Vapaus, September 15, 1923

              mmu saomalaisen tjöväestdn ägneokaonattaja. fiaes*
gpdbamga. Onfc. joka tiistai. toKtai ja laoaatai.
VAFAUS '
(Liberty) '
io onlf Olgan of Pinnisfe W0ricera in Canada. Wbj
in S o & . Oat, evcry Toesday, Thorsday and
ÄdvertiBiDg rates 40c per eol. Ineb. Minimnm charge
BOT SnSe Ssertfon 75c. Diucormt on jstanding adverbae^
K Vapaos ia the best advertiiiing medium amonS
Vapauden ionttori Ja toimitus on Liberty BnUding}
• fcn»eSt.. Puhelin 1088. ^-Portionete: ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
Canadaan^ijkd^vk. $4.00, puoli vk. ?2.2B, kolme kk.
^^'nd^^altoihin ja Suomeen, yksi vk. 85.50, puoU vk.
P.00 ja kolme kk. $1.76. „u««8« a 8 -
MaukaiBrJoita ei aeuraa raha, ei tulla lähettämään,
pBft«f flBlnmiMt^n loilli* «>n taknukBet.
Dmotuahinta kerran julaiatnista flmotnlrisla 40c
Jialfltatuumalta. Suurista flmotuksista sekä flmotukaista,
öiden teäcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
•lehnus. Kuoloilmotukset $2^)0 kerta ja 60c. 11^
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutoailmbtukaet 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotnkset $2.00 kerta,
8&00 (kaksikertaa; srJtymäilmotakset $1.00 kerta; ba-htaantifetd-
ja osöteflmötukset 50c. kerta, $1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurate mu*
kana.', ,
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseec
lärieeseenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-coonallisella
nimePä. .
i . V . KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. 11
HejristertfJ at the P«8t Office Department, Ottawa, tfs
t»rt)wd CIBS!'mattpr >
^Kuoleman kuiskaus''
Canadan sanomalehdistössä on viime aikoina käyty
kiivasta kvnäsotaa tämän maan valtiotalouden asemas­ta.
Gänadaa painaa hirvittävä velkataakka, foka vuosi
vuodelta käy vhä rasiltavammaksi. Maan tuotannolli­nen
elämä' jatkuvflsti kituu. Väestöä yritetään lisätä
siirtolaisuudella, jolla keinoin toivotaan^ voimistutta­van
taloudellista elämää, mutta sekin käy työlääksi;
sillä siirtolaiset kaikkovat muille markkinoille huono­jen
työolojen ja alhaisten palkkojen takia. Arvosteli­jain
taholta pidetään jatkuvasti kasaMuvaa velkataak­kaa
ja muita yhteiskunnallisia nurinkurisuuksia «kuo­leman
kuiskauksena»; joka ennustaa ennen pitkää ta­pahtuvaa
välttämätöntä romsdidusta.
Ja todellakin, nui^erot' puhuvat huolestuttavaa kiel­tä
Canadan velkataakan huikeasta paisumisesta/ Se
selviää seuraavasta vertailusta, joka osottaa kuinka suu-yi
Canadan yelkp on4cunal«in vuotena ojlut
^ , mi . . . . . • . " . . ' i . ....s 93,046,052
1Ö77 i-.-: 174,675,835
.1887 273,187,626
1897 332,530,131 _
, 1907 i370,966,826
i ' 1917 1,382,003,268
",1922 : 2,902347,13V
Jos ja'amme velat kutakin asukasta kohti, niin
vuonna 1867 nousi velka jokaista tämän maan asu-kastat
kohti 25 dollariin ja 22 senttiin, ja niin edel»
leen seuraavasti: j.^:jb.i!;.,.ji,uw<'*' '
1877 . . . . . . . . S42.91
1887 ^ 59.02
y 1897 ./ *. 64.49
,1907 ' 58.76
1917 166.30
! 1922..." ^ 330.-20
Kuten numeroista selviää, vajosi Canadakin sodan
aikana aivan humahtamalla velkaan./Viiden vuoden
ajalla lisääntyi velka 1,520,343,870" ddllarilla. Mut-ta
mikä omituisinta, velan tavaton nousu ei rajottu-nut
ainoastaan varsinaisiin sotavuosiin, vaan vielä sen­kin,
jälkeen ovat velat lakkaamatta nousseet. Virallis­ten
numerojen mukaan sota tuli maksamaan Canadalle
1,688,948,036 dollaria, s.t.8. tämä summa otettiin ja
käytettiin suoranaisia sotamenoja Varten. Mutta todel-li<;
uudessa maksoi sota maan väestölle rahassakin
paljon enemmän, sillä sodan yaiijoUa nousivat kaik­kien
tarvikkeiden' hinnat tavattomasti ja siten ylitetyt
maksut tekevät kokonaisuudessaan huikeita summia.
