1922-10-21-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iMmmtmm. Itokafc 2! — Safairday, Oct 21. [MKEENHOITAJM OSASTO Vapauden lukijoille ja tilaajille. I V paudessa aletaan kohdakkoin julaista toveri Matti Herneshuhdan, Lrn säde» v.m. teosten'kirjoittajan, mielenkiintoista ja monessa suh-opettavaa novellia «Jonesin vakoiluretki». Kaikkia niitä henkilöitä, eivät vielä ole Vapauden tilaajia,, mutta jotka mielivät tutustua uuteen novelliin, kehoitetaan heti tilaamaan Vapaus joko suoraan '^tt riMainme tai asiaraieslemme kautta, sillä tätä novellia ei tulla jul- S r - m a a n kirjana, vaan jatkuvana sarjana lehdessämme. ^ Kehoitamme asiamiehiämme myöskin huomauttamaan tästä seikasta jjauksia ottaessaan. . ^ • ^ sekä kävi kaikissa Venäjän koelaitoksissa alituista taistelua shevikkejä vastaan Tällaiset ovat Litvinovin toimiaan yleiset piirteet ennen Tallanku- Lksen voittoa Venäjällä! Neu- „sto-Venäjällä työskentelee hän, ^(gn Lenin, Tshitserin ja mmit ^svastuullisten tointen' hoitajat melkein pyöreitä vuorokausia. Neu-rostoballituksen hänelle uskomat jiitä vaikeimmat tehtävät suorittaa Jän mitä erinomaisinnnalla tavalla, ytos siitä hänen suurten lahjainsa, .Bunnattomain tietojensa ja tavat- •tonian työkuntoisnutensa. A. Smirnoff. TYÖVÄEN TALOUi PELLINEN LIIKE-d B. U:n sihteeri tuomitsee kilpailevan unionismin s a s k a t o o n i s t a flmoteta-an, että sikäläisen O.. B. 'U-:n sihteeri, Walter Mill, on ejonnut toimestaan. Mill sanoo tulleensa huomaamaan ,että kilpaileva unionismi, • J jota 0. B. TJ. Canadassa ajaa, on :j turmiollista työväenliikkeelle ja sellaisenaan hyljättävää. Kirjeessään^ missä Mill ilmottaa eroamisestaan, sanoo hän; ' , <Joitakin vuosia sitten minä ^monien muiden mukana tulimme epätoivoiseksi epäonnistuessamme muut taa unioita, joihin silloin kuuluimi me, suurien työläisjoukkojen todellisiksi taistelujärjestöiksi ja muiden militanttisten työläisten kanssa me erosimme ^vanhoista järjestöistä ja perustimme' 0. B. V:n tarkotuk-sella muodostaa siitä kyvykkäärapi Ijistelujärjestö' tyonantajaluokkaa rastaan. öonkun aikaa näyttikin siltä, että me yrityksissämme- onnistumme, •; sOlä neljästäkymmenestä -tuhannesta ä'f neljäänkymmeneenviiteen tuhanteen työläiseen liittyi meidän järjestöom-me. Aika on kuitenkin osottanut, että järjestömme nousu oli ainoastaan työläisten tilapäistä mielenosotusta ja epätoivon ilmaisua ammattiuni-oiden petturijohtajia ja heidän masinoimistaan vastaan; upputta kun tänä puuska on mennyt ohi joukkoni-me alkoivat harvenemaan ja pienenevä! päivä päivältä, «Yhtenä niistä, joka käsittää kaikki työväe"njärjestöt olevan 'vain lopullisen päämäärän välineitä ja että tämä päämäärä on kapitälisti- SEn järjestelmän kukistaminen ia sen tilalle työväestön diktatuurin asettaminen, olen ryhtynyt analysoimaan yhden suuren union liikettä koko työväenliikkeen näkökannalta katsottuna. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että O. B. U:n pe- 11 i ; i 11 ; iSävikumppanit saivat polttaa, niin "lilfsikä minä olisin oHut^ ilman. En siis luopunut tupakasta, sitar ; rastoin varoin, ettei isä-ukko saa-t* it toista kertaa piippuani käsiinsä, hankkien tuolle rakkaalle kapi- ""lle ja muille siihen kuuluville Rikeille aina turvallisen piilopai Itan siihen asti, kunnes olin rippl-^ ioulun käynyt ja niin muodoin päässyt aikamiehen kirjoihin, jolloin minulle kuului julkisesti oikeudet '•'M 1^'°^^" friiaamiseen, tupakoimiseen jopa välistä mies|ä väkevämpään-iin. ' ' Ja olempa taipuvainen uskomaan, '^tä methodistipapit joutuvat käyt- 'fraään samoja salaisia keinoja näu-tintojensa jatkamiseen. Sääli vain fäitä pappiraukkoja, jotka