Vapaus, March 7, 1922

              Bm 2 f östaina, maalisL 7 p. - Tiiesday, Marcli 7tli.
jCansdan suom^f.isen työväestön äänenbapnattaja, ilraes-
^ Sudburyssa, Crt., joka tiistai, torstait lauantai.
H.PUEO, '^^^-.S^VS . Vastaava toimittaja. Toimitussinteen.
V A P A U S
(Liberty) • „ ^
The only organ of Finnish AVorkera in Canada. Fub-lished
in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
feturday. .^^^^
Advertising rates 40c per col. in^h. Minimum charge
for single iuHertlon 75c. Discount On standmg advertise-inent.
The Vapaus is the best advertising mediom among
gie Finnish People in Canada.
Umotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-
Urootuksesta 75c. — Kuolemanilmotukset S2.00 (nmisto-yärsyistä
50c, kultakin Jisäksi). —• Kihlaus- ja avioliitto
ilmot. alin hinta $2.00, nimenmuutosilm. (muuten kuin
avioiättoilmotusten yhteydessä |2.00 kerta. — Avioeroil-
«notukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymäilmo-tnkset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
J11.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
oista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomäen, yksi vk. $5.50, puoli vk.'
ftf.ÖO ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillp on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonalliselia
nimellii. .
J , V. KANNASTOp Liikkcnhoitaja. _ _ _ _ _
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne KSt,^., PT iu. .hi -e-lii:n_ 11A00308 ^_ Postiosote:
Box 69, Sudbury, Ont.
moukselliset olemme erkaantuneet joukoista. Se on
tuottanut huonoja tuloksia. Nyt meidän on mentävä
jälleen joukkojen sekaan, otettava osaa heidän joka­päiväisiin
laisteluihinsa, opastettava ja johdettava hei­tä
vallankumouksellisen tietoisuuden ja luokkatabtelun
tielle.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
fflecoild class matter.
Unionistinen liike nykyisessä
vaiheessa
Työväen taloudellinen liike Amerikassa samoin
kuin kaikissa muissakin maissa, yhtäläisesti muun työ­väenliikkeen
kanssa elää mitä suurinta muunnoskautta.
Vanhanaikainen järjeslymis- ja taistelumuoto on ai­kansa
elänyt ja uudet muodot hakevat itselleen tilaa.
Hajanainen ammatitlain järjestäytyminen ei cnään ny­kyisessä
tuotantotekniikan korkeassa kehitysvaiheessa
ja pääomien keskittymiskautena kykene takaamaan
työläisille taistelukykyistä järjestöä, el edes entisen
elintasonsa puolustamiseen, joko sitten hyökkäystais-teluihin
pääomaa vaataan. Vanhojen ommattiunioitlen
hajanainen rakenne ja niiden johtajien petollisuus ja
taantumuksellisuus saboteeraavat ammattiunioitten vä­häisenkin
voiman.
Mutta kuinka sitten saadaan työväen unioista to­dellisia
vaillankumouksellisia taistelujärjestöjä? Perus­tamallako
uusia «industrialistisia» unioita ja erkane­malla
vanhoista unioista? Ei. Sitä on yritetty Ameri­kassa
viimeiset viisitoista vuolta ja täydellisesti epäon­nistuttu.
Niin eitä työväen taloudellinen liike on tänä
päivänä surkeammassa tilassa kuin milloinkaan ennen
ja työväenluokka kokonaan puolustuskyvytön torju­maan
lujasti yhdistyneen kapitalismin raivoavia hyök­käyksiä.
Uudet uniot — I.W.W. ja O.B.U. eivät
ole kyenneet kokoamaan laajoja työväen joukkoja ri-
"veihinsä eivätkä muodostamaan merkitsevämpää tais­telurintamaa
riistärjä vastaan. Päinvastoin asema on
kehittynyt entistä pahemmaksi sillä, eitä vallankumo­ukselliset
ainekset ovat eronneet vanhoista unioista.
Niiden suuret taistelujoukot ovat näin o*Ilen jääneet
täydellisesti petturi- ja taantumusjohtajaiu määräys­vallan
alaiseksi, jotka myyvät järjestyneet työläiset
enimmän tarjooville politikoitsijoille ja kaikin voimin
gnboteeraavat työläisten taistelut tuioksettoraiksi,
Näin ollen on meidän kiertämättömasti tunnustet­tava,
että meidän on muutettava laktiikkaamniö, jos
laielitame saavuttaa tuloksia. Ja vallankumoukselliset
linionistit ovatkin jö tunnustaneet erehdyksensä ja
omaksuneet uuden taktiikan. Tämä taktiikka on sel­vimmin
sisällytetty Punaisen Taloudellisen Internatio-nalen
periaate- ja taktiikkaohjelmaan. Sen mukaisesti
on kaikkien edistysmielisten, radikaalisten ja vallan­kumouksellisten
työläisten tunkeuduttava takaisin van­hoihin
oleviin taloudellisiin järjestöihin ja siellä työs­kenneltävä
työväen taloudellisen voiman kasvattami­seksi.