Todellisuudessa Canadai^ velat eivät rajotu edes
edellä esiintyvään vuoden 1922 velkasummaan. Näis
eä, luvuissa ei ole otettu huomioon Canadan hallituk­sen
rautatiebondeja,jo^a virallisten numerojen mu
kaan nousevat kaikkiaan 316,836,413 dollariin. Näis­tä
veloista vastaa hallitus aivan samoin kuin muista­kin
veloista, sekä -suorittaaa niistä vuosittain korkoa.
Näin ollen todellisuudessa Canadan kansallisvelat nou-
V sevat nvkyään tuohon huikeaan summaan 3,219,183,-
550 dollariin.
Tämän summan perusteella velkaa lankeaa jo-
-kaista Canadan asukasta kohti 366 dollaria 35 sent-
Hälyyttävin seikka on se, että ei ole löydetty mi­tään
varmaa keinoa velkataakan lisääntymisen ehkäise­miseksi,
puhumattakaan sen pienentämisestä. Englan­ti
kvkeni lyhentämään velkaansa''viime vuonna 480,-
000,000 dollarilla. Yhdysvallat kevensi viime vuoden
ajalla velkataakkaansa lähes kahdella biljoonalla, ja
vielä sellaisetkin maat kuin Uusi Seelanti Ja Auslraa-lia.
jotka kuuluvat Canadan kanssa Englannin suuren
valtakunnan ketjuun, kykenivät tekemään melkoisia su­pistuksia
veloissaan. Mutta samalla aikaa Canadan
velat lisääntyivät yli 50,000,000:lla (Jollarilla, huoli­matta
siitä, että veroilla kiskottiin velkoja varten la­vallista
suurempia summia.
- Mikäli asiaa koskevat raportit ja numerot osotta-vat,
tulee velkakuorma tänä vuonna yhä vaan lisään­tymään.
«Kuoleman kuiske» saa yhä huutavampia aj-beitä.
^ ' ,
Tämä velkakysymys ei ole yksistään Canadan hai
lituksen kysymye, siliä, lopputingassa kan5allis};elat
tuntuvst muodossa tai toisessa jokaisen^ maan asuk-kaaa
niskoilla. Se on ennen kaikkea raskaana kahleena
jokaisen työläisen kaulassa, jonka työn tuloksilla ik-sistään
kyetään ^aan kustannuksista ja veloista vas­taamaan.
Kun puhutaan Cnadan veloista, niin muistakaam­me,
että tämä huikea velkataakka on kasaantunut por­varillisen
järjestelmän ja porvarillisen politiikan kaut­ta.
Neuvottomina etsivät nyt tämän järjestelmän pe­räsimessä
olevat pelastuksen kalliota. Mutta kuoleman
kuiskaus ennustelee yhä pahaenteisemmin koko poi*-
varillisen huijaustalouden umpikujaa.
Parhaimmallakiii ballitsemistaidoUa
ovat rajansa. ^
Hallitsemistaidon perussääntö kuuluu; älä hanki it­sellesi
vihollisia' tarpeettomasti. Todellisesti voimak­kaat
ovatkin aina noudattaneet tätä sääntöä tarkoin.
He ovat pitäneet ja pitävät huolta siitä, ettei oleellista
merkitystä vailla olevain seikkojen takia pääsisi synty-määp
ristikohtia. Englannin ulkopolitiikka oli valta­kunnan
kukoistuksen aikoina todella tahdikasta ja suu­ripiirteistä.
Ja maan sisäpolitiikassa on ollut ilmei­senä
huomattavissa sama suuren viisauden periaate..