sen ^- Jään, että omaisivat vapauden julkisesti mukavissa saleissaan ja keinoissaan «fire-placien:^ tulen lois-laessa vedellä ihania haikuja, jou- I |"^at nyt kartanoiden takana, toi- "eissa jr,m. epämukavissa paikois^ hätä-hätää nykäisemään muuta- "^an savun himojensa tyydyttämi- ^'^si, ollen sitäpaitsi aina ilmiannon Taatassa. rustamisella on ollut samat' tulokset kuin on ollut kaikkien muidenkin kilpailevien järjestöjen perustamisella, ja se on: auttamattomasti hajottanut työläisten rivit ja tehnyt heidät entistä avuttomammiksiarmottoman kapitalistnin hyökkäyksille.. «Minä näen nyt, että jos se energia ja työ olisi käytetty militanttien järjestämiseksi vanhoissa järjestöissä, mikä on käytetty O. B. U:n järjestämiseksi ja sen ylläpitämiseksi, niin me emme olisi niin avuttomia kuin me havaitsemme olevamme tänä päivänä, Joduttu eroon suuritta työlait* joukoitta. . , «heidän'öienettelytapamme ei olisi, pitänyt olla se, että joudutaan eroop/suurista työläisjoukoista ja perii^tetäan ihanteellisia järjestöjä, vaaa sensijaan meidän olisi pitänyt työsjk6nn€llä vanhoissa -järjestöissä ja taistella niissä taantumuksellista virkakuntaa, vastaan, «En ollenkaan usko että olisi ollut mikään mahdottonriuus poistaa vanhat taantumukselliset johtajat toimistaan, joissa he nyt ovat sangen lujassa meidän typerän menet-telymn; ie tähden, menettelymme joka johti meidät eroon vanhoista järjestöistä. Jos me olisimme järjestyneet vanhoissa' järjestöissä, olisimme me sangen helposti voineet voittaa heidän vaikkapa hyvinkin öljytyn masiinansa. t «0. B. U;n alaspäin kasvaminep ja s.en epäonnistuminen edbstaa suuria työläisjoukkoja aiheuttaa sen, että tuori järjestön jäsenillä ei tällä hetkellä ole mitään pätevää välinettä taistella vallassa olevaa luokkaa vastaan. Ö. B. U:n jäsenenä tunnen, että minulla ei ole tilaisuutta taisteluun sentähden kun olemme joutuneet näin eristettyyn ^.asemaan. Ja kun minä tämän tiedän, on velvollisuuteni, jos mielin aktiivisesti ottaa osaa työväenluc- 1can taisteluun, palata niiden joukkojen luo joista olemme eristäytyneet. «Vaikkakin täydellisesti käsitän, että toiveemme O. B. U:n suhteen olivat Vilpittömiä silloin kun se näytti rnenestyvän, minä siitä huolimatta olen selvillä siitä, että 0. "B. U:sta ei koska"kn voi tulla välinettä, jonka avulla työläiset voisivat taistella paikallisesti enempää, kuiri kansainvälisesti.kään. Sen päivät ovat luetut. «Ottaen huomioon tilanteen sellaisena kuin se on, eikä sellaisena kuin sen pitäisi olla, velvollisuuteni on selvä ja polku edessäni on avoin. Velvollisuuteni on jälleen ottaa paikkani joukkojen keskuudessa, taistella taantumusta vastaan vanhoissa järjestöissä ja yrittää muodostaa yhteistä rintamaa työläisten : \ ^ keskuudessa yhteistä vihollista vas-taan. Polku, jota meidän tulee kulkea on se, että voimassa olevat ammattiuniot yhdistetään yhdeksi teollisuusjärjestöksi kussakin teollisuudessa. Lopullinen päämääräm-rae luonnollisesti on kapitalistisen järjestelmän kukistaminen ja työ' nen työn tasavallan muodos^ sen ti Jalle. «Ottaen huomioon cdelläolevassa selostuksessa mainitun tilanteen, minä täten ilraotan heti eroavani 0. B. U:n Saskatoonin paikallisjärjestön sihteerin toimesta ja myöskin väenluokan diktatuurin pystyttämi- Q. B. U;n jäsen>Tdestä.