1919-05-29-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
te li' w IM' Ir,- i i k' !NTFMERÖ 22 ••Xi-, P R I l U S T E T t U 1875. (Keisarllliucn Pankki) OF CANADA « K im l i i h c t i i l t o raluia kolia, niin tämä Paukki välitUiii teidän r a l i a u i u v uiiliin tahaii«{> sivistyneen nuiailman osaan. ijäholUikiiä j-alKinnc [)ankiii välilyksellii. Sc o» varmin ja lioljH)in keino. PORT ARTHURIN HAARA-PANKKI. A. McKENZlE, Manager. HAARAPANKKEJA GobaJtlssar Fort VVilijamlasa. North Bay'8 sa ia Sault Ste Mariessa. -A-Naulasaaren taistelu. Kun lirihlikuun päivän aamuna Ahvolan, Oravalan.ja Hannilan joukot, -niitten mukana Karjalan 2-.sen rykmentin 4 :a p a -' laljoona. johon allckirjoittaneel- Ici oli kunnia kuulua,'saivat viln I(loinkin yleisen liyökkäysmiiiirä- 'yksc-n länteen, laukesi monen jjiifhcii iiii(ili jännityksessti, sillä sitähän vain oli odolettu.j Oli o- ( l o t e t t u a i k a a , jolloin nmakunnan p ä i i k M U [ ) u n ^ i n , :Viii)urin vuoro o-lisi vapaniua i-yssicn ja punaisten vallasta. -Jo n ui {^il is kuussa t i e s i h u h u meille k e r t o a , eitä V i i - jiuri vapautetaan jo j>ääsiäiseksi, mutta , k u n ennustus syystä tai ; 1 oisest a t;i toi eutunut, emin'e t aii.- .tonect e n ä ä uskoa todeksi sitä- ,kään. e t t ä , vapaana voisimme ol- ']a Viii)UJ* i s s a . !!\lutta k u n hyök-j k i i y^disky ainieltiin kokonaista v i i s i päiväii ennen vai)pua, koetti ,jokainen tehdä ])arhaansa. ehti-lidkscMnme päämäärääni me | vapi).ua l v i r l l ä i n ä ä n . — bä)»teenluijn kyllä iliilHruumckin, vaikka, nn-illo ei H u o t i i k a a n syytäl ci t i c d d i i — ' t i l a i s u u l l a ottaa osaa itse kau- {)un,srin valloitukseen, vaikk-a. o - 11 i m mc s i t i l o d o 11 a n e e t k oi m c k uu-k n a l i a , tFyökkäykscn al'kusoilto oli ! nui ] 1 \ a v a. K u i 11 k a ,[u 111 a 1 l i se 11 a. ti(git ui kaani, nieidän tykistömme alk oi I a u l a a Ha i mii a s s a , A h v o - l a s s a ja Joullsenof>.':jakin;! . Nyt o li t y k k ( \ i ä meilläkin ja ainmuksia myös! "Tuntui j o kuunt<dijasla-kin , f ' t l ä meillekin oli l u l l u l vol-j n a , joka kuin nhatien sanoi maaid<avait;;jille : ^ Vaviskaa, nyt on aikanne lop,ussa I .Joukot kulkivat rientonjarssis-. Ba Kavantsaai'elle| jossa lo-.s i)a- . taIjoona, sai suuren sot asaaliin, sitten edeli(>en Hyvänlaii.tcen ja Kilpeenjoelh;. Pienempiä k a h a koita sattui nuilk; i n varrella, yk- B i l y i s i i i |)iinaisia \'angilliin, u n i l la yleensii riennettiui vain et(ien-päin. lvilpeenjocillaoli vain savuavia raunioita taloisla,, jotka punaiset olivat lapausa mukaan lählessään sytyttäneet. Matka j a t k u i sitten Jnuslilaaii, jossa 30:« palaljooim joutui'.pari k e r taa taisi etuun — jääkäripataljoonien kanssa, jotka luulivat uni-vormut lomia kai-jalaisia vj^paa-eiitoisia punaisiksi. Karjalaiset saivat olla tulen alaisina, mutta itse eivät tietenkään a m p u n e e t, Hflllä jiliikäi ipataljo )nala'set oli> vai hel|)Osti lunnoVavitsa [ K i vuissa. • S»;' kaukse:':i eivät k a r j a l a i s e t 5-e.viytynect u.