Canadan uutiset, January 13, 1921

              iL'p"''l^-^'li'V^l''i|
••tv;
OANADAN RUTISET
Buomalainen saBomaleMi Ganadassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina.
- , Kustantaja
The Canada NevvsPubllsnIng »Co.
Erick J. Korte, Idikkeenlioltaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: ; $3.00 : koko Tuodeltac
$1.75 puolelta vuodvlta, ?1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40; senttiä kmlkaudelta.
Yhdysvaltolhm ja Suomeen: if;.3.75
koko \uodelta ja $2.25 puolella vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
: 50 senttiä palstatuumaltakevran ju-ialstuna.
Pitempia|kaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta/ $2;00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset ^2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. AvioliittOr ' ja kililaus-ilmol
tukset 60ci palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.00,
Syntymäilmoitukset >$il:.50. : Avioeroil-moitukset
$2.00. '
Pöytäkirjat; tiliselvitykset, keräys-luettelotv
luenlo-ilnioitukset: y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista:
peritään 15 sonttiu riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. .Postissa tulevia ilmoituksin
f:i hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
•}. Poliittiset Jimoitukset $1.00 tuu­lialta.
'
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl-aukset
ja rahat ovat lähetettävät
soitteella:
CANADAN UUTISET,
•'•! Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
-e mainittava.
' - ^oitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
OvMi konttoriin sekä vanha että uusi
rv
' r AN UUTISET
The Canada Newa):
nnisb Newspaper in Canada,
slipd every Thursday by-
" Canada News Publishing Co.
r c k .7. Korte, Manager.
ViMvs Bldg., Port Arthur, Ont
hr
Martensin karkoittami
nen.
f) oiilii tniUii IG p mä ahtöiOTHdy?-
valtairi* hallitus maar
VonäjäiT hölshevikihaUitti^^^^
Iit ttiläi^ Ameriluissa, oii karKoitet-tava
maasta:^ja la^h
s in Yma jiii 1 e; • Mä äräylysei^ | ; y -
misti • lyöiuinisteri AVilliam B.
AV i Isoii .presidentti AVi^^öm suo^
tumiiksella: V -SyynäV mainitääiry;
että ;:^rärten!^lmllinu^^^:y
secMi, jol^a : välm-^^^ jk(pettaä
kn in öta Ylidyslval tain h alli
Martfvnsillxi: oi ole ])iennUä/kään
cdellyfys1;a:'; läliettil^^
Ylulvsvalloissa. Amoj-ikan halli­tus;
.on • selvää ti lv ie äy tynyjt/•iiiu.-
invstaih^vsta .Nevivosiohallifusta-^^
(Vttahiasfa-yifistaiUi;3ti\ M
Iiiineen(• yoiclaaii-.siis ^fsoytjillnttaa
saniaa, ,inc^nttelytapaa^ kuiit; kaik-kiiiimnihinlvinV
jotka satum
t i e » 1 eskeie \'a:t; /: Y J i dysva;ltaJiii; "valli-eolla.;,
•KarkQiins.;\:ei :^
0. 1(* laillinen, :vaan;rtVät yii'iihoinai-sct
jlain nmkaan •i:>a:k:öite^ ;iiiin
nunietielemääiK Hänen :;mielipi-teensa
eivät:olo syynä lain!täytiin-,
1. G ö i i p a n em iseeh,; • O
vää lisl^doko liän; kailvon. oiijisj nsoi
kellden^knnlöalniseen • tai ^{ i|iih)rki^
• au giivoudeniniilv^
. dysvalfainv:.lakien-: mu^^ liiin
ei . voi jäädä/ maalvan^ koskavliän
liik(-utan ylidislykseen: fli ijiirjos-
<-o , ed and reaa m every Finnish y-,;-^^^ j,,],^., kiihainaa kapinaan
n the Dominion.1 ft is the only •
h ai 11111 sla v; is taa 11. .ia i a 111 s(.' n.
kukistaa:yäkiväiialla.^^::^ [
]\lartens :selittiiä-olevaii^
tetty Neiivöstpliallitnksenf jläiietli-läiiksi.
