Vapaus, May 2, 1922

              Sim2 Tiistaina, toiiköL 2 p. - Tnesday, May 2nd.
Canadan /snomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-tey
Sudburyssa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W.SLUP
lastaava toimittaja. Toimitussihteeri.
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-lished
in Sudbury, Ont,, every Tuesday, Thursday and
foturday. '
AdVertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
lor single insertion 75c. Discount on standing advertise»
ment. The Vapaus is the best advertising medium araong
the Finnish People in Canada. • _
Ilmotnshinta 40c palstatuumalta. — Alin hinta kerta-ilmotukseiita.
75c. — Euolemanilmotukset $2.00 (uiuisto
Tärsyista 50c, kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
ilmot. alin hinta ^2.00. nimenmotitosilm. (muuten^ kuin
avioiilttoilmotusten yhteydessä ?2.00 kerta. — Avioeroil
njotuksöt §2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. — Syntymäilmo
tnkset ?2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
f 1.00 kerta (3 kertaa ?2.00). — Kaikista ilmotuksista,
laista ei ole sopimust;^, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk
(Jl.60 ja yksi kk. 76c,
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, 85.50, puoli vk.
?a.ÖO ja kolme kk. ?1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiamiesten joillg on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per
eoonallisella nimellä. \
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
ne St., Puhelin 1038. Postiosote:
• Sudbury, Ogt
Lorne
Box 69,
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Becond class matter.
Ammatittoman työväen asema
Meidän järjestöllämme ja puolueellamme on eri
koista syytä kiinnittää huomiota ammatittoman työvä
eston asemaan, sillä juuri suomalaisista työläisistä työs
kentelee tuhansia täällä Canadan metsäkämpillä, sah
myllyillä, rautateillä ja muissa sekalaisissa töissä.
Tämän ammatittoman työväestön asema on vatsin
kin nykyisen pulakauden aikana erikoisen kurja. Se on
melkein kokonaan vielä järjestymätöntä ja siksi ky
kenemätön puolustamaan itseään. Mielinmäärin alen-
Hnetaan heidän palkkojaan ja pakotetaan heidät raata
maan rajattomia työpäiviä sekä elämään mitä keh-noiramissa
olosuhteissa, i. Tämän työväen aineksen yh
teistoiminta on niin heikkoa, ettei se kykene pakotta­maan
työnantajia noudattamaan edes porvarillisen va
tion laatimia työläisten suojelus- ja terveyslakeja.
Jokainen joka tuntee sekatyöläisten asemaa, täy­tyy
myöntää että sen asema kaipaa huutavasti pikais­ta
parannusta. Ja meidän puolueemme ei pyri yksin
omaan vetämään työläisjoukkoja mukaan vallankumo-uksellijseen
.päämäärätaisteluun, mutta'se tahtoo myös­kin
avustaa työläisiä heidän tämänpäiväisten paran
nusten puolesta taistelussaan, kaikin voimin. Puolueem-m^
myös^in käsittää, että suuret työläismassat on saa
tava ensi kädessä liittymään unioihin, joissa ne totu
tetaan taistelukykyisiksi ja kouluutetaan suurempaa
poliittista päämäärätaislelua varten. Ja Canadan seka­työläisten
asen»aan nähden tämä taktiikka on mitä
välttämättömin. Ainoastaan osa heistä vielä kykenee
näkemään poliittisen taistelumuodon välttämättömyy-
:4)en, mutta sitävastoin heidät on helpompi saada mu­kaan
työväen unioihin, jdka seikka sitäpaitsi on ensi-mäinen
välttämättömyys tämän joukon järjestyrais-työssä.
Pari vuotta sitten oli hyviä toiveita tämän työläis-assan
järjestämiseen nähden. Tuhatmäärin se liittyi
melsätyöläisten järjestöön ja Saavutti sen kautta jo
huomattavia pikkuparannuksia. Suomalainen metsä-ja
sekatyöläisaines oli järjestymishaluista ja suurelta
osalta liittyi unioon. Kaikki näytti menevän hyvin.