-rei!t.".. iSir tcn tultiin Ilanhijo';!le j a si:^']) iedelleeu i ' i vinmaa .i^ifi ta-palnni pioJii väliko'i J linneii-kni jouhkDnmc o l i \ }i cl;li:!ec' päästii k u T i o l l e e u a>,' •«•li»» a.lKoi punaisien Tienhaai-an ascinalta panssarijunassa tuotu | pikatykki ^^^rveästi ulvahd|dla, kaatae;i yh-Öen miehen. Ampumisen tauottua jatkettiin matkaa. 4:s>])atal-äoona, jonka päällikkönä toimi jääkiiriluutnantti Salminen, asettui Lahtisen- kylään, -5 J S - v ^ i ^ F r k k i Närväsen johdolla Sunr-Mci-i-joelle ja 10 :s, jonka päällikkönä oli varaväiirikki IHcimolaiucu, Naulasaarcen. 1 iruhtikiHin 29 i)äivää vastaisena yönä olimme siis Viii)iirin e- (lustalla. Tuntui niin oudolta, m ut t a sam ai 1 a j u hl ali isclta kat-s e 1 h i n ii t ä s un n na 11 o mi a t u li p at - sa il a. jot ka kaupungista kohosivat .leimuten pinujässä yössä. Tiesi olevansa tähellä, mutta samalla v i e l ä voinnit Oli j)elasta-m a a n sitä. mikä ehkä; pelastettavissa oli. Niinpä onkin ynnnär-rettävissä hermostuneisuus joukoissamme, kun ei ollut mitään t i e t o a yleisestä asemasta eikä kyökkäysmääriiystä Naulasaarcn pattereita vastaan annettu. Viestit kei-loivat Vii[)urin jo olevan vai koisi en hai 1 ussa ja - punaisten vetäytyneen pois Naulasaaren v a i M i s t u k s i l t a , mutta, molemmat li 1 ih n t osottautu i vat kni lenkin perät lomiksi. Tulipa sitten 2!) päivän iltana, Iosin melkoisesii•: myöhästyneenä, ratsumestari Ifussolta ilnunl us, että meikläislen tykistö alkaa klo illalla Hovinmaan asemalta ja 11 :s i)a lal Joona Tienhaaraa vastaan pommittaa. Naulasaaren varustusta,- ö:s hyökkäävät lK.)hjpise8ta, jolloin 4 ninen ja U):nnen on oltava valmiina hyök-käämäiin Naulasaarta vastaan sen eteläpuolelta. Miesten mielet virkosivat kerrallaan. Jokaisien tiesi taistelun olevan viimeist ä , ellei viimeisen, Viipuria vastaan vyliryt taessa. llyiikkäys kiiitenkin epäonnistui. Kun jiimittäin 4 :s ja 10 :s pataljoona, l ä h i i vät hy()k käämään, i lykist() piiästänyI . iiäntiikään-eikä noita kalita muuta patal-jocuiaa kuulunut e i k ä näkynyt. Y ril I iimätl ii ei k ui t enka a n hyök- "^'d y k sesiä luo vut t u. Pa tai joo n ui marssivat Tienhaaraa kohti, jossa oli purmisia ja i*yssiä ainakin yli 7.000 miestii, heillä oli tarpeelli-n' n ^niiärä konekiväärejä, eli ty- Icistöä ja h.e olivat hyvissä, venä- Ui i s t () i M i lv oi n a a n r ak en n i vt t a in i s - s'i \ ;ii'ustuksissa. Karjalaisten o-n liyiikättjivä jioin 2 km. piiuisen aukeaii niityn y l i . . ' Uc kulkivat aina -IjlO metrin päähän punais.- ien etulinjasta, päälliköt etunenässä, mutta silloin ulvahtivat pi i n a is te n k y i n m e n et ku nl ar uis-kiit, mH\slen oli heittäydyttävä kiireimmän kaupalla maalian ja })<'räydyttävä. Paluumatka saatiin onnellisesti suoritetuksi ja kolvO:taisielussa ei kaatunut kuin yksi mies. Pataljoonan päällikkö Heimolaiselta ammuttiin lic-voneii alta. Vastahakoisesti miehet peräytyvätj mutta ylivoima o-li liian suuri, sillä karjalaisia oli vain noin G»50.miestä yhteensä. Niin käy,^^ tuumivat^ miehJet, kun hyökkäysrnääräykset annetaan niitä tarkemmin harkitsematta." Ainoastaan punaisten