Hyttysiä ei ole kuurnittu, jotta sitä helpommin olisi
voitu pyydystää kameleita, käyttääksemme raamatul­lista
vertausta sen alkuperäisestä merkityk^ä poik­keavalla
tavalla. Ja Englanti saikin kesytetyksi kame­lin
toisensa jälkeen. Syntyi maailmanvalta, jollaista
historia ei tunne toista. Ja se oli sisällisesti luja, sillä
hallitseva aines varoi hämäämästä väestöä. Siellä osat­tiin
luoda traditiot, jotka rakentuivat kansalaisten p-manarvontunnon
perustalle. Vapaus ja yksilöiden kun­nioitus
kehitettiin tavallaan sakramentin veroisiksi —
tietysti vain siinä nimenomaisessa tarkoituksessa, että
yksilöistä muodostuneita .joukkoja olisi voitu sitä hel­pommin
hallita. Ja tämä viisas sisäpolitiikka kantoi mi­tä
runsaimman, sadon. Konservatismi meni väestölle
veriin. I Työväenliike ei. saanut kumouksellista luonnet­ta,
vaikkakin taloudelliset edellytykset sen kumouksel­lisuudelle
olivat kypsyneet aikoja sitten. Lontoon ka­tujen
kulmissa, saatettiin kyllä pitää jyrkkiäkin puhei­ta,
mutta ne, kadottivat" merkityksellisimmän osan
tehostaan sen takia, että brittiläisen maailmanvallan
valpas poliisi suojeli puhuljaa yhtä uskollisesti kujn
jos puhujatuolilla olisi ollut joku hallituksen jäseh.
Mutta parhaimmalla politikoimisellaankaan ei por-
Vflristolopullisesti kykene turvaamaan asemaansa ja
syrjäyttämään vääjäämätöntä r työväenluokan nousua.
Sekin on nyt jo huomattavissa Englannissa ja todis­tukset
siitä ovat aikanansa nähtävissä."
Viidenkyminenen vuoden taipaleelta
Canadan ammattiunioiden liitto on paraikaa vuotui­sessa
-konvenlionissaan Varicouvenssa. ' Konventionin
työskentelyssä tulemme me epäilemättä näkemään mon­ta
sellaista kohtaa, jotka ovat elävänä esimerkkinä
ammattiunioiclen keskuudessa vallitsevasta vanhoilli­suudesta
ja jonka me tahtoisimme olevan kokonaan
toisin. Mutta on varmaa, että konventionin menette­lyissä
ja päätöksissä saammfe myöskin nähdä paljon
sellaista, joka otetaan vastaan myötämielisyydellä jä
lämmöllä kaikkien luokkatietoisten työläisten keskuu-dessa.
^
Tämän kuun 23 päivänä tulee kuluneeksi 50 vuot­ta
siitä kun pidettiin ammatillisesti järjej^tyneiden työ­läisten
ensimäinen konventioni Canad|assa. Silloin^ ko­koontui
Ontarion ja myöskin Quebecin telllisuuiskes-kuksista
Ijärjeätyneiden työläisten edustajia . Torontoon
pohtimaan sen; ajan työväenliikkeelle tärkeistä kysy­myksistä.
Silloista konventionia voidaan jpitää näin
ollen nykyisen Canadan ammattiunioiden kongressin eli
liiton konventionin edelläkävijänä. ,
Paljon on Canadan työväenliike siitä ajasta kehit­tynyt
sekä numerollisesti että aatteellisesti. Silloin
|ö oli Icylla kapitalistinen ^järjestelmä tehnyt väittä-mättömäksi
työväen unioiden mUodsotamisen, mul­ta
silloinen maailma oli kuitenkin vielä aivan toisen­lainen
nykyiseen verraten. Työväenliikekään ei ollut
vielä kyennyt saamaan kapitalistisen järjestelmän eri
ominaisuuksista sitä kokemusta, minkä me nykyajan
järjestyneet työläiset omaamme.
Ja kuitenkin vielä nykyäänkin työväenliike koko­naisuudessaan
on vasta alkuvaiheissaan. Koko yhteis­kunnallista
"elämää käsittävän historiallisen 'Hikkeen
suhteen ei muuten voi ollakaan. Me olemme kohdal­tamme
rakentamassa työväenliikettä siltä jalustalta,
johonka ennen meitä olleet ovat sen jättäneet. Mutta
meidän aikanamme tapahtuu lyöyäenliikkeen nousu
väkevämmin kuin vielä koskaan ennen.