> nut sen johdosta, että venäUiist^n toverien läsnäolo Ruotsin metallityöläisten kongressissa mahdollisesti muiden maiden reformistien silmissä näyttää Anister<|imin Inter-nationalen » saartopolitiikan rikkomiselta. Reformistit ja Venäjän ammattiyhdistysliike On varsin luonnollista, että Ruotsin reformistit ovat allapäin ape-amielin sen johdosta, että metalli-työläisliitto iutsui kongressiinsa venäläisen veljesliiton edustajia. Kun mainittu liiton päätös tuli tunnetuksi, yritti «Social-Demokraten» tehdä hyökkäyksen ,sitä vastaan. Lehti väitti, että mainittu päätös oli syntynyt^siten, että tilapäinen bolshevikkienemmistö oli isännöinyt liittohallinnossa. Lehden oli turvauduttava tällaiseen valheelliseen esitykseen voidakseen tehdä päätöstä-vastaan jonkinkaanlaiseh hyökkäyk- 'sen, jonka muut reformistit voisivat hyväksyä. Mutta metallityöläis- Hiton hallinto riensi ilmoittamaan, eltei päätöstä suinkaan voitu panna olemattoman bolshevikkienemmis-tön kontolle. Hallinto oli perustellut yksimielistä päätöstään sillä, että eri poliittisista käsityksistä huolimatta oli sopivaa ja tarpeen-, vaatimaa ryhtyä 'kosketuksiin sen suuren liiton kanssa, johon sulkeutuu kaikki Venäjän metallityöläiset. Mutta tämänkään ilmoituksen jälkeen ei «Social-Demokratenin> kunnia vaatinut peruuttamaan omaa valheejlista väitettään. , Oföpa myöskin jpäiltävää, eikö mainitusta kiellosta johdu pian tu- ^^^^ nautintoon perehtyneiden jappien keskuudessa halveksuminen °*o sielujen kaitsijan virkaa kt>h- . '''' joka näin oikeudettomasti ra- , . Jieidän persoonallisia vapa-f f ^ - Ja jos näitä merkkejä on ^'"^^•issä, saattanee olla, että ko-kielto joudutaan vielä peruut-y^ n, papiston «bolshevistumisen» f^ossa, ft Kenraalia jabotettiin hiprakatta oleniitetta. . Lontoossa sattui äsken sellainen «alentava» "tapaus, että' eräs kenraali Garnet Hughes vietiin poliisi-oik^ pteen sen johdosta ,että oli ottanut vähän «liiempia» ryyppyjä. Ja huolimatta siitä, että sellaiset jalosukuiset kansalaiset kuin loor-di Beaverbrook ja amiraliteetin sihteeri evfersti Amery todistivat ken- »raalin aina olleen «kohtuuden mies», sakotti tuomari kenraalia kaksi puntaa ja' kiilut — onneksi ei kenraalin varojen puutteessa tarvinnut mennä haisevaan ja pimeään tyrmään. Tosin lieventävänä asianhaarana oikeus selitti, että kenraali oli sattunut sillä kertaa syömään vähän niukalti, joten ei hän oikeastaan ollut liikoja ryypännyt, mutta 'heikosti ravittuna muutamakin ryyppy vaikutti häneen enempi kuin. tavallisesti. Tervehdyspuheessaan kongressissa, mikä on ollut meidänkin lehdessämme jullcaistuna, astui venäläinen edoistaja Waksov kuitenkin pahasti reformistien liikavaTpäille syyttäessään Amsterdamin Interna-tionalea saartopolitiikasta Venäjän ammattiyhdistysliikettä vastaan. Samalla ilmoitti hän; että'venäläiset näkivät ruotsalaisten rrietallimiesten kutsussa tämän saarron rikonnan. «Social-Demolcrat^» ori pannut; varsin pahakseen näh:^ lausunnot ja koettaa nyt''hämätä nämä tolsiasiat selittämällä, "ettei Amsterdamin In-ternatioiiale suinkaan saarra Venäjän ammatillista liikettä. Lehden omakin kanta ^riittäisi kyllin (jpoittamaan ,että tällainen saarto todella on olemassa. Lehden vihamielinen suhtautuminen ?iihen, et tä venäläisiä. tovereja, 'kutsuttiin ruotsalaisten metallimiesten vieraik. si ja stn ^useastj e^ittäniUt itafkoituk seliisesti vääristellyt, tiedot Venäjän ammatillisesta, liikkeestä osoittavat ,että ,36 järjestelmällisesti pyrkii eristämään ruotsalaiset ja venäläiset tVöläiset toisiltaan. Mutta täniä ei ole mitään muuta kuin Amsterdamin Intemationälen käyttämää taktiikkaa. Kun venäläiset ammaftiliitot ovat pyrkineet päästä kansainvälisiin teollisuus- ja ammattiliittoihin, kuten esm. puutyö- Iäisten ja riiaatyöläisten internatiB-naleihin ,on Amsterdamin Internationale evännyt heiltä tämän. Ja parahiksi saapuu tieto, että myös juuri iKöpenhaminassa kokoontunut kunnallisten työläisten Internationale on kieltänyt venäläiseltä