;f^eflialuaa k^^^
la i 11 ison V;h alli tii ks^ri, QI / sojtila alli -
siIla : 1 oimenpiteillä; vaaii järjes-t(?
ljnaliisellä- propagandalla..: SiV:^
maa. . tärknitnstä vartenl ; so-oii
n i \'< li 1 täi 1 y t::' :i'ahall is t; i; • ayiis 11 i s l a ;
Neil y osto h ali i t iikseii- :j i ili s!t n ksessa
jou!ukmilla 10W :sanotaani; /;
Ivansa nkPniissäär
katsoo. v'alttämättöinäksil antaja
111 keaan. Jca i kk ieh;' m a itteivi 1 yoy ä-eirl
i ik keeii ;: ääri iii äiselie\)|y i
nuilie' siyustallevlmoliinaita,.siitä,,
ovatko j T ä m i i n i ä a t / S o d a s ^ ^ ^^
tossly/yenäjäii-; kanssa:^^^ tair:pnplu-c
e 11 o mia..' ."Tätä:' tärkoitinsta ':yar-ten
.;:1;a]itöo y^^kansankötiiiissarien
iienvosto'sijoittaa kansaiAvälisen
A'al 1 ariltnnipiiksi?! 1 iseii; v Jiikkeep:
t a r {) e i si iny. \ k o m i ss ä ri aa ti ii; ^' M k o^;
inaalaisleii;:/: e;dijstäjäin!;/!käy;tet.t
V ä Ivs i, ka ks i in 11 j op n a a r ii 1)1 a a;' y •
•;. J^nhnc^ssaaii;; ' ytill anktinibulvsei-lisesta:
liikkeestäV;:er n^^^^
litus tarkoita s i l l ä rauhallisen val-lankuniouksen
; aikaansaamista
parlanienttisk :;iietä:j;;yT^
ra a a n ja väkivaltaan pernstuva a
rinta! kohteliaisuutta ja hankkia
häneljie parhaimmat mukavuudet
matkalla. Martens'on itse pyytä­nyt
lähtetä t. k. 20 päivään men­nessä;
40 Venäjän alamaista käsit­tävän
virkakuntansa seurassa.
Työsihteei'i \Vilson on pyyntöön
suostunut. — L. J . J M .
Japanilabten siirtymi­nen
Californiaan.
(Gofnelius Yanderbiltin, •!r.,-.
inuk. selost. 1/, J . M.)
antamien tietojen mukaan "oli Ca-liforniassa
jouluk. 31 p mä 1919
3,839,500 eekkeriä keinokastelun
avulla viljeltävää maata. Tästä
määrästä oli itiimaalaisten hallus­sa
623,752 eekkeriä. Japanilais­ten
osalle tuli suhteellisesti kuusi
eekl^eriä, kiinalaisten osalle yksi
ja, hindujen osalle yksi. Ameri­kan
»lapanilaisen Yhdistyksen
mukaan nli japanilaisilla vuonna
JBr^Ms jäpaiulai oit
suhteellisesti noin kolme 'kertaa
smirempi. . •' "
Califörnialaiset; jotka ovat sei-;
yillä japani ja istil an te^^^^
todistaa, että japandaiset eivät o-le
periaatteessa • eivätkä käytiii^^^
nössä ottaneet liupmiopn Vn. k.^
'^Gentl«man's : Agreeineiit''-sopi-ra
usta, joka on 1 a vk oitet t u estä-mä
ä il'; a m m a tt i t a i tois t e n; t ai.«a m -
1900 83,252 eekkeriii. Verrat-
mattitaidottomien japanilaisten
ka amme tä hän japanilaisten lial- työläisten tuotta iffista; • Yhdysval-lussa
vUonna 1919 olevaamäärääj tain mantereelle. Kongressin- äs-
'(^oi-nelius Vanderbilt, Jr., ker-i00
asiantuntemuksella viime ai-koina
päivän polttavaksi käy­neestä
(.)alil'ornian siirtoiaiskysyy
myksestä käytyään itse paikalla
olosuhteita, tarkastelemassa..
(klifornialla ei ole m i t ä ä n riiy
taisuuksia . japanilai;;ten: kanssa.
Siitä olen tullut vakuutetuksi tu-
\111 stii11ua 11 i 1 KMikilökohtaisesti^ asi-aan
> j a toimitettunni tiedusteluja
melkein kaikkialhi valtiossa, lau­suu
Mr. Vandorbill. Tolit. Deor-go
n. Clomouts. iiOs Angelesin
k a n ] )a kam a rin m aa n vi 1 jely sosas-toii
j o l i l M J a . sanoi minulle seuraa­v
a a :
CANAQAN UUTISET
•ulAPvtisinc mefuum for those
manufar*urers and merchants who
isn t(2 create and build a profitable
rid ijormanent demand for their prod^
jct= and rnerchandise by the large and
e\ O I ,r;r.o\ving Finnish population resid-i
n g i J : Canada. Place yjpur trial ad-yerfisement
f\nd get results.