— Porvarillinen liberalismi esittää ihmisen aina ja
kaikissa oloissa itsenäisenä, jopa eristettynä yksilönä,
jonka suhde toisiin ihmisiin on muka jonkinlainen
«vapaaehtoinen» kauppasuhde. Siina valossa katso­vat
myös entisyyttä. Metsäläiskauden ihmiset heidän
kirjojensa mukaan säästivät ja tuhlasivat vaihtoivat yk­silöllistä
omaisuuttaan, rikastuivat ja köyhtyivät jne.
Marxilainen tiede on tuhonnut moiset RobinsoTtjutut.
Se osoittaa ihmisen yhteiskunnallisen yhteenkuuluvai­suuden
lyöneen häneen leimansa ja'määräimeen hänen
tekemisensä ja jättämisensä.
— Italia vaatii Kreikalta 50,000,000 liiraa hyvi­tystä
Albaniassa tapahtuneiden Italian agenttien mur­han
johdosta. Ranska voisi selittää iVIussolinille, että
korvausten vaatiminen ja niiden saaminep ovat koko­naan
kaksi eri asiaa.
Sitte viime kaUanksen on. Va­pauden
tilaajamaarä luuTsnat kaik-
Idaan 33--({laajalla. Eihän' tama vie­lä
mifian erikoisen rentoa eteen-painnienoa
ole, matta menoa kni«
tenkin. Soo«(a on tilaajamaara las­kenut,
ollen tällainen tulos luon­nollinen,
sentahden ettS paiUtaknn-naita
muuttaa syksyntullen miehiä
metsiin. NacnoUen täydymme Soon
jattaa toistaiseksi «man «unensa
nojaan ilnkan pitämättä sita niissä
katsansluetteloissa. tKyllShan aika­laiset
toverit pitävät tilauksien ot­tamisesta
ilman muistutuksitta huo*
1^ Toisilta paikkakunnilla ovat tu­lokset
.seuraavat:
tf>
5 §3
li <
CO
gl
. 3 •
e*
VJ
3
VJ
< <
ff E 2^
3 5 g
Cobalt 10 6 4
Connaught • .St. 4 1 ' 8
Kirkland Tiake 4 1 3
Larder Lake 4 8
Wind8or ' V 5 5
Schumacher 4 4
Porcupine 4 4
Rosegrove 4
So Porcupine 10 10
Timmins, ' 15 3 12
Niagara Falls 4 4.
Finland 4 1 3
Levack 5 6
Nipigon 7 4 11
Bruce Mines 4 1 3
Port Wmiam 15 1 14
Intola 5 1 6
Kaministikvia' 6 1 '4
Kivikoski 5 3
Nolalu 10 6 15
Quibell „ . 1 1 5
Sioux Loökout 4 ,' 3
Port Arthur 20 ... 1 2 13
Wolf Siding ' 4 •4
Kalkabeka Falls 4 4
Burritt 4 4
fepanola St. 4 4
Nair Center ' 4 1 5
Victoria Mines 4 4
Whitefi8h 5 / - 2 7
Worthington, 7 1 8
Cppper Cliff. 10
Creightön Mine 6 5
Garson Mine ' 4 1 6
Sudbury 10 3 7
Toronto >{25 1 26
Beiialto ^ 4 1 5
Bingley 4 1^ 5
Bl§irmore .4 4
Canmore 4. 4
Sylvan Ladce ' 4 4
Trocuh 4 4
Carlin . 4 ( .4'
Lund 5 • 4-
Ladysmith 6 2 7
Nanaimo 6 ^- S
Port Moody 4 4
Salmon Arm 4 1 5
Sointula 5 .
Webster Comers:5
Vancouver 5
Rorketon 4'
Birscay- 4
Dunblane 4
Macforie 4
Sawyer 4
Shaunovan 4 1
1 6
3 8
1 6
4
. 4
4
4
4
3
«Lännen rentoa kurssia» ei tässä
katsaidaessa voi oikein maiiuta
muuten kuin lainausmerkkien sisäl­lä,
sillä yleensä on lännen maa­kunnissa-
Vapauden tilaajamäärä
lukuunottamatta metsäkämppiä, jor
ko pysynyt paikoillaan taikka hiu­kan
laskenut. SSissä on ja mitä te­kee
vanha Hendricksonikin, jonka
pitäisi juuri kiertämän lännellä.