Pyrittävä kaikin keinoin yhtenäistyttämään ja
, yhdistämään työviien hajanaisia taloudellisia järjes­töjä
IcoUisuusunionismin pohjalla, niin että jokaiseen
teollisuuteen muodostuisi yksi yhtenäinen ja taislelu-kunloinen,
vallankumouksellisen hengen läpitunkema
unio, ja eltu teollisuusunioitten osastot kullakin paik­kakunnalla
olisivat kiinteässä keskinäisessä yliteisloi
minnassa, ja edelleen eri fcollistnisjärjcslöt ylelsmaal
iisesti muodostaisivat kaikkien teollisuusunioitten kiin­teän
yliteniiisyydeii kaulia vaiikkumatlonian ylcismaal
Ilsen taloudellisen taisteluvoiman, joka on keskitetyn
ja vallankumouksellisesti lieloisen johdon alaisena.
^ Yhtä rinnan työskentelyssä vanliojen'unioitlon si­sällä,
on varsinaisesta työväen ylcismaallisesla unio­nistisesta
liikkeestä erillään olevat itsenäiset uniot saa­tava
kiinteään yhteistoiininlaan ja lopulla yhdistettyä
maan yleiseen unionistiseen liikkeeseen, silmällä pilä
eh sitä, ellei enään olisi olemassa monia heikkoja ja
toisiaan vastaan taistelevia uniojärjeslöjä, vaan yksi
yhtenäinen ja taistelukuntoinen taloudellinen järjestö.
Sikäli kuin ensimäinen ohjelmakohta voidaan to­teuttaa
— nimittäin yhdistää jo järjestyneet työläis­joukot,
silloin myöskin avautuu suuri mahdollisuus
vielä kokonaan järjestymättömien ja heräämättömien
työläisten mukaan saamiseksi, jotka vielä muodostavat
suunnattoman enemmistön Amerikan teollisuuslyövä-estossa.
Ei ole kysymystä siitä, etteikö I.F.W;n rakenne
teollisuusunionismiin nähden olisi suuressa määrin oi­kea
ja paikkansa piJävä, mutta kysymys on siitä, kuin­ka
tämä teollisuusunio voidaan.rakentaa. Kysymys on
^—r
Ruotsalaisen sosialidemokratian
karhunpalvelukset
Kilien olemme maininneet, on Ruotsin Kommunis­tinen
puolue kehoitlanut kaikkia maansa työväenjär­jestöjä
valitsemaan edustajansa joukko lähetykseen,
jonka tehtävänä olisi kääntyä suoraan hallituksen ja
valtiopäiväin puoleen selostaakseen «työläisten ny­kyisinä
hätäaikoina yhä hirvittävämmäkgi käyneen ase
man, nälkäsodan välttämättömät seuraukset» ja että
hallituksen ja työväenpuolueiden vaatimat määrärahat
työttömyyden torjumiseksi merkitsivät kaikkein vähintä
ajateltavaa määrää. Kommunistipuolue julkaisi tämän
kehoituksen yhdistämättä siihen mitään kommunistisia
tarkoitusperiä, pannen painoa vain sille, että torjut­taisiin
työnantajain yritys työttömyysavustuksen käyt
tämisestä porvarillisen voiltoilun hyväksi, ja että pi­dettäisiin
kiinni työläisten minimivaatimuksista. Mutta
tämä kehoitus ei ole miellyttänyt oikeistososialistista
puoluetta, jonka edustajat valtiovaliokunnassa antoivat
palttua yksinpä näille vähimmillekin vaatimuksille yh­tyen
kiltisti porvarien esitykseen, että «ensi aluksi»
myönnettäisiin työttömyyden torjumiseksi 20 miljoo­naa
sen 85 miljoonan määrärahan sijasta, jota jopa
itse Brantingin hallitus oli ehdottanut. Sosialidemo­kraattinen
puolue on kiireesti lähettänyt kaikille osas­toilleen
kirjelmän missä edellä mainittu kommunisti­puolueen
työllömyyskurjuudessa kärsivien nimessä
osoittama kehoitus leimataan «bolshevistiseksi keinot­teluksi
» ja jyrkästi kielletään sosialidemokratisia kun­nallisjärjestöjä
valitsemasta edustajiaan mainittuun
joukkolähetystöön. Tämä sosialidemokratinen karhun­palvelus
paljastaa koko ruokottomuudessaan leirinsä
siivottomuuden: sosialidemokratinen hallitus häikäi­see
suuria* työtätekeviä kansankerroksia korusanaisilla
lupauksillaan ja jopa valtiopäiville jättämillä esityk­sillään,
multa samaan aikaan pannaan käyntiin puo­luekoneisto
vapauttamaan hallitus lupauksistaan ja esi­tyksistään.
