Canadan uutiset, June 24, 1920

              CANADAN UUTISET
fiuom&Iaineii eanomaleliti Gaimdassaj
ilmestyy Jokaisella Töratalna.
Kustauidja
The Canada New8 Pubi(sning Co.
Ericlc J. Korte, LiikKeenlioitaja.
NUMERO 26
TILAUSHINNAT*.:
Canadaan: $2.00 kolo vuodelta,
$1.60 9 kuukaudelta] $1.23 puolelta
vuodelta, 65 eentjUä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoiliin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo­delta,
i
ILM0ITU8H(INNAT:
40 BiBBttläpalstatuumalta kerran Ju-lalstuna.
Fitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantle-lo-
ja nlmenmuuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme Psertaa. Naimar
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- jä kllilaus-ilmol.
tukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
$2.00, muistövärsyllä $2.25. Syntymä­ilmoitukset
$1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00. '<ö^P*fi[
Pöj^äklrjat, tiliselvitykset, keräys
luettelot,, luentoiilmoitukset y. m. 25
Benltiä tuumalta.!
Uutisten joukkoon aljotuista Ilmoi­tuksista
^peri tään 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, tl
laukset ja rahat ;ovat lähetettävät
osoitteella: i
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont, Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
* — Kyky ottaa 'hetkestä vaarin
on neron salaisuus. Onni, nau-tinto,
luomisenvoima perustuu sii­hen.
Jollemme tartu siihen, mitä
hetki meille ojentaa, emme omis­ta
koskaan mitään. Juuri sen
vuoksi on elämisen taito harvi--
naista. lVierivät hetket yoivat' i -
kuisuuden kirkkaiksi lielmiksi ki­teytyä,
mutta useimmat tavoit­ta
\*at onnea tulevaisuudesta ja
tekevät todellisuuden sisällykset­tömäksi
ja ikäväksi. Kun emme
nauti elämästä, vaan sen mieli­kuvasta,
kadotamme alati sen,
mitä emme koskaan omista •
.seurassamme asuvat ainainen tyy-tyraättömyj^
s ja ikävystyminen
'kaikessa.—Ounas.
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The. Finnish Newspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.i
Erick J . Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is vrelcomed and reaa m every Finnish
hom® In the Dominion. It is the only
dlrect advertising medium for those
manufaclurers and morchants -vvho
•vvish to 'create and build a profitable
and permanent demand for their prod-ucta
and merchandisö by the large and
everfirowing Finnish populationresid-
Ing IA Canada. Plaoe your trial ad-vertisement
and • get results.
Advertising rates |40c. per Inch,
Political advs. $1.00, per inch.
' Advertlsements must reach our Of­fice
Wednesday neon to appear On
Thursday's issue.
Subscriptionpricorn Canada $2.00
per year, "United States and other
countries $2.50 per year in advance.
Entered as seÄnd clase ma5r mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
—- Useimmat maailmanhistori­an
kuuluisimmat henkilöt 'Ovat
olleet alhaissyntylstä alkuperää.
HomerOS oii sokea, köyliä kerjä-läinen.
Virgilius oli savenvala­jan
jaHjoratius kauppiaan poika.
Shakespearen isä oli villanknto
ja.. Chaucer oli nuorena halpa
sota mies, ja Woodswort h ja Wal­ter
Scott olivat kumpanenkin
köj^Jiiä virkamiehiä. Napoleon o-
11 korsikalaisen kalastajan poika.
Ro))ert Burns, Skotlannin etevin
runoilija, oli köyhän maanviljeli-j
än poika. Carnegie oi i köy h ä n
skotlantilaisen kutojan ; poika.
Koekefeller palveli nuoruudes­sa
an pi enessä ru.ok'ft-tavarakhupaÄ-sa.
apulaisena. Lincoln syntyi
pienessä hirsimajassa ja elätti i t ­seään
aidaksien pilkkomisella
nuorena.
on se pieni jyvä, joka sen keskes-sä
on. "r— Jalmari Finne.
Sanomalehtien oikeus arvostella
virkamiehiä. .