Haueltakaan ei ole tullut fdrjelip-puar
tilauksista puhumattakaan.
Ontario osottaa eteenpäin menoa,
mutta vain'hiljaista menoa. Toron­to
ainoastaan menee alespäin, juu­ri
nrt kun tubn mahtavan suur­kaupungin
rikkaat ammattimiehet
ja naiset köteutuVat kesälomiltaan.
Viime talvena kilpaili Toronto huo­mattavasti
Port Arthurin kanssa
ensimäitestä tilasta, mutta nyt se
on lyönyt lossiksi' mennen siellä
tilaajamäärii alespäin samassa mää­rässä
kuin Port Arthurissa on men­ty
eteenpäin. Timminskin oni juu-ri
pääsemässä Toronton edelle ja
jos ei Soossa olisi tilapäistä ales­päin
menoa siiin kiipeäisipä Soon-kin
tilaajamäärä Toronton edelle.
Ja jos otamme huomioon vakituis­ten
tilaajien lisäksi ne yksityisnu-merot
jotka myydään- Sudburyssa,
niin saapa suuri Toronto kohta vil­kuilla
ettei Sudburykin ole edel­lä.
, . • '
Metsäkämpikoillä on yleensä ti­laajamäärä
hiukan noussut, niin et­tä
SO hyvästi korvaa sen mitä' län­nen
toverit ovat päästäneet lasta­maan;
Kaikessa tapauksessa on län-teläisten
oijastava hiukan jjinta-maansa,
sillä sö on liian kauan sei­sonut
paikallaan, vieläpä-^ antanut
joillakin kohdilla periksikin.
: Copper Clif f ille olemme tavan­neet
omistaa erikoise^ epistolan.
Cliff oli jo hyvässä/ oikein, erin­omaisessa
kunnossa, mutta muuta-hiana
viime päivänä on joitak|n
nimiä pudonnut, pois. luettelosta.
Nytkin sentään on Clif f in osuus
täysi. Ja Viime aikoina ,on Luhta
Samppa osottautunut siksi varmaksi
rintamamidieksi, että hyvällä luot­tamuksella
jätämme Copper Clif fin
hänen huostaapsa ensi katsaukseen
saakka.
Erikoisesti huolettaa tätä levitys-osastoa
Toronton surullinen kohta
lo.
Toverillisesti, •
'Vapauden levitysosasto.
Heillä on nyt tässä edessämms
knva " unioiden lasjkukaudesta. ^
osottaa 60,S22 jäsenen ja 250 pal-kallisunion
menetystä-^hden vuoden
ajalla. Sen tulisi olla terveellisiä
ajatuksen ruokaa niOle, jotka luu­levat
ettei tämän maan työväen­liikkeessä
ole mitään vikaa.
Taistelu «avoimesta työpajasta».
Tämä nopea vähennys nnioitten
jäsenmäärässä pitää täydelleen yhtä
kapitalistien alkaman «avoimen tyo-pajany-
taistelun kanssa. Kysymyk­sessä
olevan neljän vuoden ajalla
mobilisoivat järjestyneet kapitalis­tit
kaikki voimansa päättäväiseen ja
keskitettyyn taisteluun /toteuttaak­seen
suunnitelmansa «avoimesta
työpajasta» ja työläisten elintason
polkemisesta.' Ja tätä taistelua ovat
armottomasti käyneet hyvällä mcr
nestykspUä hajanaisia ammattiunioi-ta
vastaan, joiden vastustuskyky on
ollut' hyvin pieni. Sew^vat nume­rot
antavat meille kuvan kolmesta
viime vuodesta:
Palkkasuhteet Canadassa
to
epäkohdan
väen
oita
dossa
väisen
sallisessa
mättömäin
makka
dostamiseks
ammattiuniot
Ven
tisesta
sodasta
ta
unioitten
tuhannesta
1922
si
-g-s:
sr»
o M*
O to
C
p: to
^ i P
g 2.