Ja tämä teerenpeli käy kuin leikiten: sama
suuruus kun on sekä hallituksen että puolueen päänä!
Että satojen tuhanten työttömyydestä kärsiväin kohtalo
täten on sosiälidemokratisten vallassaolijain pelinap­pulana,
on itsestään selvä, varsinkin kun jopa kom­munistiseltakin
taholta on koeteltu suurissa joukoissa
pitää yllä kerrassaan luvatonta luottamusta maan «työ­väenhallituksen
» ja siis myös sen takana olevien voi­main
parhaaseen tahtoon.
mm
•
0
!S iaaifieD
Veljespuolueiden juHttus.
Sekasotkuinen serratilaisuus
Olemme juuri kertoneet, kuinka Italian ammatti­liittojen
esiniiehistö viime istunnossaan lausui käsi­tyksenään,
että työläisedustajain olisi astuttava porva­rien
kanssa yhteiseen hallitukseen. Istunnossa läsnä-olleen
Serratin häilyvä kanta, hän kun eräiden mi­täänsanomattomien
vastaväitteiden jälkeen hyväksyi
edellä mainittua sisältöä olevan päätöslauselman,
näytti merkitsevän, että puolueen johto kokonaisuudes­saan
olisi samaa mieltä. Mutta nyt on Rooman sosia- •
lislisen kunnallisneuvoston istunnossa sattunut mer- ..y']''""."^
. . . . . • .. , , . , . , „ „., - Viela maaraavat naiden rnstajat ja
kiUmen tapaus. Se näet hyväksyi 13 aanella 6 vas­taan
päätöslauselman, missä, uudelleen lujittamalla
Milanon kongressin tekemä päätös, hyljättiin porva­rillisen
hallituksen tukeminen ja kehoiteltiin parla­menttiryhmää
pitämään tämä tarkasti mielessään.
Ranskan ja Saksan kommunis­tipuolueet
ovat antaneet seuraava-sisältöisen
yhteisen julistuksen:
Työtätekevän kansan miehet ja
naiset, veljet ja sisaret Saksassa ja
Ranskassa. Reinin virran sijasta
eroitti teidät maailmansodassa leveä
verivirta. Niin halusivat kumman­kin
maan rikkaat ja riistäjät.
Mutta katsokaa! Maailmansota
liittikin teidät yhä läheisempään
kohtaloyhteyteen. Ranskassa, ku­ten
Saksassakin, suree typtätekevä
kansa satojatuhansia tapettuja poi­kiaan,
miljoonia silvottuja ja sairai­ta.
Ranskassa, kuten Sajtsassakin,
uhkaa työtätekevä kansa lyyhistyä
taakan alla, minkä maailmansota on
kuormittanut sen köyryyn selkään.
Kummankiji maan työtätekevän
kansan miehet ja naiset! Maail­mansodan
rikosten ja hävitysten
h y V i 11 ä misvälttämättömyys sitoo
meidät yhä tiukempaan kohtaloyh­teyteen.
-
Maailmansota oli kapitalistiluokan
rikos,
oli kaikkien maiden imperialistien
fikos mutta samalla myös heidän
jättiläisafäärinsä. Maailmansodan
seurausten hyvittämisestä on niini­kään
koituva kapitalisteille jätti-läisafääri
jättiläisvoitoilla. Kulke­kaa
läpi Ranskan kymmenen hävi­tetyn
departementin, ja silmienne
edessä on järkyttävä todistus siitä.
Kolme vuotta sodan jälkien pa­rantamisen
jälkeen asuu siellä luke­mattomia
työtätekeviä parakeissa
ja juoksuhautain hirsikojuissa vi­luisina,
nälkäisinä ja vailla inhi­millisen
oleinassaolon keinoja. Mis­sä
ja mitä onkin' saatu rakennetuk­si,
on kaikki tapahtunut kapitalisti-koplan
voitonnälän tyydyttämiseksi.
