1920-06-24-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
CANADAN UUTISET fiuom&Iaineii eanomaleliti Gaimdassaj ilmestyy Jokaisella Töratalna. Kustauidja The Canada New8 Pubi(sning Co. Ericlc J. Korte, LiikKeenlioitaja. NUMERO 26 TILAUSHINNAT*.: Canadaan: $2.00 kolo vuodelta, $1.60 9 kuukaudelta] $1.23 puolelta vuodelta, 65 eentjUä 3 kuukaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta . Yhdysvaltoiliin ja Suomeen: $2.50 koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuodelta, i ILM0ITU8H(INNAT: 40 BiBBttläpalstatuumalta kerran Ju-lalstuna. Fitempiaikaisille ilmoituksille kohtuullinen alennus. Halutaantle-lo- ja nlmenmuuttoiliuotukset 75 senttiä kerta, $2.00 kolme Psertaa. Naimar Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. Avioliitto- jä kllilaus-ilmol. tukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset $2.00, muistövärsyllä $2.25. Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset $2.00. '<ö^P*fi[ Pöj^äklrjat, tiliselvitykset, keräys luettelot,, luentoiilmoitukset y. m. 25 Benltiä tuumalta.! Uutisten joukkoon aljotuista Ilmoituksista ^peri tään 10 senttiä riviltä. Pienimmänkin ilmoituksen hinta on 50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia el hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta. Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, tl laukset ja rahat ;ovat lähetettävät osoitteella: i CANADAN UUTISET, Port Arthur, Ont, Canada. Canadan Uutisista lainattaessa on lähde mainittava. Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että uusi osoite. * — Kyky ottaa 'hetkestä vaarin on neron salaisuus. Onni, nau-tinto, luomisenvoima perustuu siihen. Jollemme tartu siihen, mitä hetki meille ojentaa, emme omista koskaan mitään. Juuri sen vuoksi on elämisen taito harvi-- naista. lVierivät hetket yoivat' i - kuisuuden kirkkaiksi lielmiksi kiteytyä, mutta useimmat tavoitta \*at onnea tulevaisuudesta ja tekevät todellisuuden sisällyksettömäksi ja ikäväksi. Kun emme nauti elämästä, vaan sen mielikuvasta, kadotamme alati sen, mitä emme koskaan omista • .seurassamme asuvat ainainen tyy-tyraättömyj^ s ja ikävystyminen 'kaikessa.—Ounas. CANADAN UUTISET (The Canada New8) The. Finnish Newspaper in Canada. Published every Thursday by The Canada News Publishing Co.i Erick J . Korte, Manager. Daily News Bldg., Port Arthur, Ont. CANADAN UUTISET is vrelcomed and reaa m every Finnish hom® In the Dominion. It is the only dlrect advertising medium for those manufaclurers and morchants -vvho •vvish to 'create and build a profitable and permanent demand for their prod-ucta and merchandisö by the large and everfirowing Finnish populationresid- Ing IA Canada. Plaoe your trial ad-vertisement and • get results. Advertising rates |40c. per Inch, Political advs. $1.00, per inch. ' Advertlsements must reach our Office Wednesday neon to appear On Thursday's issue. Subscriptionpricorn Canada $2.00 per year, "United States and other countries $2.50 per year in advance. Entered as seÄnd clase ma5r mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. —- Useimmat maailmanhistorian kuuluisimmat henkilöt 'Ovat olleet alhaissyntylstä alkuperää. HomerOS oii sokea, köyliä kerjä-läinen. Virgilius oli savenvalajan jaHjoratius kauppiaan poika. Shakespearen isä oli villanknto ja.. Chaucer oli nuorena halpa sota mies, ja Woodswort h ja Walter Scott olivat kumpanenkin köj^Jiiä virkamiehiä. Napoleon o- 11 korsikalaisen kalastajan poika. Ro))ert Burns, Skotlannin etevin runoilija, oli köyhän maanviljeli-j än poika. Carnegie oi i köy h ä n skotlantilaisen kutojan ; poika. Koekefeller palveli nuoruudessa an pi enessä ru.ok'ft-tavarakhupaÄ-sa. apulaisena. Lincoln syntyi pienessä hirsimajassa ja elätti i t seään aidaksien pilkkomisella nuorena. on se pieni jyvä, joka sen keskes-sä on. "r— Jalmari Finne. Sanomalehtien oikeus arvostella virkamiehiä. . Äskettäin nosti: New Yorkissa eräs entinen kongressimies syytöksen erästä paikallista lehteä vastaan syystä kun lehti oli arvostellut häntä virkatoimiensa laiminlyömisestä. Valtion ylioi- Iceuden tuomari kumosi syytöksen, sanoen sanomalehdillä olevan oikeuden arvostella yleisiä virkamiehiä. Kumotessaan' kanteen sanoi tuomari: "Sanomalehdillä täytyy olla oikeus arvostella virkamiehiä sel- 1 a i s i s t a t oi m i s t a, m i t k ä ku u lu va t hänen virkatehtäviinsä^ olkoonpa ne sitte yksityistä tai yleistä laatua. Kansanvaltaisen hallitusmuodon arvo ja voima .<Äiuresti heikentyy siitä, jos kansalla ei ole oikeutta arvostella näitä pal-velijoitaari silloin kun he ovat i suoranaisesti ja välittömästi kansan palveluksessa. On mahdollista ,eMii arvosteu joskus on aiheetonta ja asiatonta, mutta jos niihin ei sisälly laittomia eikä ri-koksellisia syytöksiä, niin niitä täytyy sallia." ; Huonuokyvyn terästäminen. Kyky keskittää huomionsa kokonaan johonkin on siinä suhteessa samallainen. kuin muutkin henkiset /kyvyt, että se lisääntyy ja kehittyy käyttämisen kautta. Kaikki^voimistelu on alettava vähitellen, että kehitys saa tapahtua verkalleen ja luonnollisesti, ilman liiallista, eli oikeastaan paremmin ilman mitään pakotusta. Tämä on totta myöskin- fyysilli-seen, jäntereideen notkeutta, voi- ]naa ja kestävyyttä kehittävään voimisteluun nälideni mutta henkisten kykyjen, varsinkin mielen huomiokyvyn, kehittämisessä ja huomion kehittämisvoiman kasvattamisessa olisi tätä sääntöä tarkasti muistettava. varonet, jotka ryhtyvät näiden henkisten kykyjensä kehittämiseen, tekevät kuitenkin tässä heti tuhoisan erhetvksen.. T H E AIM OF T H E CANAr^DAN UUTISET. The help preserve the Ideals and sacred traditiona cf thi», our adopted country» the Dominion of Canada: To pbserve Its favvci and in;.ipjre others to respect and obey t(^em; To strive unceaslngly to quicken the publlc'6 sense of civic duty^ Ir ali vväys to aid In making this country yreatcr and better than \/e found it : Etevällä ihmisellä on kaikkialla kylliksi tilaa. — AVebster. I^upaa vähän, imutta tee e-nemmän kuin olet luvannut. ^ Talmud. — Sielu on kuin kaivos, joka syventyy sikäli, mik^dli sitä muokataan.