»
S":
n l n :
m <
rt-
• p: O:
•rt- H
| - | .p: rot -
M.
fD
; P'
S »
« E.
l i :
» S '
2-g
e 3
e to
ö- 2"
S CO
P «9
«fiI pH * t©o Mv\ p00 «f>e^ po opo -Vti
.00 1^ ca i» tö ^ e> o
. • . . . 1 . . . . Lv
00 M -3 p i n tl^ - q 01 fo
Nuo paljon puhuvat numerot
selvittävät tilanteena ja opettavat|menettelyti
meillä paljon. Ne osottavat selvää­kin
' selvemmin ammattiunioiden
heikkouden vastustaa {järjestyneen
kapitalistiluokan päättäväisiä hyök­käystä.
Palkat ovat laskeneet prka-mafssissa.'
Am>mattiuniot ovat hei­kenneet.
Niiden jäsenmäärä.ja pai­kallisten
unioitkn lukumäärä on
suuresti laskenut. Suljettua työpa­jaa
ja työläisten elintasoa vastaan
taistelemaan ryhtyneiden kapitalis­tien
on onnistunut ei yksinomaan
alentaa työläisten elintasoa, vaan
tämän ohella voivat he luikea voi­tokkaan
taistelunsav anaio'ksi sator
lu «teollisesta
n osatei vaikuttanut .niSL
^ mmz t ä i
•idaan kuitenkin pitää
« s u u t t a , joka
nmablhsesta rakenteesta. J
sen johdon taantumnkSli n
Englannin ^.^^2^
on my53y„ huomannut täi-
-iWan. Englannissa ovat^-
umot kärsineet vakav? t £
jäsenmäärän alenemisen 7 '
ovat nyt alkaneet pj
ja keskitetyn taistelun
- imttakaavassa ,järje,n,
järjestämiseksi» ia-,;
StSr ^^-^^
Venäjällä, huolimatta moni
saarrosta, nälänhätä l
. .jota käytiin kolmelhtol,
,en rintamalla, kohosi a . . ^
loitten jäsenmäärä muutamast.
^ 7- 6,857,000 >
Jos teollinen lamaann-jj
amoa tekijä ammattiunioitt:>a v ?
senmäärän laskemiseen, niin Venä^
jaUa ei nykyään tulisi olla anioita'
ollenkaan. Sen sijaan unioitten jä
senmäärän huomattavan kohoami.
seen tuossa maassa on ollut SUB-rena
tekijänä unioitten johdon ra
dikaalisuus ja^se, että ne ovat aut
dostuneet raikenteeltaan te-jllisiksi
järjestöiksi.
Meidän ei kuitenkaan tarvibe
lähteä muista maista etsimään li.
sää esimerickejä todistaafeeame
väitettämme tässä kysymyksecsä,
sillä useissa Canadan kaupuBge^
sa, joissa" työläiset ovat tehneet
päättäväisiä yrityksiä puolustaa it­seään
hyökkääviä «avoimen työpä-jan>
y.m. etujen puolesta ; taiste­luun
lähteneitä kapitalisteja va^
taan, on tässä suhteessa huomat­tavissa
melkoista edistystä. Ja nä­mä
esimerkit pittävät todistamaan
mitä voitaisiin saada aikaan työ."
kentelemällä aikaa ja tilannetta
vastaavissa luonnollisissa puitteissa.
Näiden 101,426 jäsenen menetys
kolmen vuoden ajalla tulisi riit­tää
herättämään tämän maan työ­väen':'
uriiöitt^ jäsenistöön huomaa­maan
tilanteen vakavuuden, sekä pi­kaisen
muutoksen tarpeellisuuden
•menettelytavoissa ja järjestöjen
muodossa. Järjestymättömäin jär­jestäminen
ja hajanaisten ammat-tiunioitten
kokoaminen on nykyään
kipeämpään tarpeeseen kuin kos­kaan
ennen.
Silmäys Canadan työväen unioit-ten
toimintaan :• viimeisen neljän
vuoden aiikana saa jokaisen hieman
alakuloiseksi. Vuonna 1919 kohosi
unioitten jäsenmäärä tuohon huo­mattavaan
lukuun 378,047, laskeak-,
seen'tfas 276,621 vuonna 1922.
Työministerin raportin mukaan
on Canadan ammattiunioiden liiton
jäsemäärä laskenut tällä ajalla.