Äskettäin nosti: New Yorkissa
eräs entinen kongressimies syy­töksen
erästä paikallista lehteä
vastaan syystä kun lehti oli ar­vostellut
häntä virkatoimiensa
laiminlyömisestä. Valtion ylioi-
Iceuden tuomari kumosi syytök­sen,
sanoen sanomalehdillä olevan
oikeuden arvostella yleisiä virka­miehiä.
Kumotessaan' kanteen
sanoi tuomari:
"Sanomalehdillä täytyy olla
oikeus arvostella virkamiehiä sel-
1 a i s i s t a t oi m i s t a, m i t k ä ku u lu va t
hänen virkatehtäviinsä^ olkoonpa
ne sitte yksityistä tai yleistä laa­tua.
Kansanvaltaisen hallitus­muodon
arvo ja voima .<Äiuresti
heikentyy siitä, jos kansalla ei
ole oikeutta arvostella näitä pal-velijoitaari
silloin kun he ovat
i suoranaisesti ja välittömästi kan­san
palveluksessa. On mahdol­lista
,eMii arvosteu joskus on ai­heetonta
ja asiatonta, mutta jos
niihin ei sisälly laittomia eikä ri-koksellisia
syytöksiä, niin niitä
täytyy sallia." ;
Huonuokyvyn terästä­minen.
Kyky keskittää huomionsa ko­konaan
johonkin on siinä suh­teessa
samallainen. kuin muutkin
henkiset /kyvyt, että se lisääntyy
ja kehittyy käyttämisen kautta.
Kaikki^voimistelu on alettava vä­hitellen,
että kehitys saa tapahtua
verkalleen ja luonnollisesti, il­man
liiallista, eli oikeastaan pa­remmin
ilman mitään pakotusta.
Tämä on totta myöskin- fyysilli-seen,
jäntereideen notkeutta, voi-
]naa ja kestävyyttä kehittävään
voimisteluun nälideni mutta hen­kisten
kykyjen, varsinkin mielen
huomiokyvyn, kehittämisessä ja
huomion kehittämisvoiman kas­vattamisessa
olisi tätä sääntöä
tarkasti muistettava.
varonet, jotka ryhtyvät näiden
henkisten kykyjensä kehittämi­seen,
tekevät kuitenkin tässä he­ti
tuhoisan erhetvksen..
T H E AIM OF T H E CANAr^DAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacred traditiona cf thi», our adopted
country» the Dominion of Canada: To
pbserve Its favvci and in;.ipjre others to
respect and obey t(^em; To strive
unceaslngly to quicken the publlc'6
sense of civic duty^ Ir ali vväys to aid
In making this country yreatcr and
better than \/e found it
: Etevällä ihmisellä on kaik­kialla
kylliksi tilaa. — AVebster.
I^upaa vähän, imutta tee e-nemmän
kuin olet luvannut. ^
Talmud.
— Sielu on kuin kaivos, joka
syventyy sikäli, mik^dli sitä muo­kataan.—
I^ey.
— On helppoa helvek&ia; vai­keampaa
on ymniärtää; todelli­sen
viisaan sielussa jokainen hal-vekshita
ennemmin tai mvöhem-min
nkuttuu. ymmärtämykseksi.
—Maeterlinek. ,
Keräystoiminta Englannissa Eu-ropan
imlkääkärsivien seu­tujen
hyväksi.
Sangen tyydyttäviä tuloksia on
saavutettu keräyksellä, joka
Englanniijsa on pantu toimeen
.Europan: nälkääkärsiväini aluei­den
hyväksi. Kuten muistetta^
nee, lupasi Englannin hallitus
tarkoitukseen saman summan
kuin mitä vapaaehtoisella kerä­yksellä
saataisiin kokooua. Avus­tustyötä
johtava valt. komitea on
julkaissut .-^elontoon, josta käy i l -
;ni, että valtio on tähän tarkoi­tukseen
käyttänyt kaikkiaan
452,329 puntaa. Koska vapaaeh­toisella
keräyksellä siis on saatu
yhtä paljon, osoittaa tämä, miten
simrenmoista -yksityinen hyväur
tekeväisyystoiminta on saanut ai­kaan
ja miten tehokkaasti valti­on
lupaus on vaikuttanut. Kich,-
boroughiin Kentin rannikolla
on saapunt ensimnVäinen lähetys
500 lasta entisistä vihollismaista,
nälänhätää kärsiviltä alueilta. I-tävallasta.