: Advertising rates 50c por inch. .
Political advs. $1.00 per inch. .'
Advertisements must reach our Of­fice
WedneGday neon o appear on
Thursday's issue. '-• y
Subscri.ption prjce in Canada $:j.00
pe- year, United States and other
countries .$3.7.5 p^r.year in advance.
Entered as second ciass mait mat-ter.
Dee. 1, 1915,.at the Post Office äc
^nrt Arthur.-Ontario, Canada.
THE' AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve. the Ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and Inspire bthers to
'•espect and obey thenn: To strive
unceasingly tQ quicken the public's
sense of Civic duty: In ali ways to aid
in making -this country greater and
better than ;e found it.
'Mapanilaisel eiväl 1ee sen e-noinpää*,
mitii ann-rikalaiset hei­dän
asemassaan lekisiväl. Koko
epäonnistunut;, tilanne on meidän
itsemme aikaansaama. ITalnam-nio
. löytäii asialle jonkin ratkai­suni
omaa tai Japanin k(usarikun-iiaii!
arvoa, lonkkaarnalta. Kysy-my.
s. i)n - kiiref-llineii. lOUenime
pääse japanilaisista, erillemme,
tiiytlävät MO koko maan ja ajavat
loiuiksi .• ineidäl, luuuallo. • IM ole
kysyViiys japaiiilaisten . amerika-ia
i stuttani i ses ta -— m o e m m e sit ii
halua;"
— Alittajan tämän vuoden ensi-mäisessä
« Jiumero.ssa ilmoittaa
Kan sa 1 li SS e u r a kun n a n es i m i e s p a s-tori
A. Vasuni a tulevansa pyytä­mään
eroa toimestaan tällä viikol­la
pidettävältä kirkolli.sjolitokun-nan
kokoukst\lta. feamalla irtisa­noutuu
hän myöskin lronwoodin ,
seurakunnan palveluksestii, missä l l ^ ^ l l T - i ^ " ' ' ' ' ^ ' ''
liän on toiminut: neljättä vuotta.
rrkiuii- jallukkarikursseja "Ei kukaan itsetietoinen työläi-hommaa
Kansalliskn'kk'i)kunta en-s^-
kesäksi Calumetiin. Kur.ssi"tu-
: ' .1 \ ' i imeist en kblnion kuukauden
aiIcana, •'. ker100/ .^Ir.;; Yanderhilt.,
r iiiiiiiillä: Oli; olliittiläi!suUs:Vl^
ta te 1 la.y asiassa; in öp ia; ^ eal il'or hia-laisia
.• yja, yedtista\'ia , jai)änilaisiä.
Kaiken;;iulökseksl ;:blen staan;nty:
ett ä,: jappuila iset. m :k umni ai Iin en,
kansä,;jolla, on- pitkä';hii^t:qria.;Ile
y.- ajatte 1 e\'at; ja; 1 itkkuyiit rylimissäy
ja se on;päätekijänä, 'heidän;i-ptii-voiimaldvuudessaiin,.
Toisin sä
en.; yksilö ei\ käsitä siyistykselli-.
si ä. a I dtte it ä ;sa. nialla tä vai Ux kliih
amerilvalainenr Iitin käyttää van­hoja
i)erintptäppjajil toimii
perheenäyhteiskiintana- t a k o ­konaisena
känsänä.- •
, Viittaan ylläoleVaanV sillä ha-luan
käsitelläyGajilorhian ; j a^
I a IS kysy mystäy y; perinpohjaisesti,
nojautuen yseka Galifoi-niäu yäl-koisilta,
yettä'japaniiaisilta asuk­kailta
^saaniiiniytietöihi
kul k e niit; autolla : tämän valtion
läpi jä. tarkastellut iapaniläisten
valtaulvsia, jotka :^äsittävUtyval-
<tion hedelinällisihipia uUaitäy Olen
kajtsellut-y .japanilaisten k
imistä ^eu parlräaltaf;puol^ita'ja
ihaluan sen esittää maalle p ^
eettomas:sa valossa. ;
; ; Kaikkialla on miniille selitetty,
lettä Öaliforiiia ei^ liäluä japaiiiiai-sla.
Valtion kontrolleeri John S.