Vuonna 1914 oli toton jäsenmäärä
80,094, josta se kohosi vuoteen
1919 mennessä 16Ö,«05. O ^ Um
perustamisesta johtuneesta haijaan-nuksesta
huolimatta nousi liiton jä-'
senmäärä 173,463 seuraavana vuo­tena.
V S m ö i ^ raporttien mM-kaan
oli liiton jäsenmäärä viime
vuonna'132,071, jaotettuna 1,771
paikalliseen unioon^ Menetys edel­liseen
vuoteen verraten o"n siis 41,-
707 jäsentä ja ei vähempää kuin
193 -piSkallista tmiota.
Tämä ;on-;mdköiBen menetys jä­senmäärässä
ja myönnettävä vähen­nys
paikallisten unioitten lukumää­rässä.
Työministeri , selittää tämän
vähennyksen johtuyant
«Teollisesta lamaannuksesta, jo­ka
vallitsi ei ainoastaan Canadassa,
Vaan koko PohjoisHAmer&an man­tereella
yhtä hyvin kuin useissa
muissa ^Maissa. iLamaannusI^ eea-raavan
luonnollisen tySnvähyyden
takia oU<^UWi osa jäsenistä kyke­nemätön
maksamaan kuukausivero-jaan,
joutuen siten ajanoloon eroon
uniosta ja viimein jäi heidän ni­meni
lopullisesti pois unioitten jä­senluettelosta.
»
. Tämä on epäilemättä totta, mut­ta
me pyrimme tässä artikkdissa
osottamaan, että «lamaannusta seu­raava
luonnollinen työn vähyys» ei
ollut ainoa tekqa tässä unioitten
jäsenmäärän huomattavassa vähe­nemisensä.
La^ea kaikkiaan 101,r
426 jäsenen menetys kokonaan te­ellisen
lamaannuksen syyksi on var-
'^aan liikaa. / .
Suuri vähennys jäseQmaärassa.
Canadassa on kaikkiaan 2,512
uniota. Kansainvälisellä. uniolla U-motetaan
i>le'van kaikkiaan .2,108;
paikallista uniota, {joitten nykyinen
jäsenmäärä on 206,1'50. Jäsenniäärä
on vähentynyt vuoden ajalla 16,-
746 :della. Et-Jcansainvälisillä unioil-la
on 273 paikallista iuiiota, joiden
yhteinen jäsenmäärä on 22,973. Jä­senmäärä
on vähentynyt vuoden
ajalla 1,507 :llä. Itsenäisillä unioil-la.
on 9,063 jäsentä 25 .-ssä pai­kallisessa
uniossa. Jäsenmäärä on
laskenut 6,58L "Kanäällisilla ja ka­tolisilla
uniöilla on 38^55 jäsentä
106 paikallisuhiossa. Jäsenmäärä
on' laskenut vuoden ajalla 6,665 jä­senellä.
;
jen pa&^listen unioitten toimin­nan
lakkaamisen.
Vieläkin y. merkitsevämm&i vair
kutuksen tekee tämä kertomus mei­hin
kun muistamme,.että neljäkym­mentäkaksi
keskikokoista korpora-;
tionia ilmotti yli seitsemänkymme­nen
miljoonan 'dollarin Ifsäyiksen
voitoissaan tällä samalla ajalla, s.
0 . samalla kun työläisten elintaso
aleni nopeasti ja heidän järjestön­sä
heikkeni 'jouduttuaan tappiolle
tässä'taistelussa, vahvistui ja lujit­tui
heidän vastustajainsa kapitalis­tien
taloudellinen asema huomatta­vasti.
-'V . . . . ' •. ,
Ammattiuniot syyllisiä.
Ylläesitettyjen numeroiden lä­hempi
tarkastus paljastaa vieläkin
mielenkiintoisempia seikkoja tässä
asiassa. Samalla kun rautateillä,
metalli- ja rakennusteollisuudessa
ja lukuisilla niuilla ammattialoilla,
työskentelevät ^yöläiset, jotka^ kuu­luvat
ammattiunioihin, kärsivät suu-ria
tappioita ja heidän elintasons^
aleni huomattavasti, saivat tämän
maan kaivostyöläiset, jotka ovat
enemmän tai vähemmän teollisuuk-sittain
järjestyneet, palkkojaan hiu­kan
kohotettua. 'Kaivostyöläiset
Nova Scotiassa ja Albertassa kuu­luvat
Amerikan' hiilenkaivajain jär­jestöön
(U. M. bf A.) e i v ä t ^ he
ole jakaantuneet lukemattomiin am­mattiunioihin,
' kuten -heidän työ-läistoverinsa
muilla teollisuusaloilla.