Jiitolta liittymisoikeuden ja että se' sulkee pois Norjan Ifunnallistyöläiset, jos nämä' päättävät erqta Amsterdamin Internationalesta. _^ Robman kongressissaan Amsterdamin Internationale hanlc-kia itselleen, varmat vakuudet siitä, ettgvät Venäjän Ammattiliitot ou- •nistuisi pääsemään sen kansainvälisiin järjestöihin. Se päätti «keskittää » ammatillisen liikkeen siten, että kansainvälisten teollisuus- ja ammattiliittojen sihteeristöt asetettaisiin Amsterdamin Intel^nationa-len kontrollin alaiseksi. Näiden kanssa myöhemmin pitämässään neuvottelussa päätettiin, ettei yksikään «Mojovan ammatilliseen keskukseen » yhtynyt venäläinen ammattiliitto saisi liittyä kansainvälisiin teollisuus- ja ampiättiliittoihin. Reformistien pyrki,in;^s,",ljV mail-man häätää järjes^iätäan vallankumoukselliset . ainekset, -osoittaa varsin selväBti pelkoa, sen; johdosta, että venäläinen •; anjmaj^inisa' liike saisi vaikutusvaltaa k^nsainvälises sä ammattiyhiistyslifkkeessSv Brantingin aänenkaöftattejaifi vai' te, «ettei kufeaan tahdo toimia venäläisiä työläisiä vastaan taikka vaikeuttaa heidän yhtymistään kansainväliseen ammattiS^distysliikkee-seen, matta sen on irtauduttava bolshevistisesta jöhöbstä» eli kuten lehti toisessa paikassa sfenoo «bolshevistisen diktatuurin rautaot-teeste » ei suinkaan ole omiaan puo- Instamaan Amstetdamin Intemationälen vihaniielistä suhtautumista venäläisiin ammattiyhdistylcsiin. Se päinvastoin vakuuttaa reformistien toiminnan vastavallankumouksellisesta luonteesta. Sen takia, että venäläiset ammattiyhdistykset tukevat kommunistista hallintaa, siitä syystä, että ne yhdessä neuvostohallituksen kanssa pyrkivät luomaan kommunistista Venäjää, esteitään niiden liittyminen kansainvälisiin ammattiliittoihin. Äskettäin päättivät saksalaiset ammattiliitot tiikea Saksan porvariUiitta tasavaltaa ( niinkuin ne aikaisemmin tukivat keisarivaltaa!). Muttia niitä. ei tämän johdosta ole suljettu pois vaan on Amsterdamin Internationale maailman työläisille antamassaan julistuksessa selittänyt olevansa solidaarinen tähän yritykseen saksalaisen kapitaalin pelastamiseksi. Mutta kun venäläiset ammattiyhdistykset; tukevat tyovaentsjavalttia, niin kieltäytyy Amsterdamin Internationale tukemasta niitä ja muo-< dostaa sen sijaan yhteisrintaman kapitalistien kanssa taistellalcseen niitä vastaan. Amsterdamin Intemationälen kan nanotto kapitalismin puolesta ja työväenluokan vallankumouksellisia pyrkimyksiä vattaan on tunnusmerkillistä selcä sen että myös nos-kelaislehtien politiikalle. Eikä tällöin tarvitse kummastella sitä, että «Social-Demokraten» on kauhistu- Kaivostyöläisten kansainvälinen taistelu Kuten Pariisista ilmoitetaan, ovat ranskalaiset" kaivostyöläiset ottaneet tärkeän askeleen yhteisrintaman muodostamiseksi työnantajain yleis-hyökkäystä vastaan. Punaisen kai- Vostyöläisliiton johto on näet osoittanut kirjelmän reformistisen kai-vostyöläisliiton puheenjohtajalle, missä kirjeessä huomautetaan että ranskalaisia kaivostyöläisiä uhkaa lokakuun puolivälissä suuri palkkain alennus, samaan aikaan kun työnostajat hyökkäävät 8-tunnin työaikaa vastaan. Tällaisten olosuhteiden vallitessa ehdottaa punainen liitto reformistiselle liitolle kaikkien kaivostyöläisten yhteisen rintaman muodostamista taistelun käymiseksi kaivosparooneja vastaan. Samoin on kaivoskapitaalin hyökkäys^ käynnissä Tshekkoslovakiassakin. ' Praagissa käytiin äskettäin neuvotteluja Qstrau-Karvinerin alu* een kaivostenojnistajain ja työläisten välillä. Kaivostenomistajat vaativat tySajÄn pidentämistä lauantai^ sin. 2' tunnilla, palkkain alentamis^ ta. 20--30r/r, jne. Lisäksi olisi, työi Iäisillä .oikeus vaatia nuorten työläisten palkkain lyhentämistä 10% jos he icatsovat näiden kilpailun tuottavan heille vahinkoa!! Kaivostyöläisten edustajat hylkäsivät kui-terfkin .nämä kaivostyönantajain hii-peämättömät ehdotukset. Belgian kaivostyöläiset ovat niinikään «liikekannalla». Useissa Char-leroin alueen kaivoksissa ovat kaivostyöläiset kommunistien esityksestä vaatineet työnantajilta palkankorotusta. Europaan on Amerikasta saapunut tärkeä tieto. Amerikkalainen kai^ostyöläisliitto, jolla juuri on takanaan verrattomalla urheudella mutta myös raskailla kärsiVnyksillä ostettu voitto, on ehdottannt englantilaiselle kaivostyoläisliit^Tle yhteisen konferenssin pitämistä. Konferenssissa pohdittaisiin kj/sym-ystä englantilaisten ja amerikkalaisten kaivostyöläisten liiton muodostamisesta vastaisten lakkotaistelujen varalta.', Täten pyrittäisiin estämään tuo' turmiollinen ja häpeällinen trafiikki, että amerikkalaisen lakon aikana, vairataan enj^lantilaista hiiltä ja englantHaisen lakon aikana amerikkalaista hiiltä työnntajille 'työläisten vastarinnan nujertamiseksi. TILAAJAMÄilRMATSÄUS Viime katsauk&en jälestä on asema huomattavasti parantunut. Bfetsä» kämpille on tilaajien lukumäärä kasvanut aikatavalla ja useat muutkin, paikkakunnat ovat kunnostautuneet. Toronto oli jo viime katsauksen ai* kana sivuuttanut merkkipylväansä ja siellä jatkuu eteenpäin menoa yhä., Jos tuollatavalla hetken jatkuu ja jos vielä puhutaan Vapauded/muutosta, niin puhuttakoon silloin sen muutosta Torontoon. Cobalt, jolla oli ehtona ainoastaan 3 tilausta, on enemmän kuin viisikertaisesti täyttänet osansa. CoLall ah paikkakunta, jossa Vapauden edustuksesta ovat aina huolehtineet melkein yksinomaan naiset. Onkohan tämä ainoa selitys s i i ' hen, 'että Cobaltin tilaajamäärä noin nopeasti harppasi eteenpäin. Ensi katsauksessa se voi olla kymmenkertaistunut. Cregoris Millsin.. "osa on ' täysi. Schumacher on määränsä päässä, freighton Mine pian kaksin* kertaistuttanut osansa. Perillä on myös Toronto, Trochu, Gibson Lan-ding, Sointula (jossa myös on naiiien yhtenä asiamiehenä) jä yksi lännen pikku paikka, Rock Bay. Huomattavaa eteenpäin menoa osottaa So. Pörcupine, Nipigon, Kaministikvia, Nolalu, White Fish, Nanairao, Vancouver, Long Lake y-ni. paikkakunnat. Näillä viimemainituilla paikkakunnilla ei kuitenkaan vielä ole päästy virstantolppäan asti. Port Arthurissakin on ylöspäin menoa, joskaan ei niin nopeasti kuin olemrae-toivoneel. Veteraani Aho on kuitenkin tavannut olla sitkeä, joten häneen voi edelleen luottaa. Virstantolppaa ovat alkaneet pelkäämään Soo, • TIMMINS, Worthington, SUDBURY, Garson Mine, FORT ;WILl.IAM^ sekä muutamat muut pienemmät paikkakunnat. £opper Cliff seisoa'iH-'*^'* tenä suurena kysymysmerkkinä tiellä niin kaukana että ainoastaan kii* karoinialla erottaa virslantolppansa ja sittenkin se yhä peräytyy. Paikkakuntain tulos on nyt seuraavanlainen: ' ta 3 pr < 5o! tn a tr* CO 3 e St öte Mario 9 15 Cobalt (hankkinut osansa viisiker- . taisesti), • , , , ' Cochrane •: 2 : 2 Gregoris- Mills (hankkinut osansa) Corinaught St 4 Ciraux Lake 3 Hearst , . . 