Niin kauan kuin tämä kopla isän­nöi
taloudessa ja valtiossa on kaik­kien
jopa hyvää tarkoittavienkin
yritysten jouduttava haaksirikkoon,
on tarkoitukseen varta vasten luo­tujen
järjestöjen, on Saksan ja
Ranskan työläisten ja palkannautti­jain
veljellisellä yhteistoiminnalla
rakennettava mitä rikollinen sota
on hävittänyt. Riistävä kapitalismi
ei siedä mitään mikä rajoittaa sen
voittoa. Vasta kun sen valta ta­loudessa
ja valtiossa on murskat­tu,
voivat työtätekevät tuolla ja täl-lii
puolella Reiniä käydä veljelli­sellä
ja luovalla työllä käsiksi uu-tisrakennustoimiin
suuressa mitta­kaavassa,
voivat lujin kourin repiä
kohtalokkaan kapitalististen halli­tusten
Versaillesrauhansopimuksen
ja korvata sen ystävyys- ja veljeys-sopimuksella.
Mutta vielä ei työtätekevä kansa
ole enempää Saksassa kuin Rans-tal^
liikasta, miten voitetaan suuret lyöläismassat teol-lisimsimionismin
puolelle. Tähän asti me vallanku-
Tällaisten ristiriitam vallitessa puolueessa ovat
serratilaiset kiusallisessa umpikujassa. He mielisjvät
kernaasti päästä rauhaan lahtariporvareista tekemällä
liiton yhteiskuntarauhaa rakastavan porvariston kans­sa.
Mutta toiselta puolen pelkäävät he niitä puolu­eensa
työläisiä, jotka hylkäävät kompromissiajatuk-sen
porvarien kanssa. Ollen liian heikkoja johtaak­seen
työtätekeviä kansanjoukkoja lahtareja vastaan,
mutta myös liiaksi pelkureita heittäytyäkseen muitta
mutkitta porvarien helmaan, tarjoavat serratilaiset tätä
nykyä mitä surkeimnian avuttomuuden kuvan. Tästä
johtuukin, että puolueen oikeistolaiset asettuvat ilmei­seen
kapinaan puoluetta vastaan yllyttäen reformisti­sia
amniattiliittoja kokonaan kääntämään selkänsä häi­lyvälle
puolueelle. Multa toiselta puolen on puolueen
parlamenttiryhmä puolestaan taas hyväksynyt päätös­lauselman
sekin, missä asetutaan vastarintaan puo­lueen
johtoa vastaan ja.niinikään hyljätään yliteistoi-minta
porvarien kanssa. Täten jäytää sisäinen-risli-riilaisuus
sorratilaisten puolueen l u n 1 e n runnel­tavaksi
korreksi juuri silloin, kun yhteisen rintaman
kysymys on astunut päiväjärjestykseen kaikissa maissa.
— Unkarin lahtarijärjestclmän «siunausta» on
omiaan kuvaamaan sekin, että työttömyys kasvaa
maassa koskaan ennen tuntemattomassa laajuudessa.
\Tcsislään Budapestissa on tällä haavaa 75,000 työtön­tä,
s.t.s. 75 prosi enemmän kuin vielä muutamia kuu­kausia
sitten. Ankarimmin raivoo työttömyys metal­liteollisuuden
alalla, missä lyöuömäin lukumäärä on
kohonnut 20,000:teen. Mutta siltepä onkin ruumis-tuotanto
ollut ainoa ala millä Horthyn miehet ovat
mainetta niittäneet.
— Nansenin Venäjän nälkäalueilla toimiva edus­tajisto
on lähettänyt Geneveen sähkösanoman, jossa il-;
moitetaan, että äärimmäisessä hädässä olevain luku­määrä
tekee 19 miljoonaa. Näistä pitävät yllä neuvos-toliallitus
ja nyk-yään toimivat avustuskunnat noin
9 1 '2 miljoonaa. Lopuista on _Europan huolehdittava,
mikä taas käy päinsä vain jos kaikki maat tukevat
avustustoimintaa.
sortajat hyvityksestä ja jälleenra­kentamisesta.
Mutta onko meidän
silti kädet ristissä seurattava, kuin­ka
sotasyyllisten ja sotarikol­listen
uhrit
laihoista kukkaroista. Saksalle kis­kurihinnat
ja mitä alhaisimmat pal­kat.