Ciiamb^^rs; sanoo.':- • • •- ^^ ;^-.N.
r j-'Ei ;ole^^ k
idestä ;tai aljemmuudesta.;. yKysy-
•myksen pohjana ou yeroavaisuus,
i Jokaisen: kaiisan; taso; on korkea^
mutta äärimäisen;;eroavaj ja; ihin-kiiäulainen'
suläutuiliineii ci ole
mahdollinen. Jos toista kaiisan-irotua
on suuressaymäärin edustet-ja
:köyhälis- ytuha toisten alueella, antaa se ai-diktatuuri
voi tehdä lopun na aihetta riitaisuuksiin. Califor-
427,029 eekkeriä — lisäys-kym-
^nenessä vuodessa 400 prosenttia.
Nämä hämmästyttävät numerot
näyttävät erinomaisen liuolostu-neille.
ealifornialaisille sen• vaa-.
i'an, mikä lieidän valtiotaan uh­kaa
muutamassa vuodessa, ellei
lainlaati jakun ta tnfe apuun sitä
torjumaan.
Katsellessa laajalle leviunyttii.
japanilaisasutusta. tajuaa, selväs­ti
yhden seikan: näitten 100,t)0Ö
itämaalaisen sulautuminen ympä­ristöönsä
on sula mahdottomuus.
Japanilaiset ovat • kulkeutuneet,
aivan valkoihoisten , i)oi'taille
saakka, .imitta siinä tulee eteen
lä I )ä i semä t ö n . y h t ei s ku n na 11 incn:
k u il\\. . ]\] oi e m mi! 1 a, roduil 1 a ei o-le^
mitään yhteistä. Kotiijen eroa­vaisuuden
raja ja ennakkoluuloi-suus
ovat omiansa, palientamaan
tilannetta.
Valtiossa asuvat johtavat japa­nilaiset
selittävät, että rotujen
välinen kysymys voidaan ratkais-t;
ii vain mukautuvaisuudella.
Kunluisirnpia .ja)>anilaisia on pro-ressori
V : Iniii, ;J!jtelä-C!alilornian
Yliopiston yhteiskunnallisten tie­teitten
osastolta, liän Icertoi: mie­lipiteenään
:
•'Luulen, että koko tämä vai­kea
probleemi voidaan ratkaista
rotujenvälisillä avioliitoilla. Sei­laili
e i i : 1 n u k' a n 11 a m is t o i m e n p i d e o n
k yi 1 äk' i n li i da s, va i Ic k a k in se j o on
käytännössä ja tulee epäilemättä
yhä enemmän käytänlöön;:.. Cali-fornia.
n vaikutus japanilaisiin on
luottanut .- huomattavia tuloksia,
vahvistamalla niitä 1'yysillisesti.
Täiillä syjityneet japanilaiset lap­set
ovat kahdentoista vuodeh i -
keisessä tiedustelutilaisuudes.sa e-sitettiin
useita • tämän suuntaisia
todisteita. Senkin jälkeen, kun
mainittu sopimus astui vonnaan,
on Yhdvsvaltain mantoreella ja­panilainen
väestö lisääntynyt kol­minkertaisesti
ja (!alil'ornias.sa
nelinkertaisesti. (Jatk.)
lähettämässään;-: . kirjeessä
Lenin r
sanoo
nen voi olla näkemättä sitä häpe­ällistä
sosialismin pettämistä, jo-kestämään,
jos vähintäin 10 o- ta samanaikaisesti Venäjän men-
^"''ajaa ilmaantuu.»yhden kim- shevikien ja sosialivallanlaimouk-n.
Opettajina tulevat toi-. scir.sten kan.ssa harjoitti' Beheide-^
1 n nast. :\r. Viskari ja laula-", mann ja {Suedekum Saksassa, Re-
' ^" ^Jrs. Elli Suokas-Steuback.. naudit Ranskassa, Vanderveldit
y e - e e ensimä"nen laatuaan^ Belgiassa, Henderson jä AVebb
' -n suomalaisten kesknu-; Engianui.ssa ja Compers & Co.