Mutta muutamat edesvastuuttomat henkilöt näkivät
taaskin välttämättömäksi ryhtyä j|jamaan omaa ahdasta
ja työväen laajojen joukkojen eduille turmiollista
iiurkkakuntapolitiikkaansa ja ryhtyivät repimään ha­jalle
sitä mitä oli saavutettu. Sen sijaan että he olisi­vat
käsittäneet suomalaisen työväestött olevan ainoas­taan
osana tämän maan työläisten suuressa liikkeessä
ja olisivat sen mukaan suhtautuneet työskentelemään
yhä suurempien joukkojen mukaan saamiseksi, koho­tettiin
heidän taholtaan omat matalat nurkkakunta-pyyteet
ylpuolelle kaikkea, yläpuolelle kaikenkielisten
työläisten yhteisiä etuja ja kiinteää solidarisuutta. Näi­den
ryhmäkuntapyyleitten läpiajaminen tuli heille kai­keksi
kaikessa ja itse unionistisen liikkeen edistyminen
kokonaan tarpeettomaksi asiaksi.
Hajottavalla ja holtittamalla taktiikallaan he saivat
aikaan sen, mistä nyt on surkeat seuraukset näkyvissä
varsinkin Itä-Cnnadassa. Koko maata käsittävä to­dellinen
melsätyöläisten industrialistinen unio revittiin
säpäleiksi. Nyt ei tuosta jo verrattain voiniakkaasta
ja suuria lupaavasta uniosta ole itäisissä maakunnissa
mitään jälellä, ellei kourallista suomalaisia fanatiik-koja
haluta kutsua «isoksi unioksi», kuten he itse kyllä
vielä julkeevat itseään kutsua. Ja sekatyöläisten ase
maan nähden tällä union murskaamispolitiikalla on
ollut ikävät seuraukset. Nämä työläiset ovat nyt-teol-lisuuspulan
kouristuksissa ja työnantajain rajattoman
kuristuksen puristamina mitä kurjimmassa asemassa.
On siis syylä tehdä jonkun verran kaikkien näiden työ­läisten
tiliä siitä menettelystä, mitä heidän järjestymis-asiassaan
on pelattu. On syytä tarkastaa kutka ovat
tähän suurta turmiota ja vauriota aikaan saavaan me­nettelyyn
syypäitä.
Mutta työläisillä, jotka aikovat voittaa mailman, ei
ole aikaa yksinomaan vanhojen erehdysten ja tahditto­muuksien
suremiseen, joskin niitä on tarkastettava.
Mutta niitä on tarkistettava siinä mielessä, että tule­vaisuudessa
voitaisim välttää entisiä erehdyksiä ja va­roa
kolttosten tekijöitä. Nyt on kysymys sekatyöläis­ten,
etupäässä melsätyöläisten aseman parantanusesta
ja heidän joukkojensa puolustuskuntoon saattamisesta.
On valmistauduttava uudestaan järjestymään. Canadan
Puutavaratyöläiäten teoiiisuusunio (Lumber Workers
Industrial Union of Canada) on edelleenkin olemassa
ja toimii Länsi-Canadassa. Joskin lukumäärältään ha­jaannuksien
ja teollisuuspulan vaikutuksesta suuresti
vähentyneenä, on se rakenteeltaan ja periaatteiltaan
todellinen teoiiisuusunio, joka pyrkii järjestämään puu-tavaralyöläiset
kautta Canadan yhteen unioon. Tämä
järjestö on myöskin ainoa unio Canada5sa, joka on
liittynyt mailman taloudellisesti järjestyneilten työläis­ten
valtajärjestöön — Punaiseen Taloudelliseen Inter-nationaleen.
Se oj? siis kansainvälinen, ei ainoastaan
olemukseltaan, periaatteiltaan, vaan myös teoissaan.
Tässä järjestössä on Canadan puutavaratyöläisten
läheisin turva. Sen kautta apu odotettavissa. Ja kun
on ilmeistä, että puutavarateollisuus Itä-Canadassakin
jossain määrin tulee elpymään ensi syksynä, on välttä­mätöntä,
että melsätyöläiset valmistautuvat jo järjes-lymishankkeissaan.
