ,™>TJäistoiniik^^'^^^^
päivä vans:ittiin kaksi työ-Ijäisieijsä onnistumista sitäici:-_
töntä työnhaussa olevaa miestä, hei- remmälla syyllä koska
tukset pääsevät, sillä seuraus on, et­tä
Saksan proletariaatilta nyletään
kaikki mitä suinkin irti saadaan ja
entente-maiden työläisiä ajetaan yhä
lukuisammin nälkiitaipaleelle, koska
meijas tarvitaan pitämään voitettua UBatjkans.;. (tsaari-isän) osaa kilpail-
Saksaa tarpeellisen pelon vallassa, j Ien . P e t i juran kanssa. Bolak-Ba-
Lloyd George ja Englannin halli-ilachoxtits^ta on syntynyt kansan-tus
eivät estäneet puolalaisia hyök-| laulun katkelma. <Vaunuissa hällä
käämästu Venäjän kimppuun 26 p. jvaltamaa ja alla vaunuin toinens'. Sei
m keskenään tekemästään kaupas­ta.
Toinen .miehistä oli saanut kau-punein
vapaita raoka anncs tikette­jä
joita hänellä oli jokuja kappaleita
tasliussaan, ja nyt hän sanotun työn-välitjrstoimiston
. välityksellä aikoi
matkustaa pois kaupungista, ja siksi
- * - " v - ' ^ . . - r " • - • ^ ^ • " . . . . . ,,. • , , . i 1.1 ..sll-:;*nmoioAil(> knuk.i kiiSmä'!tii Venaian Kimppuun ao p. ivaiiamaa ju aua vuuuuiu luiueiiy. c c imi my^i i nuuuou m uaiianuimtuuti , ha«dlluuusÄsasaaani i olueiveavta t S Ä H Ä f Ä Stle-^riafptSu-L, t ionia U ^ ^ ^ ^ U o„. .e„o..V.„,a « „ . . ' . o ^ « . c « .o.e„e. ^ . a ^ e . J o .
hankitut varat tulevat -ole
osaston talon korjaus rahR?-.'-'-;^--
ka korjus työt heti ^l^^
keen aletaan, joten n^yj"-''-'':"''
ta toivoo että paikkak-untala-.f-hiympäristöläiset
suurilukuisesti
puvät näihin myyjäisiiri. ^^-p'^^]'
loputtua esitetään illalla KUU^
näytelmä ^pRKON" VIHOLLIN-E-^»