— I^ey. — On helppoa helvek&ia; vaikeampaa on ymniärtää; todellisen viisaan sielussa jokainen hal-vekshita ennemmin tai mvöhem-min nkuttuu. ymmärtämykseksi. —Maeterlinek. , Keräystoiminta Englannissa Eu-ropan imlkääkärsivien seutujen hyväksi. Sangen tyydyttäviä tuloksia on saavutettu keräyksellä, joka Englanniijsa on pantu toimeen .Europan: nälkääkärsiväini alueiden hyväksi. Kuten muistetta^ nee, lupasi Englannin hallitus tarkoitukseen saman summan kuin mitä vapaaehtoisella keräyksellä saataisiin kokooua. Avustustyötä johtava valt. komitea on julkaissut .-^elontoon, josta käy i l - ;ni, että valtio on tähän tarkoitukseen käyttänyt kaikkiaan 452,329 puntaa. Koska vapaaehtoisella keräyksellä siis on saatu yhtä paljon, osoittaa tämä, miten simrenmoista -yksityinen hyväur tekeväisyystoiminta on saanut aikaan ja miten tehokkaasti valtion lupaus on vaikuttanut. Kich,- boroughiin Kentin rannikolla on saapunt ensimnVäinen lähetys 500 lasta entisistä vihollismaista, nälänhätää kärsiviltä alueilta. I-tävallasta. Myöhemmin voitanee ottaa vastaan lapsia Saksastakin. Puolustasessaan vieraanvaraisuuden osoittamista inäille lapsille, lausui siaa varten toimivan komitean: puheenjohtaja Jones, ettei voida sallia vihollistenkaan lasten heikontua nälänhädän takia. Sitäpaisi voivat lapset Englan-nissaoUessaan hieman oppia tuntemaan englantilaista luonnetta, ja tämä (Äisi hyväksi molemminpuolisen j^mmärryksen aikaansaamiseksi kansojen välillä. .— Aleksanteri Suurelta kysyt* tiin kerran, miten hän niin nuorena oli jo ehtiynt valloittaa koko silloisen tunnetun maailman; ja hän vastasi: ''Siten, että olen käyttänyt aikani oikein; en milloinkaan ole myöhästynyt." — Ken tahtoo tehdä jotain suurta täällä elämänsä ajalla, hä-nen täytyy siihen työhön keskittää kaikki voimansa, niin että se melkein näyttää imielettömyydel-tä joutilaista syrjästä ikatsojista,- jotka elävät ainoastaan omaksi huvikseen. Francis Parman, ~ On erehdys luulla, fettä ru-nous kasvaa maailmankatsomnk-sesta. Niinkuin puu ja iköynnös versovat samasta maaperästä, niin versovat myös maailmankatsomus ja runous yhteenkieföutu^ neina samalta pohjalta: lii^jökon-laadun ja kokemusten pohjalta; —Söderberg. — Hyvästä kirjasta on ;;iplulle ravintoa k6ko elämäksi, se on pa-rfes osa itseämme. Ja kuitenkin, kuinka kauvan emmitäänkaän maailman parhaimman kirjan €- dessä, ennenkuin vjiitä suostutaan maksamaan edes niin pnljon kuia mistä hyvänsä pikku rihkamasta. »e^Tohn Rusli,in, , Suru. — Minä tahdon painaa syvälle sieiiusi nämä sanat: Älä koskaan epäile unelmiasi, älä silloinkaan, kun niiden tähden saat kärsiä. Kun viima kesänä kuljin lehdossa, näin linnun -—^ muita kirkkaammin se lauloi. Lentonsa arka oudoksutti minua, lähemmäksi astuin,, sokea oli lintu. Meidän täytyy jotain kadottaa, ennenkuin säveleet soivat syvimmät, täytyy sinun niinkuin minunkin. Tyly on elämä, niin harvoin se yhdessä katkoo elämän sekä lemmen langat. Niin harvoin voivat ihmiset löytää sen, minkä kohtalo heille sääsi. Jos lammen löydät, et sitä tunne, 30S sen tunnet, et osaa sitä luonasi säilyttää. Sattumusten sarja kirjava, kohtalon lankojen leikki on elämä. Mutta käyköö sinun kuinka tahansa, njin tiedä, että suurimmat ilomme me saamme ostaa sumalla. Niin tein minä ja niin teet sinäkin kerran, Sille, jota elämä rakastaa, se antaa suuren surun. Ja suru putoo -kuten hiekkajyvä simpukan sisään,' ja simpukka kokoo sen ympärille omasta itsestään kimaltelevan ai-neksen ja näin synnyttää helmen. Kuten ihana helmi, jossa taivaan kaikki värit kuvastuVat, oii jokainen oikea ihmiselämä, Ja suru Irlantilaiset. NylrväänV jolloin Irlannin nimi esiintyy kaiken maailman sanomalehtien uutisissa tuhkatiheään, Irlannin Sin Kein liiton ylläpitämän taistelun, vuoksi viheriän: saaren itsehallinnon voittamiseksi Henee : mielenkiintoista tietää jo-t a k in t äm ä n kansan alkuperästä; Irlannin alkuperäiset asukkaat gaeliläiset, tulivat Persiasta, E-: gyptin kautta, pitkin .Levantia (Kreikan vesiä) ja Välimeren pohjoisrannikoitaSpaniaan erään suuren kenraalinsa johdolla; nimeltä Milesius,- toisella nimellä Gadelius. Siitä syystä kutsuttiin-kin tätä; kansaa milesiläisiksi eli gaeliläisiksi. i\Iilesius kuoli Es])anjassa, mutta- gaeliläiset, hänen poi kansa johdolla, saapuivat määrpäaik-kaansa — Irlantiin eli "Kohtalon Saareen." He voittivat aikaisemmat asukkaat saarella, formoria-nit, firbolyt, danianit ja yli 2.000 vuotta hallitsivat gaelit Irlannissa yhtämittaa. Vielä Anglo-Normannien maa-hanhyökkäykson jälkeenkin v :na 1172 aina nykyisiin aikoihin saak ka ovat Irlannin johtavimmat voimat olleet gaeliläisestä rodusr ta. Mitä ikänä on jaloa ja parasta Irlannin kanssassa, on gaeli-läist- ä lähtöä. Johtajakyky, joka on pääasiallisin tämän rodun 0- minaisuus, - tulee gaeliläisestä verestä. Irlanti on saanut nimensä Iristä^ eräästä IMilesinksen pojasta. Kun Mllesiuksen pojat astuivat maihin Irlannnt saarelle, tehtiin sopimus, että ainoastaan Ueberin, Henemonin ja Irin, Milesiuksen poikain^ ja Ithin Breoganin pojan, Milesiuksen sedän, sallittaisiin periä mitään herttuakuntia, kreivikuntia taikka piirikuntain valta-asemia, taikka ard-oikeuden eli maan kuninkaan-valtaistuinta. ;N. k. ard-oikeuden pitäjät