Mutta onhan meillä Ontariossa OBU:hun kuuluva
puutavaratyöläisten järjestö. Tosin sellainen järjestö
on olemassa ainakin nimellisesti, ollen' rippeitä ennen
mahtavasta Canadan puutavaratyöläisten teollisuusuni-oon
kuuluvasta osasta. Ja jos siinä on jotain terf
vettä työväen järjestörakennukseen kelpaavaa ainetta,
niin ei sitä tarvitse hajottaa. Tehtyä työtä ei tarvitse
hävittää. Mutta yhteistyö tämän järjestön ja Canadan
puutavaratyöläisten teollisuusjärjestön välillä on vält­tämättömyys,
jos mielitään saada Itä-Canadassakin
puutavaratyöläisten järjestyminen uudelleen elpymään.
Onhan päivän selvää, että Itä-Canadan puutavaratyö­läisten
täytyy ryhtyä solidariseen yhteistyöhön varsi­naisen
emäjärjestön kanssa. • Ja on toivottavaa, että
tämä seikka nyt jo, monien harhaaskeleitten ja monien
erehdysten jälkeen vihdoinkin käsitetään.
Komea ja laMava se OD!
Ei nyt enään auta työläisten järjestymisasiaa eteen­päin
fanaattinen kiihkoilu ja ryhmäkuntaetujen aja­minen.
Nyt tarvitaan solidaarista yhteismiellä ja tun­netta
ja tekoja — työväen luokkasolidarisuutta edis­täviä
tekoja.
Olemme tuoneet tämän asian esiin, toivomuksella
että suomalaistenkin metsä- ja sekatyöläisten kesken
otettaisiin tämä kysymys pohdinnaij alaiseksi, sekä
keskinäisissä keskusteluissa, että lehden palstoilla.
Kansainvälinen proletaarinen jouk-kopainostus
Berlinin kansainvälinen sosialistikonferenssi on
osoittanut, että yksinpä 2 internationale on ollut pako­tettu
proletaarisen joukkotahdon pakotuksesta otta­maan,
/vaikkakin vasten tahtoaan, ensimäisen askeleen
mailmanproletariaatin yhteisrintamaa kohti. Työväestö
kautta mailman alkaa päästä tolkulle, että sen on käy­tävä,
kamppailuun kaikkien maiden kapitalistien yleis-yökkäystä
vastaan, että sen on käytävä puolustamaan
itseään porvaristoa vastaan, joka ei kykene suoritta­maan
mailman uudelleen rakentamista ja jonka sen ta­kia
taasenkin täytyy ainoana apukeinonaan turvautua
kiristettyyn proletaaristen joukkojen sortoon j"a riis­toon.
Juuri kokoontuneen Genoan konferenssin johdosta
kohottaa mailmanproletariaatti äänensä, jolla se kuu-uttaa
mailman herroille, että näiden imperialisttset
suunnitelmat, näiden parannuspolitiikka kurjistuneen
työväenluokan kustannuksella on tekevä ja täytyy tehdä
haaksirikon kurimoidenmiljoonain vastarinnasta. Tie­toisena
siitä, että tilanne vaatii välttämättömyydellä
koko mailmanproletariaatin yhtenäisiä toimintaa, on
Kommunistinen Internationale hyväksynyt Berlinin
kansainvälisen konferenssin julistuksen. Kommunisti­nen
Internationale tietää, että proletariaatti on ase­mansa
puristuksesta pakotettu yhä enemmän työntä­mään
riveistään reformisnlin. Yhteisrintama taistelussa
porvaristoa vastaan, kaiken porvarillisen vaikutuksen
voittaminen kansainvälisessä työväenliikkeessä, prole­taarinen
uutisrakennustyö sosialistisella pohjalla vas­tapainona
kapitalistiselle rappiolle — siinä päivän
tunnukset!
Kansainvälisen proletariaatin esiintyminen ei ole
enää, kuten ennen ^taa, .toimitusta, joka kuitataan
paraatimaisilla kongresseilla, lennokkailla palopuheil­la
ja joillakin sanoraalehtikirjoiluksilla» Katkera his^
toriallinen välttämättömyys pakottaa proletariaatin
kansainväliseen toiminnaan, historiallinen välttämät­tömyys
asettaa proletariaatin kansainvälisen toiminnan
sen taistelun polttopisteeksi, proletaarisen esiintymisen
pääkohteeksi. Tämä tietoisuus leviää paraikaa kauas
yli yksityisten puolueiden rajain, muuttuu proletariaa­tin
ajatukseksi kokonaisuudessaan.