Myöhemmin voitanee
ottaa vastaan lapsia Saksastakin.
Puolustasessaan vieraanvaraisuu­den
osoittamista inäille lapsille,
lausui siaa varten toimivan komi­tean:
puheenjohtaja Jones, ettei
voida sallia vihollistenkaan las­ten
heikontua nälänhädän takia.
Sitäpaisi voivat lapset Englan-nissaoUessaan
hieman oppia tun­temaan
englantilaista luonnetta,
ja tämä (Äisi hyväksi molemmin­puolisen
j^mmärryksen aikaan­saamiseksi
kansojen välillä.
.— Aleksanteri Suurelta kysyt*
tiin kerran, miten hän niin nuo­rena
oli jo ehtiynt valloittaa ko­ko
silloisen tunnetun maailman;
ja hän vastasi: ''Siten, että olen
käyttänyt aikani oikein; en mil­loinkaan
ole myöhästynyt."
— Ken tahtoo tehdä jotain
suurta täällä elämänsä ajalla, hä-nen
täytyy siihen työhön keskit­tää
kaikki voimansa, niin että se
melkein näyttää imielettömyydel-tä
joutilaista syrjästä ikatsojista,-
jotka elävät ainoastaan omaksi
huvikseen. Francis Parman,
~ On erehdys luulla, fettä ru-nous
kasvaa maailmankatsomnk-sesta.
Niinkuin puu ja iköynnös
versovat samasta maaperästä,
niin versovat myös maailmankat­somus
ja runous yhteenkieföutu^
neina samalta pohjalta: lii^jökon-laadun
ja kokemusten pohjalta;
—Söderberg.
— Hyvästä kirjasta on ;;iplulle
ravintoa k6ko elämäksi, se on pa-rfes
osa itseämme. Ja kuitenkin,
kuinka kauvan emmitäänkaän
maailman parhaimman kirjan €-
dessä, ennenkuin vjiitä suostutaan
maksamaan edes niin pnljon kuia
mistä hyvänsä pikku rihkamasta.
»e^Tohn Rusli,in, ,
Suru.
— Minä tahdon painaa sy­välle
sieiiusi nämä sanat: Älä
koskaan epäile unelmiasi, älä sil­loinkaan,
kun niiden tähden saat
kärsiä. Kun viima kesänä kuljin
lehdossa, näin linnun -—^ muita
kirkkaammin se lauloi. Lenton­sa
arka oudoksutti minua, lähem­mäksi
astuin,, sokea oli lintu. Mei­dän
täytyy jotain kadottaa, en­nenkuin
säveleet soivat syvim­mät,
täytyy sinun niinkuin mi­nunkin.
Tyly on elämä, niin har­voin
se yhdessä katkoo elämän
sekä lemmen langat. Niin har­voin
voivat ihmiset löytää sen,
minkä kohtalo heille sääsi. Jos
lammen löydät, et sitä tunne, 30S
sen tunnet, et osaa sitä luonasi
säilyttää. Sattumusten sarja kir­java,
kohtalon lankojen leikki on
elämä. Mutta käyköö sinun kuin­ka
tahansa, njin tiedä, että suu­rimmat
ilomme me saamme os­taa
sumalla. Niin tein minä ja
niin teet sinäkin kerran, Sille,
jota elämä rakastaa, se antaa
suuren surun. Ja suru putoo -ku­ten
hiekkajyvä simpukan sisään,'
ja simpukka kokoo sen ympärille
omasta itsestään kimaltelevan ai-neksen
ja näin synnyttää helmen.
Kuten ihana helmi, jossa taivaan
kaikki värit kuvastuVat, oii jo­kainen
oikea ihmiselämä, Ja suru
Irlantilaiset.