Imono ampumataito pelasti koko i'j,ttokon^ '.sitä saivat -mielietikiittää siitä, "etteivät jääneet Naulasaaren niitylle joka mies," kuten luutnantti Salminen sanoi. Joukot vetäytyivät siis entisiin asemiinsa ja asettuivat levolle. Luultiin, etteivät punaiset ainakaan nyt ' hyökkäyksen jälkeen ryhdy murtautumaan länteen päin, ainoaan suuntaan, jossa valkoisten "teräsvyö oli mahdollista enää katkaista. Mutta punaiset yrittivät. ^ Kla 1 aikaan yöllä, kun miehistö ja päällystö olivat levolla ja vain vartijat valvoivat, tulivat cnsiämiset hälyyttävät ^tiedot ja sitten leikki alkoi. Punaiset Ivyökkäsivät vyöryvänä laumana. — Apua!... apua!... apua!.,. kuului joka taholta. Pataljoonani m e pä äi likkö, 1 uutnanttl Sal-minen, otti kaikki ilmoitukset tyynesti vastaan, kylmästi ja harkiten. Hän aikoi nähtävästi torjua jvunai.sten hyökkäyksen kaiii:essa hiljaisuudessa. Mutta vihollisen ylivoinut oli n i i n valtava että hetket olivat kalliit. Vyöry .uhkasi hukuttaa kaikki. Milhrisella tuntui asema Naulasaaren ' eteläpuolella Lahtisen kylässä, osoittaa m. m. se. että u-s e a I j) a i k lv 11 kun t a la i s e t j a i n u ut-kin.: tulivat pyytämiiiin ivataljoo-nan j)ääHiköltä saada Iarttua a-seisiin, sillä:-'Asema on nyt sellainen, että ennemmin on kaaduttava kunnialla .taistelussa kuin soriMvttava heidän jalkoi- I v i n s a . A l l v o i todellakin olla valittavana vain ne kaksi vaihtoehtoa. '^'^*|1^!f|| VJ\ 1 n e 11 k u i n -1 ä y d el 1 ee n oi i m m e käsittäneetkään, mistä oli kysymys; läheni punaisten lauma hir-myrskyn tavoin. Kun ankariin-maila ukkosilmalla jyrisi ja pauk kni. Tulta tuli. tuli kivääreistii, konekivääreistä ja tykeistä. Taistelu oli: sitivkin kaameampaa, kun yö oli sy s i m u s t a, n i i n' p i m o ä, et t il tnskin vierusmiestiiän näki. Moil- Ie oli siitä kuitenkin eiiemmiivv e-lua kuin i)unaisille.Me olimme a s(> m issa ei vä Ikä inu i a sei voineet I ii h d ä t ä, V a j k ka me k i n a m m u i m - me vaiiv leimaht(;levia tulia' kohti, u i npimäl 1 käiin aukea 1 le, jossa punaisten tiesimme olevan. Hetki tuntui epätoivoiselta. Pelastusta el tuntunut enää/olevan missään. Kuormastoinme, oli ko-mennetlu lähtökuiitoon. 'Mutta minncT Sitä el osanivut kukaan sanoa. Kaikki tiet olivat tukossa. Tiiylyykö nieidiin tähän sortua, vkuormastoinemme, kaikki-nenrme. .? se kysymysnousi monen miehen rinnasta. • . Punainen vyöry läheni. l<^uu-la'l vinkuivat kaikkialla, kuorma-rengit kin haavoittuivat. Allekirjoittanut lätiti silloin patal-i Joonan komentajan luo o i tamaant s(.'lviiä, olisiko edes kuormastolla II1 i n k ä ä n la i s ta, m a h d o 11 i s u u 11 a pe-räytymiseen. -Lahdin juoksemaan j a etsimään. Eikä aikaakaan, kun luutnantti Salminen vakavan piuittävästi. mutta yhtä herttaisesti kuin rauhallisemmissakin tilanteissa huutaa: ''Komenta kaa kuormasto Löytömäelle ta toisensa- jälkeen lyötiiri; hyök, käykset takaisin. ^ ^ | Naulasaaren taistelu oli 'taistelua elämästä ja kuolemasta. Jos valkoiset olisivat hiulcankin antaneet perään, olisivat he hautautuneet vyöryn alle. Pimaisilla 0^ l i se taas viimeinen yritys murtautua länteen. Se oli ainoa epätoivoinen keino, ainoa tie, jolla olisi voitu saavuttaa l.