^ y = i 'tuotava ettei sille kä-; Amerikassa. Ne kaikki i tukivat
• r"n -•"me -uonna pidet-' norvareita sodassa 1914-18. Aino-o-
u'']^ dinVon-'kursseil- asiaan porvarien ja heidän parla-
01 ka oppilasten puutteessa jäi-; menttinsa kukistaminen,' ainoas-
'amättä. ^ taan neuvostohallitus ja kövhälis-
• ?^nt.nen avustajamme ja a- imperialismista ja taata'sosialis-j nian maalait ovat saavuttaneet
^'M?mrne :\Ir. O. Hamström
- io'ttaa meille Detroitista/mis-
' i än nykyään tao.^kelee suur-u-
mngin hienostolle kulta- ja
''opeakaluja Arts and Crafts ra-
' ennuksessa, menestyvänsä melko
.-syvästi hiljakkoin alkamassaan
'i-kkeessä. ^Jr. Ilams^röm täyttää
tänään 60 vuotta. On siinä työ­päivän
pituutta. Sanomalehtialal­la
on Oskari työskennellyt kaikki­aan
kaksikymmentä vuotta. Kaik-kien
eanadalaisten tuttavien kans­sa
toivotamme 60-vuotta täyttä­välle
onnea ja menestystä ja en­tistä
nuoruuden pirtey|ltä elämän
iltahetkiksi.
— Niinkuin kauneus on oma
päämääränsä eikä palvele mitääii
teoreettista tai käytännöllistä tar­koitusperää,
niin on myös totuus
oma päämääränsä, sen arvoa ei
tarvitse laillistuttaa sillä, että sen
pitäisi tuottaa jotakin hyötj^ä elä­mälle
tai taiteelle. — E. v. Hart-man.
min voiton, taata pysyväisen rau­han."
1^
Amerika ei ole yksinäiin kärsi­mässä
neuvostohallituksen diplo^:
maa ttisten asiamiesten vierailns-ta.
. Saksassa, Englannissa ja poli-joismaissa
ne' ovat harjbittaneet
vallankumouksellista kiihotustaan
siksi, kunnes ovat saaneet karkoi­tusmääräyksen.
Kukaan ei voi
vielä päättää, mitä epämieluisia
kokemuksia Suomen ja 'Venäjän
välillä solmitun rauhani toimeen­paneminen,
saattaa ensiuiainitulle
kaikista varokeinoistakin huoli­matta
tuottaa. Telikään I edesvas-tunllinen
hallitus ei voi antautua
bolshevlkiagenttien kanssa suh­teisiin.
,
"VVashingtonin hallituksen pää­töksen
mukaisesti tullaan Mar­tens
siirtolaisuuden päätarkasta-jan
valvonnan alaisenai lähettää
mään takaisin Venäjälle Yhdys­valtain
hallituksen kustannuksel­la.
Viranomaiset ovat' saaneet
määräyksen osoittaa hänelle suu-niin
snuren tulokseiiy knin yleen-sä|
on mahdollista. Se on cnsimäi-nen''
askel taloutemme suojelemi­sessa.
Kongressin tulee ottaa toi­nen;
askel pysäyttämällä epämie­luisten
siirtolaisten maahan saa­puminen.
Amerikan kansan täy-ty3^
ottaa kolmas askel kieltämäl­lä;
kansalaisoikeus niiltä lapsilta,
joitten vanhemmat eivät ole sii­hen
oikeutettuja."
Palataksemme' asiaan: Miten
voidaan näitä johtopäätöksiä so­velluttaa
Cal^forniassa toimiviin
japanilaisiin? Ryhmittäin ja sit­keästi
asettumalla Calif ornian
iiedelmällisimmille seuduille; on
heidän lopullinen päämääränsä
todennäköisesti täydellisen omis­tusoikeuden
saaminen. Tämä on
menettelytapa, jolla japanilaiset,
joita nykyään lasketaan olevan
noin 100,000, valloittavat rauhal­lisin
keinoin pysyvän jalansijan.
Esitämme lukijalle muutamia nu­meroita
:
y Valtion kontroUilautakunnan
käis pä r y l i : neljä paunaa paina­vampia
ja toista tuiuöaa pitem­piä
kiiiu^sjunauikäiset ;J;«y?iinissa
syntyneet. Varmastikin tulisivat
rotujenväliset avioliitot i^jk^m-niin
voimistvttamaan_j.-fkuin hei-^
konia maan ku nipaa]|i h) rotua. •
. ^' Mitä tillee ulkomaalaisten
maanomistusoikeuteen Japanfesa,
pyydän huomauttaa, että Ja panin
hallitus vuonha 1910 esitti lain,
jonka mukaan ulkomaalaisille
myönnettiin etuisuuksia maan-oniistuksessa
edellyttäeny että sii.
nä maassa tai ; valtiossa, jost-a
muukalainen tuli, oli annettu ja­panilaisille
vastaavia etuja. La­kia
ei. kuitenkaan viimemainittu­jen
edellytysten puuttuesa pantu
käytäntöön. Japanissa ei muuka­laisilta
kielletä maan omistusoi­keutta
muualla kuin linnoitusten
ja sotilas- ; ja laivatöitten lähei­syydessä.