NylrväänV jolloin Irlannin nimi
esiintyy kaiken maailman sano­malehtien
uutisissa tuhkatiheään,
Irlannin Sin Kein liiton ylläpitä­män
taistelun, vuoksi viheriän:
saaren itsehallinnon voittamiseksi
Henee : mielenkiintoista tietää jo-t
a k in t äm ä n kansan alkuperästä;
Irlannin alkuperäiset asukkaat
gaeliläiset, tulivat Persiasta, E-:
gyptin kautta, pitkin .Levantia
(Kreikan vesiä) ja Välimeren
pohjoisrannikoitaSpaniaan erään
suuren kenraalinsa johdolla; ni­meltä
Milesius,- toisella nimellä
Gadelius. Siitä syystä kutsuttiin-kin
tätä; kansaa milesiläisiksi eli
gaeliläisiksi.
i\Iilesius kuoli Es])anjassa, mut­ta-
gaeliläiset, hänen poi kansa
johdolla, saapuivat määrpäaik-kaansa
— Irlantiin eli "Kohtalon
Saareen." He voittivat aikaisem­mat
asukkaat saarella, formoria-nit,
firbolyt, danianit ja yli 2.000
vuotta hallitsivat gaelit Irlannis­sa
yhtämittaa.
Vielä Anglo-Normannien maa-hanhyökkäykson
jälkeenkin v :na
1172 aina nykyisiin aikoihin saak
ka ovat Irlannin johtavimmat
voimat olleet gaeliläisestä rodusr
ta. Mitä ikänä on jaloa ja paras­ta
Irlannin kanssassa, on gaeli-läist-
ä lähtöä. Johtajakyky, joka
on pääasiallisin tämän rodun 0-
minaisuus, - tulee gaeliläisestä ve­restä.
Irlanti on saanut nimensä Iris­tä^
eräästä IMilesinksen pojasta.
Kun Mllesiuksen pojat astuivat
maihin Irlannnt saarelle, tehtiin
sopimus, että ainoastaan Ueberin,
Henemonin ja Irin, Milesiuksen
poikain^ ja Ithin Breoganin po­jan,
Milesiuksen sedän, sallittai­siin
periä mitään herttuakuntia,
kreivikuntia taikka piirikuntain
valta-asemia, taikka ard-oikeuden
eli maan kuninkaan-valtaistuinta.
;N. k. ard-oikeuden pitäjät va­littiin
muutamia poikkeuksia lu­kuunottamatta,
jostakin näistä
suvuista, Leinsterin O 'Brieneistä,
joilla oli pääkaupunkinsa vanhas­sa
Dublinin kaupungissa: Mc-hartyista
Munsterissa, O 'Coniio-reista
Linteristä, Munsterista ja
Oonnaughtista, sekä Ulsterin
O'Nelleistä.
'' Väkijousen" päivien jälkeen
tuli paljon normannilaisia ja eng­lantilaisia
Irlantiin ja knningas
James Ir.sen hallituksen jälkeen
tuli monta skotlantilaistakin,mut-ta
olivatpa tulijat sitten nor­manneja,
englantilaisia taikka
skotlantilaisia, niin hallitsivat ir­lantilaiset
niitä eri rotuna, ja| nä-;
mä taasen useassa tapauksessa
muuttuivat *' enemmän irlantilai­seksi
kuin itse irlantilaiset. "Näin
^oH asianlaita erityisesti todelli­siin
normannilaisiin nähden/ ku­ten
Butlerit, Burket, DeLaryt,
Nugentit, Rochet, Plunketit, Dar-ceyt,
Devereuxit, Daltonit, Fitze-geraldit,
Fitzimmonsit ja Fitz--
Patrickit,
— Totuus on kaikkien nskon-^
tojen ja^kaikkien kansojeii.pyhi-
•en kirjojen perustana. (Pitää
vaan osata se sieltä löytää ja va-panftaa
se sieltä, EduaräJ
Aikamme on yleensä kuumeisen
kiireen ja. hermostuneen kärsi­mättömyyden
aikakausi. Itseke-
Ijitys, koski{)a .se ruumiillisia tai
henkisiä kykyjä, ja terveyden ja
sielunvoimien hoito ja kehitys
lyödään usein laimin velttoudesta
ja huvitnshaiujen tyydyttämistä
varten pitkät ajat. Usein saa tä­mä
laiminlyönti jatkua aina siksi
että luontaiset taipumuksetkin eli
synnynnäiset lahjat turtuvat.