valittiin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jostakin näistä suvuista, Leinsterin O 'Brieneistä, joilla oli pääkaupunkinsa vanhassa Dublinin kaupungissa: Mc-hartyista Munsterissa, O 'Coniio-reista Linteristä, Munsterista ja Oonnaughtista, sekä Ulsterin O'Nelleistä. '' Väkijousen" päivien jälkeen tuli paljon normannilaisia ja englantilaisia Irlantiin ja knningas James Ir.sen hallituksen jälkeen tuli monta skotlantilaistakin,mut-ta olivatpa tulijat sitten normanneja, englantilaisia taikka skotlantilaisia, niin hallitsivat irlantilaiset niitä eri rotuna, ja| nä-; mä taasen useassa tapauksessa muuttuivat *' enemmän irlantilaiseksi kuin itse irlantilaiset. "Näin ^oH asianlaita erityisesti todellisiin normannilaisiin nähden/ kuten Butlerit, Burket, DeLaryt, Nugentit, Rochet, Plunketit, Dar-ceyt, Devereuxit, Daltonit, Fitze-geraldit, Fitzimmonsit ja Fitz-- Patrickit, — Totuus on kaikkien nskon-^ tojen ja^kaikkien kansojeii.pyhi- •en kirjojen perustana. (Pitää vaan osata se sieltä löytää ja va-panftaa se sieltä, EduaräJ Aikamme on yleensä kuumeisen kiireen ja. hermostuneen kärsimättömyyden aikakausi. Itseke- Ijitys, koski{)a .se ruumiillisia tai henkisiä kykyjä, ja terveyden ja sielunvoimien hoito ja kehitys lyödään usein laimin velttoudesta ja huvitnshaiujen tyydyttämistä varten pitkät ajat. Usein saa tämä laiminlyönti jatkua aina siksi että luontaiset taipumuksetkin eli synnynnäiset lahjat turtuvat. Mutta. jos sitte!'joskus älytään' käydä niitä herättf^lemään ja - kehittämään, pitäisi h ai k en käydä kuin taikavoimalla. Saavutukset pitäisi olla kaikesta heti Imoniat-tavissa, ja tulokset heti suurem-moiset, melkein ihmeelliset. Juuri nämä liian nopeiden tulosten 0- dottajat väsyvät kaikkeen, en-n en k ui n e h t ivat ni i st ä ä n h y ö ty ä, ja heistä useimmiten -tulee mihinkään luottamattomia nurisijoita, jotka riistävät elämän ilon itseltään ja niiltä, joiden kanssa tulevat tekemisiin. Lyötyään laimin terveytensä hoidon kokonaan,: ottamatta vaaria luonnon varoituksista, joutuvat he sairaaksi, alutta pitkän aikaa kehittyneen taudin pitäisi, lääkärin kyetä päivässä parissa parantamaan, ja jos lääke tai hoitotapa ei sitte heti tuo odotettua tulosta, heitetään sen käyttäminen ja V ai h d e t a a n 1 ä ä k ä r i ä 1 ä äk ä r i n p e - rästä, niin ettei kukaan niistä ehdi aikaansaamaan mitään, ja tauti käy kroonilliseksi, parantumattomaksi. Samoin voi käydä fyy-^ sillisen voimistelun kanssa. Ruumiin kehitys, ainakin niiden jäsenien ja lihasten, joita käyttö jokapäiväisessä työssä ei pidä kunnossa, lyödään laimin, niin että nämä elimet käyvät veltoiksi ja kankeiksi. Sitte voidaan tehdä joko se erehdys, että voimistellaan näitä veltoiksi käyneitä jäntereltä ja kangistuneita jäseniä heti niin, että ne kipeytyvät, niin ettei voimistelua voida seuraavna päivänä jatkaa ja sitte unohdetaan ne taas aivan kokonaan, eikä jatketa voimistelua enää niiden parannuttuakaan. Toisessa tapauksessa .tehdään joku voimistelu-temppu silloin tällöin, vaan ei .säännöllisesti, ja kun se. luonnollisesti ei näytä tuloksia, heitetään niidenkin tekeminen. Plenkisten lahjain ja kykyjen kanssa on samallaista. Laiminlyönnin kautta voidaan parhaim-matkin synnynnäiset lahjat, kuten oppi vaisuus, muisti, terra vä-älyisyys, mielenvilkkaus ja tahdonlujuus nukiittaa. tai saattaa väärille urille, pahuuden edistämiseen. Ja usein lon varsin vaikea sitte vakuuttaa ihmisiä heissä uinuvien kykyjen olemassa olosta edes niin paljon, että he alkaisivat ajatellakaan niiden herättämistä ja kehittämistä. Tarvittaisiin miehiä ja naisia- jotka voisivat yhteisissä tilaisuuksissa esiintyä puheilla," tai "kirjoitella seurojen lehtisiin ja ottaa osaa niiden ohjelmiin. Sanomalehtem-me tarvitsisivat kirjeenvaihtajia ja kynäilijöitä sisältönsä rikastuttamiseksi, laulukitorot tarvitsisivat laulajia, ja niin olisi tarpeita loppumattomiin. Henkilöi-, ta,, joila olisi lahjoja ja kykyjä, jof ka puuttuvat, vaan herättämistä ja harjoitusta, on, kyllä, niin että kaikki nnb tarpeet voitaisiin täyttää. Ja. löytyy siis; vain.^ksi este. se itiä asia¥6?ilaikelt^h lötpyat siinsi ha minusia ;ole siihen tai siihen, tai että jos he joskus ajattelevatkin ja yrittävät jotakin näistä asiois- Jä, masentuvai he liiafi piaB ja pitävät itsensä mahdottomana, kun ei yritys heti ensi kerralla, luonnistu heidän mieltään myöten. He unohtavat sen mitä esi-isämme tahtoivat opetta'a sananlaskullaan: ''oppien papiksikin tullaan." Oppia voi. jokainen. Sillä jolla ei ole synnynnäisiä, lahjoja jollekin alalle käy oppiminen luonnollisesti hitaammin kuin siltä jolla niitä on; mutta jollei hän vaadi itseltään liikoja alussa ja kumminkin väsymättä yrittäen pitää päälle, on onnistuminen hänelle^ kin varma. Joskin olisi liyvii, että kukin ryhtyy .siihen alaaii eli kutsumukseen, johon luontaiset lahjat ja taipumukset hänen parhaiten so vei lu ttavat,. on a i n a muistettava, että parhaimmilla-kaan lahjoilla ei millään alalla mennä pitkälle, ei ainakaan huomattavampaa menestystä saavuteta, ilman järjestettyä ja ahkeraa työtä 'noiden lahjojen kehittämiseksi. Kukaan ei ole seppä syntyessään, : s a 110 ta an suo ma laisessa sananlaskussa. Löytyy vain muutamia elämänkut.sumuksia, muutamia aloja,, joille-antautuessa synnynnäiset lahjat ovat V i l i t täni ättömyys, mutta juuri noilla^ aloilla, jos millään, vaaditaan synnynnäisten lahjojen kehittämisessä . ahkeraa, väsymätöntä ja yhtämittaista työtä. Ka i k e n o p p i m i s e n po h j a n a on huomiokyky^ jonka; terästämises-tä ja kehittämisestä lähdimme puhumaan, vaikka asian yhteydessä olemme kosketelleet muitakin siihen läheisesti 1 iittyviä