Suomalainenkaan proletariaatti ei jääne syrjään,
kun on kysymyksessä kansainvälinen esiintyminen, jol­la
Genoan konferenssille ostiitetaan, mikä voima on
mailman ainoan proletaarisen valtion edustajain ta­kana.
Kommunistinen Internationale järjestää lähiai­koina
kautta mailman suuria joukkomielenosoituksia,
joissa tuodaan julki mailman kommunististen proletaa­rien
yksiinielinen käsitys siitä, että kapitalistiset halli­tukset
ja^ kapitalistiset uudelleen rakentamiskokeet eivät
voi pelastaa mailmaa kurjuudesta, vaan että siihen vaa­ditaan
kaikkien riistettyjen yhteistä toimintaa,
•Tämän totuuden järkkymätlömyyden on suomalai­nenkin
proletariaatti jo aikoja sitten tuntenut luissaan
ja nahoissaan. Tätä totuutta talitonee siis sekin rien­tää
äänekkäästi kuuluttamaan.
o
Vapauden kesäjulkaisun - VAPAUDEN
SOIHDUN --kansikuva tulee olemaan tällä ker­taa
ei;ikoisen mielenkiintoinen ja puoleensave­tävä.
Se on mielenkiintoinen sen takia, että sii­nä
niin elävästi kuvataan meidän luokkamme
yhteiskunnallinen merkitys ja voima. Jäntevä
rakenteinen teollisuustyöläinen pitelee harteil-aan
koko yhteiskunnan tuotantorakennetta.
K;uvan merkitys on moniaiheinen. Se osottaa
mitenkä työväki kantaa koko yhteiskunnallisen
raadannan taakan - mutta se samalla osot­taa,
mitenkä helppo työn jättiläisen on keikahut-taa
koko tuo taakka nurinniskoin'pois harteil­taan.
Kuvan alareunassa on neuvostovallan
vaakuna, herätyksen, toivon ja rohkeuden kii-hottimena
tuolle yhteiskunnallisen raadannan
taakkaa kantavalle työläiselle. Kansikuva tulee
olemaan kaksivärinen.
Sen on piirtänyt Punikin toimittaja, taitei­lija
toveri K. A. Suvanto.
Kerrassaan komea ja mahtava se on.
Vapauden asiamiehiä kehotetaan kaikkialla
keräämään mahdollisimman paljon tilauksia täl­le
mainiolle julkaisulle, jonka muusta sisällöstä
teemme lähemmin selkoa. Ne jotka eivät ole
tilaisuudessa tilaamaan Vapauden Soihtua asia-miestemme
välityksellä, voivat lähettää tilauk­sen
suoraan konttoriimme.
Soihtu käsittää 48 suurikokoista sivua. Hin/
ta 40 senttiä.
^liIIIIIIIIIiIHiilll{IItililIIIIHIIIH|||i||f|i|||ii,|,„„„„|
" » " " « Illiii,
IHlHiii
Canadan i
dollarista!
Biimm.:
r view
LÄHETYSKUSTANNUKSETi
S Postissa 15c kaikilla summilta. Sähkösanomalla §3.50 kaiui.ta
- Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
Kahanvälityksemme on numero 1023 asti kaikki läW H ^
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p. •
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hil!, 957 Broad '
Ave. ^ • ' :
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. 1
Tiedustelkaa hintoja y. m. :
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. 1
VAPAU S \
BOX 69, ' SUDBURY, ONT. |
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaaton; nimessä. =
en
Mailmantilanne ja pro­letariaatin
uusi tak­tiikka
Itävallan kommunistikongressin
päätöslauselma.
Mailmankehityksen viime vuosi oh
merkillepantava sen kautta, että
mailman kapitaali tunsi itsensä po­liittisesti
lujemmaksi ja varmem­maksi
kuin edellisinä vmTsina, sa­malla
kun se kuitenkin t|ali yhä
selvempään tietoisuuteen pidättä-mättömiistä
taloudellisesta laskusta.