Mutta. jos sitte!'joskus älytään'
käydä niitä herättf^lemään ja - ke­hittämään,
pitäisi h ai k en käydä
kuin taikavoimalla. Saavutukset
pitäisi olla kaikesta heti Imoniat-tavissa,
ja tulokset heti suurem-moiset,
melkein ihmeelliset. Juuri
nämä liian nopeiden tulosten 0-
dottajat väsyvät kaikkeen, en-n
en k ui n e h t ivat ni i st ä ä n h y ö ty ä,
ja heistä useimmiten -tulee mihin­kään
luottamattomia nurisijoita,
jotka riistävät elämän ilon itsel­tään
ja niiltä, joiden kanssa tu­levat
tekemisiin. Lyötyään lai­min
terveytensä hoidon koko­naan,:
ottamatta vaaria luonnon
varoituksista, joutuvat he sai­raaksi,
alutta pitkän aikaa ke­hittyneen
taudin pitäisi, lääkärin
kyetä päivässä parissa paranta­maan,
ja jos lääke tai hoitotapa
ei sitte heti tuo odotettua tulosta,
heitetään sen käyttäminen ja
V ai h d e t a a n 1 ä ä k ä r i ä 1 ä äk ä r i n p e -
rästä, niin ettei kukaan niistä eh­di
aikaansaamaan mitään, ja tau­ti
käy kroonilliseksi, parantumat­tomaksi.
Samoin voi käydä fyy-^
sillisen voimistelun kanssa. Ruu­miin
kehitys, ainakin niiden jä­senien
ja lihasten, joita käyttö
jokapäiväisessä työssä ei pidä
kunnossa, lyödään laimin, niin et­tä
nämä elimet käyvät veltoiksi
ja kankeiksi. Sitte voidaan tehdä
joko se erehdys, että voimistel­laan
näitä veltoiksi käyneitä jän­tereltä
ja kangistuneita jäseniä
heti niin, että ne kipeytyvät, niin
ettei voimistelua voida seuraavna
päivänä jatkaa ja sitte unohde­taan
ne taas aivan kokonaan, eikä
jatketa voimistelua enää niiden
parannuttuakaan. Toisessa tapa­uksessa
.tehdään joku voimistelu-temppu
silloin tällöin, vaan ei
.säännöllisesti, ja kun se. luonnol­lisesti
ei näytä tuloksia, heitetään
niidenkin tekeminen.
Plenkisten lahjain ja kykyjen
kanssa on samallaista. Laimin­lyönnin
kautta voidaan parhaim-matkin
synnynnäiset lahjat, ku­ten
oppi vaisuus, muisti, terra vä-älyisyys,
mielenvilkkaus ja tah­donlujuus
nukiittaa. tai saattaa
väärille urille, pahuuden edistä­miseen.
Ja usein lon varsin vai­kea
sitte vakuuttaa ihmisiä heis­sä
uinuvien kykyjen olemassa
olosta edes niin paljon, että he
alkaisivat ajatellakaan niiden he­rättämistä
ja kehittämistä. Tar­vittaisiin
miehiä ja naisia- jotka
voisivat yhteisissä tilaisuuksissa
esiintyä puheilla," tai "kirjoitella
seurojen lehtisiin ja ottaa osaa
niiden ohjelmiin. Sanomalehtem-me
tarvitsisivat kirjeenvaihtajia
ja kynäilijöitä sisältönsä rikas­tuttamiseksi,
laulukitorot tarvit­sisivat
laulajia, ja niin olisi tar­peita
loppumattomiin. Henkilöi-,
ta,, joila olisi lahjoja ja kykyjä,
jof ka puuttuvat, vaan herättämis­tä
ja harjoitusta, on, kyllä, niin
että kaikki nnb tarpeet voitaisiin
täyttää. Ja. löytyy siis; vain.^ksi
este. se itiä asia¥6?ilaikelt^h
lötpyat siinsi ha
minusia ;ole siihen tai siihen, tai
että jos he joskus ajattelevatkin
ja yrittävät jotakin näistä asiois-
Jä, masentuvai he liiafi piaB ja
pitävät itsensä mahdottomana,
kun ei yritys heti ensi kerralla,
luonnistu heidän mieltään myö­ten.