seik-^ koja, • Huomiokykyä voi kehittää ja; terästää. ^Mutta kuten ylempänä viitattiin, on väärin, varsin k i n sen, ken ei ole tottunut- henkisiin ponnistuksiin, yrittää ponnistella v liikaa; ja pakollisesti : j ou d utt a a h u o mi on ke 11 i ty sky vy n kehitystä. : Jos vasta-alkaja yrittää keskittää ajatuksensa neljännestnii-nrksi tai kenties pitemmäk.sikin aikaa yhteen ainoaan asiaan, käy se luonnollisesti mahdottomak.si., Keskittä mää n t ottumaton; mieli lentää heti . toisiin asioihin, ja h en k i 1 ö : 11 ei 11 ii ii. • p i an rn as e n tu n e e - na yritykset sikseen, uskoen kcs-kittämiskyvyn kehittämisen • it-: selleen mahdottomaksi. Kokonaan, toisen käsityksen, saisi hän yrittäessään neljännestunnin sijaan 'keskittää ajatuksensa asiaan vain minuutiksi kerrallaan. Tämäkään ei ole aivan < niin helppo kuin luulisi, mutta vähitellen, vaan kuitenkin sangen verkkaan, voitaisiin tätä aikaa jatkaa, jos täten, minuutin kerrallaan ja useita kertoja päivässä, 'jatkettaisiin joka päivilisiä keskitysharjoituksia. Keskittämisajan pituus ei kuitenkaan ole läheskään niin tärkeä asia, kuin se miten kokonaan mieli voi kiintyä huomlonalai-seen asiaan. Opiskelemisessa huomaa tämän selvimmin. Jos kykenee kokonaan kiintymään aineeseensa, voi lyhyessä ajassa oppia verrattain paljon •. inutta jos mieli harhailee alituiseen mil-loii'. missäkin, saat opetella kappalettasi väsyksiin asti, eikä se sittekään ''tartu päähän." Eräs professori lausui kerran luokalla, joka nähtävästi oli uskollisesti yrittänyt valmistautua tenttejä varten, mutta onnistunut siinä huonosti: '•Raukeista silmistänne ja väsyneestä ilmeestänne päättäen, käytätte te, nuoret, kaksi kertaa niin paljon aikaa, kuin teidän tulisi, opiskelemiseen." Luokka näytti tästä huomattavasti': ilostuvan ; mutta professori jatkoi: ''Kuitenkin, päättäen siitä, miten olette valmistautuneet^ ette opiskele puoliksikaan kyllin • kovasti." • Kymmenen minuuttia kestänyt huomiokyvyn kokonaan opittavaan keskittäminen on suuremmasta arvosta oppiessa kuin tunnin kestänyt hajamielinen pon-jiistelu, eikä tunnu -läheskään niin väsjrttävältä,' silla onnistuminen tuo tyydytystä. Tärkeintä huomiokyvyn teTästämisessä siis olisi, kehittää ei ainoastaan kykyj mutta tapa kiintyä huomi-orialaiseen asiaan miielenkökö Nykyinen kurssimni< ien Postin kautta ia Sahköteitse on ]\ry(33 myymm<i pankki-osoiluksia («liekkuja) markoissa yllämainitun: kurssijn jälkeen ja erikoisia, kolmen ivrosentin korkoa vctiiviä' matkustajien shekkejä dollareissa, jotka] Suomessa lunastetaan siellä voimassa olevan dollarin.kurssin jälkeen. : Lähetyskulut rahalähctyksille.postin kautta 011 15c. summilla alle $20.00; sitä suuremmilta sum-iniltamitään kuluja ei i)eritä. Ljihetyskulut «äii-köteitse on $3.50 kaikilta summilta. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanomalähetystä ei erikoisesti pyydetä. / Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoitteilla varustettuina osoitteella: FOREIGN DEPARTMENT HANCOCK, MICH. Pprustettii vuonna 1874. Varat yli .$3,000,000. Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. tarm olla .ja kyky o h ja ta aja tukset ja mieli tarvittaei^^sa mihin hyvänsä asiaan pikaisesti ja voij; makkaasti. Tiima kyky saavutetaan parhaiten lyhyillä.mutta u-sei 11 u u d i s t e t u il la jo k- n pn 1 vä isi 11 ä, huomionkeskitys harjoituksilla. J. H. H. SUOMALAISEN SOSIALISTIJOHTAJAN HAVAINNOITA ULKOMAILLA. .Ennenkin - olemme Ivosketelleet suomalaisen: lähetystön, erittäinkin sen sosialistisen jäsenen ko-; keinuksia ja havaintoja lähetystön ulkomaamatkalla'. , Nyt julkaisemme lukijoillemme sosialistisen eduskunnan varapuheenjohtaja Kotosen huomioita, sikäli kuin hän itse niistä on kertonut. /Varatuomari Anton Kotonen, so.sialistiiien jäsen suomalaisen lähetyskunnan iilkomaamatkalla, on matka-havainnoistaan kertonut II. S:n haastattelijalle seuraavaa : Sosialipoliittiset virtaukset ulkomailla. Hra Kotonen liuomautti aluksi, että puheenalaisella matkalla hänen mieltään lähinnä kiinnittivät kunkin maan sosialipoliittiset virtaukset: sekä ulkomaalaisten sosialistien suhtautuminen erinäi-; siin meidän maassamme tällä hetkellä tärkeisiin kysymyksiin. Lontoossa samoinkuin; Parisissa; ja Ro om a ssa k i n a s e 11 ui h ra Ko to - nen yhteyteen sosialististen 'johtomiesten kanssa, • tiedustellen näiltä heidän mielipidettään muu tamissa asioissa. Hra Kotonen o-li Lontoon parlamenttitalolla tiedustellut; kymmenkunnalta sosialistiselta johtomieheltä,: miten he suhtautuvat kysymykseen sosialistien osanotosta hallitukseen. Tiedusteluun englantilaiset sosialistit vastasivat, etteivät he voi 'lainkaan käsittää, miten säännöllinen parlamenttaarinen toiminta Suomessa ollenkaan on mahdollinen, jos sosialistit täällä jo periaatteessa kieltäytyivät hallitusvastuusta. Kun voimasuhteet val-tiopäivllä on sellaiset kuin Suomessa, ei englantilaisten sosialistien mielestä meillä ole muuta mahdollisuutta kuin että sosialistit tarpeen tullen muodostavat hallituksen joko yksinään tai yhdessä radikaalisten porvarien kanssa. ' Myöskin Parisissa oli hra Kojonen yhteydessä sikäläisten' eri sosialidemokraattisiin Tyhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa, tavaten m. m, turiiietun sosialistisen toimihenkilön^V Matxiii tyttä-rehpojan Longuet-in. Hra Koto-sen. tiedusteluun, mitä: Ranskan ; sosialistit arvelevat maansa sosia-^ lipoliittisen kehityksen kulusta, " vastattiin yksimielisesti, ettei miiikiiäiilainen vallankumous Ve- . ' näjän inalliin Ranskassa ole mah- : doUinen.O.sassa Ranskan työväkeä on kylläkin sodan aiheuttaman taloudellisen ahdinkotilan johdosta . tyytyiniittiiinyyttii. ole- : massa, onpa