•.} Minun mielestäni ei o-le
ky.symystäkä-iin siitä, ett'ei eJa-pani,
saatuaan siinä suhteessa
muitten kansojen vakuuden, pane
viipymättä voimaan tätä maan­omistuslakia."
Syntyväisyys Japanissa on 30—
40 tuhatta asukasta kohti. Cali-forniassa
vastaava luku oii, Valti­on
kontroUilautakunnan mukaan,
!i2 ja. valkoisen väestön keskuu­dessa
vähän yli 16. Japanilai­sille
syntyvien mies- ja. naispuo­listen
suhde on: 4—1, valkoisten
1—1. Valtion virkailijat arvele­vat,
että; jos japanilaisille syntyi­si
tyttöjä samassa suhteessa kuin
valkoisille, tulisi niitten luku kol­me,
tai neljä kertaa suuremmaksi.
Kongressikomitealle annetusta
ilmoituksesta selvenee: "Vuonna
1910 oli jokaisesta Californiassa
syntyneestä 44 lapsesta yksi japa­nilainen;
vuonna 1919, yhdeksän
vuotta jälkeenpäin, oli 13 synty­neestä
yksi japanilainen." Japa­nin
koulutilasto ilmoittaa vuonna
1919 valtiossa olleen 21,601 lasta,
mikä merkitsee 252 prosentin l i ­säystä
yhdeksässä vuodessa.
Vuonna 1910 oh valtiossa nai­misissa
olevia, alle 45-vuotiaita
valkoisia naisia 313,281. : Synty­neitten
valkoisten lasten luku sa­mana
vuonna oli 30,898; vastaten
9,9 prosenttia. Vuonna 1919, A-merikan;
Japanilaisen Yhdistyk­sen
mukaan, oli valtiossa japani­laisia
naimisissa olevia naisia 15,-.
211 ja syntyneitten lasten luku-
Ympärikatsauksia.
vr.
Vieläkin lennätinasemista.
Y m pä r ika t sa u kset eivä t oi e kylr
lä lystijuttuja, vaan ihan tosimie­lessä
tehtyjä silmäyksiä maail­man
toilauksiin. 'rilliäkertaa su-vaittanee
kuilenkin ,pikkn lystin-;
])i1okin.
Toimitus ^ oli nimittäin viime
kirjeeni alHt^ pistänyt peräkairee-
1 iny jossa se väittäii, ettii- hunneil--
la olisi vielä sinirempi langaton
lennätinasema, kuin amerlkalais-,
ten Ranskan rannikolle rakent.a-ma,
ja vaiklca minä suuresti epäi­len
.sellaista tietoa, on lähde.kui-t
en k aa n [) a rem i) i o. n h k a n ssa v ii i 11 -
lyyn. Saanhan kuitenkin, jos se:
Nauenin aseman • jättiläisn;iäisyys:
lopultakin olisi totta, telidä sa­man
puolustuksen kuu eräs ameri-kalainen
koulupoika.
'Kuka oli ensimäinen ihminen?
kysyttiin tältä.
Yrjö Wa.shington, oli empimä-tÖn
ja vikkelä vastaus. Hän oli
ensimäinen sodassa, ensiinäinen
rauhassa ja ensimäinen—:
Väiirin, keskeytti tfpi^tfej^^in-nokkaan;:
vastaarian. Bitj» ^ilcVian
tiedii, kuka oli ensimäinen ihmi­nen?
; Adam, vastataan luojva.sta.
N iin, mu 11 a enh än .minä tien ny t,
:^ttä ulkomaalaiset olivat, kysy­myksessä,
puolustihc ensimäinen
vastfiaja nolostuneena ja tyyty-
• mättömän näköisenä. —^-Saanen
l!
kai minäkin puolustautua sillä et­ten
tiennyt, että kansakunta joka
ei pyytämälläkään pääse kansojen
liittoon voi tulla kysymykseen
sellaisen kansakunnan rinnalla,
joka ei pyydettynäkään siihen ru­pea.