He unohtavat sen mitä esi-isämme
tahtoivat opetta'a sanan­laskullaan:
''oppien papiksikin
tullaan."
Oppia voi. jokainen. Sillä jolla
ei ole synnynnäisiä, lahjoja jolle­kin
alalle käy oppiminen luonnol­lisesti
hitaammin kuin siltä jolla
niitä on; mutta jollei hän vaadi
itseltään liikoja alussa ja kum­minkin
väsymättä yrittäen pitää
päälle, on onnistuminen hänelle^
kin varma. Joskin olisi liyvii,
että kukin ryhtyy .siihen alaaii
eli kutsumukseen, johon luontai­set
lahjat ja taipumukset hänen
parhaiten so vei lu ttavat,. on a i n a
muistettava, että parhaimmilla-kaan
lahjoilla ei millään alalla
mennä pitkälle, ei ainakaan huo­mattavampaa
menestystä saavu­teta,
ilman järjestettyä ja ahke­raa
työtä 'noiden lahjojen kehit­tämiseksi.
Kukaan ei ole seppä
syntyessään, : s a 110 ta an suo ma lai­sessa
sananlaskussa. Löytyy vain
muutamia elämänkut.sumuksia,
muutamia aloja,, joille-antautues­sa
synnynnäiset lahjat ovat V i l i t ­täni
ättömyys, mutta juuri noilla^
aloilla, jos millään, vaaditaan
synnynnäisten lahjojen kehittä­misessä
. ahkeraa, väsymätöntä ja
yhtämittaista työtä.
Ka i k e n o p p i m i s e n po h j a n a on
huomiokyky^ jonka; terästämises-tä
ja kehittämisestä lähdimme
puhumaan, vaikka asian yhtey­dessä
olemme kosketelleet muita­kin
siihen läheisesti 1 iittyviä seik-^
koja,
• Huomiokykyä voi kehittää ja;
terästää. ^Mutta kuten ylempänä
viitattiin, on väärin, varsin k i n
sen, ken ei ole tottunut- henki­siin
ponnistuksiin, yrittää pon­nistella
v liikaa; ja pakollisesti
: j ou d utt a a h u o mi on ke 11 i ty sky vy n
kehitystä.
: Jos vasta-alkaja yrittää kes­kittää
ajatuksensa neljännestnii-nrksi
tai kenties pitemmäk.sikin
aikaa yhteen ainoaan asiaan, käy
se luonnollisesti mahdottomak.si.,
Keskittä mää n t ottumaton; mieli
lentää heti . toisiin asioihin, ja
h en k i 1 ö : 11 ei 11 ii ii. • p i an rn as e n tu n e e -
na yritykset sikseen, uskoen kcs-kittämiskyvyn
kehittämisen • it-:
selleen mahdottomaksi. Koko­naan,
toisen käsityksen, saisi hän
yrittäessään neljännestunnin si­jaan
'keskittää ajatuksensa asi­aan
vain minuutiksi kerrallaan.
Tämäkään ei ole aivan < niin
helppo kuin luulisi, mutta vähi­tellen,
vaan kuitenkin sangen
verkkaan, voitaisiin tätä aikaa
jatkaa, jos täten, minuutin ker­rallaan
ja useita kertoja päiväs­sä,
'jatkettaisiin joka päivilisiä
keskitysharjoituksia.
Keskittämisajan pituus ei kui­tenkaan
ole läheskään niin tärkeä
asia, kuin se miten kokonaan
mieli voi kiintyä huomlonalai-seen
asiaan. Opiskelemisessa
huomaa tämän selvimmin. Jos
kykenee kokonaan kiintymään
aineeseensa, voi lyhyessä ajassa
oppia verrattain paljon •. inutta
jos mieli harhailee alituiseen mil-loii'.
missäkin, saat opetella kap­palettasi
väsyksiin asti, eikä se
sittekään ''tartu päähän."
Eräs professori lausui kerran
luokalla, joka nähtävästi oli us­kollisesti
yrittänyt valmistautua
tenttejä varten, mutta onnistu­nut
siinä huonosti:
'•Raukeista silmistänne ja vä­syneestä
ilmeestänne päättäen,
käytätte te, nuoret, kaksi kertaa
niin paljon aikaa, kuin teidän
tulisi, opiskelemiseen."