vallankumouksellista mielialaakin havaittavissa, mutta vallankumouksesta ei kuitenkaan |oi tulla mitään ilman talonpoi- I kaisluokan myötävaikutusta. Talonpojat taas ovat nykyään Rans ka.ssa: jyrkästi vallankumousta vastaan. Roomassa tapasi hra Kotonen : kymmenkunta parlamentin sosia-iistiedustajaa, joiden joukoissa oli: myöskin selviä bolshevikeja, m, ; m: tunnettu Bombacei. Näiltä ^ sai hra Kotonen saman vastauk- ! sen kuin ranskalaisiltakin: Italiassakaan ei •vallankumous ole laahdollinen ilman talonpoikia ja nämä eivät tällä hetkellä ole houkuteltavissa mihinkään kumoukselliseen toimintaan. Kuten tun- . nettua, ovat Italian sosialistit norjalaisten sosialistien rinnalla ainoat, jotka ovat liittyneet koi- ;; manteen eli- Moskovan internat- : sionaleen. Tiedustellessaan seli-.. tlystä tähän asiaintilaan, sai hra ; Kotonen vastaukseksi, että; italia- • laiset sosialistit aluksi hurmau-tiiivat holshevistisen internatsio- > nlilen opeista ja tarkemmin asiaa punni^tsematta liittyivät niiden kannattajiin. Nyt he kuitenkin ovat alkaneet havaita asian oikean laidan, mutta eivät kuitenkaan vielä ole rikkoneet välejään Moskovan internatsional. kanssa. Eivätkä sosialistien johtomiehet tahdo harjoittaa asiassa mitään painostusta, koska he, tuntien I-, tallan työväen luonteen, pelkäävät siten vain vahvistavansa Italian sosialistien kiintymystä bol-shevikeihin. Ullkomlaiden sub,'tautuminen I Suomeen. Miten muuten ulkomaiden johtavissa piireissä nykyjään suhtaudutaan meidän maahamme? 4- Saattoi helposti havaita, »lausui hra K.,, että Suomi on kait-; kialla tullut hyvin tunnetuksi ja että sitä pidetään elinvoimaisella ja kehitys;kykyisenä valtiona. Tästä on erinomaisena todistuk-seiiaj Lonttossa, Pariisissa ja Roomassa lähetyskuntaa kohtaan ö-soitettu aivan harvinainen ystä-^ vällisyys ja kohteliaisuus. Tahtoisin muuten tässä yhteydessä lausua sanan eräästä ^eiftaötk Täällä Suomessa: ei nähtävästi vieläkään ole opittu ymmärtä-
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, June 24, 1920 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1920-06-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada200624 |
Description
Title | 1920-06-24-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | CANADAN UUTISET fiuom&Iaineii eanomaleliti Gaimdassaj ilmestyy Jokaisella Töratalna. Kustauidja The Canada New8 Pubi(sning Co. Ericlc J. Korte, LiikKeenlioitaja. NUMERO 26 TILAUSHINNAT*.: Canadaan: $2.00 kolo vuodelta, $1.60 9 kuukaudelta] $1.23 puolelta vuodelta, 65 eentjUä 3 kuukaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta . Yhdysvaltoiliin ja Suomeen: $2.50 koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuodelta, i ILM0ITU8H(INNAT: 40 BiBBttläpalstatuumalta kerran Ju-lalstuna. Fitempiaikaisille ilmoituksille kohtuullinen alennus. Halutaantle-lo- ja nlmenmuuttoiliuotukset 75 senttiä kerta, $2.00 kolme Psertaa. Naimar Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. Avioliitto- jä kllilaus-ilmol. tukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset $2.00, muistövärsyllä $2.25. Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset $2.00. '<ö^P*fi[ Pöj^äklrjat, tiliselvitykset, keräys luettelot,, luentoiilmoitukset y. m. 25 Benltiä tuumalta.! Uutisten joukkoon aljotuista Ilmoituksista ^peri tään 10 senttiä riviltä. Pienimmänkin ilmoituksen hinta on 50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia el hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta. Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, tl laukset ja rahat ;ovat lähetettävät osoitteella: i CANADAN UUTISET, Port Arthur, Ont, Canada. Canadan Uutisista lainattaessa on lähde mainittava. Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että uusi osoite. * — Kyky ottaa 'hetkestä vaarin on neron salaisuus. Onni, nau-tinto, luomisenvoima perustuu siihen. Jollemme tartu siihen, mitä hetki meille ojentaa, emme omista koskaan mitään. Juuri sen vuoksi on elämisen taito harvi-- naista. lVierivät hetket yoivat' i - kuisuuden kirkkaiksi lielmiksi kiteytyä, mutta useimmat tavoitta \*at onnea tulevaisuudesta ja tekevät todellisuuden sisällyksettömäksi ja ikäväksi. Kun emme nauti elämästä, vaan sen mielikuvasta, kadotamme alati sen, mitä emme koskaan omista • .seurassamme asuvat ainainen tyy-tyraättömyj^ s ja ikävystyminen 'kaikessa.—Ounas. CANADAN UUTISET (The Canada New8) The. Finnish Newspaper in Canada. Published every Thursday by The Canada News Publishing Co.i Erick J . Korte, Manager. Daily News Bldg., Port Arthur, Ont. CANADAN UUTISET is vrelcomed and reaa m every Finnish hom® In the Dominion. It is the only dlrect advertising medium for those manufaclurers and morchants -vvho •vvish to 'create and build a profitable and permanent demand for their prod-ucta and merchandisö by the large and everfirowing Finnish populationresid- Ing IA Canada. Plaoe your trial ad-vertisement and • get results. Advertising rates |40c. per Inch, Political advs. $1.00, per inch. ' Advertlsements must reach our Office Wednesday neon to appear On Thursday's issue. Subscriptionpricorn Canada $2.00 per year, "United States and other countries $2.50 per year in advance. Entered as seÄnd clase ma5r mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. —- Useimmat maailmanhistorian kuuluisimmat henkilöt 'Ovat olleet alhaissyntylstä alkuperää. HomerOS oii sokea, köyliä kerjä-läinen. Virgilius oli savenvalajan jaHjoratius kauppiaan poika. Shakespearen isä oli villanknto ja.. Chaucer oli nuorena halpa sota mies, ja Woodswort h ja Walter Scott olivat kumpanenkin köj^Jiiä virkamiehiä. Napoleon o- 11 korsikalaisen