Ja he kykenevät näin ollen tonni-maan
yhtenäisenä järjestönä. Sa­malla
voimme panna merkille, että
tämä järjestö /kohotti ' jäsenmää­räänsä
'vuodesta X921 20,000 xta
22„500 :teen vuoteen; 1922 menessä.
Tämä on hyvä ja riittävä val­taus
nuDe, jotka sanovat .unioitten
jäsenmäärän nopean vähentymisen
kokonaan johtuvan «työttoinyydes-iäi.
Tällä samalla ajalla kaivostyö­läiset,
jotka olivat järjestyneet teol-siselle
polq'alle ja asettaneet jär­jestönsä
virkailijoiksi edistysmieli­siä;
miehiä, Icykenivät kohottamaan
järjestönsä jäsenmäärää sekä myös­kin
palkhojafan. >
Teollisnusunionismin'puolesta.
On mieletöntä sanoa, että työ­väen
unioiden keikentymihen joh-
Eomi)iuiiJstisen Nuori-so-
Internationalen
istunto
Moskovassa .pidettiin äskettäi»
Kominunistisen Nuoriso-Intematio-nalen
' Toimeenpanevan Keskusko­mitean
laajennettii täj-si-istunto, jo­hon
18 maan nuorisoliittojen edus­tajat
osaaottivat
- Avajaisistunnossa t. k. 13 pni
piti tov. Kari Eadek puiieen kan-,
'sainvälisestä tilanteesta ja toveri
SchuUer selosti Tp. Keskuskomi­tean
toimintaa.
Seuraavana päivänä käsiteltiin
työtätekevän nuorison asemaa Ja­panissa,
Koreassa, Kiinassa ja Tur­kissa.
. Näiden maiden työläisnuo-.
risolle hyväksyttiin lälietet*väksi
julistus, jossa pannaan vastalause
imperialistien väkivaltaa vastaan.
Japanin hallitus korvaa mitättö­män
pienet armeijansa supistukset
koulujen, yliopistojen ja kaikkiea
porvarillisten nuoriso-opistojen täy­dellisellä
militarisoimisella.
Koko maa huokaa militarismin i-keen
alla. Työläisnuorison vasta-lausetaistelu
militarismia vastaan
i tuonut mukanaan joukkovangit-misia
.Japanin valveuauneimraan.
öläisnuorison keskuudessa,
vainot ovat vieläkin hurjempia
ipänin orjuuttaraassa Koreass^
lidessä kuukaudessa japanilaiset
ijoittivat siellä «kommunistisup-in-
takia» useita nuorisojärjesto-n
kokouksia, niiden mukana <ta-npoikainuorison
liiton' kokoui-n.
Noin 100 nuorta vallanko-oukselUsta
on teljetty tyrmim.
Kiinassa järjestellään yhoppUas-ten
taistelujärjestöjä, jotka toyii-tävät
sosialistisen nuorison jarjc-tojä
ja toimeenpanevat joukkovan-gitsemisia.
semisia. , • „s^
Istuntokauden muut tärkeimmät
kysymykset ohvat-määrittely
taiste^V
sotea j-a fascismia va-^j-sen
nuorison pohith«V
'Kommunistisen Internat^^
i, sekä kysymys J a ö ^
tehtaiden puolueryhmissi,
a; viimemainittua kysfmy^
Kintner, lausuen päaaa^
,vaa: Valmistavaa tyota^^"
^ i kaikkialla, mntta^
a ja-- muutamisssj»^
CU työ; saatu o n n e ^
suoritetuksi 'Saksassa on
kellä 140 ; tsöpaikkaneuvostoa. J
hin.kuuluu?,6ö0nuomolutto^:
mikä tekee Cpros. Saksan
ratkaistavat
taistelutapojen
varten
kommunistisen
tehtävät,
teet
kanssa
työstä
Tätä
selosti
seuraavaa
tehty mi
Saksassa
maissa