Jaappanilainen kuli saa kaksi
kertaa niin suuren palkan kuin
saksalainen proletari. Ulkomaille
pilkkahinnat saksalaisista tavarois­ta.
Nämä pilkkahinnat ovat kanuu-nankuulia,
jotka puhkaisevat pak-suimmatkin
tullimuurit.
Samoin kuin Saksalaiset tavarat
löytävät tiensä Englantiin ja Yh­dysvaltoihin,
samaten saapuvat ne
Ranskaan, tehden kotimaisen teol­lisuuden
pohjan pitämättömäksi.
Saksalaisten työläisten nälkäpalkat
painavat yhä alemmaksi myös työ­läisten,
palkannauttijain ja virkai­lijain
tulot Ranskassa. Saksalaisten
tavarain liikekilpailu riistää työn ja
leivän kymmeniltätuhansilta ja taas
kymmeniltätuhansilta Ranskan työ­tätekeviltä.
Ranskan ja Saksan työtätekevän
kansan miehet ja naiset! Omista-vain
ja vallassaolijain hyvityksestä
käyttämä nimitys sotapaha mer­kitsee
tämän pahan ikuistuttamista
ja kärjistämistä teidän kannetta­vananne.
Puolustautukaa sitä vas­taan.
Molpmpien maiden murhaa-vain
verojen ja sotaseurausten kan­tajat!
Keholtamme teitä puolusta­maan
kapitalistisen jättirikoksen uh­rien
oikeutta, omaa oikeuttanne
leipään ja inhimillisiin elinehtoihin
omistavain koskaan kyltymätöntä
kulta- ja valtanälkää vastaan. Kor­vauskysymystä
.älköön ratkaisko tei­dän
vihollisenne taloudessa ja val­tiossa,
ratkaistaa se itse.
Työtätekeväin suurten kerrosten
kuorman keventäminen, kuor­man
sälyttäminen omistaville,
siinä teidän yhteinen hetken taiste­luhuutonne.
.
Saksan ja Ranskan työläiset maal­la
ja kaupungeissa! Hyvittämisen
ja uudejleen rakentamisen vaikeu­det
käyvät sitä hirvittävimmiksi, kun
maailmansota on autioittanut ja hä­vittänyt
enemmän kuin kymmenen
kukoistavaa Ranskan departement­tia.
Maailmansodan vikutuksesta on
kapitalistinen talous koko maail­massa
muuttunut autioksi erämaak­si.
Kaikki kansalliset ja kansain­väliset
porvarillisten teollisuus- ja
rahamahtajain, oppineiden ja valtio­miesten
konferenssit kantavat hel­massaan
uusia kansain murhia ja
työtätekeväin kansanjoukkojen ää­retöntä
nylkemistä ja orjuutusta.
Genuan talouskonferenssi
|ninimilllllIHIinillllllII»iKHH!IIHIHHIl|||||HH|,i,,5j5j,^
Canadan f
dollarista!
LAHETYSKUSTANNUKSET:
Postissa 1 ^ kaikilla smnmilta. Sähkösanomalla §3.50 kaiKi^ta
Kysykää erikoiskurssia suurille summille. s
VAPAUS, ^ ^ I
Sudbuiy, Ont. I
ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 177 Belle. f
^iiiiiinniuiniiiiiiiinniiiiSiiiiiiiiniiiiiiiHiniiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuii
I Box 69,
S Torontossa
= fair Ave.
on, kuten edeltäjänsäkin, vain kar­tuttava
ministerien paperipinkkoja
ja yhteiskuntahullujen toiveita. Sen
päämääränä on maailmankapitaalin
tervehdyttäminen ja pysyttäminen,
mutta Neuvosto-Venäjän antaminen
alttiiksi kiskomiselle ja kapitalisti­sen
Saksan asettaminen ententeim-perialistien
kiskurivoudiksi. Mutta
tämän suunnitelman on Neuvosto;
Venäjän työläisten ja talonpoikain
poliittinen valta tekevä tyhjäksi.
Mailman ainoa proletaarivaltio tie­tää
puolustaa itseään diplomatiaa
ja kapitaaliherrautta vastaan yhtä
-hyvin kuin se on kyennyt puolus­tautumaan
V a 1 kokaartilaislaumoja
vastaan.
Työtätekevät miehet ja naiset
Saksassa ja' Ranskassa. Talouden
elvyttäminen kapitalistisella vaiko
sosialistisella,, kommunistisella poh­jalla,
tässä nykyinen suuri maail­manhistoriallinen
kysymys. Sen rat­kaisusta
riippuu kaikkien työtäteke­väin,
koko ihmiskunnan kohtalo.