kalastajan poika. Ro))ert Burns, Skotlannin etevin runoilija, oli köyhän maanviljeli-j än poika. Carnegie oi i köy h ä n skotlantilaisen kutojan ; poika. Koekefeller palveli nuoruudessa an pi enessä ru.ok'ft-tavarakhupaÄ-sa. apulaisena. Lincoln syntyi pienessä hirsimajassa ja elätti i t seään aidaksien pilkkomisella nuorena. on se pieni jyvä, joka sen keskes-sä on. "r— Jalmari Finne. Sanomalehtien oikeus arvostella virkamiehiä. . Äskettäin nosti: New Yorkissa eräs entinen kongressimies syytöksen erästä paikallista lehteä vastaan syystä kun lehti oli arvostellut häntä virkatoimiensa laiminlyömisestä. Valtion ylioi- Iceuden tuomari kumosi syytöksen, sanoen sanomalehdillä olevan oikeuden arvostella yleisiä virkamiehiä. Kumotessaan' kanteen sanoi tuomari: "Sanomalehdillä täytyy olla oikeus arvostella virkamiehiä sel- 1 a i s i s t a t oi m i s t a, m i t k ä ku u lu va t hänen virkatehtäviinsä^ olkoonpa ne sitte yksityistä tai yleistä laatua. Kansanvaltaisen hallitusmuodon arvo ja voima .<Äiuresti heikentyy siitä, jos kansalla ei ole oikeutta arvostella näitä pal-velijoitaari silloin kun he ovat i suoranaisesti ja välittömästi kansan palveluksessa. On mahdollista ,eMii arvosteu joskus on aiheetonta ja asiatonta, mutta jos niihin ei sisälly laittomia eikä ri-koksellisia syytöksiä, niin niitä täytyy sallia." ; Huonuokyvyn terästäminen. Kyky keskittää huomionsa kokonaan johonkin on siinä suhteessa samallainen. kuin muutkin henkiset /kyvyt, että se lisääntyy ja kehittyy käyttämisen kautta. Kaikki^voimistelu on alettava vähitellen, että kehitys saa tapahtua verkalleen ja luonnollisesti, ilman liiallista, eli oikeastaan paremmin ilman mitään pakotusta. Tämä on totta myöskin- fyysilli-seen, jäntereideen notkeutta, voi- ]naa ja kestävyyttä kehittävään voimisteluun nälideni mutta henkisten kykyjen, varsinkin mielen huomiokyvyn, kehittämisessä ja huomion kehittämisvoiman kasvattamisessa olisi tätä sääntöä tarkasti muistettava. varonet, jotka ryhtyvät näiden henkisten kykyjensä kehittämiseen, tekevät kuitenkin tässä heti tuhoisan erhetvksen.. T H E AIM OF T H E CANAr^DAN UUTISET. The help preserve the Ideals and sacred traditiona cf thi», our adopted country» the Dominion of Canada: To pbserve Its favvci and in;.ipjre others to respect and obey t(^em; To strive unceaslngly to quicken the publlc'6 sense of civic duty^ Ir ali vväys to aid In making this country yreatcr and better than \/e found it : Etevällä ihmisellä on kaikkialla kylliksi tilaa. — AVebster. I^upaa vähän, imutta tee e-nemmän kuin olet luvannut. ^ Talmud. — Sielu on kuin kaivos, joka syventyy sikäli, mik^dli sitä muokataan.— I^ey. — On helppoa helvek&ia; vaikeampaa on ymniärtää; todellisen viisaan sielussa jokainen hal-vekshita ennemmin tai mvöhem-min nkuttuu. ymmärtämykseksi. —Maeterlinek. , Keräystoiminta Englannissa Eu-ropan imlkääkärsivien seutujen hyväksi. Sangen tyydyttäviä tuloksia on saavutettu keräyksellä, joka Englanniijsa on pantu toimeen .Europan: nälkääkärsiväini alueiden hyväksi. Kuten muistetta^ nee, lupasi Englannin hallitus tarkoitukseen saman summan kuin mitä vapaaehtoisella keräyksellä saataisiin kokooua. Avustustyötä johtava valt. komitea on julkaissut .-^elontoon, josta käy i l - ;ni, että valtio on tähän tarkoitukseen käyttänyt kaikkiaan 452,329 puntaa. Koska vapaaehtoisella keräyksellä siis on saatu yhtä paljon, osoittaa tämä, miten simrenmoista -yksityinen hyväur tekeväisyystoiminta on saanut aikaan ja miten tehokkaasti valtion lupaus on vaikuttanut. Kich,- boroughiin Kentin rannikolla on saapunt ensimnVäinen lähetys 500 lasta entisistä vihollismaista, nälänhätää kärsiviltä alueilta. I-tävallasta. Myöhemmin voitanee ottaa vastaan lapsia Saksastakin. Puolustasessaan vieraanvaraisuuden osoittamista inäille lapsille, lausui siaa varten toimivan komitean: puheenjohtaja Jones, ettei voida sallia vihollistenkaan lasten heikontua nälänhädän takia. Sitäpaisi voivat lapset Englan-nissaoUessaan hieman oppia tuntemaan englantilaista luonnetta, ja tämä (Äisi hyväksi molemminpuolisen j^mmärryksen aikaansaamiseksi kansojen välillä. .— Aleksanteri Suurelta kysyt* tiin kerran, miten hän niin nuorena oli jo ehtiynt valloittaa koko silloisen tunnetun maailman; ja hän vastasi: ''Siten, että olen käyttänyt aikani oikein; en milloinkaan ole myöhästynyt." — Ken tahtoo tehdä jotain suurta täällä elämänsä ajalla, hä-nen täytyy siihen työhön keskittää kaikki voimansa, niin että se melkein näyttää imielettömyydel-tä joutilaista syrjästä ikatsojista,- jotka elävät ainoastaan omaksi huvikseen. Francis Parman, ~ On erehdys luulla, fettä ru-nous kasvaa maailmankatsomnk-sesta. Niinkuin puu ja iköynnös versovat samasta maaperästä, niin versovat myös maailmankatsomus ja runous yhteenkieföutu^ neina samalta pohjalta: lii^jökon-laadun ja kokemusten pohjalta; —Söderberg. — Hyvästä kirjasta on ;;iplulle ravintoa k6ko elämäksi, se on pa-rfes osa itseämme. Ja kuitenkin, kuinka kauvan emmitäänkaän maailman parhaimman kirjan €- dessä, ennenkuin vjiitä suostutaan maksamaan edes niin pnljon kuia mistä hyvänsä pikku rihkamasta. »e^Tohn Rusli,in, , Suru. — Minä tahdon painaa syvälle sieiiusi nämä sanat: Älä koskaan epäile unelmiasi, älä silloinkaan, kun niiden tähden saat kärsiä. Kun viima kesänä kuljin lehdossa, näin linnun -—^ muita kirkkaammin se lauloi. Lentonsa arka oudoksutti minua, lähemmäksi astuin,, sokea oli lintu. Meidän täytyy jotain kadottaa, ennenkuin säveleet soivat syvimmät, täytyy sinun niinkuin minunkin. Tyly on elämä, niin harvoin se yhdessä katkoo elämän sekä lemmen langat. Niin harvoin voivat ihmiset löytää sen, minkä kohtalo heille sääsi. Jos lammen