2 Jacksonboro 3 Iroquois Falls 2 Kirklandi Lake 3 Larden Lake 2 Mattagami 2 Monteith 1 Mclntosh Spr. 2 Schumacher (hankkinut osansa) Pdrcuplne Rosegrove So Porcupme Levack Nemegos Nipigon Bruce Mines Bisgotasing Port Frances Fort^ Williara Intola V Timmins 2 4 7 6 2 5 4 2 3 8 3 11 Vermillion Bay 2 Uhkaavat lopettaa herrojen tunnun- papit hurskaudessaan siihen»-ettei * 1/sunnuntaina saa mitenkään muuten Kenraali Hughes ei kuitenkaan tyytynyt oikenden päätökseen, vaan vetosi jntnn ylempään oikeuteen. Mutta mikä ennen kuulumattomuus. Ylempi oikeus vahvisti poliisioikeu- 'den päätöksen eikä kumoamalla syytettä, opettanut alempaa tuomi-olaitosta kenelle sillä on oikeus tuomioita langettaa. Kuten lukija huomaa, on tämä sängen harvinamen ja ikävä tapans. Se on othiaan aletitamaan jdosu-knistcff kansalaisten arvoa kansan keskuudessa. . tai-urheilun. «Herifan Päivän Allianssi» hikoilee nykyisia'1. ankarammin «golfin» sunnuntaina- pelaamisen, kieltämiseksi. Tämän -^pyhän» allianssin sihteeri, pastori-tohtori valittaa, että tuo mailmallinen peli viekottelee ihmiset snnnuntaisin jäämään pois kirkoista ja niin saavat papit saarnata ty^ijille seinille. Tämä tohtori-pastpri huomauttaa myöskin, että JOS kerran sallitaan golfin pelausta sunnuntaisin, niin .miksi ei myöskin «basepalba». Vertailu on äll-right yleisesti ihmisten kesken, mutta pappi ei'äkkää, että on kyseessä herrat ja tavallinen kansa. Golfi on nimittäin herrain peliä, kun sitävastoin basepaHo on tavallisen roskajoukon, pikkuporvarien ja työväen urheilua, AUianssin sihteeri viittaa siihen «rumaan» tapaan, että esim. Winnipegissä on sunnuntaisin golfi-kilpailut, joista sitten sanomalehdet kertovat suurella liälinälH, häiriten siten jumalan_miesten autuuden työtä. Tämän papin kehotuksesta Toronton synoö^äi hyväk syikin päätöslauselman, jossa annetaan täysi''kannatus «Herran Päivän Allianssin» työlle ja luvataan «ille kaikki avustus. Näin ollen ovat herrat «mailman-miehet » vaarassa joutua samaan luokkaan meidän, tavallisten kuolevaisten kanssa, nimittäin että heiltä lopetetaan golfin pelaus, knten meiltä tavallisilta ihmisiltä jo on 'Kielletty liikkuvat kovat^ja. kaikki muik. ajanvietto. Lopulta vievät jtavata toisia ihmisiä eikä ^saa aikaansa kulumaan, kuin menemällä kirkkoon. Tällaisessa uskovaisessa maassa lienee pappien, jos häijyn-ilkisiä tahtovat olla, melkoisen helppo pelottaa parlamenttimiehet äänestämään tällaisen sunnuntailain puolesta. «Toveri» Ebertin virka-aikaa piden-nettänee. Sanomalehdet ovat viimevuosien aikana usein maininneet pintapuo- -ItSesti Saksan «piakkoin tapahtuvista presidentin vaaleissa», TVeimaris-sa 1919 spartakuskapinan aikana kokoontuneessa kansalliskokouksessa nimittäin valittiin sosialidemokraatti Ebert "Väliaikaisesti Saksan 'presidentiksi, kunnes uuden perustuslain mukaiset vaalit voidaan toi- 'mittaa, Uud^n perustuslain mukaan, joka on jo vuosia sitten hyväksytty, 'on jokaisella 21 täyttäneellä Saksan kansalaisella oikeus äänestää presidenttiä. Mutta vaaleja ei vain ole -toimitettu. Nyt kuitenkin taas aivan äskettäin alkoivat sanomalehdet kertoa, että Saksan presidentin vaalit toimitetaan aivan hetimiten.'^er-rottiinpa jo, että sotamarski Hin-denburg on hyväksynyt Saksan monarkistisen puolueen ehdokkuuden lähestyvissä vaaleissa.. ^ Mutta aivan tämän uutisen kintereillä seuraa uutinen, jossa kerrotaan valtiokansleri Wirthin johdolla kokoontuncittcn poliittisten puolueitten johtajien neuvotelleen Kaikissa muissa miissa 'siis, 'pait si Saksassa, pyrkivät alan liitot vi-', rustautumaan työnantaji^ton kansäl-lisia'' ja kansainvälisiä hyökkäyksiä vastaan. Saksassa sen' sijaan ammatillinen johto tekee salaisia sopi-tnuk^ a Stinnesten 'kanssa, joilla sopimuksilla estötaän työläisten rvas-tarinta 100% isänmaan ystävien täyttäessä ententen koronkiskuri-vaatimuksia Saiksan työväenluokan kurjuuden ja onnettomuuden hintaan, vastarinta, joka siitä huolimatta kuitenkin "päivä päivältä käy sitä ankarammaksi, kuta ilmeisemmin kaivos- 'ja .muut työläiset näkevät, että heitä on petetty ja petetään. ryhtyä toimenpiteisiin, että valtiopäiväin päätöksellä syrjäytettäisiin toistaiseksi