Näiden molempien tosiasiain seura­uksena
on kärjistyvä vastakohtai­suus
yksityisten kapitalististen val­tioiden
yhtä hyvin kuin luokkien
välillä joka valtiossa. Myös vallan­kumouksellisen
proletariaatin tahol­la
llaontuu esiin yhä,selvempänä uu­si
kausi. Myrskyisen mutta riit­tämättömän
organisoinnin - ja kom­munististen
joukkopuolueiden- vir­heiden,
samoin kuin vielä varsin
voimakkaiden reformististen puolu­eiden
petoksen takia tuloksettomak­si
jääneen nousun sijasta on val­lankumouksellinen
p r o 1 etariaatti
ryhtynyt lähellä olevan ^Ratkaisevan
taistellun vaatimaan voimien' koon­tiin,
organisointiin ja valmistelui­hin,
mitä ovat ediistäneet suuret po­liittisesti
kantavat taloudelliset tais­telut,
joissa joukot oppivat yhä pe­rusteellisemmin
tuntemaan refor­mistien
tosiluonteen'.
Nykyinen mailmaMtilanniB.
Kokemus on täysin vah^ristanut
Kommunistisen Internationalen kol­mannen
kongressin havainnon ma-ilmankapitalismin
t a 1 o u dellisesta
taaksepäin menosta. Menekkipula
ja työttömyys on Englannissa, Ja-sellisen
työväestön aiheuttama pel­ko
ovat toistaiseksi ehkäisseet lau­den
verilöylyn puhkeamisen. Sitä
mukaa kuin kapitalismi poliittisesti
lujittuu ja taloudellisesti taantuu
suurenee tämä vaara.
Mailmankapitaali on kypsä peri­katoon.
Se oh mailmanvallankumo-luksen
voiton kautta vaihdettava
mailmansosialismiin, ellei se lopu
h i r v i t t ä v ä ä n mailmankaaok-seen.
Välttämättömyys - tunnustaa
henkeen ja vereen vihattu Neuvos­to-
Venäjä ja solmia kauppasuhteita
sen kanssa on tunnusmerkillistä
mailmaiikapitalismin sisäisen heik­kouden
kärjistymiselle. Se on vuosi
kausia pyrkinyt asevoimilla nujer
tamaan Neuvosto-Venäjän. Nyt täy
tyy sen, tosin llaopumatta vielä­kään
hyökkäyssuunnitelmistaan, tun­nustuksen
kautta peräytyä vihatun
proletaarivaltion edessä. .
Mutta myös maailmanvallanku­mous
on kärsinyt raskaita vastoin­käymisiä.
Proletariaatin on, kautta
miailman ollut pakko laudelleen jär­jestäytyä
sitkeään kamppailuun.
Eristetyn Neuvosto-Venäjän on
täytynyt tehdä kapitalismille, huo
mättäviä myönnytyksiä voidakseen
'uudelleen rakentaa, taloutensa.
Niin hyvin mailmankapistalismin
kuin mailmanvallankumouksen on
siis täytynyt peräytyä. SuuH ky^
symys, jonka vastauksella ön miia
ratkaisevin merkitys mailmähprole-tariaatin
kannalle, on,. k|am{>i tiiiä-tä
on tämän peräytymisen kautta
tuleva sisäisesti lujemmaksi. Gfeno
assa mitataan voimat. Venäjä on to­sin
mailmantaloudelle välttämättö­män
tarpeellinen ja se on jo nyt
valmis pysäyttämään peräytymiseh-sä,
mutta sen asferaä on mailraan-kapitaaliin
nähden kuitenkin luji
tetfäva mobilisoimalla kaikki sen
panissa, Amerikassa ja sluuressa apuvoimat kaikissa valtioissa kauas
— «Me emme voi antaa teidän railojanne emmekä
omaisuuttanne takaisin, koska rae olemme yhleiskun-nallistutlaneet
omaisuudet, mutta te voitte antaa mei­dän
rahamme takaisin, koska te ette ole yhteiskunnal-listultaneet
omaisuuksia. Jos te olisitte muuttuneet
kommunisteiksi ja yhteiskunnallistuttaneet omaisuu-den,
niin me emme vaatisi oimaisuuksiamme teiltä
takaisin.» — Rakowski Genoan konferenssissa liitto­laisille.
joukossa muita valtioita pikeinmm
kärjistynyt kuin lieventynyt. IVIis-sä
se on suhteellisesti elpynyt, ku­ten
'Saksan ja Itävallan näennäis-suhteet
osoittavat, siellä käy yhä
selVemniin ilmi, että iiäennäiskon-junktuurl
on vain taaksepäin me­non
merkki. Kuoleva kapitalismi
osoittaa vielä kriisin ja konjunk-tuurin
välistä vaihtelua mlutta mo­lemmissa
kausissa jatkuu sen Ia-hoamisprosessi.