>rkkäystä lopulliseen tuhoon." ; , Ainoastaan pari kolme tuntia kesti tätä raivoisaa, epätoivoista taistelua, jota täydellä syyllä on nimitetty " K a r j a l a n , clikäpä koko vapaiisodaii verijsimmäf^si, mutta saidalla kuhniakkaimmak-si taisteluksi." Aamun sarastaessa punaisten laumat hajaantuivat tai pirstoutuneina antautuivat. Taistelussa kaatui punaisia lähes 1,000 henkeä ja yli 5,000 joutui vangiksi. Ja noin 650 miestä oli suorittanut kaiken. Saatiin suunnaton sotasaalis, kuormasto, täynnä Viipurista ryöstettyä tavaraa, tykkejä, konekiväärejä, aseita y. m. Naula-saiiren- lujat varustukset joutuivat valkoisten käsiin ja tie Viipuriin, joka sillä välin oli joutunut myöskin heidän haltuunsa, oli täältäkin vapaa. Taistelussa kaatui myöskin punaisten itäisen rintaman ylipäällikkö. Naulas-^fiaren taistelu osoitti loistavasti, ettämichissämme Oli taiMiioa ja sitkeyttä. Pitkän, rasittavan ja vaivaloisen marssin; jälkeen antautui repaleinen va-paachtoinen joukko taisteluun kymmenkertaista vihollisvoimaa vastaan, voitti, pirstosi ja vangitsi sen ja m a r s s i voitokkaana pääni ääräiin^ä, Se näytti, e t t ä k u ur nollises'ti johdettaessa, kunnollisten ])ääl.liköitten käskystä se tekee kaiken, mikä ihmiselle on malidollist<v. Siksi on myöskin ainaiseksi piirtyn.\!ft Vapautussotamme hif^toriaan NaulasaiiFcn todellisten .sankarien nimet: luutnantti Salmisen, varavänrikki He i m o 1 a istui ja kom{) pji nia n jiääl-likkÖ Uskin. Heille ja heidän johtamilleen joukoille, Karjalan 2 :sen rykmentin 4:nnelle ja 10 :n-nelle pataljoonalle, annettakoon siitil julkinen tunnustus. A. Lallukka. SUURISTA LUVUISTA. 11 T^mä 071 se askij joka tuo teille xnaailmän parasta ptirui^u|»akkää. 1 tUPAKKAAI Tehtyä valikoiduista, vanhoista ,ja mehukkaista tn-pakanlehdistä — ja taat-tua ehdottopiasti puhtaaksi. . KAIKILLA KAUPPIAILLA. Löytiimäen tien olivat poikamme muutama h.etki sitten puhdistaneet, .saaden vankeja. Kuormastomme lähtiessä l i i k - M e (^ 11 e o I i n 1 i e s t(51 n m e a s ci n a m i t ii vaikein. Ammukset alkoivat loppua, kun asekuormat jouttdvat pakenemaan ensimäishiä. Ahtaalla metsätiellä iiäytti_ siltä, kun niitten takaisin lähettäminen miesten olisi mahdotonta. Luutnantti Salminen katsoikin silloin puolustautumisen silloisissa asemissa ja antoi käskyn peräytyä. Mutta silloiiuosoitti kolmannen komppanian jväällikkö J. Uksi, mitä liän 'ja hänen joukkonsa o-livat 'miehiään. " E i vaaksaakaan takaisin, . vaikka jääköön Naulasaaren saloille joka mies!" Se auttoi. Asekuormat saatiin takaisin. iMiesten mielet t ä y t t i uusi luottamus. 