Luokka näytti tästä huomatta­vasti':
ilostuvan ; mutta professo­ri
jatkoi:
''Kuitenkin, päättäen siitä, mi­ten
olette valmistautuneet^ ette
opiskele puoliksikaan kyllin • ko­vasti."
•
Kymmenen minuuttia kestänyt
huomiokyvyn kokonaan opitta­vaan
keskittäminen on suurem­masta
arvosta oppiessa kuin tun­nin
kestänyt hajamielinen pon-jiistelu,
eikä tunnu -läheskään
niin väsjrttävältä,' silla onnistu­minen
tuo tyydytystä. Tärkein­tä
huomiokyvyn teTästämisessä
siis olisi, kehittää ei ainoastaan
kykyj mutta tapa kiintyä huomi-orialaiseen
asiaan miielenkökö
Nykyinen kurssimni<
ien
Postin kautta ia Sahköteitse on
]\ry(33 myymm<i pankki-osoiluksia («liekkuja)
markoissa yllämainitun: kurssijn jälkeen ja erikoi­sia,
kolmen ivrosentin korkoa vctiiviä' matkustajien
shekkejä dollareissa, jotka] Suomessa lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin.kurssin jälkeen.
: Lähetyskulut rahalähctyksille.postin kautta 011
15c. summilla alle $20.00; sitä suuremmilta sum-iniltamitään
kuluja ei i)eritä. Ljihetyskulut «äii-köteitse
on $3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos
sähkösanomalähetystä ei erikoisesti pyydetä.
/ Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä­hettäjän
osoitteilla varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTMENT
HANCOCK, MICH.
Pprustettii vuonna 1874. Varat yli .$3,000,000.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suoma­laista
liikkeessämme.
tarm olla .ja kyky o h ja ta aja tuk­set
ja mieli tarvittaei^^sa mihin
hyvänsä asiaan pikaisesti ja voij;
makkaasti. Tiima kyky saavute­taan
parhaiten lyhyillä.mutta u-sei
11 u u d i s t e t u il la jo k- n pn 1 vä isi 11 ä,
huomionkeskitys harjoituksilla.
J. H. H.
SUOMALAISEN SOSIALISTI­JOHTAJAN
HAVAINNOITA
ULKOMAILLA.
.Ennenkin - olemme Ivosketelleet
suomalaisen: lähetystön, erittäin­kin
sen sosialistisen jäsenen ko-;
keinuksia ja havaintoja lähetys­tön
ulkomaamatkalla'. , Nyt jul­kaisemme
lukijoillemme sosialis­tisen
eduskunnan varapuheenjoh­taja
Kotosen huomioita, sikäli
kuin hän itse niistä on kertonut.
/Varatuomari Anton Kotonen,
so.sialistiiien jäsen suomalaisen
lähetyskunnan iilkomaamatkalla,
on matka-havainnoistaan kerto­nut
II. S:n haastattelijalle seu­raavaa
:
Sosialipoliittiset virtaukset
ulkomailla.
Hra Kotonen liuomautti aluksi,
että puheenalaisella matkalla hä­nen
mieltään lähinnä kiinnittivät
kunkin maan sosialipoliittiset
virtaukset: sekä ulkomaalaisten
sosialistien suhtautuminen erinäi-;
siin meidän maassamme tällä het­kellä
tärkeisiin kysymyksiin.
Lontoossa samoinkuin; Parisissa;
ja Ro om a ssa k i n a s e 11 ui h ra Ko to -
nen yhteyteen sosialististen 'joh­tomiesten
kanssa, • tiedustellen
näiltä heidän mielipidettään muu
tamissa asioissa. Hra Kotonen o-li
Lontoon parlamenttitalolla tie­dustellut;
kymmenkunnalta sosia­listiselta
johtomieheltä,: miten he
suhtautuvat kysymykseen sosia­listien
osanotosta hallitukseen.