peruötuslaiki siten, että presidentti Ebertin -virka-aika pi-tennettäisiin vuoteen 1926. Jos tästä tulee tosi, niin Hindenburgilla ei olisikaan tilaisuutta toistaiseksi «runnata» presidentiksi, sillä, «tove ri« Ebert näyttää palvelleen niin hyvin ja uskollisesti Saksan ' porvaristoa, että he näkevät hyväBsi pitää hänet edelleen/virassaan, kos- ,ka hän tietää miten parhaiten voidaan taistella Saksan kommunistista työväkeä ja sen valtaannousua vastaan. Ja onhan «toveri» Ebertin takana nyt Saksan suurin poliittinen puolue, nimittäin* yhdistynyt sosia- ,lidemokraattinen puolue». Ebert onkin epäilemättä nykyään ^Saksan valtaluokille monin verroin (parempi ase kuin Hindenburg, siksi ei sotamarskin mainehikas sotilasura merkitse mitään presidentin virlfaan pyrkiessä. Hindenburgin nimellä tiedetään olevan sangen läheinen yhteys entisen • keisarihuo neen kanssa, joten, vaikkakin valta! uokat häntä persoonallisesti suosivat, ei hän kelpaa asetettavaksi kansan eteen «demokraattisessa» maassa; Sitävastoin satulaseppä Ebert on «sosialidemokraatti», joten hän kelpaa sekä demokraattiselle porvaristolle että luokkatiedotto-malle työväelle «kansanvallan» korkeimmaksi edustajaksi. Hänen ni; mensa takana on niin hyvä suunnitella ja toimeenpanna yhä uusia hyökkäyksiä vallankumouksellista Ityöväkeä vastaan. — Punikki. St Catharines 1 Finland v 4 kaministikvia 10 Kivikoski 7 Millar 2 Nolalu 6 Quibell 5 Rowan 3 Suitan; 1 Silver Mount. 1 Ssheiber' 2 Sioux' Lookout 3 Port Arthur 18 "Wolf Siding 3 Bankfield 3 Burrit 3 Kipling 1 Espanola Sta. 4 Turbine 2 Victorian Mines 3 WhitefisK 5 Worthington 4 Copper Cliff 9 Greighton Mine osuus täytettynä. Garson Mine 2 Mond 4 Quartz 2 Sudbury 12 Stobie 2 1 12 2 •1 1 2 7 3 4 3 2 3 2 3 2 2 1 2 2 4 4 6 2 1 5 1 3 20 5 13 2 1 4 5 7 2 5 5 3 il 1 2 3 15 3 3 6 1 2 3 5 3 11 12 Toronto (pian osuus kahdesti täyn' nä) Bellevue", 2 3 1 1 2 2 3 2 1 3 Benalto Birigley Blairmore Canmore Coleman Eckville Edmontqn Leslievilie;. •> .- Manyberries ., 1,;,.; Sylvan liake r . Trochu '(osuus täysi) Thorhildi- ' ' i S Three Hills 2 Radway Centre 2 R. Mt. House 2 Aihion 1 Anyax 1 Bovie 2 Carlin 2 Elk Bay 1 ^ Gibson Landing (osuus on täysi) 2 I' 2 1 3 5 2. 2 4 1 1 2 1 1^ 2 2 1 Headquarders Ladysmith Lund Mara Nanaimo Port Moody Salmon Arm Sicamous Solsqua Victoria - 3 2 3 1 3 !2 2 2 2 2 Sointula (osuus on täysi) Webst. Corners 2 Vancouver 5 1 Rossland 2 1 TRock Bay (osuus on täysi) 4 2 3 2 2 3. 2. 3 2 2 2. 4 a Janow 1 Lac du Bennett 1 Meadow Port. 2 Point du Bois 2 (pian kahdesti 5 1 7 •5 2 16 1 Rorketon Oscar Argon Rait Abbey Birscay Dunblane Forest Farm Lucky Lake Macroirie Sawyer Shaunovan Steeledale Long Lake 3 2 1 3 1 3 3 2 2 2 2 2 2 5 2 1 1 1 t 2: Z 3J 2: 1 3 1 3 5 3 3 1: 2 2 2 4> Rintamassamme on vielä sangen heikkoja kohtia, mutta huomatta-vastl" se on viime katsauksen jäles-tä parantunut. Ensi katsauksessa toivomme jo olevan kymmeniä sellaisia paikkoja, jotka ovat huhkineet merkkipylväänsä sivu. Tov. Vapauden levitysosastp. ' Otaston kokoukjeiia 16 päivä syysk, synnytti kuuman keskustelun osaston huoneustoa- vuokraamisky-symys eräälle kirkkokunnalle, Vaik ka osaston johtokunnalla on ollut oikeus vuokrata haalia kenelle ta hansa, mutta tämän vuokraamisky- .symyksen esitti johtokunta osaston päätettäväksi, itse puolestaan esittäen että haalia täytyy vuokrata saadakseen rahaa niihin menoihin joita osastolla on uuden huoneus-ton ylläpidossa. Lopullisesti päätettiin vuokrata. oJhtokunta saa s^pia ehdoista. Toinen ky.symys joka kulutti suuren osan kokou.sajasta, kos-ika osastomme jäsen Onni Jaskari toimiessaan osaston valtuuttamana ^'apauden asiamiehenä