10 :s ja 4 :s pataljoona saivat taistella kymmenkertaista ylivoimaa vastaan. Heidän järkkymän tön rohkeutensa ja piinaisten summittainen, yltiöpäinen ja järjesty ksetön hyökkääminen pelastivat aseman. Punaiset vyöryivät tilleissä / riveissä, ryhminä; hajallaan, am puivat^^^ huusivat, pääsivät raivoisasta vastarinnasta huolimatta meikäläisten asemiin. Siellä syntyi taistelu mies miestä vastaan kiväärinperin'' pistimin ja -puukoin. Jouduttiin suoirrataan käsikähmään. Mutta karjalaiset eivät horjuneet.' Ker-l Matematikassa ja luonnontie tee.ssä tapaamme usein lukiija, jotka esittävät m il jovvia, bil jonia, trilJonia j.n.e. kyllä niitä lukuja lausumme, vaan harvoin tulemme tarkemmin ajatellefiksi, mitä lavattoman suuria määriä tuollaiset luvut edustavat. ^. Usealle ei tunnu olevan suurtakaan erotusta biljonan j a mii jona n välillä. Ja kuitenkin on l)il-j o n a n su h de m i i j on a an sam a ku in kilometrin suhde millimetriin. Paraimman käsityksen biljonan suhteesta miljonaan saamme seuraavasta: vähemmässä kuin puolessa kuukaudessa elää ihminen miljoonan sekuntia, mutta elääkseen biljonan sekuntia, tarvitsisi hän enemmän kuin 32 tuhatta vuotta. ' ' 2. Otaksutaan, että yksi penni pannaan Kristuksen syntymän aikana kasvamaan korkoa korolle 4 pros. mukaan. • Kysymykseen, kuinka suureksi olisi'tuo y l ^i penni kasvanut 1905 vuodessa, saadaan vastaukseksi, että se olisi kasvanut lähes 3 kvintiljonaksi markaksi. Kvintiljona on luku, joka alkaa yhdellä ja jonka perään tulee 30 nollaa). Jos tämä suuri rahamäärä maksettaisiin Suomen kultarahoista, saataisiin niistä niin suuri kultakasa, että siitä voisi «valmistaa suunnilleen 533 mynttikultaista - maapalloa. Niin suunnattoman suureksi kasvaisi yksi ainoa penni. -—Muuten on huomattava, että tuon loppusumman suuruus vaihtelee tavat • tomastii' jos hiukankin muuttelee prosentin suuruutta. taan ,että kukin minuutissa kirjottaisi 10 eri tapaa, niin menisi koko ihmiskunnalta tähän työhön sittenkin yli 100 tnliatta vuotta. Jos kohtalaisen taajaan kirjotet-taisiin paperille nämä eri tavat, niin ei riiUäisi sellainen i)ai)eri-määrä, joka saataisi, kun riisi 500 arkkia) iiaperia riisin viereen asetettaisiin maapallon koko jiinnalle. ^ , 4. Auringon tilavups on noin l ^ - 370 biljoonaa kuutiopcninkul-maa. Jos ajattelee auringon halkaisijaa oauhaksi, niin A^isi siihen pujottaa yli 100 maapallon^ kokoista jvelmeä. Auringon kokoisesta ainemäärästä voisi valmistaa enemmän kuin miljoonan maapalloa. Auringon suuruudesta saamme käsityksen, jos ajatte-lehime maan asetetuksi auringon keskipisteeseen. Silloin mahtuisi kuukin auringon sisälle kiertämään maan ympäri samalla etäisyydellä maasta, jolla se todellisuudessa on. 5. A urin ko on maasta 150 miljoo-nan kilometrin etäisyydessä. Matkan pituudesta saamme aavistuksen, jos ajattelemme Ivenkilöä, joka Kristuk.scn syntymän aikana olisi lähtenyt liikkeelle maasta aurinkoa kohti-, kävellen lierkeä-mättii yöt päiviit, kohtalaisella nojveudella, s. o. 5 km. tunnissa. Niin, jos liän näin olisi tehnyt, ei hän vielä nytkään olisi päässyt muutakuin runsaasti puolet matkastansa. Äänikin, joka etonee n. kolnvasosa km. sekunnissa, s.o. 120 penink. tunnissa .tarvitsisi 14 vuotta kulkcakscen kysymyksessä olevan matkan. 