löydät, et sitä tunne, 30S sen tunnet, et osaa sitä luonasi säilyttää. Sattumusten sarja kirjava, kohtalon lankojen leikki on elämä. Mutta käyköö sinun kuinka tahansa, njin tiedä, että suurimmat ilomme me saamme ostaa sumalla. Niin tein minä ja niin teet sinäkin kerran, Sille, jota elämä rakastaa, se antaa suuren surun. Ja suru putoo -kuten hiekkajyvä simpukan sisään,' ja simpukka kokoo sen ympärille omasta itsestään kimaltelevan ai-neksen ja näin synnyttää helmen. Kuten ihana helmi, jossa taivaan kaikki värit kuvastuVat, oii jokainen oikea ihmiselämä, Ja suru Irlantilaiset. NylrväänV jolloin Irlannin nimi esiintyy kaiken maailman sanomalehtien uutisissa tuhkatiheään, Irlannin Sin Kein liiton ylläpitämän taistelun, vuoksi viheriän: saaren itsehallinnon voittamiseksi Henee : mielenkiintoista tietää jo-t a k in t äm ä n kansan alkuperästä; Irlannin alkuperäiset asukkaat gaeliläiset, tulivat Persiasta, E-: gyptin kautta, pitkin .Levantia (Kreikan vesiä) ja Välimeren pohjoisrannikoitaSpaniaan erään suuren kenraalinsa johdolla; nimeltä Milesius,- toisella nimellä Gadelius. Siitä syystä kutsuttiin-kin tätä; kansaa milesiläisiksi eli gaeliläisiksi. i\Iilesius kuoli Es])anjassa, mutta- gaeliläiset, hänen poi kansa johdolla, saapuivat määrpäaik-kaansa — Irlantiin eli "Kohtalon Saareen." He voittivat aikaisemmat asukkaat saarella, formoria-nit, firbolyt, danianit ja yli 2.000 vuotta hallitsivat gaelit Irlannissa yhtämittaa. Vielä Anglo-Normannien maa-hanhyökkäykson jälkeenkin v :na 1172 aina nykyisiin aikoihin saak ka ovat Irlannin johtavimmat voimat olleet gaeliläisestä rodusr ta. Mitä ikänä on jaloa ja parasta Irlannin kanssassa, on gaeli-läist- ä lähtöä. Johtajakyky, joka on pääasiallisin tämän rodun 0- minaisuus, - tulee gaeliläisestä verestä. Irlanti on saanut nimensä Iristä^ eräästä IMilesinksen pojasta. Kun Mllesiuksen pojat astuivat maihin Irlannnt saarelle, tehtiin sopimus, että ainoastaan Ueberin, Henemonin ja Irin, Milesiuksen poikain^ ja Ithin Breoganin pojan, Milesiuksen sedän, sallittaisiin periä mitään herttuakuntia, kreivikuntia taikka piirikuntain valta-asemia, taikka ard-oikeuden eli maan kuninkaan-valtaistuinta. ;N. k. ard-oikeuden pitäjät valittiin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jostakin näistä suvuista, Leinsterin O 'Brieneistä, joilla oli pääkaupunkinsa vanhassa Dublinin kaupungissa: Mc-hartyista Munsterissa, O 'Coniio-reista Linteristä, Munsterista ja Oonnaughtista, sekä Ulsterin O'Nelleistä. '' Väkijousen" päivien jälkeen tuli paljon normannilaisia ja englantilaisia Irlantiin ja knningas James Ir.sen hallituksen jälkeen tuli monta skotlantilaistakin,mut-ta olivatpa tulijat sitten normanneja, englantilaisia taikka skotlantilaisia, niin hallitsivat irlantilaiset niitä eri rotuna, ja| nä-; mä taasen useassa tapauksessa muuttuivat *' enemmän irlantilaiseksi kuin itse irlantilaiset. "Näin ^oH asianlaita erityisesti todellisiin normannilaisiin nähden/ kuten Butlerit, Burket, DeLaryt, Nugentit, Rochet, Plunketit, Dar-ceyt, Devereuxit, Daltonit, Fitze-geraldit, Fitzimmonsit ja Fitz-- Patrickit, — Totuus on kaikkien nskon-^ tojen ja^kaikkien kansojeii.pyhi- •en kirjojen perustana. (Pitää vaan osata se sieltä löytää ja va-panftaa se sieltä, EduaräJ Aikamme on yleensä kuumeisen kiireen ja. hermostuneen kärsimättömyyden aikakausi. Itseke- Ijitys, koski{)a .se ruumiillisia tai henkisiä kykyjä, ja terveyden ja sielunvoimien hoito ja kehitys lyödään usein laimin velttoudesta ja huvitnshaiujen tyydyttämistä varten pitkät ajat. Usein saa tämä laiminlyönti jatkua aina siksi että luontaiset taipumuksetkin eli synnynnäiset lahjat turtuvat. Mutta. jos sitte!'joskus älytään' käydä niitä herättf^lemään ja - kehittämään, pitäisi h ai k en käydä kuin taikavoimalla. Saavutukset pitäisi olla kaikesta heti Imoniat-tavissa, ja tulokset heti suurem-moiset, melkein ihmeelliset. Juuri nämä liian nopeiden tulosten 0- dottajat väsyvät kaikkeen, en-n en k ui n e h t ivat ni i st ä ä n h y ö ty ä, ja heistä useimmiten -tulee mihinkään luottamattomia nurisijoita, jotka riistävät elämän ilon itseltään ja niiltä, joiden kanssa tulevat tekemisiin. Lyötyään laimin terveytensä hoidon kokonaan,: ottamatta vaaria luonnon varoituksista, joutuvat he sairaaksi, alutta pitkän aikaa kehittyneen taudin pitäisi, lääkärin kyetä päivässä parissa parantamaan, ja jos lääke tai hoitotapa ei sitte heti tuo odotettua tulosta, heitetään sen käyttäminen ja V ai h d e t a a n 1 ä ä k ä r i ä 1 ä äk ä r i n p e - rästä, niin ettei kukaan niistä ehdi aikaansaamaan mitään, ja tauti käy kroonilliseksi, parantumattomaksi. Samoin voi käydä fyy-^ sillisen voimistelun kanssa. Ruumiin kehitys, ainakin niiden jäsenien ja lihasten, joita käyttö jokapäiväisessä työssä ei pidä kunnossa, lyödään laimin, niin että nämä elimet käyvät veltoiksi ja kankeiksi. Sitte voidaan tehdä joko se erehdys, että voimistellaan näitä veltoiksi käyneitä jäntereltä ja kangistuneita jäseniä heti niin, että ne kipeytyvät, niin ettei voimistelua voida seuraavna päivänä jatkaa ja sitte unohdetaan ne taas aivan kokonaan, eikä jatketa voimistelua enää niiden parannuttuakaan. Toisessa tapauksessa .tehdään joku voimistelu-temppu silloin tällöin, vaan ei .säännöllisesti, ja kun se. luonnollisesti ei näytä tuloksia, heitetään niidenkin tekeminen. Plenkisten lahjain ja kykyjen kanssa on samallaista. Laiminlyönnin kautta voidaan parhaim-matkin synnynnäiset lahjat, kuten oppi vaisuus, muisti, terra vä-älyisyys, mielenvilkkaus ja tahdonlujuus nukiittaa. tai saattaa väärille urille, pahuuden edistämiseen. Ja usein lon varsin vaikea sitte vakuuttaa ihmisiä heissä uinuvien kykyjen olemassa olosta edes niin paljon, että he alkaisivat ajatellakaan niiden herättämistä ja kehittämistä. Tarvittaisiin miehiä ja naisia- jotka voisivat yhteisissä tilaisuuksissa esiintyä puheilla," tai "kirjoitella seurojen lehtisiin ja ottaa osaa niiden ohjelmiin. Sanomalehtem-me tarvitsisivat kirjeenvaihtajia ja kynäilijöitä sisältönsä rikastuttamiseksi, laulukitorot tarvitsisivat laulajia, ja niin olisi tarpeita loppumattomiin. Henkilöi-, ta,, joila olisi lahjoja ja kykyjä, jof ka puuttuvat, vaan herättämistä ja harjoitusta, on, kyllä, niin että kaikki nnb tarpeet voitaisiin täyttää. Ja. löytyy siis; vain.