(Kun toimitus katsoo asiallisek­si
ja kohtuulliseksi kykynsä mu­kaan
oikoa kaikkea ilmeisesti
harhaanjohtavaa, asetti se kir«-
joittajan suuresti paljjELksuman
peräkaneetin'- samassa mieles­sä.
; Politiikkaan kajoaminen mai­nitunlaisen
kysymyksen yhtey­dessä
eiollut tarkoituksena, vaik­kakin
kirjoittaja nä kyy asian f si­ten
käsittäneen.) }" ' - - '
Älä ole miUäsikäÄn hänen peljär
tyksistään.
Kaikkihan tuntevat vanhan kan-sankertomuksen
ketusta ja -('arik-issesta.
Siihen, kuten useimpiin sel­laisiin
polvi polvelta kulkeneihin
kertomuksiin sisältyy opetus, jon­ka
kannattaa ottaa huomioon vie­läkin.
Kertomu.s, sellaisena kun
sen isoäidiltäni kuulin, oli tällai­nen
:
Variksella oli pesä puussa ja pe­sässä
poikasia, joita se emän hel­lyydellä
hoiti ja elätti. Seudulla
eleli myöskin kettu, viekas ja ka­vala
Mikko Repolainen.Tämän te^
ki mieli variksen pesälle, saamaan
makean aterian siellä olevista poi­kasista.
Mutta kavala ja ahne re­po
ei pysty kiipeämään. Siksi
kiivi se miettimään miten kava­luudella
onnistuisi siinä mihin
muuten ei pystynyt. Kallellapäin
istui se variksen pesäpuun juurel­la,
tarkastelen sitä joka suunnal­ta.
Mitä Mikko pesäpuustani noin
tarkastelee, uskalsi varis kysästä.
Olen etsimässä suksi puuta, enkä
koko metsästä löydä toista sellais­ta
kuin on pesäpuusi. Olen pa^
hoillani, mutta minien täytyy ot­taa
parhain mitä löydän, ja. siksi
olen pakotettu kaatamaan pesä­puusi.
Varisy ei tuntenut ketun
kataluutta eikä punninnut asiaa
tarkemmin. Siksi se kovasti hä-po
säästäisi häntä ja poikasiaan
ja jättäisi pesäpuun kaatamatta.
No, olkoon menneeksi, vastasi ket-^
tu, jos annat minulle yhden pojis­tasi
syötäväksi, jätän''sen tällä
kertaa pystyyn ja kierrän vielii
metsässä, löytääkseni, jos mahdol­lista,
toisen yhtä hyvän suksi-puun,
että saisin j ä t t ää sinun puu­si
kaatamalla.
Vaikea, oli variksella luopua po­jastaan,
mutta parempi on menet-,
tä ii.. y k si: p o i k a n en k u i n k o iv o p e sii, '
mietti se. ja kettu sai poikasen.
IMutta.. seuraavana päivänä oh SG
taas lakaisin. Toista yhtä hyvää
suksipuuta eimistäan löytynyt. ja
.siksi uhkaili se taas pesäpuun
kaatamistä, tarjoutuen kuitenkin
sen vielä jättämään pystyyn, jos
s a i s 1 t a a s p o i k a s en a a mi a i s e k s e e n.
Juuri kun varisperlieen suru tär
iinän johdosta oli ylimmillään, tuli,
vieraaksi toinen viisaampi lintu,
ja sanoi: Olethan mieletöny auta-
. ossasi poikasiasi liiolle- raatelijal­le,
Älä ole niilläsikiiän hänen pel-jätyksistään.
Eihän kettu-raukal-la
ole i,)uukkoa ei kirvestä. Mil-
I ii pä; h ä n si nu n pesä i)ims i k a at a i si.
Käske hänet bnkkimaaii: puusi
juurelta matkaansa. Ja• varis kiis­k
i . . S li t ä - i ä h t i e n s a i se ra u h a ssa I
hoitaa pesäiinsä. ; i ; |
Tämä vanha kansantarina tuli;
mieleeni , kuullessani .punapoiki-|
emme yrityksistä panna, punai­nen
terrori käytäntöön täällä CaJ
n adassa : ii ske n Su o mesta ma a h a nj
saapuneisiin kansalaisiin uähdeuJ
Yhtä, ja toista näislii yritteistä o-!