«
TaloudelIisella,laskutilalIa on "seu­rauksensa
yhteiskunnallisten vasta­kohtain
ja luokkataistelun mitä jyr­kin
kärjistyminen. Pelaslautuakseen
käy kapitalismi kaikkialla hyökkä­ykseen.
Vero- ja palkkaplaristuksella
pyrkii se pitämään joukkojen elin­tason
niin alhaalla, että se saattaa
kahmia suuresti vähentyneestä tuo­tannosta
yhtäkaikki suurta voittoa.
Taloudelliset taistelut Amerikassa,
Englannissa, Saksassa, 'Tshekkoslo­vakiassa
ja Itävallassakin saavat yhä
valtaisemman laajlauden. Irlannin,
Intian, Egyptin, Etelä-Afrikan, Tur­kin
ja Kaukaisen Idän:-vallankumo-uk^
ellistuttaminen edistyy ripeästi.
Kasvavan taloudellisen lahoami­sen
johdosta kärjistyy niinikään im­perialistinen
taistelii markkina-alu;
eista, kapitaalin sijoittamisalueista
ja raaka-ainelähteistä. Uuden mail-mansodan
vaara suurenee päivä päi­vältä.
Vain veres muisto viime so­dan
seurauksista ja vallankumouk-yli
kommunististen rivien. Venäjän
voitto vastustajistaan on koko ma­ilmanproletariaatin
elinkysymys. Sen
kukistlus lujittaisi koko mailman
taantumusta, johtaisi. mailmanpro­letariaatin
yhä pahempaan orjuu­teen,
yhä suurempaan kurjuuteen,
ja viimeisenä johtopäätöksenään ai-hei^
ttaisi entistä hirvittävämmän
mailmangodan. Jos Venäjä sen si­jaan
voi pysyttäytyä pystyssä, mer­kitsee
se suurinta mailmansösialis-min
lähestyvän voiton takausta mi­tä
ajatella saattaa. Mailmanproleta­riaatin
mobilisointi Venäjän suo­jiksi
on niyös sen takia välttämä­tön,
että uusien aseellisten hyök­käysten
vaara Neuvosto-Venäjää
vastaan huolimatta kaikesta näen-
•näisestä sovinnosta on edelleenkin
tavattoman suuri.
Uusi taktiikka.
Tällaisten olosuhteiden vallitessa
sai kolmannen mailmänkongressin
tunnus: Joukkojen luo! kantavam­man
merkityksen. Pystyäkseen ma-ilmanhistorialliseen
tehtäväänsä, ma-ilmanvallankjamouksen
voittoon vie-miseen,
on kaikkien maiden kommu­nistien
löydettävä luottamuksen tie
proletariaatin leveisiin kerroksiin.
Tämä on mahdollista vain jos he
esiint3n?ät joukkojen päiväntaisteliin
luotettavana osanottajana. Jokainen
joukkojen liike, jokainen niiden
taistelu vaikkapa vain vaatimatto­masti
parantaakseen asemaansa on
askel meidän lopullisen päämääräm­me
tiellä, joukot kun muokkaantu­vat
taistelussa ja oppivat tiuntemaan
väärät ystävänsä. Taantumuksen lu­jittuminen,
hiestyttäjäin ylejshyök-käyksen
kärjistyminen, kapitalistis­ten
valtioidien harjottama joukko!-"
jen riistäminen, Venäjän uhkaami-'
nen, imperialistisen mailmanherra-uspolitiikan
vaarat saavat joukot
yhä kiinteämmin kaipaamaan yhty­neen
proletariaatin yhteistä rinta­maa
näitä kaikkia vaaroja. vastaan.