^ksi este. se itiä asia¥6?ilaikelt^h lötpyat siinsi ha minusia ;ole siihen tai siihen, tai että jos he joskus ajattelevatkin ja yrittävät jotakin näistä asiois- Jä, masentuvai he liiafi piaB ja pitävät itsensä mahdottomana, kun ei yritys heti ensi kerralla, luonnistu heidän mieltään myöten. He unohtavat sen mitä esi-isämme tahtoivat opetta'a sananlaskullaan: ''oppien papiksikin tullaan." Oppia voi. jokainen. Sillä jolla ei ole synnynnäisiä, lahjoja jollekin alalle käy oppiminen luonnollisesti hitaammin kuin siltä jolla niitä on; mutta jollei hän vaadi itseltään liikoja alussa ja kumminkin väsymättä yrittäen pitää päälle, on onnistuminen hänelle^ kin varma. Joskin olisi liyvii, että kukin ryhtyy .siihen alaaii eli kutsumukseen, johon luontaiset lahjat ja taipumukset hänen parhaiten so vei lu ttavat,. on a i n a muistettava, että parhaimmilla-kaan lahjoilla ei millään alalla mennä pitkälle, ei ainakaan huomattavampaa menestystä saavuteta, ilman järjestettyä ja ahkeraa työtä 'noiden lahjojen kehittämiseksi. Kukaan ei ole seppä syntyessään, : s a 110 ta an suo ma laisessa sananlaskussa. Löytyy vain muutamia elämänkut.sumuksia, muutamia aloja,, joille-antautuessa synnynnäiset lahjat ovat V i l i t täni ättömyys, mutta juuri noilla^ aloilla, jos millään, vaaditaan synnynnäisten lahjojen kehittämisessä . ahkeraa, väsymätöntä ja yhtämittaista työtä. Ka i k e n o p p i m i s e n po h j a n a on huomiokyky^ jonka; terästämises-tä ja kehittämisestä lähdimme puhumaan, vaikka asian yhteydessä olemme kosketelleet muitakin siihen läheisesti 1 iittyviä seik-^ koja, • Huomiokykyä voi kehittää ja; terästää. ^Mutta kuten ylempänä viitattiin, on väärin, varsin k i n sen, ken ei ole tottunut- henkisiin ponnistuksiin, yrittää ponnistella v liikaa; ja pakollisesti : j ou d utt a a h u o mi on ke 11 i ty sky vy n kehitystä. : Jos vasta-alkaja yrittää keskittää ajatuksensa neljännestnii-nrksi tai kenties pitemmäk.sikin aikaa yhteen ainoaan asiaan, käy se luonnollisesti mahdottomak.si., Keskittä mää n t ottumaton; mieli lentää heti . toisiin asioihin, ja h en k i 1 ö : 11 ei 11 ii ii. • p i an rn as e n tu n e e - na yritykset sikseen, uskoen kcs-kittämiskyvyn kehittämisen • it-: selleen mahdottomaksi. Kokonaan, toisen käsityksen, saisi hän yrittäessään neljännestunnin sijaan 'keskittää ajatuksensa asiaan vain minuutiksi kerrallaan. Tämäkään ei ole aivan < niin helppo kuin luulisi, mutta vähitellen, vaan kuitenkin sangen verkkaan, voitaisiin tätä aikaa jatkaa, jos täten, minuutin kerrallaan ja useita kertoja päivässä, 'jatkettaisiin joka päivilisiä keskitysharjoituksia. Keskittämisajan pituus ei kuitenkaan ole läheskään niin tärkeä asia, kuin se miten kokonaan mieli voi kiintyä huomlonalai-seen asiaan. Opiskelemisessa huomaa tämän selvimmin. Jos kykenee kokonaan kiintymään aineeseensa, voi lyhyessä ajassa oppia verrattain paljon •. inutta jos mieli harhailee alituiseen mil-loii'. missäkin, saat opetella kappalettasi väsyksiin asti, eikä se sittekään ''tartu päähän." Eräs professori lausui kerran luokalla, joka nähtävästi oli uskollisesti yrittänyt valmistautua tenttejä varten, mutta onnistunut siinä huonosti: '•Raukeista silmistänne ja väsyneestä ilmeestänne päättäen, käytätte te, nuoret, kaksi kertaa niin paljon aikaa, kuin teidän tulisi, opiskelemiseen." Luokka näytti tästä huomattavasti': ilostuvan ; mutta professori jatkoi: ''Kuitenkin, päättäen siitä, miten olette valmistautuneet^ ette opiskele puoliksikaan kyllin • kovasti." • Kymmenen minuuttia kestänyt huomiokyvyn kokonaan opittavaan keskittäminen on suuremmasta arvosta oppiessa kuin tunnin kestänyt hajamielinen pon-jiistelu, eikä tunnu -läheskään niin väsjrttävältä,' silla onnistuminen tuo tyydytystä. Tärkeintä huomiokyvyn teTästämisessä siis olisi, kehittää ei ainoastaan kykyj mutta tapa kiintyä huomi-orialaiseen asiaan miielenkökö Nykyinen kurssimni< ien Postin kautta ia Sahköteitse on ]\ry(33 myymm nlilen opeista ja tarkemmin asiaa punni^tsematta liittyivät niiden kannattajiin. Nyt he kuitenkin ovat alkaneet havaita asian oikean laidan, mutta eivät kuitenkaan vielä ole rikkoneet välejään Moskovan internatsional. kanssa. Eivätkä sosialistien johtomiehet tahdo harjoittaa asiassa mitään painostusta, koska he, tuntien I-, tallan työväen luonteen, pelkäävät siten vain vahvistavansa Italian sosialistien kiintymystä bol-shevikeihin. Ullkomlaiden sub,'tautuminen I Suomeen. Miten muuten ulkomaiden johtavissa piireissä nykyjään suhtaudutaan meidän maahamme? 4- Saattoi helposti havaita, »lausui hra K.,, että Suomi on kait-; kialla tullut hyvin tunnetuksi ja että sitä pidetään elinvoimaisella ja kehitys;kykyisenä valtiona. Tästä on erinomaisena todistuk-seiiaj Lonttossa, Pariisissa ja Roomassa lähetyskuntaa kohtaan ö-soitettu aivan harvinainen ystä-^ vällisyys ja kohteliaisuus. Tahtoisin muuten tässä yhteydessä lausua sanan eräästä ^eiftaötk Täällä Suomessa: ei nähtävästi vieläkään ole opittu ymmärtä- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-06-24-04