6. Saatuamme näin jonkinlaisiin käsityksen auringon ja maan välisesi ä etäisyydesiä, hämmästyt-tänee meitä kuulla, että valo suorittaakseen tuon suuren matkan, tarvitsee ainoastaan 8 ja puoli minuuttia. Niin suuri on valon nopeus! Mutta s(; kulkeekin 300 tuhatta km, sekunnissa. Tällä suunnattomalla nopeudella voisi se yhdessä ainoassa sekunnissa kulkea päälle 7 kertaa maapallon vmpäri. Vaikka valon nopeus O l i näin suuren suuri> tarvitsee se sittenkin kokonaisia kolme ja kolme neljäsosa vuotta tullakseen läheisimmästä kiintotähdestä meille. —-Ja ajatelkaapa, että löytyy tähtiä, ' jotka ovat niin suunn a 11 om a n kau kan a, et tä vai o viipyy monta salaa vuotta ennenkuin se ineillesnaimu. Tähti voisi loistaa meille, vaikka se. esim. jo 500 vuotta sitten (vlisi sammunut,— Tästä saamme heikon na-i s 1 u lv sdn a V a r I M K Ien ii ii re 11 ö m y y-destä. Eläintaudit. Kun ivahanlaista keuhkotautia on -ilmaanliinut nautaeläimiin Uud(!nmaaiv läänissä, on UiKhui-maan läänin maaherra määrännyt, että jokaiiu-uv, joka on ostar nut nautaeläimiä saksalaiselta sota v ä c11 ä. V i i m (\ i st ii ii n lv a h de n viikon kuluessa ilmoittamaan tästji asianomaiselle piirieläinlääkärillö uhalla^ että hän muuten menett ä ä korvaukse;i eläimestään, joka teurastetaan, pahanlaatuisen keuh kotaudin saastuttamaksi epäiliy-nii. Mainittu keuhkotauti, joka-siis o n t ui 1 ut i n aa h an saksal a istpn mukana, on hyvin tarttuvaa ja tuhoatuottavaa laadultaan. ISuo-: messa ei sitä liene ollut ainakaan 80 vuoteen eikä sitä-voi ilman e-läinlääkärin neuvoja hoitaa. Uusi nainen! Tämä se on jota jokainen nainen haluaa, kuuma kupillinen hyväntuoksuista Blue Ribbon Teetä. Se poistaa vanhan väsyttävän tunteen ja täyttää hänet uudella elämällä. Ja niin vahhasta myöskin. Koettakaa sitä. Perustettu 1«72. Laillistettu Parlamentin määräyksen mukaan. Pääoma (hyviiksylly) ^ r),0()().()00.()() Pääoma (maksettu) , . . , . . . . . . . . . . . . . . . . . . :{.n()f),()()().()() Vara-rahasto ' 3.r)fK),()()0.0n Kokonaisvarat ; . . . . , ; . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . ; 77.1 (M.120.(il 135 Haara pankkia Canadassa. SÄÄSTö-OSATO. «Jokainen, ilollari minkii te sijoilalh^ |)ankkiimme. on il-, sensii dollarin ja ko!'on ai'\-oiiien, .tokairiendollari niinkä <uli eikä osan siitä koska vain ha luit aa. Suomalainen tulkki i)anIvissa. PORT ARTHURIN HAARAPANKKI Cumberland & Lorne katujen kulmassa. msmm talle eli pidätte laslvussaiine, on vain dollarin ai*voinen leiiempää. Te voitie oi laa ulos rahanne kokonaan c l i ' SUOMEN HÖYRYUIVA OSAKEYHTIÖN (Finland Steamship Co.) Rahanvälitysllikettä Amerikassa jatketaan nyt nltneliä A H E D M A N , H O R N B O R G CO. H Postinkulku täältä Suomeen on auki. Olemme O sentähden taasen tilaisuudessa välittämään kan* J salaistemme rahalähetyksiä. A Paitsi entistä varmuutta on liikkeemme myöskin •'Th^, State Banking Departmentin" valvonnan alaisena. Takaamme nopean välityksen. Rahat ulosmaksaa Suomessa niinkuin en» g nenkin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö» lähimmän oostikont-torin välityksellä. M Dollarista maksamme nykyään M. o E E Sähkösanomalla lähetys kulut $3.00 HORNBORG & CO. 5 STATE ST.; NEW YORK FINLAND STEAMSHIP CO. AOENCY On yhä odelleen valtuutetut suomalaiaet aslajttlfibot kalkUle valtMie-rllinjoillo kuten AMBBICAN XIWE, AWCHOB