Alkaneessa ratkaisutaistelussa on
Ranskan ja Saksan riistettyjen ja
perinnöttömien seistävä veljellisellä
solidaarisuudella yhdes^ Neuvosto-
Venäjän sankarillisen proletariaa­tin,
kaikkien maiden työkansan
kanssa.
Eteenpäin taistelussa Kolmannen
Internationalen lipun johdolla!
-- , Eteenpäin, katse kiianitettynä po-suorittamaan
tammikuun 15 pnä! liittisen vallan valtuuks-een, kapita-maksettavaksi
langenneita kultamil-1 lismiu' nujertamiseen, maailmanval-jatkuvasti
annetaan alttiiksi mus-timmalle
kurjuudelle ja nälkähyöty-jille?
Työtätekevän kansan miehet
ja naiset, sekä Ranskassa että Sak­sassa
on teidän käytettävä voiman­ne,
jotta hävitettyjen alueiden työ­tätekevät
kansanjoukot vihdoinkin
saavat epätoivoiseen asemaan apua.
Mitenkä tämä tapahtuisi? Saksa­laiset
eivät voi maksaa, vaikka
Ranskan kansalle on koetettukin
niin uskotella. Englannin päämi­nisteri,
Lloyd George, on lausunut:
ei ole mahdollista puristaa Sak­salta
säädettyä jättiläissummaa.
Englannin Pankin johtaja on l i ­sännyt:
Saksan valtakunta on sille
säädettyjen korvausehtojen suhteen
luottokyvytön. Saksan hallitus on
itse tunnustanut vararikkoisuuten-
*a selittäessään olevahsa kyvytön
jaardeja.
Mutta entä jos Poincare sotilaal­listen
toimenpiteiden rauianyrkillä
tarttuu Sak=an valtakunnan kurk­kuun
ja puristaa siltä sopimuksen
mukaiset kultamiljaardit? Ranskan
työtätekevälle kansalle koituisi sii­tä
vain katkerinta surua ja anka­rinta
koettelemusta. Saksan valta­kunta
ei voi likaisella paperisijoi-tuksellaan
maksaa korvauskulujaan.
Sen on ostettava kalliimpaa va­luuttaa.
Keinottelijat j a nylkyrit pi­tävät
käsissään liiketoimintaa. Kan­sainväliset
rahamerkkinat ovat mi­tä
suurimmassa epäjärjestyksessä.
Kuten markan, laskee myÖs fran­gin
arvo. Elintarvikkeiden .ennes­täänkin
kalliit hinnat kohoavat ko-ronkiskomistasolle.
Eikä siinäkään
kylliksi.
Saksan tasavallassa hallitsevat
kruunaamattomat suurteoHisuusku-ninkaat,
pankit ^yhdessä maajunkka-rien
kanssa. Korvaussummia ei nos­teta
rikkaiden kassa-arkusta. Val­tio
ottaa ne kulutusveroivf.a ja palk­ka-
sekä tulopoistoina työtätekeväin
lankumoukseen!
Maailmanvallankumouksesta tul­koon
maailmankapitalismin tuomi­oistuin
ja maailmanrauhan 'vakuus!
Saksin Kommunistinen Puolue.
Ranskan Kommunistinen Puolue.
PÖYTÄKIRJA PUOLUEMALLIN.
NON KOKOUKSESTA.
Pidetty helmik. 28 p., 1922.
Läsnä olivat MacDonald, Moriar-ty,
Armstrong, Buck, Brown ja Ma-guire.
Sihteeri luki Kes^ustoimeenpane-van
komitean ""kokouksen pöytäkir­jan,
joka hyväksyttiin sellaisenaan.
Sihteeri velvoitettiin Lähettämään
jäljennös puoluehallinnon pöytäkir­jasta
kaikille Keskustoimeenpane-van
komitean jäsenille ja piiriorga-niseeraajille
ja puoluelehdille.
Hyväksyttiin seuraava työjärjes­tys:
Nfmihuuto
Pöytäkirjan lukeminen
Laskut ja kirjeenvaihto
Virkailijain raportit
Varsinaisten komiteain raportit
Ylimääräisten komiteain raportit
Keskenjääneet asiat •,
Uudet asiat
Sekalaiset asiat.
Toveri Mac Donald esitti $5.50
laskun kuluista Canadian ' Labor
Partyn konventionimatkalta Strat-fordissa,
joka hyväksyttiin.
MacDonald antoi raportin kon-ventionista,
jossa tiedotti olleen 35
edustajaa, hänelle annettiin konven-tionissa
puhe- vaan ei äänestysoi­keutta.