Kommunistit eivät saa eivätkä voi
olla tämän oikeutetun pyrkimyksen
toteuttamisen esteenä vaan heidän
on päinvastoin oltava tällaisen tais-teluyhteisfintaman
intohimoisia esi­taistelijoita.
Heidän on osoitettava,
että he esiintyvät vain linnaralaha/i
yhteisrintaman, kapitalistiveljeilyn
harjoittajina, ja että heidän täytyy
sellaisina esiintyä, voidakseen saa­da
aikaan proletariaatin taistelu­rintaman.
Mutta voidakseen suojel­la
proletariaattia reformististen
johtajain uusien petosten seurauk­silta
on kommunististen puolueiden,
tunnustaessaan välttämättömän ku­rin,
pidettävä täydellinen, ja ehdo­ton
organisatoorinen itsenäisyyten­sä
ja oltava luoplumatta kritiikkioi-keudestaan.
Kommunistit eivät saa
viehättyä sellaisiin harhaluuloihin,
että reformistiset johtajat todella
tahtoisivat jotakin taistelurintamaa.
Siitä syystä on, yhteinen rintama
saatava aikaan alhaalta päin, jouk­kojen
painostuksen kautta jotka si­tä
tahtovat. Mutta näiden johtajat
eivät saa muodostaa syytä, joka
saisi kommunistit asettumaan hyl­käävälle
kannalle. On ennen, kaik­kea
noudatettava selvää, viisasta ja
päättävää taktiikkaa jotta yksityiset
puoluetoverit eivät hämmentyisi,
pelkäisi yhteensulatusta taikka pi­täisi
entistä eroa tarpeettomana, ja
jotta ei syntyisi sellaista harhaluu­loa,
että reformistit olisivat vallan­kumouksellisia,
ja etteivät. kommu­nistiset
joukot joutuisi reformistis­ten
johtajain vaikutuksen alaiseksi.
Kpmmlanistien ryhtyessä vilpittö­mästi
ajamaan yhteisen taistelurin­taman
toteuttamista on (joukkojen
helppo ratkaista reformistien ja
kommunistien' välinen ero.
KaiklÄen maiden kommunistien
tämän taktiikan johdonmukainen
seuraaminen merkitsee, että ensi
kertaa jokin internationale. Kolmas
Internationale käy valppaana kan­sainvälisen
proletariaatin taistelun
johtoon asettaakseen kapitalististen
hallitusten yoimankoitosta vastaan
mailmanproletariaatin toimintaky­kyisenä
mahtinsa. Mitä suuremmas­sa
määrässä se tässä onnistuu, sitä
ripeämmin ja varmemmin käy rna-ilmankapitälismin
voittaminen mah­dolliseksi.
o- •—
ARVID HILTUNEN
c!o Merrs. naigth & Dieku
Mile 93i C. N. R., Ont.
Olkaa hyvä ja antakaa oike;
'--osoitteenne Vapauden konttoriin, et
tä.voimme panna lehtenne tulemaai
oikealla osoitteella syystä kun leh
tenne tulevat kaikki takaisin.
oiivät riittämättömät, ne kun oli
vat osittain koko vuoden, osittaii
kuukausia jäätyneinä ja sen takii
merenkululle sopimattomia. Tällöii
syntyi kuuluisa Venäjän iniperialis
min tunnus: Lämmintä merta koh
ti! — kohti Persian lahtea. Eng
lännin työntäminen Persianlahdelt;
piti olla tsaristiselle Venäjälle uu-etappi
voittoisalle Intian retkelle -
tielle mailmanherruuden avaiinelk
Venäjän imperialismin aikaess.
tunkeutumisensa Intian merta koh
ti otti sen vastustaja, Englanti
piaolustavan iiannan. Mitä tuli enj
lantilaiseen lapitaliin Etu-Aasiassj
ei' sillä ollit kysymyksessä mir
käänlaiset valtaukset vaan ainoas
taan ' entisten valtausten turvaami
nen venäläistä hyökkäystä vastaar
Kohta, missä venäläinen kapitaa
tunkeutuessaan Intiaa kohti ja eng
lantilainen kapitaali puolustaessaa
itämaisia siirtomaitaan töksähtivä
yhteen, oli Persia.
Persia kiistakapulana.
Kiista Intiasta.