X1WB,JÖUKA»Ö MNE, WHITE STAB IINB, ALLAN IINE, ANeKOB-DeKAlDSON LIBTE, C. P. B. ÖCEAN SEBVICE LINE, WHITE STAB-DOMINION LINE, NOBWEOXAN AMEBICA LINE, SCANDINAVIAN AUEBICAN LINE, SWEDISH AMBBIOA» LINE. KalklflBa pilettlaaiolBsa kirjoittakaa osoltteeUa FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY (E. A. HEDMAN, Johtaja) 5 STATE STREET, NEW YORK. Jalkaa Lapaipatoja ia enemmänkin tuleo usein Alvc-Batain muti{ a Kuinka monella eri tavalla voidaan suomalaisen aakkosjörjes-telmän 22 aakkosta järjestää? . Vastaus: ^ 112240007277776086800000 eri tavalla. Vaikka maan päällä olisi aina ollut yhtaikaa 2,000 miljoonaa ihmistä ja Iie kaikki yöt päivät olisivat kirjoittaneet näitä eri tapoja, niin eivät he vielä olisi koko historiallisella ajalla^ saaneet työ-. . ^ ^ tään suoritetuksi, ^ ä g o s ptakstt-* p/^, UIQNELL oo., f|up9rlorrWl9, ^ o Arvoisa Apteekkari: Nöyrimmjit iklitokuct HII-tä lapamatolUUkkceHlli Jonka mina tUuHln. Sillli fl lähtenyt varsin 200 jalkaa, mutta yli 100 Jalkaa varmasti Ja nyt.olon'! niinkuin toinen mies. Ne lilUkkcct teki tditUvHnstt, olon sydUmcIliscstl kiitollinen. Piirsi Kalle Makl, Augusta, Mont. ALVE^SATSI: Apteekkari Llgnellln erityinen keksintö, KAKSINKEIITAIISJEN VOIMA; Tämil lääke-tappaa varmasti lapamadot Ja kaikki vataaasa olevat madot. — Matojen yleiset tuntomerkii: ova*t seuraavat: Väänteltä rinnan ällä", muuttuvaista kipua vatsassa, kova ruokahalu, kuin myöskin ruokahalun puute, vatsan täyteläisyys^ oksentaminen tai taipumus oksentamaan; siniset renkaat slnnien alla, painon vähentyminen ja epämiellyttäviä tunteita vatsassa. .Monet kärsivät tätä ylelsestl-tuloksena sopimattomasta ruoka-järjestelmästä ja moni joka on sairas eikä löydä mitään huojennusta tavallisista lääkkeistä tuskilleen, varmasti kärsii nm-dolsta, vaikka el niitä ole näkynytkään tarvetta tehdessä. . — Tämä LAPAMATOLÄXKB on tullut tunnetulmmaksl ja suosituimmaksi kuin mikään muu suomalaisten myymä Ja valmistama lapamatolääke Amerikassa. • LIQNELLIN ALVE-SAT8I (Kakslnkertnlnon voima)— LHIlke voidaan-nant. tla ilman lUUkkopri makua tuntematta. — LUbc-tetaäh postimaksnlneen |1.Ö0 blnnallaj i taydcl- TILATKAA S U O M E E N Suomessa tn pa 11 tuiicklciii i i i i i u i o k s i oM jolidosta sauoiualolulcl moncvät siiiiio nyi: ilinau estoullä. Tilatkaa .siis CANADAN UUTISET sinne omaisillenne, iiiielihyviillil oltavat he sen vastaan. Tilaiisliiuta Suomeen on: Koko vuosikerta . . . . . . . . $2.50 Puoli vuosikerta $1.50 SeuVaavaa tilauslippua voidaan käyttää' tilausta tehdessä ja voi sen täyttää lyijykynälläkin. Täten tilaan . . . . . . . . vuosikeji-an Canadan Uutisia lähetettäväksi osoiteellu: Maksuksi seuraa $........ Tilaajan nimi ja osoite: Port ^Arthur, Box 260. Ont., Ganadaf. mi
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, May 29, 1919 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1919-05-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada190529 |
Description
Title | 1919-05-29-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
te
li'
w
IM'
Ir,-
i i
k'
!NTFMERÖ 22
••Xi-,
P R I l U S T E T t U 1875.