Tiedusteluun englantilaiset sosia­listit
vastasivat, etteivät he voi
'lainkaan käsittää, miten säännöl­linen
parlamenttaarinen toiminta
Suomessa ollenkaan on mahdolli­nen,
jos sosialistit täällä jo peri­aatteessa
kieltäytyivät hallitus­vastuusta.
Kun voimasuhteet val-tiopäivllä
on sellaiset kuin Suo­messa,
ei englantilaisten sosialis­tien
mielestä meillä ole muuta
mahdollisuutta kuin että sosialis­tit
tarpeen tullen muodostavat
hallituksen joko yksinään tai yh­dessä
radikaalisten porvarien
kanssa.
' Myöskin Parisissa oli hra Ko­jonen
yhteydessä sikäläisten' eri
sosialidemokraattisiin Tyhmiin
kuuluvien henkilöiden kanssa, ta­vaten
m. m, turiiietun sosialisti­sen
toimihenkilön^V Matxiii tyttä-rehpojan
Longuet-in. Hra Koto-sen.
tiedusteluun, mitä: Ranskan ;
sosialistit arvelevat maansa sosia-^
lipoliittisen kehityksen kulusta, "
vastattiin yksimielisesti, ettei
miiikiiäiilainen vallankumous Ve- . '
näjän inalliin Ranskassa ole mah- :
doUinen.O.sassa Ranskan työvä­keä
on kylläkin sodan aiheutta­man
taloudellisen ahdinkotilan
johdosta . tyytyiniittiiinyyttii. ole- :
massa, onpa vallankumouksellista
mielialaakin havaittavissa, mutta
vallankumouksesta ei kuitenkaan
|oi tulla mitään ilman talonpoi-
I kaisluokan myötävaikutusta. Ta­lonpojat
taas ovat nykyään Rans
ka.ssa: jyrkästi vallankumousta
vastaan.
Roomassa tapasi hra Kotonen :
kymmenkunta parlamentin sosia-iistiedustajaa,
joiden joukoissa oli:
myöskin selviä bolshevikeja, m,
; m: tunnettu Bombacei. Näiltä
^ sai hra Kotonen saman vastauk-
! sen kuin ranskalaisiltakin: Ita­liassakaan
ei •vallankumous ole
laahdollinen ilman talonpoikia ja
nämä eivät tällä hetkellä ole hou­kuteltavissa
mihinkään kumouk­selliseen
toimintaan. Kuten tun- .
nettua, ovat Italian sosialistit
norjalaisten sosialistien rinnalla
ainoat, jotka ovat liittyneet koi- ;;
manteen eli- Moskovan internat- :
sionaleen. Tiedustellessaan seli-..
tlystä tähän asiaintilaan, sai hra ;
Kotonen vastaukseksi, että; italia- •
laiset sosialistit aluksi hurmau-tiiivat
holshevistisen internatsio- >
nlilen opeista ja tarkemmin asiaa
punni^tsematta liittyivät niiden
kannattajiin. Nyt he kuitenkin
ovat alkaneet havaita asian oike­an
laidan, mutta eivät kuiten­kaan
vielä ole rikkoneet välejään
Moskovan internatsional. kanssa.
Eivätkä sosialistien johtomiehet
tahdo harjoittaa asiassa mitään
painostusta, koska he, tuntien I-,
tallan työväen luonteen, pelkää­vät
siten vain vahvistavansa Ita­lian
sosialistien kiintymystä bol-shevikeihin.
Ullkomlaiden sub,'tautuminen
I Suomeen.
Miten muuten ulkomaiden joh­tavissa
piireissä nykyjään suhta­udutaan
meidän maahamme?
4- Saattoi helposti havaita, »lau­sui
hra K.,, että Suomi on kait-;
kialla tullut hyvin tunnetuksi ja
että sitä pidetään elinvoimaisella
ja kehitys;kykyisenä valtiona.
Tästä on erinomaisena todistuk-seiiaj
Lonttossa, Pariisissa ja Roo­massa
lähetyskuntaa kohtaan ö-soitettu
aivan harvinainen ystä-^
vällisyys ja kohteliaisuus. Tah­toisin
muuten tässä yhteydessä
lausua sanan eräästä ^eiftaötk
Täällä Suomessa: ei nähtävästi
vieläkään ole opittu ymmärtä-