Noin 300 vuotta sitten lähetti
Venäjän tsaari, Pietari Suuri, pari
tuhatta kasakkaa käsittävän retki-kannan
valloittamaan Intiaa. Tämä
omituinen retki päättyi luonnolli­sesti
mitä surkeampaan epäonnistu­miseen
ja Europassa pidettiin sitä
yleiseen vain naurettavana välikoh­tauksena.
Vain harvat hoksasivat,
että tämä kasakkaretki käsitti suii-ren
historiallisen taistelun ^lun,
taistelun englantilaisen ja venäläi­sen
imperialismin välillä mailman
herruudesta.
Sotäretkeä, jonka ovela tsaari
Pietari silloin pani ällälle, voitiin
jatkaa vasta pitkien aikojen ku-uttua
vallan toisessa muodossa. Ve­näjän
kapitalismin nopea kehittymi­nen
viime vuosikymmeninä kehitti
porvarilliselle Venäjälle välttämät­tömyyden
etsiä yhteydelleen ulko­maiden
' kansaa - uusi -tie. 'Sen käytet­tävissä
"tällöin olleet tiet — Pot-jöiuen
. Jäätneri, Itäaieä ^BÖ-
«Välittömästi ennen sotaa tarjoi
Persia seijraavan kuvan: Maa o
molempien suojelijavaltain» — Ye
näjän ja Englannin - täydel&es:
orjuuttama. Venäjä sijoittui lujasi
Persian pohjoisosaan ja tunkeuti
lakkaamatta Englannin orjuijtts
maa eteläosaa kohti. Tätä offensi
viaan suoritti Venäjä kaikilla aior
la: poliittisesti — välittömästi pa
nostamalla voimatonta Persian ha
litasta, taloufMisesti — miehitti
mällä ja ostamalla rabta- ja ves
teitä mutta varsinkin orjuuttavi
Ia lainoilla ja etumaksuilla, jotk
suoritettiin Persialle ei vähemmä
orjuutettujen pankkien kautta. Vf
nälSinen kapitaali alkoi vähitelle
tunkea Englantia pois Persian u
komaankaupasta. Poliittinen ja t;
loudellinen «toiminta», jota Yenl
jän valtio harjoitti Persiassa av
rastaan kuumeenomaisella innoll:
tuli tehokkaasti vakautetuksi Pol
jois-Persian sotilaallisella miehityi
sellä.
Englanti sei r)si Venäjän jatki
vaa vahvistur ..ita Persiassa mit
suurimmalla 1 iolestumisella. Vai)
ka Intiaa ei unaiinutkaan mikää
yälitön vaara, niin Ijhkasi vaara se
sijaan tietä Intiaan. Lisiiksi o
Englanti huolissaan laivakulustaa
TersianhhdsUa ja maaiiljylähteii
Jään Etelä-Persias.^a. Mitä itse Pei
siaan tuli ei se olint enempää V(
näjän kuin Englanninkaan puöle
Ia. Sillä molemmat edistivät vai
sisäistä rappeutumista maassa j
orjuuttivat maan väesujlx kaikin ii
voin.
Sota ja porvarilli-en \'enäjän Ii
histus näytti sittemmin antavi
englantilaiselle kapitaalille vapaJ
kädet Etu-Aasiassa. Marraskuussa
1918 marssivat englantilaiset joi
kot Mesopotamiasta Persian kaa
ta Venäjän Kaukaasiaan, missä c
— mu^a. vain toistaiseksi — ^altJ
sivat Bakun maaöljylähteet. Ek
kuussa 1919 tekivät englantilaisf
Persian hsHlitaksen kanssa sopimul
sen, jolla Venäjä suljettiin Persiast
ja koko maa alistettiin englantilai
sen kapitaalin nyljettäväksi.
Englannin tappio.
Venäjän porvaristo oli kuJ'^'^^*
Uusi työväen- ja talonpoikaishal i
tias teki lopun Venäjän impenalj
sesta politiikasta Idän kansoihi
nähden ja peruutti kaikki tsaanhfl
lituksen Persialtf. kiristämät etnoi
keudet. Mitään venäläistä impen
lismia ei ollut enää "'«""^-f',
Mutta seuraukset tästä oimj^
set kuin renglantilaiset W^
olivat ajatelleet Sen iaoita, en