(Keisarllliucn Pankki)
OF CANADA
« K im l i i h c t i i l t o raluia kolia, niin tämä Paukki välitUiii
teidän r a l i a u i u v uiiliin tahaii«{> sivistyneen nuiailman osaan.
ijäholUikiiä j-alKinnc [)ankiii välilyksellii. Sc o» varmin ja
lioljH)in keino.
PORT ARTHURIN HAARA-PANKKI. A. McKENZlE, Manager.
HAARAPANKKEJA GobaJtlssar Fort VVilijamlasa. North Bay'8
sa ia Sault Ste Mariessa.
-A-Naulasaaren
taistelu.
Kun lirihlikuun päivän aamuna
Ahvolan, Oravalan.ja Hannilan
joukot, -niitten mukana
Karjalan 2-.sen rykmentin 4 :a p a -'
laljoona. johon allckirjoittaneel-
Ici oli kunnia kuulua,'saivat viln
I(loinkin yleisen liyökkäysmiiiirä-
'yksc-n länteen, laukesi monen
jjiifhcii iiii(ili jännityksessti, sillä
sitähän vain oli odolettu.j Oli o-
( l o t e t t u a i k a a , jolloin nmakunnan
p ä i i k M U [ ) u n ^ i n , :Viii)urin vuoro o-lisi
vapaniua i-yssicn ja punaisten
vallasta. -Jo n ui {^il is kuussa
t i e s i h u h u meille k e r t o a , eitä V i i -
jiuri vapautetaan jo j>ääsiäiseksi,
mutta , k u n ennustus syystä tai
; 1 oisest a t;i toi eutunut, emin'e t aii.-
.tonect e n ä ä uskoa todeksi sitä-
,kään. e t t ä , vapaana voisimme ol-
']a Viii)UJ* i s s a . !!\lutta k u n hyök-j
k i i y^disky ainieltiin kokonaista
v i i s i päiväii ennen vai)pua, koetti
,jokainen tehdä ])arhaansa. ehti-lidkscMnme
päämäärääni me | vapi).ua
l v i r l l ä i n ä ä n . — bä)»teenluijn kyllä
iliilHruumckin, vaikka, nn-illo ei
H u o t i i k a a n syytäl ci t i c d d i i —
' t i l a i s u u l l a ottaa osaa itse kau-
{)un,srin valloitukseen, vaikk-a. o -
11 i m mc s i t i l o d o 11 a n e e t k oi m c k uu-k
n a l i a ,
tFyökkäykscn al'kusoilto oli
! nui ] 1 \ a v a. K u i 11 k a ,[u 111 a 1 l i se 11 a.
ti(git ui kaani, nieidän tykistömme
alk oi I a u l a a Ha i mii a s s a , A h v o -
l a s s a ja Joullsenof>.':jakin;! . Nyt o li
t y k k ( \ i ä meilläkin ja ainmuksia
myös! "Tuntui j o kuunt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1919-05-29-03