lemme.nivhneet lehdissä, mutta el
.nimmäkseen telKliiäii luollaista
ierroriseei^austa . samaan, tyyliin;
kuin kotiit uhkailullaan varikselj-le
salakäiimäisen narraaiilisen ja
pelottelun avulla. 1
- Eräskin vanhanmaan mies, jolf
la 'tosiaankin oli ollut, onni kuuy
lua: Suomen,: valkoiseen väkeen,
oli saanut . Canadaän tultuaan
työpaikan, jossa ei tullut .ky.sy-in.
ykseenkään ettii punikit olisi­vat
uskaltaneet, esittää vaatimuk­siaan,
että mies tämän syyn
v.uoksi on poistetava, kuten he o-vat
tehneet muu t a m il lä siipmal a i -
silla metsäpirteillä. Siksi koetet-tiin
pelotuksia. TifMlottiin näet-että,
vanhanmaan mies ei englan.
ninkieltä; taitamattomana voi i l -
inoittaa toiskielisille,: .millaisia^
1 ä h ety st ö j ii 11 i kku u hän en pu h e i 1 -
laan. Lähetystö ilinoitt.aa. .saa­neensa
inääräyksen; pakottaa
mies tunnustamaan onko hän ol-lut
.''lahtarina'', ja kutsumaan
hänet ''konttoriin''• tekemään -ti­liä
ja parannusta ;erehdyksistää.n.
i\ries ei tunnusta itseään laht^ä-rikisi,
mutta ei myöskään salaaj
että liän on tehnyt osansa silloin
kun Suomi vapautettiin punaisi­en
hirmuvallasta, eikä hän myös-^
^^Tytyiaen kurssimme rahaläbe"
tyksille SUOMEEN
Postin kautta jä
sähköteitse öii
Dollarilta.
Myös 'myömme pankki^osoituk-;
sia (shekkejä) . markoissa \.yUä"^
mainit, kurssin jälkeen ja erikbi-
.sia; kolmen prosentin korkoa !ve-täviä
matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste-
] taan siellä voimassa-t>levanid'olläi
,rin kurssin jälkeen. jp.-
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c. summille
alle $20.00; sitä suuremmilta sum^
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kdilcilta .summilta.
Kaikki lähetykset : osoitetaan
postin Kautta, jos sähkösanoma-läli.
ctystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa liihetyksenne vas-laanottajan
'ja lähettäjän osoit^;
teellä varustettuna osoitteella: *
Foreign Department
First National Badc
HAlfCOCK; :: MIÖH.
—Perustettu v. 1874.— ;
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäni
me.
kään lähde noin vaan tietämättä
ketä käski jät ovat, tai kenen val-tuuksilla
he tbimivat, kenenkään
mukaan mitään tunnu.stTiksia te-kemään.
' Miehet kovenevat ja
julmistuvat. ;]\litä oikeutta sinul­la
on meidän nimiämme ja val-tuuksiamnie
tiedustella 1 Me' o-lemme
kansan valitsema lähetys­tö,
ja kyllä m e vielä näytämme 1
Ja uhkaillen poistuu lähetystö,
telt.den, liuitenkin myöhemmin
loisia; .samal^j^s-i.-a^ #PJÄ) WJkHi^­^^^^"
i « j a , y y , , y i i i J i j | # .
Tämä kohtaus on -^armaankin
ainoastaan yksi .kymmenien ja
kenrlesipä' 'liatojen . samallaisten
joukossa. Se' kuvaa selvästi mil­laista
olisi veljeys, vapaus ja- ta-
;sa-arvo, jos punapojilla olisi ko­mento.
Mutta tiihänasti ainakin
saa noille miekkosille sanoa,-;ku-te
n I k' a va 1 ai le ra atele valle ketul­le:
^^leiikää-matkaanne,, ja tul­kaa
-sittb va.stav- kuÄ' teillä on jo­takin
- parempaa; sanottavaa. Äl-köön':^
kukaan -nienettäkö holtti-aan
ja kantaansa -punasten pel-jättelyn
ja heidän katalan käty-ritoimintansa
vuoksi.
Justus.
lähettäessänne ottakaa huomioon, ett^ aUekirjöiitta-neella
on joka päivä tiedossa, Suomen rahftiiytodel-linen
arvo ja voi niinollen maksaa ^aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. '
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jo& sah-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Säikötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahaiähetyksillÄ on
40c sunmulle $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. , '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessäiyie rahoja tulee vastaanottajan Ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
PORT ARTHUR, ONT., CANA0A.
määrä 4,378 eli 28j8-«^ia^tt4av4l?ääntyi, ja alkoi pyydellä, että re-1