on toiminut myös Industrialistin asiamiehenä ja losaston tekemä aikaisempi. päätös on kielteinen, niin Industrialistin kuin Raivaajankin levittämisen suhteen. O. Jaskari ei sanonut luopuvansa Ieyittämä.stä Industrialistia johon kysymykseen puolustajalla liittyi E. Unhola, joka on myös ollut aina osaston toiminnan pärjääjänä, ja yleensä kolmatta kansainvälistä ja Venäjän soviettihalli-tusta. Puheenjohtaja Pirttisen kysymykseen: Pitääkö Unhola hyvänä i vai pahana asiana että Venäjällä on bolshevikihallitus? Kuitenkaan Unhola ei antanut suoraa vastausta, käytti runsaasti puhevuoros-saan «mutta» ja «jos» «anaa jotka ovat välttämättömiä kaikissa kielissä. Kokous päätti ehdottaa kau-' pungin keskuskomitealle Ö. Jaskarin ja E. Unholan erottamista osas-tostÄ, ' • ' Monia muita J asioita käsiteltii-l kokouksessa, , jcjsta kirjoittaminen kuluttaisi lahden tilaa. Olisi kaunis tapa että^ jäsenet pitäisivät vei- ' vollisuuienaan saapua kokouksiin. Pääkaupungin kirjeenvaihtaja. S. Järjestön asioita s. JÄRJESTÖN ORGANISEE. RAAJA, TOV. A. HAUTA-MXKI tulee puhumaan Pohjois-Ontarion piirin osastoissa ja muissa suomalaisasutuksissa määrättynä aikana. allanimitetyissä paikoissa! KeiioiU- '' taan kaikilla paikkakunnilla huoleh- ' timaan hänen puhetilaisuuksiensa , onnistumiseksi, saapumaan niihin joukolla. Tov. A. Hautamäki, on . tunnetusti kykenevä puhuja ja asioiden selvittelijä. Jacksonborossa 21 p. ' Gregoires" Mill (Mile 46 west from Cochrane), 23—24 p. Cochrane 26 p. Iroquois Fails 26 p. Monteith--27 p. ' Kirkland Lake 28—29 p. Rosegrove 30 p<_ Cobaltissa 31 p. Marrask. . Cobaltissa 1—2 p. Toverillisesti, Pobjoii-Ontarion Fiiritoimilcunta. Puolesta J. Oksanen.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 21, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-10-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus221021 |
Description
Title | 1922-10-21-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
iMmmtmm. Itokafc 2! — Safairday, Oct 21.
[MKEENHOITAJM OSASTO
Vapauden lukijoille ja tilaajille.
I V paudessa aletaan kohdakkoin julaista toveri Matti Herneshuhdan, Lrn säde» v.m. teosten'kirjoittajan, mielenkiintoista ja monessa suh-opettavaa
novellia «Jonesin vakoiluretki». Kaikkia niitä henkilöitä,
eivät vielä ole Vapauden tilaajia,, mutta jotka mielivät tutustua
uuteen novelliin, kehoitetaan heti tilaamaan Vapaus joko suoraan
'^tt riMainme tai asiaraieslemme kautta, sillä tätä novellia ei tulla jul-
S r - m a a n kirjana, vaan jatkuvana sarjana lehdessämme.
^ Kehoitamme asiamiehiämme myöskin huomauttamaan tästä seikasta
jjauksia ottaessaan. . ^ • ^
sekä kävi kaikissa Venäjän
koelaitoksissa alituista taistelua
shevikkejä vastaan
Tällaiset ovat Litvinovin toimiaan
yleiset piirteet ennen Tallanku-
Lksen voittoa Venäjällä! Neu-
„sto-Venäjällä työskentelee hän,
^(gn Lenin, Tshitserin ja mmit
^svastuullisten tointen' hoitajat
melkein pyöreitä vuorokausia. Neu-rostoballituksen
hänelle uskomat
jiitä vaikeimmat tehtävät suorittaa
Jän mitä erinomaisinnnalla tavalla,
ytos siitä hänen suurten lahjainsa,
.Bunnattomain tietojensa ja tavat-
•tonian työkuntoisnutensa.
A. Smirnoff.
TYÖVÄEN TALOUi
PELLINEN LIIKE-d
B. U:n sihteeri tuomitsee
kilpailevan
unionismin
s a s k a t o o n i s t a flmoteta-an,
että sikäläisen O.. B. 'U-:n sihteeri,
Walter Mill, on ejonnut toimestaan.
Mill sanoo tulleensa huomaamaan
,että kilpaileva unionismi,
• J jota 0. B. TJ. Canadassa ajaa, on
:j turmiollista työväenliikkeelle ja sellaisenaan
hyljättävää. Kirjeessään^
missä Mill ilmottaa eroamisestaan,
sanoo hän; ' ,
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-10-21-03