Hän kertoi C. L . P:n vir­kailijain
raporteista päättäen puo­lueen
odottavan jatkuvaa edistymis­tä
ja piiolueeseen kuuluu nykyisin
15,000 jäsentä. Työväen uniot yh­tyvät
siihen ryhminä. Independent
Labor Partyn sanoi olleen huonos­ti
edustettuna konventionissa. Mei­dän
edustajamme raportti Workers'
Partyn konventionista herätti edus­tajissa
suurta mielenkiintoa ja in­nokasta
keskustelua. MacDonaldin
selostusta Workers' puolueen pää­määristä
ja tarkoituksista kuun­neltiin
erikoisella tarkkuudella ja
innostuksella. Pitkähkön keskustelun
jälkeen annettiin C. L. P:n toimeen­panevalle
komitealle oikeus perus­taa
suoraan C. L. P:n osastoja
Ontariossa ja antaa niille lupakir­jat.
Tämä nähtävästi johtaen I. L.
P:n häviämiseen Ontariossa. Joskin
C. L. P:n edustajat pitivät suota­vana,
että Worker3 puolue liittyisi
heti C. L. Prhin, oli tov. Mac-
Donald sitä mieltä, että koska tiima
ei ole niin kovin tärkeä kysymys,
niin jätetään se tuonnemmaksi.
Puoluehallinto hyväksyi raportin ja
MacDonaldin esityksen.
Puolueen teollisuusosaston johta­jan
raportti: Tov. Buck tiedotti,
että on järjestetty suuret tanssiai­set
p u o 1 u een äänenkannattajan
«Workerin?> rahastamiseksi. Edel­leen
hän ilmoitti, että piiri 3:nnen
konventioni tullaan pitämään huhti­kuun
ajalla. Tiedotti myöskin saa­puneen
kirjallisuutta Trade Union
Educational Leaguelta, m. m. Labor
Heraldin numeroita.
;:^7r-.-rr.-wrr^/rr
Tov. Buck alisti puoluehallinnon
hyväksyttäväksi seuraavan .päätös­lauselman:
«Katsoen siihen että tuhansia työ­läisiä
jää pois työväen unioista ny­kyisin,
osittain työttömyyden vai­kutuksesta,
ja
Katsoen siihen, että yksi parhaim­pia
keinoja työväen unioitten lu­jittamiseksi
vastustamaan työnanta­jain
nykyisiä hyökkäyksiä on, että
mahdollisimman suuret työläisjou­kot
liittyvät unioihin, niin etteivät
työnantajat kykene murskaamaan
lakkoja rikkureilla eikä 'murskaa­maan
unioita; ja
Katsoen siihen, että monet jäse­net
jättävät uniot kyvyttöminä
j maksamaan verojaan ja ylimääräi­siä
veroja; niih
Canadan Worker3' puolueen yleis-maalliiien
puoluehallinto' suosittaa,
että Canadan työväen uniot ottai­sivat
jälleeh jäsenyyteensä kaikki
työttömät jäsenet, ilman että nii­den
tarvitsisi maksaa takamaksu-jaan
ja että ne olisivat vapaita ve­roista
niin kauan kuin he ovat työt­töminä
»
Tämän johdosta hyväksyttiin esi­tys,
että kaikki puolueen piiriorga-niseeraajat
ryhtyisivät aktiiviseen
työhön jäsenmäärän kartuttamisek­si,
erikoista huomiota pannen eng­lanninkielisten
jäsenten hankkimi­seksi,
niin että jäsenmäärä kaksin­kertaistuisi
toukok. 1'päivään men­nessä.
Toim.ituskolleegion raportti:
Toveri Spector tiedotti, että puo­lueen
lehti «Workers ilmestyy uu­della
nimellä ja uudessa koossa lau­antaina,
maalisk. 4 p. ensi kerran.
Otettiin esille liikkeenhoitajan va­litseminen
tWorker5. lehdelle. Toi­meen
valittiin puolueen apulaisih-tc-
eri Maguire, ja annettiin hänen
tehtäväkseen myöskin puolueen kir­jakaupan
perustaminen. Edelleen
hjT^äksyttiin päätös, jonka mukaan
kaikki puolueen piiriorganiseeraa-jat
velvoitetaan perustamaan puo-luelehtien
levityskomiteoita ;
^lee levittää sekä .^^rltt
Federationistia. -Jokaisen '..t
kirjalhsi^usasiamiehen tehtä-^
huolehtia tästä työstä.
_ Lentolehtien «Canada ja P r i , .
lamen Imperialismi» on 1
alla ja tulee a l i s t e t t a v a k s i ^:
toimeenpanevan Komhmhy^i^
tavaksi hetimiten. Samoin L T-alla
lentolehtisiä Ty^Z^^^
Vapunpäivästä, Workerä' p u o£
paamaanstä ja tarkoituksilta Vii
memainittu lehtinen sisältää'vetoo'
muksen puolueeseen liittvmi.e=tä"
LnkKeenhoitaja velvoitettiin tcimitl
tamaan sosialistinen laulukirja jnl
kaisemista varten.
Keskenjääneitä asioita:
Puolueveromerkkien, korttien ja
muitten tarpeitten painatus jätet­tiin
sihteerille, velvoituksella että
niitä on kiirehdittävä.
Lupakirjain laittaminen jätettiin
puoluehallinnon puheenjohtajan ja
puoluesihteerin huoleksi.
Valittiin erikoinen komitea lopul­lisesti
valmistamaan päätöslauselma
agraarikysymyksestä, joka oli jo.
puoluekonventionin ja Keskustoi-meenpanevan
Komitean harkittava­na.
/ Uusia asioita:
Päätettiin valita kolmihenkinen
rWomens' Bureau (Naisten Toimis­to),
johon päätettiin tiedustella
seuraavia toverittaria: Mrs. Prenter,
Mrs. Custance, Torontosta, ja Misr
R., Buhay Monetrealista.
• Sihteeri velvoitettiin valmista­maan
rahallinen raporttinsa helmi­kuun
loppuun, siihen sisältyen
myöskin^^tilitys konventionimsnoista.
Sekalaisia asioita:
Sihteeri velvoitettiin lähettämään
veljellinen tervehdys Amerikan
V/orkers' puolueelle; ja kirjelmä
Canadian Friends of Soviet Rus-sia'lle
ja Winnipegin RehV^f Com-mitteelle,
kohottaen niitä toimimaan
siihen suuntaan, että Canadan
maanviljelijät vaatisivat • Dominion
hallituksen ostamaan !?10,000,00ö
arvosta viljaa ja lahjoittamaan sen
Venäjän nälänhätäisille.
Puolueen Kansallispäämajan huo-neuston
hankkiminen jätettiin tove­reille
Buck ja Moriarty.
Kokous lopetettiin.
W. Moriarty,
Toimeenpaneva sihteeri.
o —
PÖYTÄKIRJA
tehty Can. S. S. Järjestön toi­meenpanevan
komitean koko­uksessa'
helmik. 13 p., 1922.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet. Puhetta
johti tov. Latva.
.Beaver Lake'n osastolta oli saa­punut
vastaus hallussaan olevain
entisen Worthingtonin osaston ta­varain
suhteen ja päätettiin myydä
mainitut tavarat heidän tarjoamal­laan
$15.00 hinnalla, joka on mak­settava
kuluvan vuoden ajalla.
Sudburyn osastolle päätettiin
myydä hallussaan olevat entisen
Carsonun osaston tavarat tarjoa­mallaan,.
$30.00 hinnaiia, joka ^or
maksettava kuluvan vi::>'len ajaila.
Nuoriso^ ja ihannelMUotyön oh-jauskurssien
opettajnksi
luita toverittarelta oii _ -;;.punu-myöntävä
vastaus, sekä n.: -...'auii.^
että naistyön järje^taniine:! vMdaar
yhdistää kurssiohjclmaan.
Copper Ciiffin osastolta saa­punut
kirjelmä, ilmoittaen e:ta oi­keusjutun
aiheuttaneet_
jäsenet eivät ole enää jäseniä osas­tossa.
Päätettiin, kirjottaa asiascs
Keski-Ont. aluetoimikunnalle huo­mauttaen,
että mainitt'^ja ^tru=ai-sm
jäseniä ei ole sallittava niin­kään
järjestömme osaston ja=en
teen toistaiseksi, kuin ^y^^J^
lee noilta henkilöiltä vaatia «tru=-
tiisijutun> kulut.
.Eteenpäin» levitysosa.ton kirjel­mään,
jolla pyydettiin lupaa
tokirjeen lähettämiselle
i„v„ion tunnet^.-.;'
osastojen osoitteet,
osastoja te.kemään v a r h a s a
Port MooäT'n o-a-ton klrji^^n^^
koskien työitömyden y.n-i. idkkzl^
aiheuttamana ahdinkoon jontasei-den
iäseaten oikeuksia, jätettiin sii-